Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
285 suhteet: Aapo Roselius, Aarne Sihvo, Adolf Taimi, Ahvenkoski, Akseli Anttila, Aleksi Aaltonen, Aleksi Tuorila, Alexander Halonen, Ali Aaltonen, Allan Serlachius, Ammutaan paikalla -julistus, Anarkismi, Arvid Janhunen, August Wesley, Äärioikeisto Suomessa, Buin siirtola, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Dragsvik, Eduskuntavaalit 1917, Eduskuntavaalit 1919, Edvard Gylling, Eemeli Toikka, Eero A. Wuori, Eero Haapalainen, Eetu Salin, Eheytyminen, Eino Rahja, Eläintarha (Helsinki), Emil Saarinen, Emil Skog, Ensimmäinen sortokausi, Enso, Entisten Punakaartilaisten Keskusjärjestö, Erkki Kannosto, Evert Eloranta, Eyolf Mattsson, Fellmanin pelto, Franz Albert Seyn, Gösta Theslöf, Hakaniemen mellakka, Hakaniementori, Hanko, Hauho, Hausjärvi, Hämeen rintama, Hämeenlinna, Hämeenlinnan vankileiri, Heikki Ylikangas, Heimosodat, Helmikuun vallankumous, ..., Helsingin kaupunginvaltuusto, Helsingin punakaarti, Helsingin työväenjärjestöjen eduskunta, Helsinki, Hennalan vankileiri, Hikiä, Huittinen, Huittisten meijerikahakka, Itä-Karjala, Jaakko Paavolainen, Jalmari Kirjarinta, Jatkosota, Jean Boldt, Joensuu, Johan Kock, Josif Stalin, Juhani Paasivirta, Juho Niukkanen, Jukka Lehtosaari, Jukka Rahja, Jussi Hietanen, Jussi Railo, Jussi T. Lappalainen, Jussi Tuominen (työväenliikkeen vaikuttaja), Jussi Vatanen (poliitikko), Kaarlo Luoto, Kaatuneitten muistopäivä, Kainuun maakunta, Kaisaniemen puisto, Kaisaniemi, Kallio (Helsinki), Kansalliskaarti (suurlakko), Kansan Lehti, Kari Mäkinen, Karjala, Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, Karjalan rintama (Suomen sisällissota), Karjalan työkansan kommuuni, Karjalankannas, Katajanokka, Kemi, Kemijärvi, Keski-Porin kirkko, Kiikka, Komintern, Kostroman kuvernementti, Kotka (kaupunki), Kouvola, Kullervo Manner, Kuninkaansaari, Kuolajärvi, Kutsuntalakko, Kuusisen klubin murhat, Kymenlaakson maakunta, L. A. Puntila, Lahden taistelu, Lahti, Lapin maakunta, Lappeenranta, Lappi, Läskikapina, Leo Laukki, Lokakuun vallankumous, Luettelo punaisten muistomerkeistä Suomessa, Luettelo Suomen työväenliikkeen varhaisvuosien vaikuttajista, Luokkasotakirjallisuus, Luokkataistelu, Luulaja, Luumäki, Maatalouslakot 1917, Mannerheim-risti, Marja Kanervo, Marko Tikka, Martti Peltonen, Matti Turkia, Mänttä, Mäntymäki (Helsinki), Me vaadimme, Merenkurkku, Mihail Svetšnikov, Miliisi, Moskova, Mouhijärvi, Muurmannin legioona, Nikolai II, Norja, Oscar Geffertin murha, Oskari Tokoi, Oulu, Paasitorni, Paavo Leppänen, Paavo Lipponen, Papulanvuori, Pietari (kaupunki), Pietarin kansainvälinen punaupseerikoulu, Pietarin suomalainen punakaarti, Pietisen tehtaan kahakka, Pohjanmaa, Pohjois-Venäjän interventio, Pori, Puna-armeija, Punainen terrori, Punakaarti (täsmennyssivu), Punakaartin sota, Punavankien muistomerkki, Punavuori, Puolisotilaalliset joukot, Pyynikki, Raahe, Radikalisoituminen, Ranskan suuri vallankumous, Raudun taistelu, Rautu (Viipurin lääni), Riihimäen vankileiri, Riihimäki, Riihimäki–Pietari-rata, Rikosseuraamuslaitos, Rovaniemi, Ruija, Ruotsilan kahakka, Saksan Itämeren-divisioona, Saksan vallankumous (1918), Santahamina, Satakunnan historiallinen maakunta, Satakunnan maakunta, Satakunnan rintama, Savo, Savon rintama, Savukoski, Säätytalo, Senaatintori, Severi Alanne, Siperia, Sipoo, Sipoon kahakka, Smolna, Sodankylä, Sortavala, Sortokausien aktivismi, Stalinin vainot, Sulo Wuolijoki, Suodenniemi, Suojeluskunta, Suomalaisten punakaartilaisten muistomerkki, Suomen Ammattijärjestö, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Suomen itsenäistyminen, Suomen kansanvaltuuskunta, Suomen kenraalikuvernööri, Suomen Kommunistinen Puolue, Suomen Kommunistisen Puolueen sotilasjärjestö, Suomen luokkasota, Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen päärata, Suomen Punainen Kaarti, Suomen punaisen kaartin Ruotsin pataljoona, Suomen punakaarti, Suomen sisällissodan naiskaartit, Suomen sisällissodan terrori, Suomen sisällissodan vankileirit, Suomen sisällissota, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen 5. puoluekokous, Suomen sotasurmat, Suomen suuriruhtinaskunnan armeija, Suomen Toverikuntien Liitto, Suomen Työväen Järjestyskaartin Perinneyhdistys, Suomenlinna, Suomenlinnan vankileiri, Suomenlinnan vankileirin muistopaikka, Suuri asejuna, Taavetin kahakka, Taavi Tainio, Taisto Martiskainen, Talvisota, Tammisaaren vankileiri, Tammisaari, Tampere, Tampereen punakaarti, Tampereen taistelu, Tampereen vankileiri, Teemu Keskisarja, Tie Tampereelle, Tikkurila, Timo Korpimaa, Toini Mäkelä, Toivo Antikainen, Toivo Tommola, Toivo Vähä, Tornionjoki, Tukholma, Tuomas Hoppu, Tuomas W. Hyrskymurto, Turku, Turun ja Porin lääni, Tuutijärvi, Työläisaktivismi, Työväenmuseo Werstas, Uljas Rauanheimo, Uralin alue, Urho Kekkonen, Uudenmaan lääni, Vaasa, Valdemar Liljeström, Valkoinen terrori, Valkoisten päämaja, Valtalaki, Valtioneuvoston kanslia, Vanha ylioppilastalo, Varsinais-Suomen maakunta, Vasemmisto, Väinö Voionmaa, Venäjä, Venäjän sisällissota, Venäjän väliaikainen hallitus, Venäjän–Japanin sota, Venäläistäminen, Viaporin kapina, Viimeinen taisto, Viipuri, Viipurin lääni, Viipurin taistelu, Viljo Rantala, Vladimir Lenin, Voimaliitto, Vuoden 1905 suurlakko, Vuoden 1917 yleislakko, Vuoden 1918 kansalaissodan uhrien muistomerkki, Vuoden 1918 Punainvaliidit, Wäinö Wuolijoki, Ympärysvallat, Ypäjä, Yrjö Karppanen, Yrjö Mäkelin, Yrjö Sirola. Laajenna indeksi (235 lisää) »
Aapo Roselius
Aapo Roselius (s. 1975) on suomalainen vapaa historiantutkija ja tietokirjailija.
Uusi!!: Punakaarti ja Aapo Roselius · Katso lisää »
Aarne Sihvo
Aarne Sihvo (käytti Saksassa peitenimeä Sicher, 22. marraskuuta 1889 Virolahti – 12. kesäkuuta 1963 Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraali, joka toimi sotaväen päällikkönä vuosina 1926–1933 ja puolustusvoimain komentajana vuosina 1946–1953.Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975 Sihvo liittyi jääkäriliikkeeseen ensimmäisten joukossa. Sotilaskoulutuksensa jälkeen hänet lähetettiin useasti Suomeen jääkärivärväriksi; kolmannella värväysreissullaan hän joutui kalterijääkäriksi Špalernajan tutkintavankilaan vapautuen vasta helmikuun vallankumouksen yhteydessä maaliskuussa 1917. Hän palasi sisällissodan alla Suomeen jääkärien pääjoukon edellä kouluttamaan suojeluskuntia, ja komensi sisällissodassa Karjalan ryhmää. Sisällissodan jälkeen Sihvo osallistui Heimosotiin ja toimi Aunuksen retken komentajana vuonna 1919. Hän toimi Sotakorkeakoulun johtajana toimittuaan sitä ennen sotaministeriön erikoistehtävissä, vajaan kauden kansanedustajana, sekä käytyään täydentämässä sotilaskoulutustaan ulkomailla. Mäntsälän kapinan aikana hän pysyi hallituksen puolella ja olisi halunnut kukistaa kapinan aseellisesti. Sihvoa pidettiin usein Mannerheimin kilpailijana. Talvi- ja jatkosodassa hänet jätettiin kotirintamalle väestönsuojelupäälliköksi ja ilmasuojelukomentajaksi. Vasta sotien jälkeen hän palasi puolustusvoimissa johtavaan asemaan.
Uusi!!: Punakaarti ja Aarne Sihvo · Katso lisää »
Adolf Taimi
Adolf TaimiAdolf Pietarinpoika Taimi (vuoteen 1908 Vasten; 3. lokakuuta 1881 Pietari – 1955 Neuvostoliitto) oli pietarinsuomalainen bolševikki ja kansanvaltuuskunnan jäsen Suomen sisällissodan aikana.
Uusi!!: Punakaarti ja Adolf Taimi · Katso lisää »
Ahvenkoski
Kymijoen. Ahvenkoski on Kymijoen Ahvenkoskenhaaran varrella sijaitseva historiallinen ympäristö, johon kuuluvat joen länsipuolella sijaitseva Loviisan Vähä-Ahvenkosken kylä (ruots. Lillabborfors) sekä itäpuolinen Pyhtään Ahvenkoski.
Uusi!!: Punakaarti ja Ahvenkoski · Katso lisää »
Akseli Anttila
Akseli Anttila (26. maaliskuuta 1897 Ruovesi – 11. maaliskuuta 1953 Moskova) oli suomalainen Neuvostoliiton puna-armeijassa palvellut kenraali.
Uusi!!: Punakaarti ja Akseli Anttila · Katso lisää »
Aleksi Aaltonen
Aleksius (Aleksi) Aaltonen (5. heinäkuuta 1892 Somero – 22. helmikuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko, SDP:n kansanedustaja, ministeri ja Kansaneläkelaitoksen johtaja vuosina 1945–1954.
Uusi!!: Punakaarti ja Aleksi Aaltonen · Katso lisää »
Aleksi Tuorila
Aleksander ”Aleksi” Tuorila (12. elokuuta 1885 Iisalmi – 26. helmikuuta 1938 Sandarmoh) oli suomalainen punaupseeri, joka teloitettiin Stalinin vainojen aikana.
Uusi!!: Punakaarti ja Aleksi Tuorila · Katso lisää »
Alexander Halonen
Alexander ”Alex” Halonen (14. helmikuuta 1878 Pietari – 7. tammikuuta 1948 Hämeenlinna) oli suomalainen toimittaja ja runoilija, joka oli sosialidemokraattien kansanedustaja vuosina 1910–1911.
