Yhtäläisyyksiä Englannin kieli ja Ruotsin kieli
Englannin kieli ja Ruotsin kieli on 37 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Adjektiivi, Adverbiaali, Aikamuoto, Artikkeli (kielioppi), Äidinkieli, Diftongi, Euroopan unioni, Foneemi, Genetiivi, Germaaniset kielet, Hollannin kieli, Imperatiivi, Imperfekti, Indoeurooppalaiset kielet, Infinitiivi, Kreikan kieli, Latina, Latinalaiset aakkoset, Minimipari, Muinaisnorja, Objekti (lauseenjäsen), Paino (kielitiede), Passiivi, Perfekti, Persoonapronomini, Pluskvamperfekti, Predikaatti (lauseenjäsen), Preesens, Preteriti, Riimukirjoitus, ..., Saksan kieli, Sanajärjestys, Sija, Skandinaaviset kielet, Subjekti (lauseenjäsen), Suku (kielioppi), Verbi. Laajenna indeksi (7 lisää) »
Adjektiivi
Adjektiivi eli laatusana on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin eli sanoihin, jotka taipuvat sijamuodoissa.
Adjektiivi ja Englannin kieli · Adjektiivi ja Ruotsin kieli ·
Adverbiaali
Adverbiaali on yleisnimitys lauseenjäsenille, jotka ilmaisevat esimerkiksi aikaa, paikkaa, suhtautumista tai tapaa.
Adverbiaali ja Englannin kieli · Adverbiaali ja Ruotsin kieli ·
Aikamuoto
Aikamuoto eli tempus on verbin taivutuskategoria, jolla ilmaistaan verbin kuvaaman tapahtumisen aikaa suhteessa puhehetkeen (Nyt puu on kaatunut) ja/tai kerrottuun viitehetkeen (Eilen tullessani puu oli jo kaatunut).
Aikamuoto ja Englannin kieli · Aikamuoto ja Ruotsin kieli ·
Artikkeli (kielioppi)
Kieliopissa artikkeli on substantiiviin kiinteästi liittyvä sana, joka kertoo sen viittaussuhteesta.
Artikkeli (kielioppi) ja Englannin kieli · Artikkeli (kielioppi) ja Ruotsin kieli ·
Äidinkieli
Äidinkieli on kieli, jonka ihminen oppii ensimmäisenä kielenään vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.
Äidinkieli ja Englannin kieli · Äidinkieli ja Ruotsin kieli ·
Diftongi
Diftongi eli pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.
Diftongi ja Englannin kieli · Diftongi ja Ruotsin kieli ·
Euroopan unioni
Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.
Englannin kieli ja Euroopan unioni · Euroopan unioni ja Ruotsin kieli ·
Foneemi
Foneemi on puhutun kielen pienin distinktiivinen eli merkityksiä erottava yksikkö.
Englannin kieli ja Foneemi · Foneemi ja Ruotsin kieli ·
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Englannin kieli ja Genetiivi · Genetiivi ja Ruotsin kieli ·
Germaaniset kielet
fääri Germaaniset kielet ovat indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.
Englannin kieli ja Germaaniset kielet · Germaaniset kielet ja Ruotsin kieli ·
Hollannin kieli
Puhuttua hollantia Hollannin kieli (Nederlandse taal) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen haaran länsigermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Englannin kieli ja Hollannin kieli · Hollannin kieli ja Ruotsin kieli ·
Imperatiivi
Imperatiivi eli käskytapa on verbin tapaluokka, joka ilmaisee käskyä tai kehotusta.
Englannin kieli ja Imperatiivi · Imperatiivi ja Ruotsin kieli ·
Imperfekti
Imperfekti eli kertoma on verbien mennyt aikamuoto, jolla viitataan lähimenneisyyteen tai menneeseen, mutta yhä keskeneräiseen toimintaan.
Englannin kieli ja Imperfekti · Imperfekti ja Ruotsin kieli ·
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.
Englannin kieli ja Indoeurooppalaiset kielet · Indoeurooppalaiset kielet ja Ruotsin kieli ·
Infinitiivi
Infinitiivi eli nimitapa on verbin substantiivinen nominaalimuoto.
Englannin kieli ja Infinitiivi · Infinitiivi ja Ruotsin kieli ·
Kreikan kieli
Kreikan kieli (kreik. Ελληνικά, Elliniká) on indoeurooppalainen kieli, jonka dokumentoitu historia alkaa Kreikassa vuoden 1400 eaa.
Englannin kieli ja Kreikan kieli · Kreikan kieli ja Ruotsin kieli ·
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Englannin kieli ja Latina · Latina ja Ruotsin kieli ·
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Englannin kieli ja Latinalaiset aakkoset · Latinalaiset aakkoset ja Ruotsin kieli ·
Minimipari
Minimipari on kielitieteellinen käsite, jota tarvitaan kielen foneemien erottelussa.
Englannin kieli ja Minimipari · Minimipari ja Ruotsin kieli ·
Muinaisnorja
Krimin goottia. Muinaisnorja tai muinaisskandinaavi (norrǿnt mál tai dǫnsk tunga) oli kieli, jota puhuttiin ja kirjoitettiin noin vuosina 800–1225 nykyisessä Skandinaviassa sekä skandinaavien asuttamilla alueilla muun muassa Islannissa ja Britteinsaarilla, jonkin aikaa myös Itä-Euroopassa.
