Sisällysluettelo
114 suhteet: Adolf Hitler, Aegviidu, Afganistanin demokraattinen tasavalta, Afganistanin sota, Aleksanteri Nevski, Armeija, Ballistinen ohjus, Berliinin taistelu, Bolševikit, Ensimmäinen maailmansota, FIM-92 Stinger, Gregoriaaninen kalenteri, Halhin-Golin taistelut, Hasanin taistelut, Helsinki, Ilja Ehrenburg, Ilmaherruus, Isänmaan puolustajan päivä, Itä-Eurooppa, Itärintama (ensimmäinen maailmansota), Itärintama (toinen maailmansota), Japanin keisarikunta, Jatkosota, Josif Stalin, Joukkoyksikkö, Kansainliitto, Kansankomissaari, Kansankomissaarien neuvosto, Kiinan tasavalta (1912–1949), Kornilovin kapina, Kunda, Kylmä sota, Lev Trotski, Lokakuun vallankumous, Luettelo suomalaisista punaupseereista, Mantšukuo, Merivoimat, Mihail Gorbatšov, Mihail Kutuzov, Ministeri, Mongolia, Mongolian kansantasavalta, Moskova, Naissaari, Napoleon I, Napoleonin sotaretki Venäjälle, Narva, Nato, Natsi-Saksa, Neuvosto-Venäjä, ... Laajenna indeksi (64 lisää) »
- Venäjän sotahistoria
Adolf Hitler
Adolf Hitler oli itävaltalaissyntyinen saksalainen poliitikko, joka nousi Saksan valtakunnankansleriksi ja johti natsihallinnon aikana 1933–1945 maata diktaattorina, Saksan valtakunnanjohtajana (Führer).
Katsoa Puna-armeija ja Adolf Hitler
Aegviidu
Multikopteri video Aegviidussa Aegviidu on kauppala (alev) ja entinen kunta Harjumaan maakunnassa, Virossa.
Katsoa Puna-armeija ja Aegviidu
Afganistanin demokraattinen tasavalta
Afganistanin demokraattinen tasavalta (dariksi جمهوری دمکراتی افغانستان, Jumhūri-ye Dimukrātī-ye Afghānistān, paštuksi دافغانستان دمکراتی جمهوریت, Dǝ Afġānistān Dimukratī Jumhūriyat), vuodesta 1987 Afganistanin tasavalta (dariksi جمهوری افغانستان, Jumhūrī-ye Afġānistān, paštuksi د افغانستان جمهوریت, Dǝ Afġānistān Jumhūriyat), oli valtio Keski-Aasiassa vuosina 1978–1992.
Katsoa Puna-armeija ja Afganistanin demokraattinen tasavalta
Afganistanin sota
Afganistanin sota käytiin Neuvostoliiton, sen tukeman Afganistanin demokraattisen tasavallan ja tätä vastustavien konservatiivisten muslimien ja heimojen välillä.
Katsoa Puna-armeija ja Afganistanin sota
Aleksanteri Nevski
Pyhän Aleksanteri Nevalaisen ikoni. Aleksanteri Nevski eli Pyhä Aleksanteri Nevalainen (1219 Pereslavl-Zalesskin ruhtinaskunta – 1263 Gorodetsin ruhtinaskunta) oli pyhäksi korotettu Novgorodin ruhtinas sekä myöhemmin Vladimirin suuriruhtinas.
Katsoa Puna-armeija ja Aleksanteri Nevski
Armeija
Alankomaiden ja Espanjan armeijat kohtasivat Gibraltarin taistelussa vuonna 1607. Armeija tarkoittaa laajassa merkityksessä sota- tai puolustusvoimia, järjestäytyneitä aseellisia joukkoja (vrt. sotaväki, asevoimat).
Katsoa Puna-armeija ja Armeija
Ballistinen ohjus
Yhdysvaltain Titan 2 -ohjus laukaistuna ohjussiilosta Scud-ohjuksen laukaisualusta Ballistinen ohjus on lentävä ohjus, joka laukaistaan raketin lailla lähes pystysuoraan korkealle lentoradalle, josta raketti tai sen kärki putoaa ballistisesti kohteeseen.