Uusi!!: Punakaarti ja Alexander Halonen · Katso lisää »
Ali Aaltonen
Aleksi ”Ali” Aaltonen (2. elokuuta 1884 Jämsä – toukokuu 1918 Lahti) oli suomalainen toimittaja, joka palveli myös upseerina Venäjän keisarillisessa armeijassa ja toimi myöhemmin Suomen sisällissodan aikana punakaartin ensimmäisenä ylipäällikkönä.
Uusi!!: Punakaarti ja Ali Aaltonen · Katso lisää »
Allan Serlachius
Allan Serlachius Carl Allan Serlachius (vuodesta 1935 Särkilahti) oli suomalainen lakimies, professori ja poliitikko – valtiopäivämies, senaattori ja kansanedustaja.
Uusi!!: Punakaarti ja Allan Serlachius · Katso lisää »
Ammutaan paikalla -julistus
Ammutaan paikalla -julistus oli valkoisten joukkojen ylipäällikön, kenraali Gustaf Mannerheimin Suomen sisällissodan alkuvaiheissa 25. helmikuuta 1918 antama julistus.
Uusi!!: Punakaarti ja Ammutaan paikalla -julistus · Katso lisää »
Anarkismi
Musta lippu, anarkistien symboli 1880-luvulta alkaen. Anarkismi on taloudellisista ja yhteisöllisistä valtahierarkioista vapaata yhteiskuntaa tavoitteleva poliittinen ideologia, joka korostaa yksilönvapautta.
Uusi!!: Punakaarti ja Anarkismi · Katso lisää »
Arvid Janhunen
Arvid Mikael Janhunen (8. toukokuuta 1900 Porvoon mlk – 26. marraskuuta 1941 Karhumäki) oli ainoa punaisten puolella Suomen sisällissodan taistellut, jolle myönnettiin Mannerheim-risti.
Uusi!!: Punakaarti ja Arvid Janhunen · Katso lisää »
August Wesley
August Anselm Wesley (synt. Wesslin, 3. elokuuta 1887 Tampere - mahd. 1942 Leningrad) oli suomalainen sanomalehtimies ja puoluetoimitsija, joka Suomen sisällissodan aikana toimi punakaartin yleisesikuntapäällikkönä.
Uusi!!: Punakaarti ja August Wesley · Katso lisää »
Äärioikeisto Suomessa
Äärioikeisto Suomessa on ollut vahvimmillaan 1920–1940-luvuilla, järjestöinä muun muassa Akateeminen Karjala-Seura, Lapuan liike, Isänmaallinen kansanliike ja Vientirauha-järjestö.
Uusi!!: Punakaarti ja Äärioikeisto Suomessa · Katso lisää »
Buin siirtola
Buin siirtola (myös Buin siirtokunta) oli vuonna 1918 Neuvosto-Venäjällä Kostroman kuvernementin Buin kaupungissa toiminut pakolaisleiri, johon oli majoitettu Suomesta paenneita punaisia.
Uusi!!: Punakaarti ja Buin siirtola · Katso lisää »
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.
Uusi!!: Punakaarti ja Carl Gustaf Emil Mannerheim · Katso lisää »
Dragsvik
Dragsvik voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Punakaarti ja Dragsvik · Katso lisää »
Eduskuntavaalit 1917
Suomen kahdeksannet eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. lokakuuta 1917.
Uusi!!: Punakaarti ja Eduskuntavaalit 1917 · Katso lisää »
Eduskuntavaalit 1919
Suomen yhdeksännet eduskuntavaalit järjestettiin 1.
Uusi!!: Punakaarti ja Eduskuntavaalit 1919 · Katso lisää »
Edvard Gylling
Edvard Otto Wilhelm Gylling (30. marraskuuta 1881 Kuopio – 14. kesäkuuta 1938Lahti-Argutina 2001, s. 95. Kommunarka, Neuvostoliitto) oli suomalainen vasemmistolainen poliitikko ja tilastotieteilijä.
Uusi!!: Punakaarti ja Edvard Gylling · Katso lisää »
Eemeli Toikka
Emil Arvid Toikka (25. elokuuta 1901 Simola, Lappeenranta – 8. syyskuuta 1983 Moskova) oli suomalaissyntyinen neuvostoarmeijan upseeri.
Uusi!!: Punakaarti ja Eemeli Toikka · Katso lisää »
Eero A. Wuori
Eero Aarne Wuori (vuoteen 1942 Vuori; 11. elokuuta 1900 Helsinki – 12. syyskuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen journalisti ja poliitikko.
Uusi!!: Punakaarti ja Eero A. Wuori · Katso lisää »
Eero Haapalainen
Eero Haapalainen (27. lokakuuta 1880 Kuopio – 27. marraskuuta 1937 Petroskoi) oli suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko, toimittaja, Suomen Ammattijärjestön puheenjohtaja ja Suomen työväen punaisen kaartin ylipäällikkö Suomen sisällissodan aikana.
Uusi!!: Punakaarti ja Eero Haapalainen · Katso lisää »
Eetu Salin
Johan Edvard "Eetu" Salin (18. maaliskuuta 1866 Asikkala – 6. huhtikuuta 1919 Helsinki) Viitattu 3.6.2014.
Uusi!!: Punakaarti ja Eetu Salin · Katso lisää »
Eheytyminen
Eheytyminen tarkoittaa Suomen historiassa ajanjaksoa sisällissodan ja talvisodan välissä, jonka aikana suomalaisten kahtiajako punaisiin ja valkoisiin alkoi häilyä ja kansakunta eheytyi yhtenäiseksi puolustamaan maata Neuvostoliiton hyökkäystä vastaan.
Uusi!!: Punakaarti ja Eheytyminen · Katso lisää »
Eino Rahja
Eino Einari Rahja (7. heinäkuuta 1885 Kronstadt – 26. huhtikuuta 1936 Leningrad) oli pietarinsuomalainen bolševikki ja puna-armeijan upseeri, joka 1920–1930-luvuilla tunnettiin Suomen kommunistisen puolueen johdon ankarana kriitikkona ja Otto Wille Kuusisen vastustajana.
Uusi!!: Punakaarti ja Eino Rahja · Katso lisää »
Eläintarha (Helsinki)
Töölönlahden rantatietä Eläintarhassa. Töölönjoen kuivunutta uomaa Eläintarhan eteläosassa. Eläintarha (ruots. Djurgården) on puistoalue Helsingin Taka-Töölössä.
Uusi!!: Punakaarti ja Eläintarha (Helsinki) · Katso lisää »
Emil Saarinen
August Emil Saarinen (synt. Mickelson, ent. Salminen, 16. lokakuuta 1879 Korpilahti – 19. marraskuuta 1956 Parkano) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1910–1918 ja 1922–1929.
Uusi!!: Punakaarti ja Emil Saarinen · Katso lisää »
Emil Skog
Emil Albert Skog (30. kesäkuuta 1897 Helsingin maalaiskunta – 20. syyskuuta 1981 Helsinki) oli suomalainen vasemmistopoliitikko.
Uusi!!: Punakaarti ja Emil Skog · Katso lisää »
Ensimmäinen sortokausi
Ensimmäinen sortokausi on Suomessa käytetty nimitys ajanjaksosta 1899–1905, jolloin Venäjän keisarikunta pyrki lujittamaan ja yhtenäistämään Venäjän valtakuntaa toteuttamalla vähemmistökansallisuuksiin kohdistuvaa venäläistämispolitiikkaa Suomen suuriruhtinaskuntaa kohtaan.
Uusi!!: Punakaarti ja Ensimmäinen sortokausi · Katso lisää »
Enso
Viipurin piirin kartalla. Enso lokakuussa 2016 Enso lokakuussa 2016 Enso eli Svetogorsk on kaupunki ja kaupunkikunta Venäjän Leningradin alueen Viipurin piirissä, Suomen vastaisella rajalla.
Uusi!!: Punakaarti ja Enso · Katso lisää »
Entisten Punakaartilaisten Keskusjärjestö
Entisten Punakaartilaisten Keskusjärjestö oli 1940-luvulta 1980-luvulle saakka toiminut Suomen sisällissodan punakaartilaisten etujärjestö.
Uusi!!: Punakaarti ja Entisten Punakaartilaisten Keskusjärjestö · Katso lisää »
Erkki Kannosto
Erkki Kalevi Kannosto (s. 4. syyskuuta 1945 Tampere) on suomalainen kuvanveistäjä.
Uusi!!: Punakaarti ja Erkki Kannosto · Katso lisää »
Evert Eloranta
Frans Evert Eloranta (ent. Tuominen, 10. lokakuuta 1879 Harjavalta – 1938 Neuvostoliitto) oli suomalainen kansanedustaja, sosialidemokraattien piirisihteeri ja kansanvaltuuskunnan jäsen.
Uusi!!: Punakaarti ja Evert Eloranta · Katso lisää »
Eyolf Mattsson
Eyolf Georg Mattsson (myös Mattsson-Ignaeus ja Igneus-Mattsson; 22. maaliskuuta 1897 Sauvo, Suomen suuriruhtinaskunta – 25. toukokuuta 1965 Krasnokamsk, Neuvostoliitto) oli suomenruotsalainen tekniikan opiskelija, joka Suomen sisällissodan jälkeen pakeni Venäjälle ja kohosi neuvostoarmeijassa kenraalimajuriksi.
Uusi!!: Punakaarti ja Eyolf Mattsson · Katso lisää »
Fellmanin pelto
Fellmanin pelto Lahdessa. Toukokuun alussa 1918 pellolle koottiin 20 000 antautunutta punaista. Osa teloitettiin, jotkut vapautettiin, valtaosa joutui vankileirien epäinhimillisiin olosuhteisiin. Fellmanin pelloksi (myös Fellmanin veripellot) kutsuttiin Suomen sisällissodan jälkeen toukokuussa 1918 Lahdessa toiminutta väliaikaista vankileiriä.
Uusi!!: Punakaarti ja Fellmanin pelto · Katso lisää »
Franz Albert Seyn
Franz Albert Aleksandrovitš Seyn, (8. elokuuta 1862 Vitebsk, Venäjän keisarikunta – 1918 Pietari, Neuvosto-Venäjä) oli venäläinen kenraaliluutnantti ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1909–1917. Toisen sortokauden aikana kenraalikuvernöörinä toiminut Seyn jatkoi Nikolai Bobrikovin yhtenäistämispolitiikkaa Suomen autonomian kaventamiseksi. Hänet syrjäytettiin ja vangittiin välittömästi helmikuun vallankumouksen 1917 jälkeen.
Uusi!!: Punakaarti ja Franz Albert Seyn · Katso lisää »
Gösta Theslöf
Carl Gustaf (Gösta) Theslöf oli suomalainen kenraalimajuri ja itsenäisyysmies.
Uusi!!: Punakaarti ja Gösta Theslöf · Katso lisää »
Hakaniemen mellakka
Hakaniemen mellakka oli 2.
Uusi!!: Punakaarti ja Hakaniemen mellakka · Katso lisää »
Hakaniementori
Hakaniementori eli Hakaniemen tori on Helsingin Hakaniemessä sijaitseva tori, joka avattiin vuonna 1897.
Uusi!!: Punakaarti ja Hakaniementori · Katso lisää »
Hanko
Hangon huviloita. Kuva vesitornista. kirkko. Hanko on Suomen eteläisin kaupunki, joka sijaitsee Uudellamaalla Suomenlahden rannikolla.
