Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
25 suhteet: Aleksanteri Suuri, Antiikin Ateena, Antiikki, Aristoteles, August Immanuel Bekker, Elokuva, Epiikka, Hollywood, Johan Calamnius, Komedia, Kreikkalainen tragedia, Lesbos, Loeb Classical Library, Makedonian valtakunta, Mimesis, Näytelmä, Oxford Classical Texts, Pentti Saarikoski, Peripateettinen koulukunta, Platonin Akatemia, Poetiikka, Retoriikka (Aristoteles), Televisio, Tractatus Coislinianus, Tragedia.
Aleksanteri Suuri
Aleksanteri Suuri eli Aleksanteri III (noin 20. heinäkuuta 356 eaa. –10. kesäkuuta 323 eaa.) oli Makedonian kuningas 336–323 eaa.
Uusi!!: Runousoppi ja Aleksanteri Suuri · Katso lisää »
Antiikin Ateena
Ateena oli antiikin aikana merkittävä kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Attikan maakunnassa Kreikassa.
Uusi!!: Runousoppi ja Antiikin Ateena · Katso lisää »
Antiikki
Akropoliilta. Naista esittävät karyatidipylväät kannattelevat Erekhtheion-temppelin kattoa. Antiikki eli vanha aika on aikakausi erityisesti kreikkalaisessa ja roomalaisessa historiassa, noin 800 eaa. – 500 jaa.
Uusi!!: Runousoppi ja Antiikki · Katso lisää »
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Uusi!!: Runousoppi ja Aristoteles · Katso lisää »
August Immanuel Bekker
August Immanuel Bekker August Immanuel Bekker (21. toukokuuta 1785 Berliini – 7. kesäkuuta 1871 Berliini) oli saksalainen filologi.
Uusi!!: Runousoppi ja August Immanuel Bekker · Katso lisää »
Elokuva
Elokuva on tallenne, jota esitettäessä liikkuva kuva äänitteineen muodostaa taiteellisen tai dokumentaarisen kokonaisuuden.
Uusi!!: Runousoppi ja Elokuva · Katso lisää »
Epiikka
Epiikka (kreikan adjektiivista epike, epikos ’kertova’) eli kertomakirjallisuus on kertovaa kaunokirjallisuutta.
Uusi!!: Runousoppi ja Epiikka · Katso lisää »
Hollywood
Hollywood on kaupunginosa Los Angelesissa, Kaliforniassa, Yhdysvalloissa.
Uusi!!: Runousoppi ja Hollywood · Katso lisää »
Johan Calamnius
Johan (Juhana) Wiktor Calamnius (18. toukokuuta 1838 Kruunupyy – 26. kesäkuuta 1891 Kuopio) oli suomalainen tuomiorovasti ja kirjailija.
Uusi!!: Runousoppi ja Johan Calamnius · Katso lisää »
Komedia
Tragedian (oikealla) sijaan. Komedia ja tragedia ovat draaman kaksi päälajia. Komedia on yleensä onnellisesti päättyvä näytelmä, jossa koomiset ainekset vallitsevat.
Uusi!!: Runousoppi ja Komedia · Katso lisää »
Kreikkalainen tragedia
Dionysosta esittävä teatterinaamio. Myrina, 100-luku eaa. Tragedia (At any rate it originated in improvisation—both tragedy itself and comedy. The one tragedy came from the prelude to the dithyramb and the other comedy from the prelude to the phallic songs which still survive as institutions in many cities. Tragedy then gradually evolved as men developed each element that came to light and after going through many changes, it stopped when it had found its own natural form (IV, 1449a). --> Kreikan kolme suurinta tragediakirjailijaa ovat Aiskhylos, Sofokles ja Euripides, ja koko kreikkalaisen tragedian huippukausi sijoittuu heidän ajalleen, Aiskhyloksen näytelmästä Persialaiset vuodelta 472 eaa. Sofokleen näytelmään Oidipus Kolonoksessa vuodelta 401 eaa. Tragedioita kirjoitettiin kuitenkin vielä ensimmäisellä vuosisadalla eaa., ja säilyneistä katkelmista tunnetaan yli kahdensadan tragediakirjailijan nimet. Näihin lukeutuvat muun muassa Frynikhos, Ion Khioslainen ja Agathon. Tragediakirjailijat kirjoittivat juhliin kukin yleensä kokonaisen tetralogian eli neljän näytelmän muodostaman kokonaisuuden: kolme tragediaa ja yhden satyyrinäytelmän. Kolme tragediaa liittyivät usein teemoiltaan yhteen, mutta myöhemmin näin ei välttämättä aina ollut. Ainoastaan yksi kokonainen trilogia, Aiskhyloksen Oresteia, on säilynyt. Friedrich Nietzsche käsitteli kreikkalaisen tragedian alkuperää varhaisessa teoksessaan Tragedian synty (1872). Nietzsche näki tragedian kreikkalaisten tapana ylistää elämää sellaisena kuin se todellisuudessa oli, tapahtumana johon kuuluu niin iloja kuin murheita.
Uusi!!: Runousoppi ja Kreikkalainen tragedia · Katso lisää »
Lesbos
Lesbos on Kreikan saari, joka kuuluu Pohjoisen Egean saarten saariryhmään ja sijaitsee Egeanmeren itäosassa lähellä Turkin rannikkoa.
Uusi!!: Runousoppi ja Lesbos · Katso lisää »
Loeb Classical Library
''Loeb Classical Libraryn'' vihreäkantisen antiikin kreikkalaisen kirjallisuuden sarjan niteitä. Loeb Classical Library on Harvard University Pressin julkaisema kirjasarja, jossa julkaistaan merkittäviä antiikin kreikkalaisia ja latinankielisiä teoksia.
