Yhtäläisyyksiä Senaatin oikeusosasto ja Suomen senaatti
Senaatin oikeusosasto ja Suomen senaatti on 30 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Carl Edvard Gyldenstolpe, Eduskunta, Eduskuntavaalit 1917, Georg Magnus Sprengtporten, Helmikuun vallankumous, Jakob Tengström, Johan Philip Palmén, Korkein hallinto-oikeus, Korkein oikeus (Suomi), Leo Mechelin, Michael Barclay de Tolly, Ministerivaltiosihteeri, Nikolai II, Oikeuskansleri, Oktroi, Pietari (kaupunki), Prokuraattori (Suomi), R. A. Wrede, Suomen kenraalikuvernööri, Suomen pääministeri, Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät, Suomen valtioneuvosto, Svinhufvudin I hallitus, Turun akatemia, Valtalaki, Valtioneuvoston linna, Venäjän keisari, Venäjän väliaikainen hallitus, Virka, Ylin oikeusaste.
Carl Edvard Gyldenstolpe
Carl Edvard Gyldenstolpe Carl Edvard Gyldenstolpe (7. elokuuta 1770, Naantalin maalaiskunta – 11. huhtikuuta 1831, Helsinki)Matti Mali (toimittanut): Korkein oikeus 1809–1959, Helsinki 1959, sivut 91–92.
Carl Edvard Gyldenstolpe ja Senaatin oikeusosasto · Carl Edvard Gyldenstolpe ja Suomen senaatti ·
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Eduskunta ja Senaatin oikeusosasto · Eduskunta ja Suomen senaatti ·
Eduskuntavaalit 1917
Suomen kahdeksannet eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. lokakuuta 1917.
Eduskuntavaalit 1917 ja Senaatin oikeusosasto · Eduskuntavaalit 1917 ja Suomen senaatti ·
Georg Magnus Sprengtporten
Sprengtportenin toinen puoliso Varvara Nikolajevna Sprengtporten, o.s. Samytskaja. Georg (Göran) Magnus Sprengtporten (Suomessa usein myös muodossa Yrjö Maunu,, Jegor Maksimovitš Šprengtporten; 16. elokuuta 1740 Porvoon pitäjä – 13. lokakuuta 1819 Pietari, Venäjä) oli suomenruotsalainen sotilas, joka vaikutti Ruotsin ja Venäjän politiikassa.
Georg Magnus Sprengtporten ja Senaatin oikeusosasto · Georg Magnus Sprengtporten ja Suomen senaatti ·
Helmikuun vallankumous
Helmikuun vallankumous oli maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtunut vallankumous, jonka seurauksena keisarinvalta kukistui.
Helmikuun vallankumous ja Senaatin oikeusosasto · Helmikuun vallankumous ja Suomen senaatti ·
Jakob Tengström
Jakob Tengström (4. joulukuuta 1755 Kokkola – 26. joulukuuta 1832 Turku) oli Suomen ensimmäinen arkkipiispa.
Jakob Tengström ja Senaatin oikeusosasto · Jakob Tengström ja Suomen senaatti ·
Johan Philip Palmén
Johan Philip (J. Ph.) Palmén (31. lokakuuta 1811 Pori – 30. kesäkuuta 1896 Espoo) oli suomalainen vapaaherra, lainopin professori ja korkea virkamies, joka toimi muun muassa Suomen suuriruhtinaskunnan prokuraattorina vuosina 1871–1877 ja senaatin oikeusosaston varapuheenjohtajana vuosina 1877–1896.
Johan Philip Palmén ja Senaatin oikeusosasto · Johan Philip Palmén ja Suomen senaatti ·
Korkein hallinto-oikeus
Fabianinkadulla Helsingissä valmistui 1901. Suomen korkein hallinto-oikeus (lyh. KHO;, lyh. HFD) käyttää Suomessa ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa ja toimii alempien viranomaisten lainsoveltamisen oikeellisuuden valvojana.
Korkein hallinto-oikeus ja Senaatin oikeusosasto · Korkein hallinto-oikeus ja Suomen senaatti ·
Korkein oikeus (Suomi)
Korkeimman oikeuden logo Korkein oikeus (KKO) on toinen Suomen korkeimman oikeusasteen tuomioistuimista, jonka tärkein tehtävä on ennakkoratkaisujen eli prejudikaattien antaminen.