Uusi!!: Punakaarti ja Hanko · Katso lisää »
Hauho
Hauho on entinen Suomen kunta ja vuonna 2009 tehdyn kuntaliitoksen jälkeen osa Hämeenlinnaa.
Uusi!!: Punakaarti ja Hauho · Katso lisää »
Hausjärvi
Hausjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa.
Uusi!!: Punakaarti ja Hausjärvi · Katso lisää »
Hämeen rintama
Hämeen rintama oli Suomen sisällissodan rintamalinja, joka kulki aluksi Hämeen läänin pohjoisosassa, nykyisten Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntien alueella sekä myöhemmin sodan loppuvaiheessa myös nykyisessä Kanta-Hämeessä.
Uusi!!: Punakaarti ja Hämeen rintama · Katso lisää »
Hämeenlinna
Hämeenlinna on Suomen kaupunki ja Kanta-Hämeen maakuntakeskus Vanajaveden rannalla.
Uusi!!: Punakaarti ja Hämeenlinna · Katso lisää »
Hämeenlinnan vankileiri
Punavankeja Hämeenlinnan kauppatorilla 26. huhtikuuta 1918. Hämeenlinnan vankileiri oli Suomen sisällissodan jälkeen huhti-syyskuussa 1918 Hämeenlinnassa Poltinahon kasarmialueella toiminut vankileiri.
Uusi!!: Punakaarti ja Hämeenlinnan vankileiri · Katso lisää »
Heikki Ylikangas
Heikki Ylikangas (s. 6. marraskuuta 1937 Ylihärmä) on suomalainen historiantutkija ja emeritusprofessori.
Uusi!!: Punakaarti ja Heikki Ylikangas · Katso lisää »
Heimosodat
Heimosodat olivat Suomen lähialueilla käytyjä aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922.
Uusi!!: Punakaarti ja Heimosodat · Katso lisää »
Helmikuun vallankumous
Helmikuun vallankumous oli maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtunut vallankumous, jonka seurauksena keisarinvalta kukistui.
Uusi!!: Punakaarti ja Helmikuun vallankumous · Katso lisää »
Helsingin kaupunginvaltuusto
Kristillisdemokraatit (1) Helsingin kaupungintaloHelsingin kaupunginvaltuusto on Helsingin kaupungin valtuusto ja ylin päättävä elin.
Uusi!!: Punakaarti ja Helsingin kaupunginvaltuusto · Katso lisää »
Helsingin punakaarti
Portun pataljoonan kuularuiskukomppania 1918. Helsingin punakaarti oli vuosina 1905–1906 ja 1917–1918 Helsingissä toiminut puolisotilaallinen järjestö, joka vuoden 1918 sisällissodan aikana oli osa Suomen kansanvaltuuskunnan armeijaa.
Uusi!!: Punakaarti ja Helsingin punakaarti · Katso lisää »
Helsingin työväenjärjestöjen eduskunta
Helsingin työväenjärjestöjen eduskunta oli Helsingissä vuosina 1917–1918 toiminut hallinnollinen elin, joka syntyi Venäjän helmikuun vallankumouksen jälkeen porvarien hallitseman Helsingin kaupunginvaltuuston rinnalle.
Uusi!!: Punakaarti ja Helsingin työväenjärjestöjen eduskunta · Katso lisää »
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Uusi!!: Punakaarti ja Helsinki · Katso lisää »
Hennalan vankileiri
Hennalan vankileiri oli Suomen sisällissodan jälkeen Lahdessa Hennalan varuskunnassa toiminut vankileiri.
Uusi!!: Punakaarti ja Hennalan vankileiri · Katso lisää »
Hikiä
Hikiää Hikiä on kylä ja taajama Hausjärvellä.
Uusi!!: Punakaarti ja Hikiä · Katso lisää »
Huittinen
Huittinen on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa.
Uusi!!: Punakaarti ja Huittinen · Katso lisää »
Huittisten meijerikahakka
Huittisten meijerikahakaksi kutsutaan Huittisten Osuusmeijerillä heinäkuussa 1917 tapahtunutta välikohtausta, jossa vastakkain olivat lakkoilevat maataloustyöläiset ja paikallisten maanviljelijöiden perustaman vartijayhdistyksen jäsenet.
Uusi!!: Punakaarti ja Huittisten meijerikahakka · Katso lisää »
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Uusi!!: Punakaarti ja Itä-Karjala · Katso lisää »
Jaakko Paavolainen
Jaakko Paavolainen (23. heinäkuuta 1926 Kanneljärvi – 30. lokakuuta 2007 Helsinki) oli suomalainen poliittisen historian tutkija ja professori.
Uusi!!: Punakaarti ja Jaakko Paavolainen · Katso lisää »
Jalmari Kirjarinta
Hjalmar (Jalmari) Kirjarinta (synt. Virtanen, 4. huhtikuuta 1881 Kärkölä – 8. tammikuuta 1938 Leningrad) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1908–1910.
Uusi!!: Punakaarti ja Jalmari Kirjarinta · Katso lisää »
Jatkosota
Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.
Uusi!!: Punakaarti ja Jatkosota · Katso lisää »
Jean Boldt
Johan Carl Emil (Jean) Boldt (19. huhtikuuta 1865 Kuopio – 16. toukokuuta 1920 Helsingin maalaiskunta Viitattu 21.12.2012.) oli hovioikeuden auskultantti, asianajaja ja toimittaja joka tuli tunnetuksi 1800-luvun lopussa teosofina ja myöhemmin anarkistina.
Uusi!!: Punakaarti ja Jean Boldt · Katso lisää »
Joensuu
kaupungintalo ja ravintolalaiva. Suvantosillalle, joka yhdistää Niinivaaran ja keskustan kaupunginosat. Joensuu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Karjalan maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan Pyhäselän pohjoisrannalla Pielisjoen suulla Pohjois-Karjalan maakunnassa.
Uusi!!: Punakaarti ja Joensuu · Katso lisää »
Johan Kock
Johan Kock (4. kesäkuuta 1861 Helsinki – 13. huhtikuuta 1915 Fitchburg, Massachusetts, Yhdysvallat) oli Venäjän armeijasta 1897 Viipurissa eronnut alikapteeni.
Uusi!!: Punakaarti ja Johan Kock · Katso lisää »
Josif Stalin
Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.
Uusi!!: Punakaarti ja Josif Stalin · Katso lisää »
Juhani Paasivirta
Juhani Paasivirta (12. maaliskuuta 1919 Kemi – 11. heinäkuuta 1993 Turku) oli suomalainen historiantutkija ja professori.
Uusi!!: Punakaarti ja Juhani Paasivirta · Katso lisää »
Juho Niukkanen
Kyösti Kallio (vas.) ja Juho Niukkanen (oik.) 1920-luvulla. Juhana (Juho) Niukkanen (27. heinäkuuta 1888 Kirvu – 17. toukokuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen maanviljelijä ja poliitikko.
Uusi!!: Punakaarti ja Juho Niukkanen · Katso lisää »
Jukka Lehtosaari
Johan Arndt (Jukka) Lehtosaari (aik. Forsman, 15. tammikuuta 1889 Kärkölä – 2. syyskuuta 1939 Neuvostoliitto) oli suomalainen vasemmistopoliitikko, joka toimi muun muassa SDP:n kansanedustajana (1917) ja SKP:n johtotehtävissä.
Uusi!!: Punakaarti ja Jukka Lehtosaari · Katso lisää »
Jukka Rahja
Juhana (Jukka) Rahja (19. heinäkuuta 1887 Kronstadt – 31. elokuuta 1920 Pietari) oli pietarinsuomalainen seppä ja poliitikko.
Uusi!!: Punakaarti ja Jukka Rahja · Katso lisää »
Jussi Hietanen
Hietasen päätyö, vuonna 1918 kuolleiden punaisten muistomerkki Tampereen Kalevankankaan hautausmaalla. Elis Johannes ”Jussi” Hietanen (29. maaliskuuta 1903 Tampere – 19. elokuuta 1941 Kiestinki) oli suomalainen kuvanveistäjä, jonka päätyö on Tampereen Kalevankankaan hautausmaalla sijaitseva punaisten hautamuistomerkki.
Uusi!!: Punakaarti ja Jussi Hietanen · Katso lisää »
Jussi Railo
Johan Nestor (Jussi) Railo (synt. Helenius, 20. maaliskuuta 1887 Nousiainen – 21. tammikuuta 1920 Tukholma) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1914–1917.
Uusi!!: Punakaarti ja Jussi Railo · Katso lisää »
Jussi T. Lappalainen
Jussi T. Lappalainen puhumassa Jyväskylän kirjamessuilla 2009. Jussi Tapani Lappalainen (s. 23. lokakuuta 1935 Kuopio) on suomalainen historioitsija ja emeritusprofessori.
Uusi!!: Punakaarti ja Jussi T. Lappalainen · Katso lisää »
Jussi Tuominen (työväenliikkeen vaikuttaja)
Jussi Tuominen (20. tammikuuta 1879 Asikkala – 12. toukokuuta 1963 Helsinki) oli suomalainen raittiusmies ja työväenliikkeen vaikuttaja, joka toimi muun muassa Raittiusyhdistys Koiton puheenjohtajana.
Uusi!!: Punakaarti ja Jussi Tuominen (työväenliikkeen vaikuttaja) · Katso lisää »
Jussi Vatanen (poliitikko)
Johan (Juho, Jussi) Vatanen (15. tammikuuta 1875 Eno – 1936 Kaluga, Neuvostoliitto) oli suomalainen työmies ja sosialidemokraattien kansanedustaja.
Uusi!!: Punakaarti ja Jussi Vatanen (poliitikko) · Katso lisää »
Kaarlo Luoto
Kaarlo Vihtori (Karl Viktor) Luoto (20. syyskuuta 1875 Rautalampi – 26. tammikuuta 1947 Kuopio) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija, joka oli Johan Kockin ohella yksi Helsingin punakaartin johtajista vuoden 1905 suurlakon aikana.
Uusi!!: Punakaarti ja Kaarlo Luoto · Katso lisää »
Kaatuneitten muistopäivä
Kaatuneitten muistopäivä Vihdin sankarihautausmaalla. Vihti 17.5.2020 Kaatuneitten muistopäivä, jota vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina, on Suomen aluetta ja suomalaisia koskettaneissa sodissa tai muissa taisteluluonteisissa toimissa, kuten rauhanturvaamistehtävissä, kaatuneiden sekä taistelujen aikana ja niiden päättymisen jälkeen muillakin tavoin sodan takia kuolleiden, kuten teloitettujen ja vankileireillä menehtyneiden, muistoksi vietettävä päivä.
Uusi!!: Punakaarti ja Kaatuneitten muistopäivä · Katso lisää »
Kainuun maakunta
Kainuu on Suomen maakunta, joka sijaitsee Pohjois-Suomessa.
Uusi!!: Punakaarti ja Kainuun maakunta · Katso lisää »
Kaisaniemen puisto
Kaisaniemen puisto on puisto Helsingin ydinkeskustassa, Kluuvin kaupunginosan pohjoisosassa.
Uusi!!: Punakaarti ja Kaisaniemen puisto · Katso lisää »
Kaisaniemi
Kaisaniemi voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Punakaarti ja Kaisaniemi · Katso lisää »
Kallio (Helsinki)
Helsinginkatu erottaa Kallion ja Alppiharjun kaupunginosat toisistaan. Kallio on Helsingin 11. kaupunginosa itäisessä kantakaupungissa, Pitkänsillan pohjois- ja Töölönlahden itäpuolella.