Katsoa Puna-armeija ja Ballistinen ohjus
Berliinin taistelu
Taistelu Berliinistä (usein myös muodossa Berliinin sortuminen) oli toisen maailmansodan viimeisiä taisteluita Euroopassa.
Katsoa Puna-armeija ja Berliinin taistelu
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
Katsoa Puna-armeija ja Bolševikit
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Katsoa Puna-armeija ja Ensimmäinen maailmansota
FIM-92 Stinger
FIM-92 Stinger on olalta laukaistava infrapunahakuinen ilmatorjuntaohjus.
Katsoa Puna-armeija ja FIM-92 Stinger
Gregoriaaninen kalenteri
Ruotsalainen almanakka vuodelta 1753, jolloin gregoriaaninen kalenteri otettiin Ruotsissa käyttöön. Gregoriaaninen kalenteri eli uusi luku on nykyään yleisimmin käytössä oleva kalenteri.
Katsoa Puna-armeija ja Gregoriaaninen kalenteri
Halhin-Golin taistelut
Halhin-Golin taistelut olivat Neuvostoliiton puna-armeijan ja Japanin keisarilliseen armeijaan kuuluneen Kwantungin armeijan välinen yhteenotto kesällä 1939.
Katsoa Puna-armeija ja Halhin-Golin taistelut
Hasanin taistelut
Hasanin taistelut (eli Changkufengin taistelu, kiinaksi 張鼓峰事件) käytiin 29.
Katsoa Puna-armeija ja Hasanin taistelut
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Katsoa Puna-armeija ja Helsinki
Ilja Ehrenburg
Ilja Grigorevitš Ehrenburg (26. tammikuuta (J: 14. tammikuuta) 1891 Kiova – 31. elokuuta 1967 Moskova) oli neuvostoliittolainen kirjailija, toimittaja ja propagandisti.
Katsoa Puna-armeija ja Ilja Ehrenburg
Ilmaherruus
yhdysvaltalaista F-22 Raptor -ilmaherruushävittäjää. Ilmaherruus on tilanne, jossa keskenään taistelevista osapuolista toisella on hallinnassaan taistelualueen ilmatila.
Katsoa Puna-armeija ja Ilmaherruus
Isänmaan puolustajan päivä
Venäjän presidentti tuntemattoman sotilaan haudalla 2008 Isänmaan puolustajan päivä on Venäjän asevoimien vuosipäivä, jota vietetään 23. helmikuuta.
Katsoa Puna-armeija ja Isänmaan puolustajan päivä
Itä-Eurooppa
Yhdistyneet kansakunnat jakoi Euroopan näin vuonna 2008. Itä-Eurooppa on merkitty karttaan punaisella. Itä-Eurooppa on Euroopan maanosan itäinen osa.
Katsoa Puna-armeija ja Itä-Eurooppa
Itärintama (ensimmäinen maailmansota)
Ensimmäisen maailmansodan itärintama syntyi sodan sytyttyä Venäjän sekä Saksan ja Itävalta-Unkarin välille vuonna 1914.
Katsoa Puna-armeija ja Itärintama (ensimmäinen maailmansota)
Itärintama (toinen maailmansota)
Itärintama oli toisen maailmansodan aikana Keski- ja pääasiassa Itä-Euroopassa käytyjen sotatoimien nimitys, jota käytetään rinnakkain Länsi-Euroopassa sijainneen länsirintaman kanssa.
Katsoa Puna-armeija ja Itärintama (toinen maailmansota)
Japanin keisarikunta
Japanin keisarikunta (”Suur-Japanin keisarikunta”) oli japanilainen kansallisvaltio ja suurvalta, joka oli olemassa vuoden 1868 Meiji-restauraatiosta vuoden 1947 perustuslain hyväksymiseen saakka.
Katsoa Puna-armeija ja Japanin keisarikunta
Jatkosota
Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.
Katsoa Puna-armeija ja Jatkosota
Josif Stalin
Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.
Katsoa Puna-armeija ja Josif Stalin
Joukkoyksikkö
Joukkoyksikkö on asevoimiin kuuluva osa, kuten esimerkiksi maavoimissa pataljoona tai rykmentti.