Korkein oikeus (Suomi) ja Senaatin oikeusosasto · Korkein oikeus (Suomi) ja Suomen senaatti ·
Leo Mechelin
Leopold (Leo) Henrik Stanislaus Mechelin (24. marraskuuta 1839 Hamina – 26. tammikuuta 1914 Helsinki) oli suomalainen valtiomies, oikeustieteilijä, talouselämän vaikuttaja, liberaali poliitikko ja kansallisen oikeustaistelun johtaja Suomen autonomian aikana.
Leo Mechelin ja Senaatin oikeusosasto · Leo Mechelin ja Suomen senaatti ·
Michael Barclay de Tolly
Michael Andreas Barclay de Tolly (27. joulukuuta (J: 16. joulukuuta) 1761 – 26. toukokuuta (J: 14. toukokuuta) 1818) oli ruhtinas ja Venäjän keisarikunnan sotamarsalkka.
Michael Barclay de Tolly ja Senaatin oikeusosasto · Michael Barclay de Tolly ja Suomen senaatti ·
Ministerivaltiosihteeri
Ministerivaltiosihteeri (ruots. ministerstatssekreterare) oli virkamies, joka esitteli Venäjän keisarille Suomen suuriruhtinaskuntaa koskevat asiat.
Ministerivaltiosihteeri ja Senaatin oikeusosasto · Ministerivaltiosihteeri ja Suomen senaatti ·
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
Nikolai II ja Senaatin oikeusosasto · Nikolai II ja Suomen senaatti ·
Oikeuskansleri
Valtioneuvoston oikeuskansleri (lyhenne OK tai OKA) on viranomainen, jonka tehtävänä on valvoa virkamiesten ja viranomaisten toimia.
Oikeuskansleri ja Senaatin oikeusosasto · Oikeuskansleri ja Suomen senaatti ·
Oktroi
Oktroi eli valtalupa (myöntäminen Otavan iso tietosanakirja, Otava 1963, osa 6, hakusana oktroi. tarkoittaa hallituksen tai viranomaisen myöntämää lupaa tietyn toiminnan (varsinkin kaupallisen) harjoittamiseen. Luvan voi saada yksityinen ihminen, yhteisö tai yhdyskunta. Suomessa nimitystä käytettiin Venäjän vallan aikana määräyksestä, jonka nojalla senaatin jäsenet saivat toimia tehtävissään. Tällainen valtuutus eli virkamääräys annettiin kolmeksi vuodeksi kerrallaan.Iso tietosanakirja, Otava 1935, osa 9, hakusana oktroi. Ranskassa oktroi oli historiallinen kunnallinen kaupunkitulli, jota kannettiin kunnan asukkaiden kulutettaviksi tuoduista tavaroista. Oktroitu valtiosääntö tarkoittaa sellaista säännöstöä, jonka nojalla valtionpäämies luovuttaa osan hänelle kuuluvasta vallasta kansalle tai eduskunnalle. Valtionpäämies saattaa siis valtiosäännön voimaan yksipuolisesti ilman, että kansanedustuslaitos voisi siihen vaikuttaa. Tällaisia valtiosääntöjä oli käytössä 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla siirryttäessä itsevaltiudesta (absolutismista) perustuslailliseen valtioon.
Oktroi ja Senaatin oikeusosasto · Oktroi ja Suomen senaatti ·
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Pietari (kaupunki) ja Senaatin oikeusosasto · Pietari (kaupunki) ja Suomen senaatti ·
Prokuraattori (Suomi)
Prokuraattori oli autonomian ajan Suomessa ylimmästä lainvalvonnasta ja viranomaisten toimien lainmukaisuudesta vastannut virkamies, joka toimi senaatin yhteydessä.
Prokuraattori (Suomi) ja Senaatin oikeusosasto · Prokuraattori (Suomi) ja Suomen senaatti ·
R. A. Wrede
R. A. Wrede kuvattuna 1905–1910 Rabbe Axel (R. A.) Wrede af ElimäFinlands ridderskaps och adels kalender, 1956, sivu 537 (16. heinäkuuta 1851 Anjala – 16. helmikuuta 1938 Anjala) oli suomalainen oikeustieteen professori ja poliitikko.