Uusi!!: Punakaarti ja Kallio (Helsinki) · Katso lisää »
Kansalliskaarti (suurlakko)
Kansalliskaartit olivat eri puolilla Suomea vuoden 1905 suurlakon aikana toimineita työläisten ja ylioppilaiden muodostamia organisaatioita, joiden tehtävänä oli valvoa yleistä järjestystä.
Uusi!!: Punakaarti ja Kansalliskaarti (suurlakko) · Katso lisää »
Kansan Lehti
''Kansan Lehden'' päätoimittaja Jalmari Leino työpöytänsä ääressä vuonna 1944. Lehden henkilökunta ryhmäkuvassa vuonna 1944. Lehden etusivu marraskuussa 1906. Kansan Lehti oli Tampereella vuosina 1898–1991 ilmestynyt sosiaalidemokraattinen sanomalehti.
Uusi!!: Punakaarti ja Kansan Lehti · Katso lisää »
Kari Mäkinen
Kari Olavi Mäkinen (s. 5. tammikuuta 1955 Pori) toimi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Turun arkkipiispana vuosina 2010–2018.
Uusi!!: Punakaarti ja Kari Mäkinen · Katso lisää »
Karjala
pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.
Uusi!!: Punakaarti ja Karjala · Katso lisää »
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta eli Karjalan ASNT, yleiskielessä Itä-Karjala, Venäjän Karjala ja Neuvosto-Karjala, oli Venäjän neuvostotasavaltaan kuulunut itsehallinnollinen alue Neuvostoliitossa vuosina 1920–1940 ja 1956–1991.
Uusi!!: Punakaarti ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta · Katso lisää »
Karjalan rintama (Suomen sisällissota)
Karjalan rintama oli silloisen Viipurin läänin alueelle muodostunut Suomen sisällissodan rintama.
Uusi!!: Punakaarti ja Karjalan rintama (Suomen sisällissota) · Katso lisää »
Karjalan työkansan kommuuni
Karjalan työkansan kommuuni oli heinäkuussa 1918 perustuslailla määriteltyyn Venäjän sosialistiseen federatiiviseen neuvostotasavaltaan 8.
Uusi!!: Punakaarti ja Karjalan työkansan kommuuni · Katso lisää »
Karjalankannas
Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.
Uusi!!: Punakaarti ja Karjalankannas · Katso lisää »
Katajanokka
Katajanokka on kaupunginosa Helsingin kantakaupungin itärannalla.
Uusi!!: Punakaarti ja Katajanokka · Katso lisää »
Kemi
Kemi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Kemijoen suistossa.
Uusi!!: Punakaarti ja Kemi · Katso lisää »
Kemijärvi
Kemijärvi on kaupunki Lapin maakunnan kaakkoisosassa.
Uusi!!: Punakaarti ja Kemijärvi · Katso lisää »
Keski-Porin kirkko
Keski-Porin kirkko on Porin kaupungin suurin kirkko, joka sijaitsee ydinkeskustan tuntumassa Kokemäenjoen rannalla.
Uusi!!: Punakaarti ja Keski-Porin kirkko · Katso lisää »
Kiikka
Kiikka on Turun ja Porin läänissä sijainnut entinen Suomen kunta.
Uusi!!: Punakaarti ja Kiikka · Katso lisää »
Komintern
Kommunistinen internationaali (lyhenne Komintern) oli vuosina 1919–1943 toiminut, Venäjän kommunistisen puolueen (bolševikit) aloitteesta perustettu kansainvälinen yhteistyöjärjestö, jonka tarkoituksena oli ”kansainvälisen porvariston” kukistaminen työväenluokan (proletariaatti) nimissä.
Uusi!!: Punakaarti ja Komintern · Katso lisää »
Kostroman kuvernementti
Kuvernementin kartta. Kostroman kuvernementti (myös lääni) oli hallintoalue Venäjällä vuosina 1796–1929.
Uusi!!: Punakaarti ja Kostroman kuvernementti · Katso lisää »
Kotka (kaupunki)
Kotka on Suomen kaupunki Kymenlaakson maakunnan eteläosassa Suomenlahden rannalla.
Uusi!!: Punakaarti ja Kotka (kaupunki) · Katso lisää »
Kouvola
Kouvola on Kymenlaakson maakunnassa Kymijoen varrella sijaitseva Suomen kaupunki.
Uusi!!: Punakaarti ja Kouvola · Katso lisää »
Kullervo Manner
Kullervo Achilles Manner (12. lokakuuta 1880 Kokemäki – 15. tammikuuta 1939 Uhta-Petšora, Neuvostoliitto) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko.
Uusi!!: Punakaarti ja Kullervo Manner · Katso lisää »
Kuninkaansaari
Kuninkaansaari ja sinne Vallisaaresta johtava maapenger Kuninkaansaari (ruots. Kungsholmen) on Helsingin edustalla oleva saari, joka sijaitsee Santahaminan ja Vallisaaren välissä ja on yhdistetty maapenkerellä Vallisaareen.
Uusi!!: Punakaarti ja Kuninkaansaari · Katso lisää »
Kuolajärvi
Kuolajärvi on suomenkielinen paikannimi.
Uusi!!: Punakaarti ja Kuolajärvi · Katso lisää »
Kutsuntalakko
Kutsuntalakko oli vuosina 1902–1904 Suomen suuriruhtinaskunnassa järjestetty kieltäytyminen asevelvollisuuskutsunnasta, jossa arvalla valittiin kolmen vuoden asepalvelukseen joutuvat.
Uusi!!: Punakaarti ja Kutsuntalakko · Katso lisää »
Kuusisen klubin murhat
alt.
Uusi!!: Punakaarti ja Kuusisen klubin murhat · Katso lisää »
Kymenlaakson maakunta
Kymenlaakso on Suomen maakunta Kaakkois-Suomessa.
Uusi!!: Punakaarti ja Kymenlaakson maakunta · Katso lisää »
L. A. Puntila
Lauri Aadolf (L. A.) Puntila (24. elokuuta 1907 Hattula – 24. toukokuuta 1988 Helsinki) oli suomalainen politiikan ja historian tutkija, joka osallistui myös itse poliittiseen toimintaan.
Uusi!!: Punakaarti ja L. A. Puntila · Katso lisää »
Lahden taistelu
Lahden taistelu oli 19. huhtikuuta – 1. toukokuuta 1918 käyty Suomen sisällissotaan kuulunut taistelu Lahden kaupungin hallinnasta.
Uusi!!: Punakaarti ja Lahden taistelu · Katso lisää »
Lahti
Lahden keskustaa mäkihyppytornista nähtynä. Vesijärven satama. Kaupungintalo. Harjukatu. Laaksokatu. Lahti on Suomen kaupunki ja Päijät-Hämeen maakuntakeskus, joka sijaitsee Vesijärven etelärannalla Päijät-Hämeen maakunnassa.
Uusi!!: Punakaarti ja Lahti · Katso lisää »
Lapin maakunta
Lapin maakunta (ja) on Suomen pohjoisin, laajin ja harvimmin asuttu maakunta.
Uusi!!: Punakaarti ja Lapin maakunta · Katso lisää »
Lappeenranta
Lappeenranta on Suomen kaupunki ja Etelä-Karjalan maakuntakeskus Saimaan etelärannalla.
Uusi!!: Punakaarti ja Lappeenranta · Katso lisää »
Lappi
Lappi Euroopan kartalla. Rajojen määrittely vaihtelee lähteestä toiseen. Lappi (ja) on Fennoskandian pohjoisin osa, joka kuuluu nykyään Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Venäjään.
Uusi!!: Punakaarti ja Lappi · Katso lisää »
Läskikapina
Läskikapina oli helmikuussa 1922 Kuolajärven ja Savukosken välisellä seudulla tapahtunut tukkityöläisten pienimuotoinen aseellinen kapina, jota johti Neuvosto-Venäjältä tullut suomalaissyntyinen punaupseeri Jahvetti Moilanen.
Uusi!!: Punakaarti ja Läskikapina · Katso lisää »
Leo Laukki
Leonard Leopold Lindquist (22. marraskuuta 1880 Helsinki – 15. syyskuuta 1938 Moskova) oli suomalainen poliitikko ja valistusmies, joka loi uransa pääasiassa Yhdysvalloissa ja Neuvostoliitossa.
Uusi!!: Punakaarti ja Leo Laukki · Katso lisää »
Lokakuun vallankumous
Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.
Uusi!!: Punakaarti ja Lokakuun vallankumous · Katso lisää »
Luettelo punaisten muistomerkeistä Suomessa
Luettelo punaisten muistomerkeistä Suomessa sisältää vuonna 1918 Suomen sisällissodassa kaatuneiden punaisten muistoksi pystytetyt muistomerkit: patsaat, veistokset, muistopaikat ja muistolaatat.
Uusi!!: Punakaarti ja Luettelo punaisten muistomerkeistä Suomessa · Katso lisää »
Luettelo Suomen työväenliikkeen varhaisvuosien vaikuttajista
Tämä luettelo sisältää henkilötietoja suomalaisessa työväenliikkeessä ennen Suomen itsenäistymistä vuonna 1917 vaikuttaneista henkilöistä, joista Wikipediassa ei ole omaa artikkelia.
Uusi!!: Punakaarti ja Luettelo Suomen työväenliikkeen varhaisvuosien vaikuttajista · Katso lisää »
Luokkasotakirjallisuus
Luokkasotakirjallisuudella tarkoitetaan yleensä Neuvosto-Venäjälle paenneiden suomalaisten kommunistiemigranttien julkaisemia teoksia, jotka käsittelivät Suomen sisällissotaa luokkasodan näkökulmasta (ks. Suomen sisällissodan nimet).
Uusi!!: Punakaarti ja Luokkasotakirjallisuus · Katso lisää »
Luokkataistelu
Luokkataistelu on marxilaisuuden mukaan eri yhteiskuntaluokkien välistä valtataistelua.
Uusi!!: Punakaarti ja Luokkataistelu · Katso lisää »
Luulaja
Civitas Nova Luhlae) 1600–1700-lukujen vaihteessa. Kuva: Eric Dahlberg: Suecia antiqua et hodierna. Näkymä kaupungintalolta. Kuvassa vasemmalla Luulajan tuomiokirkko. Luulajan keskustaa eteläsataman suunnalta Storgatan Hertsönin kerrostaloja Luulajan rautatieasema Luulaja on Ruotsin kaupunki ja Luulajan kunnan keskustaajama.
Uusi!!: Punakaarti ja Luulaja · Katso lisää »
Luumäki
kirkko. Luumäki on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa.
Uusi!!: Punakaarti ja Luumäki · Katso lisää »
Maatalouslakot 1917
Maatalouslakot vuonna 1917 olivat Suomen sisällissotaan johtaneeseen kehitykseen liittyneitä työtaisteluita, jotka alkoivat keväällä 1917.
Uusi!!: Punakaarti ja Maatalouslakot 1917 · Katso lisää »
Mannerheim-risti
Mannerheim-risti (yllä 1.lk ja alla 2.lk, Ristikkäiset marsalkansauvat merkitsevät toiseen kertaan myönnettyä II luokkaa). Mannerheim-risti on suomalainen kunniamerkki. Mannerheim-ristin 1.
Uusi!!: Punakaarti ja Mannerheim-risti · Katso lisää »
Marja Kanervo
Marja Kanervo (s. 6. joulukuuta 1958 Mikkeli) on suomalainen kuvataiteilija.
Uusi!!: Punakaarti ja Marja Kanervo · Katso lisää »
Marko Tikka
Marko Tikka (s. 20. lokakuuta 1970 Joutseno) on suomalainen filosofian tohtori, historiantutkija sekä Suomen historian dosentti Tampereen yliopistossa.
Uusi!!: Punakaarti ja Marko Tikka · Katso lisää »
Martti Peltonen
Martti Peltonen (1943 – 29. marraskuuta 2023) oli pitkän uran tehnyt suomalainen lehtikuvaaja.
Uusi!!: Punakaarti ja Martti Peltonen · Katso lisää »
Matti Turkia
Matti Turkia (26. helmikuuta 1871 Viipurin mlk – 10. tammikuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja toimittaja, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1909, 1914–1917, 1930–1945.
Uusi!!: Punakaarti ja Matti Turkia · Katso lisää »
Mänttä
Mäntän paperitehdas Mänttä on Mänttä-Vilppulan kaupungin keskustaajama ja entinen Suomen kaupunki Pirkanmaalla, Keski-Suomen maakunnan rajalla.
Uusi!!: Punakaarti ja Mänttä · Katso lisää »
Mäntymäki (Helsinki)
Mäntymäki ja näkymä sieltä itään. Taustalla Töölönlahti. Näkymä Mäntymäeltä länteen. Mäntymäen kentän takana Töölön kisahalli. Mäntymäki on kallioinen ja metsäinen kukkula Helsingissä Eläintarhan alueen etelälaidalla lähellä Töölönlahtea.
Uusi!!: Punakaarti ja Mäntymäki (Helsinki) · Katso lisää »
Me vaadimme
Me vaadimme -julistus oli Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puoluejohdon 1.
Uusi!!: Punakaarti ja Me vaadimme · Katso lisää »
Merenkurkku
Merenkurkku kartalla. Kuva Norrskärin majakasta. Merenkurkku (tai vain Kvarken) on Pohjanlahden kapein osa, joka jää Selkämeren ja Perämeren väliin, suunnilleen Vaasan ja Uumajan kaupunkien kohdalle.
Uusi!!: Punakaarti ja Merenkurkku · Katso lisää »
Mihail Svetšnikov
Mihail Stepanovitš Svetšnikov (30. syyskuuta (J: 18. syyskuuta) 1881 Ust-Medveditskaja, Donin kasakoiden alue, Venäjän keisarikunta – 26. elokuuta 1938 Kommunarka, Neuvostoliitto)Aleksi Mainio: ”Sisällissodan suuri tuntematon”, Historiallinen aikakauskirja 2/2020, s. 221–224.
Uusi!!: Punakaarti ja Mihail Svetšnikov · Katso lisää »
Miliisi
Miliisi (’sotapalvelu’)Aikio ja Vornanen 1993, s. 412.
Uusi!!: Punakaarti ja Miliisi · Katso lisää »
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Uusi!!: Punakaarti ja Moskova · Katso lisää »
Mouhijärvi
Mouhijärvi on entinen Suomen kunta Pirkanmaan maakunnassa.
Uusi!!: Punakaarti ja Mouhijärvi · Katso lisää »
Muurmannin legioona
alt.
Uusi!!: Punakaarti ja Muurmannin legioona · Katso lisää »
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
Uusi!!: Punakaarti ja Nikolai II · Katso lisää »
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Punakaarti ja Norja · Katso lisää »
Oscar Geffertin murha
Oscar Geffertin murha oli 12.
Uusi!!: Punakaarti ja Oscar Geffertin murha · Katso lisää »
Oskari Tokoi
Antti Oskari Tokoi (ent. Hirvi; 15. toukokuuta 1873 Kannus – 4. huhtikuuta 1963 Leominster, Massachusetts, Yhdysvallat) oli suomalainen poliitikko ja toimittaja.
Uusi!!: Punakaarti ja Oskari Tokoi · Katso lisää »
Oulu
Oulu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujoen suulla Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.
Uusi!!: Punakaarti ja Oulu · Katso lisää »
Paasitorni
Helsingin työväentalon eteishalli vuonna 1925. Yksityiskohta sisätilojen koristelusta Helsingin työväentalon ravintola kesällä 2022. Paasitorni on Helsingin Siltasaaressa sijaitseva rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas kokous- sekä kongressikeskus.
Uusi!!: Punakaarti ja Paasitorni · Katso lisää »
Paavo Leppänen
Paavo Leppänen (3. tammikuuta 1876 Eno – 1. kesäkuuta 1945 Kuusankoski) oli suomalainen toimittaja ja kansanedustaja.
Uusi!!: Punakaarti ja Paavo Leppänen · Katso lisää »
Paavo Lipponen
Paavo Tapio Lipponen (s. 23. huhtikuuta 1941 Turtola) on suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko ja energiateollisuuden konsultti.
Uusi!!: Punakaarti ja Paavo Lipponen · Katso lisää »
Papulanvuori
Papulanvuoren televisiotorni. Papulanvuori (myös Papulanmäki,, Gora Papula) on Viipurissa sijaitseva kallioinen mäki, joka kohoaa yli 30 metrin korkeuteen merenpinnasta.
Uusi!!: Punakaarti ja Papulanvuori · Katso lisää »
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Uusi!!: Punakaarti ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »
Pietarin kansainvälinen punaupseerikoulu
Pietarin kansainvälinen punaupseerikoulu aloitti toimintansa entisen tsaarinaikaisen kadettikoulun tiloissa marraskuussa 1918.
Uusi!!: Punakaarti ja Pietarin kansainvälinen punaupseerikoulu · Katso lisää »
Pietarin suomalainen punakaarti
Pietarin suomalainen punakaarti oli vuosina 1917–1918 toiminut Suomen punakaartien osasto, joka oli muodostettu Pietarissa asuneista suomalaisista työläisistä.
Uusi!!: Punakaarti ja Pietarin suomalainen punakaarti · Katso lisää »
Pietisen tehtaan kahakka
Pietisen tehtaan kahakka oli Viipurissa toimineessa Pietisen puusepäntehtaassa 19.
Uusi!!: Punakaarti ja Pietisen tehtaan kahakka · Katso lisää »
Pohjanmaa
Pohjanmaa voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Punakaarti ja Pohjanmaa · Katso lisää »
Pohjois-Venäjän interventio
Pohjois-Venäjän interventio oli osa ympärysvaltojen hanketta, jossa osallistuttiin Neuvosto-Venäjän vastaiseen taisteluun Venäjän sisällissodassa Venäjän valkoisten tukena vuosina 1918–1920.
Uusi!!: Punakaarti ja Pohjois-Venäjän interventio · Katso lisää »
Pori
Pori on Suomen kaupunki ja Satakunnan maakuntakeskus, joka sijaitsee Kokemäenjoen suulla Selkämeren rannikolla Satakunnan maakunnassa.
Uusi!!: Punakaarti ja Pori · Katso lisää »
Puna-armeija
Työläisten ja talonpoikien punainen armeija, lyhennettynä puna-armeija, oli Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimat vuosina 1918–1946.
Uusi!!: Punakaarti ja Puna-armeija · Katso lisää »
Punainen terrori
Punainen terrori voi viitata seuraaviin.
Uusi!!: Punakaarti ja Punainen terrori · Katso lisää »
Punakaarti (täsmennyssivu)
Punakaarti voi viitata muun muassa seuraaviin puolisotilaallisiin joukkoihin.
Uusi!!: Punakaarti ja Punakaarti (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Punakaartin sota
Punakaartin sota on kaksiosainen Suomen sisällissodan aikaisia punaisten sotatoimia käsittelevä Jussi T. Lappalaisen kirjoittama teossarja, joka ilmestyi vuonna 1981.
Uusi!!: Punakaarti ja Punakaartin sota · Katso lisää »
Punavankien muistomerkki
Punavankien muistomerkki on kuvanveistäjä Erkki Kannoston graniitista ja pronssista suunnittelema suurikokoinen taideteos, joka sijaitsee Lahden Fellmaninpuistossa.
Uusi!!: Punakaarti ja Punavankien muistomerkki · Katso lisää »
Punavuori
Punavuori on Helsingin 5.
Uusi!!: Punakaarti ja Punavuori · Katso lisää »
Puolisotilaalliset joukot
Puolisotilaallinen joukko on siviileistä koostuva, sotilaallisesti järjestynyt ja koulutettu yksikkö.
Uusi!!: Punakaarti ja Puolisotilaalliset joukot · Katso lisää »
Pyynikki
Herra Kiven kuntoilupaikan infotaulu. Pyynikki on Tampereen kaupunginosa lähellä Ylä-Pispalaa (Pispala) ja Tampereen keskustaa.
Uusi!!: Punakaarti ja Pyynikki · Katso lisää »
Raahe
Patsas Raahen kirkon pihassa. Raahe on Suomen luoteisrannikolla Perämeren rannalla sijaitseva kaupunki.
Uusi!!: Punakaarti ja Raahe · Katso lisää »
Radikalisoituminen
Radikalisoituminen on prosessi, jossa yksilö omaksuu jyrkkiä eli ekstremistisiä, yhteisön normien vastaisia ajatuksia ja mielipiteitä.
Uusi!!: Punakaarti ja Radikalisoituminen · Katso lisää »
Ranskan suuri vallankumous
Eräs Ranskan vallankumouksen kuuluisimmista saavutuksista, Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus, joka on ollut kaikkien myöhempien ihmisoikeusjulistusten esikuva. Ranskan suuri vallankumous oli Ranskassa vuonna 1789 käynnistynyt yhteiskunnallinen vallankumous ja sitä seurannut, vuoteen 1799 kestänyt ajanjakso, jolloin aiemman ancien régimen ajan absolutistinen monarkia, feodaaliyhteiskunta ja säätyerioikeudet kumottiin.
Uusi!!: Punakaarti ja Ranskan suuri vallankumous · Katso lisää »
Raudun taistelu
Raudun taistelu oli Suomen sisällissodan aikainen taistelu, joka käytiin Karjalankannaksella sijainneessa Raudun pitäjässä 20.
Uusi!!: Punakaarti ja Raudun taistelu · Katso lisää »
Rautu (Viipurin lääni)
Raudun epävirallinen perinnevaakuna. Rautu on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Punakaarti ja Rautu (Viipurin lääni) · Katso lisää »
Riihimäen vankileiri
Riihimäen vankileiri oli Suomen sisällissodan jälkeen vuonna 1918 Riihimäen varuskunnan alueella toiminut vankileiri, jossa pidettiin enimmillään noin 8 500 punavankia.
Uusi!!: Punakaarti ja Riihimäen vankileiri · Katso lisää »
Riihimäki
Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon.
Uusi!!: Punakaarti ja Riihimäki · Katso lisää »
Riihimäki–Pietari-rata
Riihimäki–Pietari-radan loppupäässä oleva Suomen asema Pietarissa, Venäjällä. Riihimäki–Pietari-rata, jota kutsutaan usein lyhyesti nimellä Pietarin rata, on Riihimäeltä Lahden, Kouvolan ja Viipurin kautta Pietariin kulkeva rautatie.
Uusi!!: Punakaarti ja Riihimäki–Pietari-rata · Katso lisää »
Rikosseuraamuslaitos
Rikosseuraamuslaitos (lyhenne Rise) on Suomen valtionhallinnon organisaatio, joka vastaa vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta.
Uusi!!: Punakaarti ja Rikosseuraamuslaitos · Katso lisää »
Rovaniemi
Rovaniemi on Suomen kaupunki ja Lapin maakuntakeskus, joka sijaitsee napapiirin tuntumassa Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa.
Uusi!!: Punakaarti ja Rovaniemi · Katso lisää »
Ruija
Ruija on historiallinen maakunta Norjan Lapissa.
Uusi!!: Punakaarti ja Ruija · Katso lisää »
Ruotsilan kahakka
Ruotsilan kahakka oli Sastamalan Kiikassa sijaitsevassa Ruotsilan kartanossa 22.–23.
Uusi!!: Punakaarti ja Ruotsilan kahakka · Katso lisää »
Saksan Itämeren-divisioona
Rüdiger von der Goltz. Saksan Itämeren-divisioona oli saksalainen, kenraalimajuri kreivi Rüdiger von der Goltzin komentama noin 10 000 sotilaan vahvuinen yksikkö, joka Suomen sisällissodan loppuvaiheessa keväällä 1918 nousi maihin Hangossa 3.
Uusi!!: Punakaarti ja Saksan Itämeren-divisioona · Katso lisää »
Saksan vallankumous (1918)
Saksan vallankumous oli Saksan keisarikunnassa ensimmäisen maailmansodan lopussa tapahtunut keisari Vilhelm II:n vastainen vallankumous, jonka seurauksena maa julistettiin 9. marraskuuta 1918 tasavallaksi.
Uusi!!: Punakaarti ja Saksan vallankumous (1918) · Katso lisää »
Santahamina
Hevossalmen silta – tie Santahaminaan. Nimikyltissä oleva kirjoitusvirhe on nykyään korjattu. Santahamina on saari ja Helsingin 51. kaupunginosa, joka sijaitsee Laajasalon eteläpuolella Itä-Helsingissä.
Uusi!!: Punakaarti ja Santahamina · Katso lisää »
Satakunnan historiallinen maakunta
Satakunnan historiallinen maakunta käsittää nykyisen Satakunnan maakunnan ja valtaosan Pirkanmaasta.
Uusi!!: Punakaarti ja Satakunnan historiallinen maakunta · Katso lisää »
Satakunnan maakunta
Satakunta (aik. Satakunda, tai Finlandia Septentrionalis) on Suomen nykymaakunta, joka käsittää Satakunnan historiallisen maakunnan länsiosan.
Uusi!!: Punakaarti ja Satakunnan maakunta · Katso lisää »
Satakunnan rintama
Satakunnan rintama oli yksi Suomen sisällissodan neljästä päärintamasta.
Uusi!!: Punakaarti ja Satakunnan rintama · Katso lisää »
Savo
Savo on Suomen historiallinen maakunta Itä-Suomessa Karjalan ja Hämeen välissä.
Uusi!!: Punakaarti ja Savo · Katso lisää »
Savon rintama
Savon rintama oli yksi Suomen sisällissodan rintamista, joka muodostui helmikuun 1918 puoliväliin mennessä Kuopion, Mikkelin ja Viipurin läänien alueelle.
Uusi!!: Punakaarti ja Savon rintama · Katso lisää »
Savukoski
Savukoski on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa.
Uusi!!: Punakaarti ja Savukoski · Katso lisää »
Säätytalo
Säätytalon porrashalli sekä ''Laki''-veistos Säätytalon porrashalli n. 1900. Säätytalo on rakennus Helsingin Kruununhaassa Snellmaninkadulla, vastapäätä Suomen Pankkia.
Uusi!!: Punakaarti ja Säätytalo · Katso lisää »
Senaatintori
Senaatintori on Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva tori ja Helsingin historiallinen keskusaukio.
Uusi!!: Punakaarti ja Senaatintori · Katso lisää »
Severi Alanne
Vieno Severin Alanne (oik. Selin, 23. lokakuuta 1879 Hämeenlinna – 26. toukokuuta 1960 Helsinki Viitattu 4.5.2015.) oli suomalainen sosialisti, osuustoimintamies ja toimittaja, joka teki pääasiallisen elämäntyönsä Pohjois-Amerikassa.
Uusi!!: Punakaarti ja Severi Alanne · Katso lisää »
Siperia
       Siperian federaatiopiiri        Maantieteellinen Siperia        Historiallinen Siperia (Siperia laajassa mielessä) Siperia on pääosin Venäjällä sijaitseva suuri maantieteellinen alue, joka käsittää lähes koko Aasian pohjoisosan.
Uusi!!: Punakaarti ja Siperia · Katso lisää »
Sipoo
Sipoon saaristoa. Sipoo on Suomen kunta, joka sijaitsee Helsingin seudulla, Uudenmaan maakunnassa.
Uusi!!: Punakaarti ja Sipoo · Katso lisää »
Sipoon kahakka
M. G. Schybergsonin karttapiirros tapahtumapaikoista. Sipoon kahakka oli Sipoon kirkonkylässä 9.
Uusi!!: Punakaarti ja Sipoon kahakka · Katso lisää »
Smolna
Smolna on Helsingin Kaartinkaupungin kaupunginosassa sijaitseva empiretyylinen rakennus, joka nykyään toimii valtioneuvoston juhlahuoneistona.
Uusi!!: Punakaarti ja Smolna · Katso lisää »
Sodankylä
Sodankylä on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan keskiosassa.
Uusi!!: Punakaarti ja Sodankylä · Katso lisää »
Sortavala
Sortavalan kaupunkikunta Sortavalan piirin kartalla. Sortavala (Сортавала) on kaupunki Sortavalan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Punakaarti ja Sortavala · Katso lisää »
Sortokausien aktivismi
Sortokausien aktivismi tarkoittaa Suomen historiassa suoraa toimintaa kannattanutta poliittista liikettä, joka syntyi 1900-luvun alussa vastustamaan niin sanottujen sortokausien aikaisia venäläistämistoimia.
Uusi!!: Punakaarti ja Sortokausien aktivismi · Katso lisää »
Stalinin vainot
Vinnytsjalaisia etsimässä Vinnytsjan joukkomurhassa kuolleita sukulaisiaan haudasta kaivattujen seasta, vuosi 1937. Stalinin vainot olivat poliittisia vainoja, jotka alkoivat Neuvostoliitossa 1930-luvun lopulla Josif Stalinin valta-aikana ja kohdistuivat vastavallankumouksellisiin ja kansanvihollisiin.
Uusi!!: Punakaarti ja Stalinin vainot · Katso lisää »
Sulo Wuolijoki
Sulo Ilmiö Wuolijoki (12. huhtikuuta 1881 Hauho – 24. kesäkuuta 1957 Luopioinen) oli suomalainen juristi, toimittaja ja poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1914.
Uusi!!: Punakaarti ja Sulo Wuolijoki · Katso lisää »
Suodenniemi
Suodenniemi on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Pirkanmaalla.
Uusi!!: Punakaarti ja Suodenniemi · Katso lisää »
Suojeluskunta
Seiskarin suojeluskunta syksyllä 1917. Nummen suojeluskunta 1930-luvulla. Suojeluskuntajärjestö oli Suomessa vuosina 1918–1944 toiminut vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö ja kansalliskaarti, joka lakkautettiin Liittoutuneiden valvontakomission määräyksellä syksyllä 1944.
Uusi!!: Punakaarti ja Suojeluskunta · Katso lisää »
Suomalaisten punakaartilaisten muistomerkki
Aleksandr Schwer ja Viktor Tšebotarev, ''Suomalaisten punakaartilaisten muistomerkki'', 1961. Suomalaisten punakaartilaisten muistomerkki on Suomen sisällissodassa keväällä 1918 teloitetuille suomalaisille punaisille vuonna 1961 pystytetty muistomerkki Viipurissa Venäjällä.
Uusi!!: Punakaarti ja Suomalaisten punakaartilaisten muistomerkki · Katso lisää »
Suomen Ammattijärjestö
Suomen Ammattijärjestö (SAJ) oli vuosina 1907–1930 toiminut Suomen ensimmäinen ammatillinen keskusjärjestö.
Uusi!!: Punakaarti ja Suomen Ammattijärjestö · Katso lisää »
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry (lyhenne SAK,, lyhenne FFC) on Suomen suurin ammatillinen keskusjärjestö.
Uusi!!: Punakaarti ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK · Katso lisää »
Suomen itsenäistyminen
Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi.
Uusi!!: Punakaarti ja Suomen itsenäistyminen · Katso lisää »
Suomen kansanvaltuuskunta
alt.
Uusi!!: Punakaarti ja Suomen kansanvaltuuskunta · Katso lisää »
Suomen kenraalikuvernööri
Suomen kenraalikuvernööri oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen.
Uusi!!: Punakaarti ja Suomen kenraalikuvernööri · Katso lisää »
Suomen Kommunistinen Puolue
Suomen Kommunistinen Puolue (lyhenne SKP, aik. Suomalainen Kommunistinen Puolue (1918–1920)) oli suomalainen kommunistinen puolue.
Uusi!!: Punakaarti ja Suomen Kommunistinen Puolue · Katso lisää »
Suomen Kommunistisen Puolueen sotilasjärjestö
Suomen Kommunistisen Puolueen sotilasjärjestö oli SKP:n alaisuudessa Suomessa ja Neuvostoliitossa syksystä 1918 alkaen toiminut sotilaallinen organisaatio.
Uusi!!: Punakaarti ja Suomen Kommunistisen Puolueen sotilasjärjestö · Katso lisää »
Suomen luokkasota
Suomen luokkasota: historiaa ja muistelmia on vuonna 1928 Yhdysvalloissa julkaistu Aarne Halosen toimittama kirja, joka sisältää Suomen sisällissodan punaisten muistelmia.
Uusi!!: Punakaarti ja Suomen luokkasota · Katso lisää »
Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö
Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on valtioneuvostoon kuuluva ministeriö, jonka toimiala kattaa sivistys-, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja kirkollisasiat.
Uusi!!: Punakaarti ja Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö · Katso lisää »
Suomen päärata
ratakilometrit mitataan. Päärataa Helsingin Oulunkylän kohdalla. Oulun rautatieasema, radan päätepiste. Suomen rautateiden keskinen päärata (ruots. stambanan) kulkee Suomen poikki etelä–pohjoissuunnassa reittiä Helsinki–Hämeenlinna–Tampere–Seinäjoki–Kokkola–Ylivieska–Oulu.
Uusi!!: Punakaarti ja Suomen päärata · Katso lisää »
Suomen Punainen Kaarti
Suomen Punainen Kaarti (lyh. SPK) oli 26.
Uusi!!: Punakaarti ja Suomen Punainen Kaarti · Katso lisää »
Suomen punaisen kaartin Ruotsin pataljoona
Suomen punaisen kaartin Ruotsin pataljoona (eli SPKRP) oli sosialistien Ruotsissa vuonna 1919 perustama aseellinen, vapaaehtoisista muodostettu joukko-osasto, jonka tarkoituksena oli valmistella hyökkäystä Ruotsista Pohjois-Suomen alueelle.
Uusi!!: Punakaarti ja Suomen punaisen kaartin Ruotsin pataljoona · Katso lisää »
Suomen punakaarti
Suomen punakaarti on kansanedustaja Emil Saarisen salanimellä ”Arvid Luhtakanta” kirjoittama muistelmateos Suomen sisällissodan tapahtumista Tampereella.
Uusi!!: Punakaarti ja Suomen punakaarti · Katso lisää »
Suomen sisällissodan naiskaartit
Turun naiskomppaniaan kuuluneet Helena Aalto ja Elli Vuokko, jotka teloitettiin Lahdessa toukokuussa 1918. Suomen sisällissodan naiskaartit olivat Suomen sisällissodan aikana punakaartin naisista muodostettuja osastoja, joita perustettiin helmikuun alusta 1918 lähtien punaisten hallussa olleen alueen asutus- ja teollisuuskeskuksiin.
Uusi!!: Punakaarti ja Suomen sisällissodan naiskaartit · Katso lisää »
Suomen sisällissodan terrori
Suomen sisällissodassa kummatkin osapuolet tekivät terroritekoja varsinaisen taistelutoiminnan ulkopuolella.
Uusi!!: Punakaarti ja Suomen sisällissodan terrori · Katso lisää »
Suomen sisällissodan vankileirit
Punaisia naisia Tampereen vankileirillä kesällä 1918. Suomen sisällissodan vankileirit olivat vuonna 1918 Suomen sisällissodan seurauksena perustettuja vankileirejä, joille koottiin antautuneita punakaartien taistelijoita sekä muita punaisten ja työväenliikkeen toiminnassa mukana olleita tai siitä epäiltyjä.
Uusi!!: Punakaarti ja Suomen sisällissodan vankileirit · Katso lisää »
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Uusi!!: Punakaarti ja Suomen sisällissota · Katso lisää »
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
Uusi!!: Punakaarti ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue · Katso lisää »
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen 5. puoluekokous
Puoluekokousväkeä Oulun työväentalolla. Näyttämön yläpuolella lukee teksti ''"Yksimielisyyttä leivän hengen ja oikeuden puolesta"''. Suomen Sosialidemokraattisen puolueen 5.
Uusi!!: Punakaarti ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen 5. puoluekokous · Katso lisää »
Suomen sotasurmat
pienoiskuva Suomen sotasurmat 1914–1922 on valtion avulla toteutettu suuri tietokanta, johon on pyritty kokoamaan eri lähteistä ensimmäiseen maailmansotaan, Suomen sisällissotaan ja heimosotiin liittyvät kuolintapaukset.
Uusi!!: Punakaarti ja Suomen sotasurmat · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunnan armeija
Suomen suuriruhtinaskunnalla oli vuosina 1812–1905 erilaisia omia joukko-osastoja.
Uusi!!: Punakaarti ja Suomen suuriruhtinaskunnan armeija · Katso lisää »
Suomen Toverikuntien Liitto
Suomen Toverikuntien Liitto (STL, 1945–195x) oli vasemmistolainen entisten sotilaiden, metsäkaartilaisten, työvelvollisten ja heidän omaistensa etujärjestö.
Uusi!!: Punakaarti ja Suomen Toverikuntien Liitto · Katso lisää »
Suomen Työväen Järjestyskaartin Perinneyhdistys
Suomen Työväen Järjestyskaartin Perinneyhdistys ry on vuonna 2010 perustettu yhdistys, joka ylläpitää Suomen sisällissodan punaisen osapuolen muistoa ja perinteitä.
Uusi!!: Punakaarti ja Suomen Työväen Järjestyskaartin Perinneyhdistys · Katso lisää »
Suomenlinna
Suomenlinna on Helsingin edustalla sijaitseva merilinnoitus.
Uusi!!: Punakaarti ja Suomenlinna · Katso lisää »
Suomenlinnan vankileiri
Vankeja Suomenlinnassa. Suomenlinnan vankileiri oli Suomenlinnan saariin sisällissodan jälkeen vuonna 1918 perustettu punavankileiri.
Uusi!!: Punakaarti ja Suomenlinnan vankileiri · Katso lisää »
Suomenlinnan vankileirin muistopaikka
Marja Kanervo, ''Suomenlinnan vankileirin muistopaikka'', 2004. Suomenlinnan vankileirin muistopaikka on kuvataiteilija Marja Kanervon suunnittelema maataideteos punavankien muistoksi Suomenlinnan Ison Mustasaaren pohjoisrannassa Kasinopuistossa lähellä lauttarantaa.
Uusi!!: Punakaarti ja Suomenlinnan vankileirin muistopaikka · Katso lisää »
Suuri asejuna
Suuri asejuna lähetettiin Suomen sisällissodan alkuvaiheissa tammi-helmikuun vaihteessa 1918 Pietarista Suomeen toimittamaan aseita ja ammuksia punaisille.
Uusi!!: Punakaarti ja Suuri asejuna · Katso lisää »
Taavetin kahakka
Taavetin kahakka oli hieman ennen Suomen sisällissodan alkua 21.
Uusi!!: Punakaarti ja Taavetin kahakka · Katso lisää »
Taavi Tainio
Taavi Tainio David (Taavi) Tainio (25. kesäkuuta 1874 Keuruu – 17. maaliskuuta 1929 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko.
Uusi!!: Punakaarti ja Taavi Tainio · Katso lisää »
Taisto Martiskainen
Taisto Martiskainen (26. tammikuuta 1943 Suojärvi – 21. elokuuta 1982 Leppävirta) oli suomalainen kuvanveistäjä, joka teki myös monumenttiteoksia.
Uusi!!: Punakaarti ja Taisto Martiskainen · Katso lisää »
Talvisota
Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.
Uusi!!: Punakaarti ja Talvisota · Katso lisää »
Tammisaaren vankileiri
Tammisaaren vankila-alueen karkea pohjapiirros. Tammisaaren vankileiri, myöhemmin Tammisaaren pakkotyölaitos, oli Tammisaaressa Dragsvikin kasarmialueella vuosina 1918–1940 toiminut vankila.
Uusi!!: Punakaarti ja Tammisaaren vankileiri · Katso lisää »
Tammisaari
Tammisaari on entinen Suomen kaupunki ja nykyinen Raaseporin kaupunginosa, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa entisessä Etelä-Suomen läänissä.
Uusi!!: Punakaarti ja Tammisaari · Katso lisää »
Tampere
Tampere on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla.
Uusi!!: Punakaarti ja Tampere · Katso lisää »
Tampereen punakaarti
Punasotilas Tampereella valokuvaamossa. Teksti hatussa tarkoittaa mahdollisesti Hämeenlinnaa. Tampereen punakaartin rykmentti oli Suomen sisällissodan aikana 1918 Tampereella toiminut Suomen punaisen kaartin yksikkö.
Uusi!!: Punakaarti ja Tampereen punakaarti · Katso lisää »
Tampereen taistelu
Tampereen taistelu käytiin 16. maaliskuuta – 6. huhtikuuta 1918, kun valkoiset valloittivat Tampereen Suomen sisällissodassa.
Uusi!!: Punakaarti ja Tampereen taistelu · Katso lisää »
Tampereen vankileiri
Tampereen vankileiri (myös Kalevankankaan vankileiri) oli Suomen sisällissodan jälkeen vuonna 1918 Tampereen Kalevankankaalla toiminut vankileiri, jossa oli enimmillään yli 10 000 punavankia.
Uusi!!: Punakaarti ja Tampereen vankileiri · Katso lisää »
Teemu Keskisarja
Teemu Aleksis Keskisarja (s. 5. elokuuta 1971 Helsinki) on suomalainen historioitsija ja perussuomalainen kansanedustaja.
Uusi!!: Punakaarti ja Teemu Keskisarja · Katso lisää »
Tie Tampereelle
Tie Tampereelle – dokumentoitu kuvaus Tampereen antautumiseen johtaneista sotatapahtumista Suomen sisällissodassa 1918 on vuonna 1993 ilmestynyt professori Heikki Ylikankaan kirja, joka käsittelee Suomen sisällissodan aikana käytyä Tampereen taistelua.
Uusi!!: Punakaarti ja Tie Tampereelle · Katso lisää »
Tikkurila
Tikkurila on kaupunginosa Tikkurilan suuralueella, Vantaan itäosassa, Helsingin rajan tuntumassa.
Uusi!!: Punakaarti ja Tikkurila · Katso lisää »
Timo Korpimaa
Johannes Timoteus "Timo" Korpimaa (vuoteen 1906 Helenius, 11. joulukuuta 1883 Hämeenlinna – 29. joulukuuta 1960 Hämeenlinna) oli suomalainen toimittaja ja asianajaja, joka 1900-luvun alkuvuosina kuului aseellista vallankumousta kannattaneisiin akateemisiin nuorsosialisteihin.
Uusi!!: Punakaarti ja Timo Korpimaa · Katso lisää »
Toini Mäkelä
Toini Maria Mäkelä (10. lokakuuta 1895 Keuruu – marraskuu 1973 Moskova) oli suomalainen punaupseeri ja Suomen kommunistisen puolueen toimitsija.
Uusi!!: Punakaarti ja Toini Mäkelä · Katso lisää »
Toivo Antikainen
Toivo Antikainen (8. kesäkuuta 1898 Helsinki – 4. lokakuuta 1941 Arkangeli, Neuvostoliitto) oli suomalais-neuvostoliittolainen poliitikko ja puna-armeijan upseeri.
Uusi!!: Punakaarti ja Toivo Antikainen · Katso lisää »
Toivo Tommola
Toivo Tommola (31. heinäkuuta 1905 Muolaa – 21. heinäkuuta 1986 Ivanovo, Neuvostoliitto) oli suomalaissyntyinen Neuvostoliiton armeijan kenraalimajuri.
Uusi!!: Punakaarti ja Toivo Tommola · Katso lisää »
Toivo Vähä
Toivo Juhonpoika Vähä (vuosina 1925–1939 Ivan Mihailovitš Petrov,; 12. huhtikuuta 1901 Iitti – 18. kesäkuuta 1984 Petroskoi) oli suomalaissyntyinen Neuvostoliiton tiedustelupalvelun KGB:n rajavartiojoukkojen eversti.
Uusi!!: Punakaarti ja Toivo Vähä · Katso lisää »
Tornionjoki
Tornionjoki (meänkielellä Väylä) on Tornionjoen vesistön pääjoki Pohjois-Ruotsissa ja -Suomessa, joka saa alkunsa Torniojärvestä ja laskee Itämeren Pohjanlahteen Perämerellä Tornion keskustaajamassa ja Haaparannalla.
Uusi!!: Punakaarti ja Tornionjoki · Katso lisää »
Tukholma
Tukholma on Ruotsin pääkaupunki ja samalla maan suurin kunta.
Uusi!!: Punakaarti ja Tukholma · Katso lisää »
Tuomas Hoppu
Tuomas Hoppu (s. 1967 Lempäälä) on suomalainen historiantutkija ja filosofian tohtori.
Uusi!!: Punakaarti ja Tuomas Hoppu · Katso lisää »
Tuomas W. Hyrskymurto
Tuomas HyrskymurtoTuomas Wilho Hyrskymurto ent.
Uusi!!: Punakaarti ja Tuomas W. Hyrskymurto · Katso lisää »
Turku
Turku on Lounais-Suomen suurin kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus.
Uusi!!: Punakaarti ja Turku · Katso lisää »
Turun ja Porin lääni
Turun ja Porin lääni oli vuosina 1634–1997 toiminut Suomen lääni.
Uusi!!: Punakaarti ja Turun ja Porin lääni · Katso lisää »
Tuutijärvi
Tuutijärvi on järvi ja entinen Sallan kylä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla Sallan alueella.
Uusi!!: Punakaarti ja Tuutijärvi · Katso lisää »
Työläisaktivismi
Työläisaktivismiksi kutsutaan suomalaisen työväenliikkeen 1900-luvun alussa harjoittamaa vastarintaa, joka oli suunnattu Venäjän hallinnon Suomen suuriruhtinaskuntaan kohdistamia venäläistämistoimia vastaan.