Katsoa Puna-armeija ja Joukkoyksikkö
Kansainliitto
Kansainliitto oli kansainvälinen järjestö, joka perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 ylläpitämään rauhaa.
Katsoa Puna-armeija ja Kansainliitto
Kansankomissaari
Kansankomissaari (käytössä oli lyhenne Narkom) oli vuosina 1917–1946 Neuvosto-Venäjällä ja Neuvostoliitossa ja muissa alueen kommunistisissa valtioissa käytetty nimitys hallituksen jäsenestä.
Katsoa Puna-armeija ja Kansankomissaari
Kansankomissaarien neuvosto
”Venäjän sosialistisen tasavallan ylin auktoriteetti”, 1919. Kansankomissaarien neuvosto (lyh. Sovnarkom) oli Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan ja muiden Neuvostoliiton alkuvaiheen (autonomisten) tasavaltojen (kuten Valko-Venäjän SNT) sekä Neuvostoliiton hallitusten nimitys ennen vuotta 1946.
Katsoa Puna-armeija ja Kansankomissaarien neuvosto
Kiinan tasavalta (1912–1949)
Kiinan tasavalta oli itäaasialainen valtio vuosina 1912–1949 nykyisen Kiinan kansantasavallan – ja on edelleen Taiwanin – alueella.
Katsoa Puna-armeija ja Kiinan tasavalta (1912–1949)
Kornilovin kapina
Kornilovin kapina oli Venäjällä syyskuussa 1917 tehty sotilasvallankaappausyritys, joka oli osa Venäjän vallankumousta.
Katsoa Puna-armeija ja Kornilovin kapina
Kunda
Kunda on epäitsenäinen kaupunki Suomenlahden rannikolla Pohjois-Virossa.
Katsoa Puna-armeija ja Kunda
Kylmä sota
Kylmä sota oli vastakkainasettelun aika, jossa kilpailivat kaksi suurvaltaa liittolaisineen, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto.
Katsoa Puna-armeija ja Kylmä sota
Lev Trotski
Lev Davidovitš Trotski (alkuaan, 7. marraskuuta (J: 26. lokakuuta) 1879 Janovka, Hersonin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 21. elokuuta 1940 Coyoacán, México, Meksiko) oli merkittävä bolševikkivallankumouksellinen ja marxismin teoreetikko.
Katsoa Puna-armeija ja Lev Trotski
Lokakuun vallankumous
Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.
Katsoa Puna-armeija ja Lokakuun vallankumous
Luettelo suomalaisista punaupseereista
Tämä on epätäydellinen luettelo suomalaisista punaupseereista.
Katsoa Puna-armeija ja Luettelo suomalaisista punaupseereista
Mantšukuo
Mantšukuo (”Mantšurian valtio”) oli Japanin alainen nukkevaltio Mantšuriassa vuosina 1932–1945. Mantšukuo perustettiin helmikuussa 1932 turvaamaan Japanin Kwantungin armeijan suorittama Mantšurian miehitys. Mantšukuon itsenäisyyden tunnustivat useat Euroopan valtiot, mukaan lukien Suomi, Saksa ja Neuvostoliitto, sekä muutamat Aasian ja latinalaisen Amerikan valtiot.
Katsoa Puna-armeija ja Mantšukuo
Merivoimat
Ajanmukainen sota-alus Merisodankäyntiä 1800-luvun maalauksessa Merivoimat ovat valtion ase- tai puolustusvoimien osa, joka huolehtii meri- ja rannikkoalueiden ulkoisesta turvallisuudesta.
Katsoa Puna-armeija ja Merivoimat
Mihail Gorbatšov
Mihail Sergejevitš Gorbatšov (2. maaliskuuta 1931 Privolnoje, Stavropolin aluepiiri, Neuvostoliitto – 30. elokuuta 2022 Moskova, Venäjä) oli neuvostoliittolainen ja venäläinen poliitikko, joka toimi Neuvostoliiton kommunistisen puolueen viimeisenä pääsihteerinä vuosina 1985–1991 ja Neuvostoliiton valtionpäämiehenä vuosina 1988–1991.
Katsoa Puna-armeija ja Mihail Gorbatšov
Mihail Kutuzov
Ruhtinas, sotamarsalkka Kutuzov. Pietarissa. Mihail Illarionovitš Goleništšev Kutuzov (16. syyskuuta (J: 5. syyskuuta) 1745 Pietari – 28. huhtikuuta (J: 16. huhtikuuta) 1813 Bolesławiec) oli venäläinen ruhtinas ja sotamarsalkka.
Katsoa Puna-armeija ja Mihail Kutuzov
Ministeri
Ministeri (lyhenne min.) on valtion, alueen tai osavaltion hallituksen (Suomessa valtioneuvoston) jäsen.
Katsoa Puna-armeija ja Ministeri
Mongolia
Mongolian tasavalta eli Mongolia on sisämaavaltio Itä-Aasiassa.
Katsoa Puna-armeija ja Mongolia
Mongolian kansantasavalta
Mongolian kansantasavalta oli 26.
Katsoa Puna-armeija ja Mongolian kansantasavalta
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Katsoa Puna-armeija ja Moskova
Naissaari
NaissaariKotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on saari Tallinnan edustalla, Virossa.
Katsoa Puna-armeija ja Naissaari
Napoleon I
Napoléon Bonaparte (alkujaan Napoleone di Buonaparte; 15. elokuuta 1769 Ajaccio, Korsika – 5. toukokuuta 1821 Longwood, Saint Helena) oli ranskalainen sotilas ja poliitikko, joka hallitsi Ranskaa itsevaltaisesti kaapattuaan vallan Ranskan vallankumouksen jälkimainingeissa.
Katsoa Puna-armeija ja Napoleon I
Napoleonin sotaretki Venäjälle
Adolph Northenin maalaus Napoleonin vetäytymisestä Moskovasta. Illarion Prjanišnikovin maalaus ''Vuonna 1812'' vetäytyvistä ranskalaisista vuodelta 1874. Napoleonin sotaretki Venäjälle oli Ranskan keisarikunnan sotaretki Venäjän keisarikuntaa vastaan vuonna 1812.
Katsoa Puna-armeija ja Napoleonin sotaretki Venäjälle
Narva
Narva on kaupunki Koillis-Virossa Itä-Virumaan maakunnassa Venäjän vastaisella rajalla Narvanjoen länsirannalla.
Katsoa Puna-armeija ja Narva
Nato
Pohjois-Atlantin puolustusliitto (lyh. NATO;, lyh. OTAN; myös Pohjois-Atlantin liitto) eli Nato on poliittinen ja sotilaallinen liittoutuma, jossa on yhteensä 31 eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista jäsenmaata.
Katsoa Puna-armeija ja Nato
Natsi-Saksa
Kansallissosialistinen Saksa eli natsi-Saksa, joskus myös Kolmas valtakunta ja vanhemmissa lähteissä Hitler-Saksa, tarkoittaa vuosien 1933–1945 aikaista Saksan diktatuuria, jota hallitsi Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue NSDAP johtajanaan Adolf Hitler.
Katsoa Puna-armeija ja Natsi-Saksa
Neuvosto-Venäjä
Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.
Katsoa Puna-armeija ja Neuvosto-Venäjä
Neuvostoliiton asevoimat
Neuvostoliiton asevoimat (lyhyemmin neuvostoarmeija) oli Neuvostoliiton armeija, joksi vapaaehtoisista punakaarteista lopputalvella 1918 muutettu Työläisten ja talonpoikien puna-armeija muutettiin vuonna 1946.
Katsoa Puna-armeija ja Neuvostoliiton asevoimat
Neuvostoliiton hajoaminen
Neuvostoliiton hajoaminen alkoi edistyksellisen neuvostojohtaja Mihail Gorbatšovin uudistuspolitiikasta 1985.
Katsoa Puna-armeija ja Neuvostoliiton hajoaminen
Neuvostoliiton kommunistinen puolue
Neuvostoliiton kommunistinen puolue, lyhenne NKP (lyh. КПСС, KPSS) oli Neuvostoliiton hallitseva marxilais-leninistinen kommunistinen puolue ja ainoa sallittu puolue.
Katsoa Puna-armeija ja Neuvostoliiton kommunistinen puolue
Neuvostoliiton vallankaappausyritys 1991
Neuvostoliiton vallankaappausyritys tai Elokuun vallankaappaus (Avgustovski puttš) 19.–21.
Katsoa Puna-armeija ja Neuvostoliiton vallankaappausyritys 1991
Neuvostoliiton–Japanin rajasota
Neuvostoliiton–Japanin rajasota oli vuosina 1932–1939 Kaukoidässä käyty sarja Neuvostoliiton ja Japanin välisiä rajaselkkauksia, joiden taustalla olivat Japanin laajentumispyrkimykset.
Katsoa Puna-armeija ja Neuvostoliiton–Japanin rajasota
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Katsoa Puna-armeija ja Neuvostoliitto
Neuvostoliitto Gorbatšovin aikakaudella
Bush, presidentti Ronald Reagan ja Gorbatšov New Yorkissa 1988. Gorbatšovin aikakaudella pyrittiin uudistamaan Neuvostoliittoa, mikä ajoi maan valtataisteluun ja valtion hajoamiseen.
Katsoa Puna-armeija ja Neuvostoliitto Gorbatšovin aikakaudella
Neuvostopropaganda
Neuvostoliittolaisen taiteilijan Aleksei Radakovin (1879–1942) uskonnonvastainen propagandajuliste arviolta vuodelta 1929. ”Jotta meillä olisi enemmän, meidän täytyy tuottaa enemmän.
Katsoa Puna-armeija ja Neuvostopropaganda
NKVD
NKVD (sisäasiainkansankomissariaatti) oli Neuvostoliiton sisäministeriö, joka perustettiin Neuvosto-Venäjällä vuonna 1918.
Katsoa Puna-armeija ja NKVD
Operaatio Barbarossa
Operaation kartta. Operaatio Barbarossa (’tapaus Barbarossa’) oli Saksan Neuvostoliittoon vuonna 1941 tekemän hyökkäyksen koodinimi.
Katsoa Puna-armeija ja Operaatio Barbarossa
Ortodoksinen kirkko
Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Katsoa Puna-armeija ja Ortodoksinen kirkko
Osama bin Laden
Osama bin Mohammed bin Awad bin Laden (10. maaliskuuta 1957 Riad, Saudi-Arabia – 2. toukokuuta 2011 Abbottabad, Pakistan) oli saudiarabialainen jihadisti sekä terroristijärjestö al-Qaidan perustaja ja johtaja.
Katsoa Puna-armeija ja Osama bin Laden
Paldiski
Paldiski on satamakaupunki Itämeren rannalla, Luoteis-Virossa, noin 45 kilometriä Tallinnasta länteen.
Katsoa Puna-armeija ja Paldiski
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Katsoa Puna-armeija ja Pietari (kaupunki)
Pihkova
Pihkova (aikaisemmin Пльсковъ, Plskov) on Venäjän kaupunki, jossa on noin 200 000 asukasta.
Katsoa Puna-armeija ja Pihkova
Puna-armeijan marssiopas Suomeen
Puna-armeijan marssiopas Suomeen (ven. Finljandija: opisanie maršrutov) on Neuvostoliitossa puna-armeijan sotilaskäyttöön tehty kuvaus Suomesta vuodelta 1939.
Katsoa Puna-armeija ja Puna-armeijan marssiopas Suomeen
Punakaarti
Punakaartin sotilas ja sairaanhoitaja sisällissodan aikana. Punakaarti on yleisnimitys, jolla kutsutaan Suomen työväenliikkeen 1900-luvun alun puolisotilaallisia joukkoja.
Katsoa Puna-armeija ja Punakaarti
Puolan–Neuvosto-Venäjän sota
Rajat sodan syttyessä. Galitsian alue kaakossa on oma Länsi-Ukrainan kansantasavalta. Suurin osa Liettuan alueesta ja itäiset alueet olivat bolševikien hallussa helmikuussa 1919. Puolan–Neuvosto-Venäjän sota (helmikuu 1919 − maaliskuu 1921) oli aseellinen konflikti Neuvosto-Venäjän ja Puolan välillä.
Katsoa Puna-armeija ja Puolan–Neuvosto-Venäjän sota
Qing-dynastia
Qing-dynastia (vanhemmissa suomalaisissa teksteissä usein Tshing-dynastia), joka tunnetaan myös mantšudynastiana, hallitsi Kiinaa 1644–1911 ja jäi Kiinan viimeiseksi keisaridynastiaksi.
Katsoa Puna-armeija ja Qing-dynastia
Ranskan kolmas tasavalta
Ranskan kolmas tasavalta, usein vain kolmas tasavalta (joskus La IIIe République) oli Ranskassa vuosien 1870–1940 välinen ajanjakso.
Katsoa Puna-armeija ja Ranskan kolmas tasavalta
Rapallon sopimus
Saksan valtakunnankansleri Joseph Wirth (2. vasemmalta) ja Neuvosto-Venäjän delegaatio (hänestä oikealle): Leonid Krasin, Georgi Tšitšerin ja Adolf Joffe Rapollossa 1922 Rapallon sopimus solmittiin 16.
Katsoa Puna-armeija ja Rapallon sopimus
Saksan demokraattinen tasavalta
Saksan demokraattinen tasavalta (SDT;, DDR), epäviralliselta nimeltään Itä-Saksa, oli marxismi-leninismiä virallisena ideologianaan tunnustanut valtio, joka oli olemassa vuodesta 1949 vuoteen 1990.
Katsoa Puna-armeija ja Saksan demokraattinen tasavalta
Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue
Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue (lyh. NSDAP), joka nykyisin tunnetaan puhekielessä yleisimmin natsipuolueena, oli Saksan valtakunnan ainoa sallittu puolue vuosina 1933–1945.
Katsoa Puna-armeija ja Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue
Saksan keisarikunta
Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.
Katsoa Puna-armeija ja Saksan keisarikunta
Satelliittivaltio
Satelliittivaltio tarkoittaa kansainvälisen politiikan sanastossa seurailijavaltiota, joka on muodollisesta itsenäisyydestään huolimatta toisen valtion voimakkaassa määräysvallassa ja myötäilee sen politiikkaa.
Katsoa Puna-armeija ja Satelliittivaltio
Sijaissota
Sijaissota eli proxy-sota tarkoittaa sisällissotaa tai paikallista sotaa, johon ulkopuoliset valtiot ovat sekaantuneet tukien sodan vastakkaisia osapuolia.
Katsoa Puna-armeija ja Sijaissota
Sosialismi
Sosialismi on historiallisesti aatesuunta, joka pyrkii luomaan tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen.
Katsoa Puna-armeija ja Sosialismi
Sotamies
Sotamies on suomenkielinen nimitys alimmalle sotilasarvolle.
Katsoa Puna-armeija ja Sotamies
Sotaoikeus
Sotaoikeus on tuomioistuin, jonka tehtävänä on tutkia sotilaiden ja joissain tapauksissa myös siviilien rikoksia.
Katsoa Puna-armeija ja Sotaoikeus
Sotarikos
Malmedyn verilöylyssä teloitetun tykkipatteri B:n kuuluneen miehistön ruumiita. Japanilaiset hautaavat vankeja elävältä Nanjingin verilöylyn yhteydessä. Japanilainen sotilas Yasuno Chikao mestaa australialaisen sotavangin, Leonard G. Siffleetin. My Lain verilöylyn uhreja.
Katsoa Puna-armeija ja Sotarikos
Sotavanki
Saksalaisia sotavankeja 1944. Sotavanki on jonkin valtion sotilas, joka on jäänyt vihollisvaltion vangiksi näiden valtioiden välisessä sodankäynnissä.
Katsoa Puna-armeija ja Sotavanki
Sotilasasiamies
Sotilasasiamies (lyhenne sasm), myös puolustusasiamies (vanhahtava termi sotilasattasea), on maansa lähetystössä työskentelevä upseeri, joka vastaa erilaisista sotilasasioista.
Katsoa Puna-armeija ja Sotilasasiamies
Sotilastiedustelu
Sotilastiedustelu on sotilastoiminnan muoto, joka soveltaa useita tiedonkeruu- ja analysointimenetelmiä.
Katsoa Puna-armeija ja Sotilastiedustelu
Stalinin vainot
Vinnytsjalaisia etsimässä Vinnytsjan joukkomurhassa kuolleita sukulaisiaan haudasta kaivattujen seasta, vuosi 1937. Stalinin vainot olivat poliittisia vainoja, jotka alkoivat Neuvostoliitossa 1930-luvun lopulla Josif Stalinin valta-aikana ja kohdistuivat vastavallankumouksellisiin ja kansanvihollisiin.
Katsoa Puna-armeija ja Stalinin vainot
Suomen puolustusvoimat
Suomen postilaitos julkaisi vuonna 1968 postimerkin, joka kuvasi Suomen sen hetkisiä puolustusvoimia osana kolmimerkkistä sarjaa. Puolustusvoimat on Suomen asevoimat, jonka tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen.
Katsoa Puna-armeija ja Suomen puolustusvoimat
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Puna-armeija ja Suomi
Suuri isänmaallinen sota
Äiti synnyinmaa''). Veistoksen korkeus on 62 metriä, museon piilottavan jalustarakennuksen kanssa 102 metriä. Alueella on sotahistoriallisen museon ja sotilaskalustonäyttelyn lisäksi myös sotilaiden ja partisaanien taistelulle sekä sodan ja keskitysleirien siviiliuhreille omistettuja monumentteja.
Katsoa Puna-armeija ja Suuri isänmaallinen sota
T-18
T-18, myös MS-1 (pieni tuki/saatto) oli ensimmäinen Neuvostoliitossa suunniteltu panssarivaunu.
Katsoa Puna-armeija ja T-18
Taistelukenttä
Oravaisten taistelun taistelukenttä. Taistelukenttä tai taistelutanner on alue, jolla taistelu aseellisten joukkojen välillä käydään.
Katsoa Puna-armeija ja Taistelukenttä
Talvisota
Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.
Katsoa Puna-armeija ja Talvisota
Tartto
Nelikopterilla ilmasta kuvattu video Toomemäellä Tartussa Tartto (ohje), Kotimaisten kielten keskus, viitattu 28.4.2017 on Viron toiseksi suurin kaupunki, jossa asui 1.
Katsoa Puna-armeija ja Tartto
Tšekkoslovakia
Tšekkoslovakia (tšekiksi ja aiemmin myös slovakiksi Československo; vuodesta 1990 slovakinkielinen kirjoitusasu oli Česko-Slovensko) oli valtio Keski-Euroopassa vuosina 1918–1992.
Katsoa Puna-armeija ja Tšekkoslovakia
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Katsoa Puna-armeija ja Toinen maailmansota
Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta
Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Ukrainan SNT, oli asukasluvultaan toiseksi ja pinta-alaltaan kolmanneksi suurin Neuvostoliiton neuvostotasavalloista.
Katsoa Puna-armeija ja Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta
Univormu
Yhdysvaltalainen sotilaspuku Univormu (latinan sanasta uniformis eli ’yksi muoto’) on jonkin tietyn joukon yhdenmukainen puku.
Katsoa Puna-armeija ja Univormu
Unkarin kansantasavalta
Unkarin kansantasavalta oli Unkarin valtion virallinen nimi vuosina 1949–1989, jolloin Unkarin kommunistisella puolueella oli johtava asema.
Katsoa Puna-armeija ja Unkarin kansantasavalta
Upseeri
Upseeri on armeijan tai muun sotilaallisesti organisoituneen järjestön päällystöön kuuluva johtaja.
Katsoa Puna-armeija ja Upseeri
Valgan kunta
Valgan kunta sijaitsee Etelä-Virossa Valgamaan maakunnassa.
Katsoa Puna-armeija ja Valgan kunta
Valtio
Valtio on ihmisyhteisö, joka määrätyllä alueella käyttää omintakeista ja pysyvää valtaa.
Katsoa Puna-armeija ja Valtio
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Katsoa Puna-armeija ja Venäjä
Venäjän asevoimat
Venäjän federaation asevoimat, yleensä pelkkä Venäjän asevoimat koostuu kolmesta puolustushaarasta: maavoimat, merivoimat ja ilmavoimat.
Katsoa Puna-armeija ja Venäjän asevoimat
Venäjän keisarikunnan historia
Venäjän keisarikunta katsotaan perustetuksi Suuren Pohjan sodan jälkeen vuonna 1721, jolloin Venäjän tsaari Pietari Suuri otti itselleen keisarin arvonimen.
Katsoa Puna-armeija ja Venäjän keisarikunnan historia
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Katsoa Puna-armeija ja Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarillinen armeija
Venäjän keisarillinen armeija eli Venäjän keisarikunnan maavoimat olivat olemassa 1700-luvun alusta Venäjän vallankumoukseen 1917 asti.
Katsoa Puna-armeija ja Venäjän keisarillinen armeija
Venäjän sisällissota
Venäjän sisällissota käytiin vuosina 1917–1922 Venäjän vallankumousten jälkeen pääasiassa bolševikkien ja heitä vastustaneiden valkoisten välillä, ja se päättyi bolševikkien voittoon.
Katsoa Puna-armeija ja Venäjän sisällissota
Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta
Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta eli Venäjän SFNT oli sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan suurin Neuvostoliiton neuvostotasavalloista.
Katsoa Puna-armeija ja Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta
Venäjän väliaikainen hallitus
Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.
Katsoa Puna-armeija ja Venäjän väliaikainen hallitus
Venäjän–Japanin sota
Venäjän–Japanin sota käytiin vuosina 1904–1905 Japanin ja Venäjän keisarikuntien välillä.
Katsoa Puna-armeija ja Venäjän–Japanin sota
Veto-oikeus
Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton käyttämässä veto-oikeuttaan vuonna 1993. Veto-oikeus ('minä kiellän') on kielto tai tahdonilmaus, jolla valtionpäämies, muu valtioelin tai yhteisö taikka yksityinen toimija estää jonkin päätöksen syntymisen tai voimaantulon.
Katsoa Puna-armeija ja Veto-oikeus
Vietnamin sota
Vietnamin sota (myös Toinen Indokiinan sota,,, ”vastarintasota Yhdysvaltoja vastaan”) oli Vietnamissa vuosina 1955–1975 käyty sota, joka käytiin Pohjois- ja Etelä-Vietnamin valtioiden sekä kummankin osapuolen kansainvälisten liittolaisten välillä.
Katsoa Puna-armeija ja Vietnamin sota
Viron sosialistinen neuvostotasavalta
Viron sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Viron SNT (suomeksi myös Eestin sosialistinen neuvostotasavalta tai Eestin SNT) oli Baltian maiden miehityksen myötä Viron tasavallan alueelle perustettu Neuvostoliiton jäsentasavalta.
Katsoa Puna-armeija ja Viron sosialistinen neuvostotasavalta
Ydinase
Operaatio Ivyn ''Mike''-pommin räjähdys. Ydinase (aiemmin myös atomiase) on pommi, joka saa räjähdysvoiman ydinfissiosta tai ydinfuusiosta.
Katsoa Puna-armeija ja Ydinase
Ydinsukellusvene
USS ''Nautilus'', ensimmäinen ydinkäyttöinen sukellusvene. Ydinsukellusvene on sukellusvene, joka on ydinreaktorikäyttöinen, muttei välttämättä varustettu ydinaseella.
Katsoa Puna-armeija ja Ydinsukellusvene
Yhdistynyt kuningaskunta
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Puna-armeija ja Yhdistynyt kuningaskunta
Katso myös
Venäjän sotahistoria
- Budjonnovka
- Etelä-Venäjän armeija
- Geok-Tepe
- Guljai-gorod
- Halkokarin kahakka
- INF-sopimus
- Kenraali Talvi
- Kertšinsalmen välikohtaus 2018
- Kornilovin kapina
- Neuvostoliiton ilmavoimat
- Paslikka
- Peipsijärven jäätaistelu
- Pietari Suuren merilinnoitus
- Puna-armeija
- Suvorovin sotakanavat
- Vetterli M 1869
Tunnetaan myös nimellä Puna Armeija, Puna-armeijan päivä, Punaarmeija, RKKA, Työläisten ja talonpoikien puna-armeija.