Uusi!!: Runousoppi ja Loeb Classical Library · Katso lisää »
Makedonian valtakunta
Makedonian valtakunta oli antiikin aikainen helleeninen valtakunta, jonka ydinaluetta oli nykyisen Kreikan pohjoisosa eli Makedonia.
Uusi!!: Runousoppi ja Makedonian valtakunta · Katso lisää »
Mimesis
Mimesis ('jäljittely')Hosiaisluoma 2003, s. 585 on keskeinen taiteen teorian käsite.
Uusi!!: Runousoppi ja Mimesis · Katso lisää »
Näytelmä
Honoré Daumier, ''Melodraama'', 1856–1860. Näytelmä on kirjallisen teoksen muoto, joka koostuu yleensä henkilöiden vuoropuhelusta, ja se on pääasiallisesti tarkoitettu esitettäväksi, ei niinkään luettavaksi.
Uusi!!: Runousoppi ja Näytelmä · Katso lisää »
Oxford Classical Texts
John Burnetin toimittaman Platonin teosten sarjan ensimmäisen osan kansi. Oxford Classical Texts eli Scriptorum Classicorum Bibliotheca Oxoniensis on Oxford University Pressin julkaisema teossarja, jossa julkaistaan antiikin kreikkalaisia ja latinankielisiä teoksia alkukielillä kriittisellä apparaatilla varustettuna.
Uusi!!: Runousoppi ja Oxford Classical Texts · Katso lisää »
Pentti Saarikoski
Pentti Ilmari Saarikoski (2. syyskuuta 1937 Impilahti – 24. elokuuta 1983 Joensuu) oli suomalainen runoilija, prosaisisti ja suomentaja.
Uusi!!: Runousoppi ja Pentti Saarikoski · Katso lisää »
Peripateettinen koulukunta
Gustav Adolph Spangenberg: ''Aristoteleen koulu'', osa freskosta (1883–1888). Peripateettinen koulukunta oli yksi antiikin Kreikan filosofisista koulukunnista.
Uusi!!: Runousoppi ja Peripateettinen koulukunta · Katso lisää »
Platonin Akatemia
Platonin Akatemiaa esittävä roomalainen mosaiikki. Pompeji, ensimmäinen vuosisata. Akatemia oli Platonin vuonna 385 eaa. perustama filosofikoulu Ateenassa, antiikin Kreikassa. Se sai nimensä toimintapaikastaan Akademeian lehdosta. Koulu säilyi läpi hellenistisen ajan ja hajaantui Filon Larissalaisen kuoltua vuonna 83 eaa. Akatemia heräsi eloon lyhyeksi aikaa 200-luvulla Kassios Longinoksen aikana, ja perustettiin uudelleen vuonna 410 uusplatonismin keskukseksi. Koulun toiminta lakkasi viimeistään vuonna 529.Tahkokallio 2019, s. 94–95 Platonin Akatemia ei ollut akatemia sanan nykyisessä merkityksessä, vaan lähinnä alue, jonne voitiin kokoontua keskustelemaan sen aikaisen filosofian kiinnostuksen kohteista, kuten totuus, sielu, elämän tarkoitus ja hyvä elämä. Koulussa opetettiin dialektiikan avulla muun muassa ideaoppia ja muita platonistisia ajatuksia. Platonin koulukunnan jäseniä kutsuttiin akatemialaisiksi, akadēmikoi. Platonin Akatemiaa verrataan usein Aristoteleen vastaavaan kouluun, Lykeionissa toimineeseen peripateettiseen kouluun. Aristoteles opiskeli ja opetti Akatemiassa lähes 20 vuotta ennen oman opetustoimintansa aloittamista.
Uusi!!: Runousoppi ja Platonin Akatemia · Katso lisää »
Poetiikka
Poetiikka eli runousoppi tai kirjallisuudenteoria, tarkoittaa kirjallisuuden ja erityisesti runouden teoriaa.
Uusi!!: Runousoppi ja Poetiikka · Katso lisää »
Retoriikka (Aristoteles)
Retoriikka (“Retoriikan taide“) on Aristoteleen retoriikan alan pääteos.
Uusi!!: Runousoppi ja Retoriikka (Aristoteles) · Katso lisää »
Televisio
Televisiota katsova yhdysvaltalaisperhe vuonna 1958. Televisio eli TV on liikkuvan kuvan ja siihen liittyvän äänen sähköistä lähettämistä ja vastaanottamista.
Uusi!!: Runousoppi ja Televisio · Katso lisää »
Tractatus Coislinianus
Tractatus Coislinianus on keskiaikainen käsikirjoitus, joka hahmottelee komedian teorian Aristoteleen Runousopin perinteen mukaisesti.
Uusi!!: Runousoppi ja Tractatus Coislinianus · Katso lisää »
Tragedia
Akseli Gallen-Kallela: ''Kullervon kirous'', 1899. Kullervon tarina Kalevalassa on traaginen. Väinämöisen mukaan Kullervon eripuran ja riidan värittämä, itsemurhaan huipentunut traaginen kohtalo johtui hänen lapsena kärsimästään: "''Lapsi kaltoin kasvattama, poika tuhmin tuuittama ei tule älyämähän, miehen mieltä ottamahan, vaikka vanhaksi eläisi, varreltansa vahvistuisi''."Kalevala, Kuudesneljättä Runo, E. Lönnrot, http://www.sacred-texts.com/neu/kvfin/index.htm Tragedia eli murhenäytelmä on näytelmäkirjallisuuden muoto, jossa henkilöt kohtaavat murheellisen kohtalon.
Uusi!!: Runousoppi ja Tragedia · Katso lisää »