Uusi!!: Punakaarti ja Työläisaktivismi · Katso lisää »
Työväenmuseo Werstas
Viitattu.
Uusi!!: Punakaarti ja Työväenmuseo Werstas · Katso lisää »
Uljas Rauanheimo
Uljas Vesa Rauanheimo (vuoteen 1906 Järnefelt; 11. elokuuta 1898 Nurmes – 15. huhtikuuta 1963) oli suomalainen kirjailija.
Uusi!!: Punakaarti ja Uljas Rauanheimo · Katso lisää »
Uralin alue
Uralin alue oli hallinnollinen alue (oblasti) Venäjän neuvostotasavallassa Neuvostoliitossa.
Uusi!!: Punakaarti ja Uralin alue · Katso lisää »
Urho Kekkonen
Urho Kaleva Kekkonen oli kahdeksas Suomen tasavallan presidentti ja suomalainen poliitikko.
Uusi!!: Punakaarti ja Urho Kekkonen · Katso lisää »
Uudenmaan lääni
Uudenmaan lääni oli 1831–1996 Suomen lääni, joka sulautui vuoden 1997 lääniuudistuksessa Etelä-Suomen lääniin.
Uusi!!: Punakaarti ja Uudenmaan lääni · Katso lisää »
Vaasa
Vaasa (vuosina 1855–1917 virallisesti Nikolainkaupunki) on Suomen kaupunki ja Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla, Pohjanmaan maakunnassa.
Uusi!!: Punakaarti ja Vaasa · Katso lisää »
Valdemar Liljeström
Vladimir (Valdemar) Liljeström (26. helmikuuta 1902 Pietari – 11. marraskuuta 1960 Geneve) oli suomalainen Metallityöväen Liiton puheenjohtaja, kansanedustaja (1955–1960) ja kolmessa hallituksessa ministeri.
Uusi!!: Punakaarti ja Valdemar Liljeström · Katso lisää »
Valkoinen terrori
Valkoinen terrori viittaa ainakin seuraaviin historiallisiin taistelun ulkopuolisiin, järjestelmällisiin poliittisiin väkivaltaisuuksiin.
Uusi!!: Punakaarti ja Valkoinen terrori · Katso lisää »
Valkoisten päämaja
Ylipäällikkö ratsuväen kenraali vapaaherra C. G. E. Mannerheim Päämajan juna Seinäjoen ratapihalla Valkoisten päämaja oli Suomen sisällissodan valkoisen armeijan komentopaikka.
Uusi!!: Punakaarti ja Valkoisten päämaja · Katso lisää »
Valtalaki
Valtalaki oli Suomen eduskunnan heinäkuussa 1917 hyväksymä perustuslaintasoinen laki, jolla aiemmin Venäjän keisarille kuulunut korkein valta Suomen suuriruhtinaskunnassa siirrettiin eduskunnalle, kuitenkin ilman ulkopolitiikan hoitoa ja sotilasasioita, jotka olisivat jääneet edelleen Venäjän vastuulle.
Uusi!!: Punakaarti ja Valtalaki · Katso lisää »
Valtioneuvoston kanslia
Valtioneuvoston kanslia (lyhenne VNK) on yksi Suomen 12 ministeriöstä.
Uusi!!: Punakaarti ja Valtioneuvoston kanslia · Katso lisää »
Vanha ylioppilastalo
Vanhan Ylioppilastalon logo Vanha ylioppilastalo eli Vanha on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vanhempi ylioppilastalo Helsingissä Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien risteyksessä.
Uusi!!: Punakaarti ja Vanha ylioppilastalo · Katso lisää »
Varsinais-Suomen maakunta
Varsinais-Suomi on Suomen maakunta, joka sijaitsee Saaristomeren rannikolla ja saarissa.
Uusi!!: Punakaarti ja Varsinais-Suomen maakunta · Katso lisää »
Vasemmisto
Vasemmisto on nimitys, jota käytetään oikeisto–vasemmisto-akselin vasemmassa päässä olevista poliittisista ryhmistä.
Uusi!!: Punakaarti ja Vasemmisto · Katso lisää »
Väinö Voionmaa
Kaarle Väinö Voionmaa (vuoteen 1906 Wallin, 12. helmikuuta 1869 Jyväskylä – 24. toukokuuta 1947 Helsinki) oli suomalainen professori, kansanedustaja, ulkoministeri, diplomaatti, senaattori ja kansleri.
Uusi!!: Punakaarti ja Väinö Voionmaa · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Punakaarti ja Venäjä · Katso lisää »
Venäjän sisällissota
Venäjän sisällissota käytiin vuosina 1917–1922 Venäjän vallankumousten jälkeen pääasiassa bolševikkien ja heitä vastustaneiden valkoisten välillä, ja se päättyi bolševikkien voittoon.
Uusi!!: Punakaarti ja Venäjän sisällissota · Katso lisää »
Venäjän väliaikainen hallitus
Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.
Uusi!!: Punakaarti ja Venäjän väliaikainen hallitus · Katso lisää »
Venäjän–Japanin sota
Venäjän–Japanin sota käytiin vuosina 1904–1905 Japanin ja Venäjän keisarikuntien välillä.
Uusi!!: Punakaarti ja Venäjän–Japanin sota · Katso lisää »
Venäläistäminen
Hyökkäys'' vuodelta 1899 tuli Suomessa jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Venäläistäminen tai russifikaatio tarkoittaa pyrkimyksiä, joissa Venäjän vaikutusvallassa olevat kansat pyritään sulauttamaan venäläisväestöön muun muassa kielellisesti ja kulttuurisesti.
Uusi!!: Punakaarti ja Venäläistäminen · Katso lisää »
Viaporin kapina
Viaporin kapina oli heinä-elokuun vaihteessa 1906 tapahtunut kapina Suomenlinnan eli silloisen Viaporin merilinnoituksessa Helsingissä.
Uusi!!: Punakaarti ja Viaporin kapina · Katso lisää »
Viimeinen taisto
”Viimeinen taisto”: punaisen rintamapäällikön muistelmia v:lta 1918 on vuonna 1938 ilmestynyt näyttelijä ja teatterinjohtaja Jalmari Parikan muistelmateos, jossa hän kertoo Suomen sisällissodan aikaisesta toiminnastaan punaisten rintamapäällikkönä.
Uusi!!: Punakaarti ja Viimeinen taisto · Katso lisää »
Viipuri
Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.
Uusi!!: Punakaarti ja Viipuri · Katso lisää »
Viipurin lääni
Viipurin lääni on entinen Suomen lääni, joka sijaitsi Suomen kaakkoiskulmalla.
Uusi!!: Punakaarti ja Viipurin lääni · Katso lisää »
Viipurin taistelu
Viipurin taistelu voi viitata ainakin seuraaviin.
Uusi!!: Punakaarti ja Viipurin taistelu · Katso lisää »
Viljo Rantala
Viljo Johannes Rantala (18. marraskuuta 1892 Punkalaidun – 31. joulukuuta 1980 Punkalaidun) oli suomalainen poliitikko.
Uusi!!: Punakaarti ja Viljo Rantala · Katso lisää »
Vladimir Lenin
Vladimir Iljitš Lenin (yleensä V. I. Lenin), alkuperäinen sukunimi Uljanov (22. huhtikuuta (J: 10. huhtikuuta) 1870 Simbirsk, Venäjän keisarikunta – 21. tammikuuta 1924 Gorkin kylä lähellä Moskovaa) oli venäläinen vallankumouksellinen, bolševikkipuolueen johtaja ja leninistisen ideologian perustaja.
Uusi!!: Punakaarti ja Vladimir Lenin · Katso lisää »
Voimaliitto
Voimaliitto oli eräänlainen Venäjän sortovuosina toiminut suomalainen vastarintaliike, joka perustettiin Suomen Aktiivisen Vastustuspuolueen taistelujärjestöksi.
Uusi!!: Punakaarti ja Voimaliitto · Katso lisää »
Vuoden 1905 suurlakko
Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Lakkokuva Tampereen Kauppatorilta (nyk. Keskustori) loka-marraskuussa 1905. Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa loka–marraskuussa 1905 tapahtunut laaja, vallankumouksellinen lakko.
Uusi!!: Punakaarti ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »
Vuoden 1917 yleislakko
Vuoden 1917 yleislakko oli Suomessa 14.–20.
Uusi!!: Punakaarti ja Vuoden 1917 yleislakko · Katso lisää »
Vuoden 1918 kansalaissodan uhrien muistomerkki
Muistomerkin taustapuoli runonsäkeineen. Vuoden 1918 kansalaissodan uhrien muistomerkki (myös Crescendo) on Helsingin Eläintarhassa sijaitseva valtakunnallinen Suomen sisällissodan punaisten muistomerkki.
Uusi!!: Punakaarti ja Vuoden 1918 kansalaissodan uhrien muistomerkki · Katso lisää »
Vuoden 1918 Punainvaliidit
Vuoden 1918 punainvaliidit r.y. oli toisen maailmansodan päätyttyä perustettu sisällissodassa 1918 vammautuneiden edunvalvontayhdistys.
Uusi!!: Punakaarti ja Vuoden 1918 Punainvaliidit · Katso lisää »
Wäinö Wuolijoki
Hugo Robert Wäinö Wuolijoki (14. joulukuuta 1872 Hauho – 12. joulukuuta 1947 Hauho) oli suomalainen poliitikko, agronomi, filosofian maisteri, ministeri ja kansanedustaja.
Uusi!!: Punakaarti ja Wäinö Wuolijoki · Katso lisää »
Ympärysvallat
Ympärysvallat eli liittoutuneet oli ensimmäisen maailmansodan toinen osapuoli, joka taisteli keskusvaltoja vastaan.
Uusi!!: Punakaarti ja Ympärysvallat · Katso lisää »
Ypäjä
Ypäjän kirkko Kurjenmäentietä Ypäjän keskustassa. Loimijokea Kurjensillalta. Taustalla Ypäjän hevosopiston rakennuksia. Ypäjänkylän mylly ja tupa. Ypäjä on Suomen kunta, joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa.
Uusi!!: Punakaarti ja Ypäjä · Katso lisää »
Yrjö Karppanen
Yrjö H. Karppanen Yrjö Heikki Karppanen (14. kesäkuuta 1896 Helsinki – 27. marraskuuta 1937 Leningrad) oli Neuvostoliitossa vaikuttanut suomalainen toimittaja.
Uusi!!: Punakaarti ja Yrjö Karppanen · Katso lisää »
Yrjö Mäkelin
Yrjö Esaias Emanuel Mäkelin (1. kesäkuuta 1875 Tampere – 18. syyskuuta 1923 Helsinki) oli suomalainen suutari ja poliitikko, joka teki elämäntyönsä sosialistisena sanomalehtimiehenä, Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen johdossa ja kansanedustajana (1908–1911, 1914–1918).
Uusi!!: Punakaarti ja Yrjö Mäkelin · Katso lisää »
Yrjö Sirola
Yrjö Elias Sirola (vuoteen 1896 Sirén; 8. marraskuuta 1876 Piikkiö – 18. maaliskuuta 1936 Moskova) oli suomalainen kirjailija, toimittaja ja poliitikko, joka vaikutti keskeisissä asemissa Suomen Sosialidemokraattisessa Puolueessa (SDP) ja myöhemmin Neuvostoliittoon muutettuaan Suomen Kommunistisessa Puolueessa (SKP).
Uusi!!: Punakaarti ja Yrjö Sirola · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Sisällissodan punaiset, Työväen järjestyskaarti.