R. A. Wrede ja Senaatin oikeusosasto · R. A. Wrede ja Suomen senaatti ·
Suomen kenraalikuvernööri
Suomen kenraalikuvernööri oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen.
Senaatin oikeusosasto ja Suomen kenraalikuvernööri · Suomen kenraalikuvernööri ja Suomen senaatti ·
Suomen pääministeri
Suomen pääministeri on valtioneuvoston eli hallituksen johtaja.
Senaatin oikeusosasto ja Suomen pääministeri · Suomen pääministeri ja Suomen senaatti ·
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät
Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.
Senaatin oikeusosasto ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Suomen senaatti ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ·
Suomen valtioneuvosto
Valtioneuvoston logo. Helsingissä Senaatintorin laidalla Valtioneuvosto (kansanomaisesti hallitus) on Suomen ylintä toimeenpanovaltaa käyttävä elin.
Senaatin oikeusosasto ja Suomen valtioneuvosto · Suomen senaatti ja Suomen valtioneuvosto ·
Svinhufvudin I hallitus
Svinhufvudin senaatti eli Itsenäisyyssenaatti (anakronistisesti myös Svinhufvudin I hallitus) oli itsenäisen Suomen tasavallan ensimmäinen hallitus, jota tuolloin vielä kutsuttiin nimellä senaatti.
Senaatin oikeusosasto ja Svinhufvudin I hallitus · Suomen senaatti ja Svinhufvudin I hallitus ·
Turun akatemia
Turun akatemian rakennus vuoden 1827 tulipalon jälkeen. Kuninkaallinen Turun Akatemia (nyk. Helsingin yliopisto) on Suomen ensimmäinen yliopisto, joka perustettiin Turkuun vuonna 1640.
Senaatin oikeusosasto ja Turun akatemia · Suomen senaatti ja Turun akatemia ·
Valtalaki
Valtalaki oli Suomen eduskunnan heinäkuussa 1917 hyväksymä perustuslaintasoinen laki, jolla aiemmin Venäjän keisarille kuulunut korkein valta Suomen suuriruhtinaskunnassa siirrettiin eduskunnalle, kuitenkin ilman ulkopolitiikan hoitoa ja sotilasasioita, jotka olisivat jääneet edelleen Venäjän vastuulle.
Senaatin oikeusosasto ja Valtalaki · Suomen senaatti ja Valtalaki ·
Valtioneuvoston linna
Valtioneuvoston linna (aikaisemmin Senaatintalo, nykyinen nimi käyttöön 27. marraskuuta 1918) sijaitsee Senaatintorin laidalla Kruununhaassa Helsingissä.
Senaatin oikeusosasto ja Valtioneuvoston linna · Suomen senaatti ja Valtioneuvoston linna ·
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Senaatin oikeusosasto ja Venäjän keisari · Suomen senaatti ja Venäjän keisari ·
Venäjän väliaikainen hallitus
Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.
Senaatin oikeusosasto ja Venäjän väliaikainen hallitus · Suomen senaatti ja Venäjän väliaikainen hallitus ·
Virka
Virka on erillisellä päätöksellä perustettu palvelussuhde julkisoikeudelliseen yhteisöön.
Senaatin oikeusosasto ja Virka · Suomen senaatti ja Virka ·
Ylin oikeusaste
Ylin oikeusaste eli korkein oikeusaste tai viimeinen oikeusaste on useimmissa valtioissa ja toimialueissa oikeusaste, jonka ratkaisu on lopullinen ja jonka tuomioista tai päätöksistä ei voi valittaa tai niihin ei voi hakea muutosta miltään toimielimeltä tai tuomioistuimelta.
Senaatin oikeusosasto ja Ylin oikeusaste · Suomen senaatti ja Ylin oikeusaste ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Senaatin oikeusosasto ja Suomen senaatti
- Mitä heillä on yhteistä Senaatin oikeusosasto ja Suomen senaatti
- Yhtäläisyyksiä Senaatin oikeusosasto ja Suomen senaatti
Vertailu Senaatin oikeusosasto ja Suomen senaatti
Senaatin oikeusosasto on 132 suhteet, kun taas Suomen senaatti on 125. niillä on yhteistä 30, Jaccard'in indeksi on 11.67% = 30 / (132 + 125).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Senaatin oikeusosasto ja Suomen senaatti. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: