Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
58 suhteet: A-vitamiini, Afrikka, Aminohapot, Anemia, B-vitamiini, Bilirubiini, C-vitamiini, Doping, Ellipsoidi, Energia, Entsyymi, Erytropoietiini, Ferritiini, Glukoosi, Happi, Hematokriitti, Hemoglobiini, Hiilidioksidi, Hiussuoni, Hormoni, Imusolmuke, Jan Swammerdam, Kalvoproteiini, Keuhkot, Kidukset, Kudos, Kupari, Lihas, Linnut, Luuydin, Makrofagi, Maksa, Malaria, Märehtijät, Mikroskooppi, Mitokondrio, Munuainen, Myoglobiini, Natrium, Nisäkkäät, Perna, Rappeutuminen, Rauta, Retikulosyytti, Ruskuaispussi, Sammakkoeläimet, Sappi, Sikiö, Sinkki, Sirppisoluanemia, ..., Solu, Soluelin, Soluhengitys, Tuma, Valiini, Veri, Vesi, Vetykarbonaatti. Laajenna indeksi (8 lisää) »
A-vitamiini
A-vitamiini on nimi ryhmälle eläinperäisessä ruoassa esiintyviä retinoideja, joilla on samat biologiset toiminnot kuin A1-vitamiinilla eli retinolilla.
Uusi!!: Punasolu ja A-vitamiini · Katso lisää »
Afrikka
Afrikka on maailman toiseksi suurin maanosa.
Uusi!!: Punasolu ja Afrikka · Katso lisää »
Aminohapot
Alfa-aminohapon yleinen rakenne. Hiileen on kiinnittynyt karboksyyliryhmä (COOH), aminoryhmä (NH2), vety (H) ja jokin kolmas ryhmä (R). Aminohapot ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on sekä amino- (-NH2) että karboksyyliryhmä (-COOH) liittyneenä samaan molekyyliin.
Uusi!!: Punasolu ja Aminohapot · Katso lisää »
Anemia
Mikroskooppikuva verestä, jossa punasolut näkyvät kalpeina raudanpuuteanemian takia. Anemia, vähäverisyys eli verenvähyys on tila, jossa yksilön veren hapenkuljetuskapasiteetti keuhkoista kudoksiin on heikentynyt.
Uusi!!: Punasolu ja Anemia · Katso lisää »
B-vitamiini
B-vitamiinit ovat vesiliukoisia vitamiineja, joihin kuuluvat.
Uusi!!: Punasolu ja B-vitamiini · Katso lisää »
Bilirubiini
Bilirubiini on hemoproteiinien aineenvaihduntatuote.
Uusi!!: Punasolu ja Bilirubiini · Katso lisää »
C-vitamiini
C-vitamiini tarkoittaa L-askorbiinihappoa, joka on vitamiini ihmisille ja tietyille eliöille.
Uusi!!: Punasolu ja C-vitamiini · Katso lisää »
Doping
Dopingin käyttöä kritisoiva kyltti ”Tour de Doping” vuoden 2006 Tour de Francen yleisössä. Doping tarkoittaa urheilusuoritusta parantavien, kilpailusäännöissä kiellettyjen aineiden tai menetelmien käyttöä.
Uusi!!: Punasolu ja Doping · Katso lisää »
Ellipsoidi
Ellipsoidi, jolle ''a''.
Uusi!!: Punasolu ja Ellipsoidi · Katso lisää »
Energia
Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.
Uusi!!: Punasolu ja Energia · Katso lisää »
Entsyymi
Puriininukleosidifosforylaasin malli Entsyymit ovat biologisia katalyyttejä, eli ne nopeuttavat kemiallisia reaktioita.
Uusi!!: Punasolu ja Entsyymi · Katso lisää »
Erytropoietiini
Erytropoietiini Erytropoietiini (EPO) on ihmisen oma hormoni, jota muodostuu munuaisissa ja joka edistää punasolutuotantoa.
Uusi!!: Punasolu ja Erytropoietiini · Katso lisää »
Ferritiini
Ferritiinin rakennekuva Ferritiini on pallomainen proteiinikompleksi, joka koostuu raudasta ja apoferriini-nimisestä proteiiniosasta.
Uusi!!: Punasolu ja Ferritiini · Katso lisää »
Glukoosi
Glukoosi eli rypäle- tai panimosokeri (C6H12O6), on yksi yleisimmistä sokereista.
Uusi!!: Punasolu ja Glukoosi · Katso lisää »
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Uusi!!: Punasolu ja Happi · Katso lisää »
Hematokriitti
Hematokriitti (lyh. hkr) on punasolujen suhteellinen osuus koko veren tilavuudesta.
Uusi!!: Punasolu ja Hematokriitti · Katso lisää »
Hemoglobiini
Hemoglobiini. Hemoglobiini eli verenpuna (lyh. Hb) (C2932H4724N828S8Fe4O848) muodostaa kolmasosan punasolusta.
Uusi!!: Punasolu ja Hemoglobiini · Katso lisää »
Hiilidioksidi
272x272px Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.
Uusi!!: Punasolu ja Hiilidioksidi · Katso lisää »
Hiussuoni
Hiussuoniverkko arteriolin ja venulin välissä. Hiussuonet eli kapillaarit muodostavat verenkiertoelimistön pienimmän verisuonityypin.
Uusi!!: Punasolu ja Hiussuoni · Katso lisää »
Hormoni
Hormoni on elimistön hitaaseen viestintäjärjestelmään liittyväHormonit.
Uusi!!: Punasolu ja Hormoni · Katso lisää »
Imusolmuke
Imusolmukkeen rakenne.Imusolmuke (nodus lymphoideus, nodus lymphaticus, lymphonodus), jota joskus virheellisesti kutsutaan imurauhaseksi, on pieni, kotelon ympäröimä pavun muotoinen imukudoselin, jonka lävitse imuneste virtaa.
Uusi!!: Punasolu ja Imusolmuke · Katso lisää »
Jan Swammerdam
Kuvitteellinen muotokuva Jan Swammerdamista. Hänestä ei ole säilynyt aitoa muotokuvaa. Jan Swammerdam (12. helmikuuta 1637 Amsterdam – 15. helmikuuta 1680 Amsterdam) oli alankomaalainen luonnontieteilijä.
Uusi!!: Punasolu ja Jan Swammerdam · Katso lisää »
Kalvoproteiini
Kalvoproteiini on solukalvon rakenteeseen kuuluva proteiini, joka ulottuu osittain kalvon läpi.
Uusi!!: Punasolu ja Kalvoproteiini · Katso lisää »
Keuhkot
Sydän ja keuhkot. Keuhkot ovat kaksi elintä, jotka kuuluvat hengityselimiin; muita osia ovat ylä- ja alahengitystiet.
Uusi!!: Punasolu ja Keuhkot · Katso lisää »
Kidukset
Kidukset ovat vedessä elävien eläinten hengityselimet.
Uusi!!: Punasolu ja Kidukset · Katso lisää »
Kudos
Ihonalaista rasvakudosta (keltaisella). Rasvakudos lukeutuu tukikudoksiin. Kudos muodostuu vierekkäisistä, samalla tavoin toimivista soluista ja soluväliaineesta.
Uusi!!: Punasolu ja Kudos · Katso lisää »
Kupari
Kupari, vanhalta suomalaiselta nimeltään vaski, on metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Cu ja CAS-numero 7440-50-8.
Uusi!!: Punasolu ja Kupari · Katso lisää »
Lihas
kaksoiskantalihakset. Lihas on kudossäiekimppu, joka liikuttaa eläimen ruumiinosia tai elimiä.
Uusi!!: Punasolu ja Lihas · Katso lisää »
Linnut
Linnut (Aves) ovat tasalämpöisiä, munivia ja höyhenpeitteisiä selkärankaisia, joiden siivet antavat useimmille niistä lentokyvyn.
Uusi!!: Punasolu ja Linnut · Katso lisää »
Luuydin
Luuytimen koepalan otto lampaalta Luuydin on kudosta, joka täyttää pitkien luiden ja selkänikamien yhtenäiset ydinontelot.
Uusi!!: Punasolu ja Luuydin · Katso lisää »
Makrofagi
Makrofagit (kr. makrofagos, ’suursyömäri’) ovat elimistön syöjäsoluja, jotka syövät vieraiksi tunnistettuja mikrobeja ja vierasaineita.
Uusi!!: Punasolu ja Makrofagi · Katso lisää »
Maksa
Ihmisen maksan sijainti Ihmisen maksan alapinta. Lähde: Grayn anatomia (1918). Maksa on ruoansulatuselimistöön kuuluva ruoansulatusrauhanen ja elimistön suurin rauhanen.
Uusi!!: Punasolu ja Maksa · Katso lisää »
Malaria
Malaria eli horkka on malarialoisioiden (Plasmodium) aiheuttama loistauti.
Uusi!!: Punasolu ja Malaria · Katso lisää »
Märehtijät
Märehtijät (Ruminantia) on sorkkaeläimiin kuuluva nisäkäsryhmä, joka perinteisessä tieteellisessä luokituksessa on luokiteltu yhdeksi sorkkaeläinten lahkon alalahkoista.
Uusi!!: Punasolu ja Märehtijät · Katso lisää »
Mikroskooppi
Mikroskooppi vuodelta 1751 Mikroskooppi (kreikasta: mikrós.
Uusi!!: Punasolu ja Mikroskooppi · Katso lisää »
Mitokondrio
solulimakalvosto '''9. Mitokondrio''' 10. Solunesterakkula 11. Solulima 12. Lysosomi 13. Keskusjyvänen Mitokondrio (vanh. suom. sauvajyvänen) on aitotumallisten solujen soluelin, joka vastaa soluhengityksestä eli solun energia-aineenvaihdunnasta.
Uusi!!: Punasolu ja Mitokondrio · Katso lisää »
Munuainen
Munuainen. Munuaiset ovat selkärankaisten virtsanerityselimistöön kuuluvia erityselimiä.
Uusi!!: Punasolu ja Munuainen · Katso lisää »
Myoglobiini
Myoglobiinin rakenne. N-terminaalinen pää on ylhäällä, C-terminaalinen pää jää keltaisella merkityn F-kierteen taakse. Hemiryhmä sijaitsee vihreän E-kierteen ja F-kierteen välissä. Myoglobiini eli lihaspuna on hemoglobiinin kaltainen rautapitoinen proteiini poikkijuovaisissa lihassoluissa, joka turvaa lihassolun hapensaannin kovassa rasituksessa.
Uusi!!: Punasolu ja Myoglobiini · Katso lisää »
Natrium
Natrium on pehmeä, kevyt ja reaktiivinen alkalimetalli, sähköä johtava elektrolyytti ja makrokivennäisaine, joka on välttämätön aineenvaihdunnan toiminnalle.
Uusi!!: Punasolu ja Natrium · Katso lisää »
Nisäkkäät
Nisäkkäät (Mammalia) ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia.
Uusi!!: Punasolu ja Nisäkkäät · Katso lisää »
Perna
Perna on pehmeä, tummanpunainen, imukudoksesta koostuva elin lähes kaikilla selkärankaisilla.
Uusi!!: Punasolu ja Perna · Katso lisää »
Rappeutuminen
Rappeutuminen, degeneroituminen tai degeneraatio tarkoittaa evoluutiossa tapahtuvaa kehitystä, jossa lajin, rodun tai suvun perintötekijät muovautuvat yhä yksinkertaisempaan suuntaan monien sukupolvien ajan.
Uusi!!: Punasolu ja Rappeutuminen · Katso lisää »
Rauta
Rauta on siirtymämetallien ryhmään kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Fe.
Uusi!!: Punasolu ja Rauta · Katso lisää »
Retikulosyytti
retikulosyyttejä kypsiä punasoluja Retikulosyytti (.
Uusi!!: Punasolu ja Retikulosyytti · Katso lisää »
Ruskuaispussi
Ruskuaispussi on alkion ulkopuolinen rakenne.
Uusi!!: Punasolu ja Ruskuaispussi · Katso lisää »
Sammakkoeläimet
Sammakkoeläimet (Amphibia) on selkärankaisten eläinten luokka.
Uusi!!: Punasolu ja Sammakkoeläimet · Katso lisää »
Sappi
Sappi on kellanruskea, tahmea ja kitkeränmakuinen ruoansulatukseen liittyvä neste.
Uusi!!: Punasolu ja Sappi · Katso lisää »
Sikiö
Sikiö on monisoluisen eläimen hedelmöittyneestä munasolusta kehittymässä oleva uusi yksilö, jonka useimmat elimet ovat jo muodostuneet, mutta joka ei ole vielä syntynyt tai kuoriutunut munasta.
Uusi!!: Punasolu ja Sikiö · Katso lisää »
Sinkki
Sinkki on metalli ja alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Zn ja CAS-numero 7440-66-6.
Uusi!!: Punasolu ja Sinkki · Katso lisää »
Sirppisoluanemia
Sirppisoluanemian esiintyvyys. Sirppisoluanemia on perinnöllinen verisairaus, jossa punasolut ovat muodoltaan epänormaalin sirppimäisiä.
Uusi!!: Punasolu ja Sirppisoluanemia · Katso lisää »
Solu
Kantasolujen jakaantumisesta syntyvät kaikki ihmiskehon erilaistuneet solut. Solu on kaikkien eliöiden rakenteellinen ja toiminnallinen perusyksikkö.
Uusi!!: Punasolu ja Solu · Katso lisää »
Soluelin
Soluelimet eli soluorganellit ovat solun "elimiä" eli solunsisäisiä rakenteita, joilla on jokin erikoistunut tehtävä.
Uusi!!: Punasolu ja Soluelin · Katso lisää »
Soluhengitys
Soluhengitys on aerobisissa oloissa elävien solujen aineenvaihdunnallinen reaktio, jonka avulla solut vapauttavat ravinnon sisältämää energiaa käyttöönsä.
Uusi!!: Punasolu ja Soluhengitys · Katso lisää »
Tuma
Elektronimikroskoopin kuva tumasta. Tumajyvänen erottuu tummana. Tuma on pallomainen tai litteä solun osa, jossa kromosomit sijaitsevat.
Uusi!!: Punasolu ja Tuma · Katso lisää »
Valiini
3D-malli valiinimolekyylistä Valiini eli 2-amino-3-metyylibutaanihappo (C5H11NO2) on yksi geneettisen koodin 20 aminohaposta.
Uusi!!: Punasolu ja Valiini · Katso lisää »
Veri
Veren punasoluja Verenkiertoelimistö Veri on nestemäinen kudos, joka kuljettaa happea ja ravinteita kehon eri osiin ja kuona-aineita kehon kuona-aineidenpoistosta vastaaviin osiin.
Uusi!!: Punasolu ja Veri · Katso lisää »
Vesi
Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.
Uusi!!: Punasolu ja Vesi · Katso lisää »
Vetykarbonaatti
Bikarbonaatin eli vetykarbonaatin rakenne. Vetykarbonaatti eli bikarbonaatti, jonka kemiallinen kaava on HCO3−, on hiilihaposta (H2CO3) dissosioitunut anioni.
Uusi!!: Punasolu ja Vetykarbonaatti · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Erythrocytus, Erytrosyytit, Erytrosyytti, Punasolut.
