Romaani ja Satiiri

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Romaani ja Satiiri

Romaani vs. Satiiri

''Aarresaari''-romaanin vuoden 1911 painoksen kansikuva. Romaani on laaja proosamuotoinen, sepitteellinen kirjallinen teos. Pieter Bruegelin satiirinen maalaus ''Sokeat johtamassa sokeita'' (1568). Satiiri on taiteen laji ja tyylikeino, joka tarttuu todellisuuden ja ihanteiden eroavaisuuksiin ja kritisoi ihmisten paheita tai yhteiskunnan epäkohtia.

Jaroslav Hašek

Jaroslav Hašek (30. huhtikuuta 1883 Praha, Itävalta-Unkari – 3. tammikuuta 1923 Lipnice nad Sázavou, Tšekkoslovakia) oli tšekkiläinen humoristi ja satiirikko, joka tuli tunnetuksi maailmanlaajuista suosiota saavuttaneesta satiirisesta romaanistaan Kunnon sotamies Švejkin seikkailut maailmansodassa.

Jaroslav Hašek ja Romaani · Jaroslav Hašek ja Satiiri · Katso lisää »

Juoni

Juoni tarkoittaa kirjallisen teoksen, näytelmän tai elokuvan tapahtumien kulkua.

Juoni ja Romaani · Juoni ja Satiiri · Katso lisää »

Kunnon sotamies Švejkin seikkailut maailmansodassa

Švejkin patsas Sanokissa, Puolassa. Jaroslav Hašek vuonna 1921. Kunnon sotamies Švejkin seikkailut maailmansodassa (Osudy dobrého vojáka Švejka za světové války) on tšekkiläisen Jaroslav Hašekin vuosina 1921–1923 kirjoittama keskeneräiseksi jäänyt satiirinen, mustaa huumoria sisältävä veijariromaani.

Kunnon sotamies Švejkin seikkailut maailmansodassa ja Romaani · Kunnon sotamies Švejkin seikkailut maailmansodassa ja Satiiri · Katso lisää »

Parodia

Parodia eli ivamukaelma on ivallinen, piikittelevä, liioitteleva tai koominen toisen (yleisön tunteman) teoksen jäljitelmä (myös pienet viittaukset kohteeseen riittävät).

Parodia ja Romaani · Parodia ja Satiiri · Katso lisää »

Petronius

Titus (tai Gaius) Petronius Arbiter (27–66) oli roomalainen, keisari Neron hovissa vaikuttanut makutuomari (elegentiae arbiter), joka oli uransa aikana ainakin maaherra Bithyniassa ja joko vuonna 61 tai 62 consul suffectus eli kesken virkakautta valittu konsuli.

Petronius ja Romaani · Petronius ja Satiiri · Katso lisää »

Renessanssi

Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.

Renessanssi ja Romaani · Renessanssi ja Satiiri · Katso lisää »