Englannin kieli ja Muinaisnorja · Muinaisnorja ja Ruotsin kieli ·
Objekti (lauseenjäsen)
Objekti (’eteen heitetty’, ’vastaan asetettu’) on kielitieteessä lauseenjäsen, joka ilmaisee tekemisen kohteen, esimerkiksi ”Pekka maalaa taulua”.
Englannin kieli ja Objekti (lauseenjäsen) · Objekti (lauseenjäsen) ja Ruotsin kieli ·
Paino (kielitiede)
Paino eli prominenssi tarkoittaa kielitieteessä sitä, että jokin puheen osa tuodaan prosodisesti esiin.
Englannin kieli ja Paino (kielitiede) · Paino (kielitiede) ja Ruotsin kieli ·
Passiivi
Passiivi (lat. passivum) on yksi verbin pääluokista, muita ovat aktiivi ja medium.
Englannin kieli ja Passiivi · Passiivi ja Ruotsin kieli ·
Perfekti
Perfekti eli päättymä on kieliopin aikamuoto, joka ilmaisee tapahtumaa, jonka seuraamukset edelleen näkyvät.
Englannin kieli ja Perfekti · Perfekti ja Ruotsin kieli ·
Persoonapronomini
Persoonapronominit ovat pronomineja, jotka viittaavat johonkin henkilöön tai ryhmään henkilöitä.
Englannin kieli ja Persoonapronomini · Persoonapronomini ja Ruotsin kieli ·
Pluskvamperfekti
Pluskvamperfekti eli entispäättymä on aikamuoto, joka ilmaisee menneisyydessä päättynyttä tekemistä tai tapahtumaa, joka päättyi ennen kuin jokin toinen toiminta tai tapahtuma alkoi.
Englannin kieli ja Pluskvamperfekti · Pluskvamperfekti ja Ruotsin kieli ·
Predikaatti (lauseenjäsen)
Predikaatti, suomeksi aiemmin myös maine, on lauseenjäsen.
Englannin kieli ja Predikaatti (lauseenjäsen) · Predikaatti (lauseenjäsen) ja Ruotsin kieli ·
Preesens
Preesens eli kestämä (läsnäoleva) on verbin aikamuoto, joka ilmaisee, että jotakin tapahtuu nyt taikka yleisesti, aina.
Englannin kieli ja Preesens · Preesens ja Ruotsin kieli ·
Preteriti
Preteriti ('mennyt') on menneen ajan aikamuoto, joka ilmaisee selkeästi päättynyttä tapahtumista, mutta ei itsessään tämän ajankohtaa.
Englannin kieli ja Preteriti · Preteriti ja Ruotsin kieli ·
Riimukirjoitus
Rökin kivi 800-luvulta. Riimukirjaimet olivat erityisesti germaanisten kansojen keskuudessa esiintynyt kirjoitusjärjestelmä, jota käyttivät muinaiset gootit, muinaissaksilaiset, friisit, alamannit ja muinaisenglantilaiset sekä skandinaavit.
Englannin kieli ja Riimukirjoitus · Riimukirjoitus ja Ruotsin kieli ·
Saksan kieli
EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Englannin kieli ja Saksan kieli · Ruotsin kieli ja Saksan kieli ·
Sanajärjestys
Sanajärjestys on kielitieteessä osa lauseen rakennetta: missä järjestyksessä lauseenjäsenet seuraavat toisiaan.
Englannin kieli ja Sanajärjestys · Ruotsin kieli ja Sanajärjestys ·
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Englannin kieli ja Sija · Ruotsin kieli ja Sija ·
Skandinaaviset kielet
Alueet, joilla skandinaavisia kieliä pääasiallisesti puhutaan. Pohjoisen pronssikauden kulttuurin levinneisyys n. 1200 eaa. Skandinaaviset kielet eli pohjoisgermaaniset kielet ovat indoeurooppalaisen kielikunnan germaaniseen haaraan kuuluvia kieliä.
Englannin kieli ja Skandinaaviset kielet · Ruotsin kieli ja Skandinaaviset kielet ·
Subjekti (lauseenjäsen)
Subjekti, aiemmin suomeksi myös alus, on lauseenjäsen.
Englannin kieli ja Subjekti (lauseenjäsen) · Ruotsin kieli ja Subjekti (lauseenjäsen) ·
Suku (kielioppi)
Suku eli genus (lat.) on nominien kieliopillinen kategoria, jonka mukaisesti substantiivit jakautuvat eri ryhmiin.
Englannin kieli ja Suku (kielioppi) · Ruotsin kieli ja Suku (kielioppi) ·
Verbi
Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Englannin kieli ja Ruotsin kieli
- Mitä heillä on yhteistä Englannin kieli ja Ruotsin kieli
- Yhtäläisyyksiä Englannin kieli ja Ruotsin kieli
Vertailu Englannin kieli ja Ruotsin kieli
Englannin kieli on 165 suhteet, kun taas Ruotsin kieli on 169. niillä on yhteistä 37, Jaccard'in indeksi on 11.08% = 37 / (165 + 169).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Englannin kieli ja Ruotsin kieli. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: