Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
87 suhteet: Afrikka, Amorilaiset, Anatolia, Anttilan keramiikka, Arseeni, Únětice-kulttuuri, Balkan, Ban Chiang, Egeanmeren kulttuurit, Egypti, Erlitoun kulttuuri, Esihistoria, Esihistoriallinen tekniikka, Euraasia, Eurooppa, Hallstattin kulttuuri, Hammurabi, Hautakumpu, Heettiläiset, Helladinen kulttuuri, Hiidenkiuas, Hopea, Hurrilaiset, Hyksot, Indoiranilaiset kulttuurit, Indus-kulttuuri, Intia, Itämeri, Kalkoliittinen kausi, Karpaatit, Kaskiviljely, Kaukasus, Keltit, Keskipronssikausi, Kiina, Kiukaisten kulttuuri, Kivikausi, Kjelmøyn keramiikka, Kreeta, Kreikka, Kulta, Kupari, Kykladinen kulttuuri, Lapinraunio, Lähi-itä, Luukonsaaren keramiikka, Megaliitti, Mesopotamia, Metalliseos, Minolainen kulttuuri, ..., Mitanni, Mustameri, Myöhäispronssikausi, Mykeneläinen kulttuuri, Neoliittinen kausi, Pitkätalo, Pronssi, Pronssikauden päättyminen Euroopassa, Protoindoeurooppalaiset, Pyhäjoki, Rauta, Rautakausi, Ruotsi, Seima-Turbino-ilmiö, Shang-dynastia, Sirnihtan keramiikka, Skandinavia, Skandinavian niemimaa, Skandinavian pronssikausi, Stratifikaatio, Sumeri, Suomen esihistoria, Suomen kansallismuseo, Tekstiilikeramiikka, Tina, Tumulus, Tumuluskulttuuri, Ural (vuoristo), Uruk-kausi, Uurnakenttäkulttuuri, Uusi valtakunta, Valaminen, Varhaispronssikausi, Välimeri, Villanova-kulttuuri, Volga, Xia-dynastia. Laajenna indeksi (37 lisää) »
Afrikka
Afrikka on maailman toiseksi suurin maanosa.
Uusi!!: Pronssikausi ja Afrikka · Katso lisää »
Amorilaiset
Amorilaiset eli amurrulaiset olivat länsiseemiläisiä paimentolaisia, joita asui kolmannella vuosituhannella Pohjois-Arabiassa ja Syyriassa.
Uusi!!: Pronssikausi ja Amorilaiset · Katso lisää »
Anatolia
Anatolia on niemimaa, joka käsittää suurimman osan nykyisen Turkin Aasiaan kuuluvaa osaa.
Uusi!!: Pronssikausi ja Anatolia · Katso lisää »
Anttilan keramiikka
Anttilan keramiikka on Suomen varhaismetallikauteen ja rautakauteen liittyvä lähinnä keski- ja pohjoissuomalainen keramiikanvalmistuksen tyylisuunta, joka luetaan kuuluvaksi Säräisniemen keramiikkaan 2 (Sär-2).
Uusi!!: Pronssikausi ja Anttilan keramiikka · Katso lisää »
Arseeni
Arseeni on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on As, järjestysluku 33 ja CAS-numero 7440-38-2.
Uusi!!: Pronssikausi ja Arseeni · Katso lisää »
Únětice-kulttuuri
varhaispronssikaudella. Únětice-kulttuuri on merkitty numerolla 4. Únětice-kulttuuri oli pronssikaudella ensimmäisiä pronssia valmistaneita kulttuureja itäisessä Keski-Euroopassa 2300–1600 eaa.
Uusi!!: Pronssikausi ja Únětice-kulttuuri · Katso lisää »
Balkan
Balkanin niemimaaBalkan on niemimaa ja toisaalta geopoliittinen alue Euroopan kaakkoisosassa.
Uusi!!: Pronssikausi ja Balkan · Katso lisää »
Ban Chiang
Ban hiangista löydetty saviastia Ban Chiang oli muinainen pronssikautinen asuinpaikka Koillis-Thaimaassa.
Uusi!!: Pronssikausi ja Ban Chiang · Katso lisää »
Egeanmeren kulttuurit
Egeanmeren kulttuurit (myös aigeialainen kulttuuri, Aigeian sivilisaatiot) eli Kreikan pronssikauden kulttuurit on yleisnimi Kreikan alueella pronssikaudella vallinneille kulttuureille.
Uusi!!: Pronssikausi ja Egeanmeren kulttuurit · Katso lisää »
Egypti
Egypti (egyptinarabiaksi) eli Egyptin arabitasavalta (Egyptin virallinen nimi oli vuosina 1958–1971 Yhdistynyt arabitasavalta) on Pohjois-Afrikassa sijaitseva valtio.
Uusi!!: Pronssikausi ja Egypti · Katso lisää »
Erlitoun kulttuuri
Erlitoun kulttuuri 1850–1550 eaa.
Uusi!!: Pronssikausi ja Erlitoun kulttuuri · Katso lisää »
Esihistoria
Etelä-Englannissa sijaitseva Stonehenge on maailman tunnetuimpia esihistoriallisia rakennelmia. Esihistoria tarkoittaa ihmisen menneisyyden ajanjaksoa ennen kirjoitustaidon käyttöönottoa.
Uusi!!: Pronssikausi ja Esihistoria · Katso lisää »
Esihistoriallinen tekniikka
Esihistoriallisia kivityökaluja Esihistoriallinen tekniikka tarkoittaa tekniikkaa, joka oli käytössä ennen kirjoitettua historiaa.
Uusi!!: Pronssikausi ja Esihistoriallinen tekniikka · Katso lisää »
Euraasia
Euraasia kartalla. Euraasia on manner (tai osa Vanhaa mannerta), jota ympäröivät Pohjoinen jäämeri, Atlantin valtameri, Välimeri, Punainenmeri, Intian valtameri ja Tyynimeri.
Uusi!!: Pronssikausi ja Euraasia · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Pronssikausi ja Eurooppa · Katso lisää »
Hallstattin kulttuuri
Hallstattin alue ulottui 500 eaa. nykyisestä läntisestä Unkarista Etelä-Saksan, Itävallan ja Sveitsin kautta Ranskaan. Siitä etelään Hallstatin kelttejä asui Pohjois-Espanjassa ja Pohjois-Portugalissa. Kulttuurin eteläraja oli Italian kohdalla Alpit. Pohjoisessa Hallstatin keltit olivat asuttaneet Belgian ja Hollannin ja Saksaa suurin piirtein Rein-joelle asti.Konstam 2001, s. 43. Meripihkasta tehty kaulakoru. Hautalöytö Saksasta, Magdalenenbergistä Hallstattin kulttuuri oli rautakautinen eurooppalainen kulttuuri vuosina 1200–475 eaa.
Uusi!!: Pronssikausi ja Hallstattin kulttuuri · Katso lisää »
Hammurabi
Hammurabin laintaulun yläosa. Hammurabi tai Hammurapi (noin 1792–1750 eaa.) oli Babylonian kuningas, joka valloitti suuren valtakunnan.
Uusi!!: Pronssikausi ja Hammurabi · Katso lisää »
Hautakumpu
Hågahögenin hautakumpu Ruotsissa. Hautakumpu on maasta tai kivistä tehty kumpu, jonka sisällä tai alla on ruumis haudattuna kammioon tai ilman kammiota.
Uusi!!: Pronssikausi ja Hautakumpu · Katso lisää »
Heettiläiset
Heettiläisten valtakunta 1300 eaa. Turkissa. Kuvassa näkyvät leijonaportin jäännökset. Heettiläiset (joskus myös heetit) olivat nykyisen Turkin alueella pronssikaudella asunut sotaisa kansa, joka toi raudan Eurooppaan.
Uusi!!: Pronssikausi ja Heettiläiset · Katso lisää »
Helladinen kulttuuri
Helladinen kulttuuri viittaa Manner-Kreikassa pronssikaudella vaikuttaneeseen kulttuuriin noin ajalla 3100–1100/1050 eaa.
Uusi!!: Pronssikausi ja Helladinen kulttuuri · Katso lisää »
Hiidenkiuas
Hiidenkiuas Kotkassa Höyterinpohjan alueella. Hiidenkiuas on lähinnä Suomen meren rannikkoseuduilla tavattava hautaröykkiötyyppi, joka on jo vanhastaan liitetty kivikauden Kiukaisten kulttuuriin ja pronssikauden asutuskulttuureihin Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomessa.
Uusi!!: Pronssikausi ja Hiidenkiuas · Katso lisää »
Hopea
Hopea on siirtymäalkuaineisiin kuuluva metallimainen alkuaine.
Uusi!!: Pronssikausi ja Hopea · Katso lisää »
Hurrilaiset
Hurrilaiset (5. Mooseksen kirjassa Ho(o)rilaset, joskus myös khurrilaiset, nuolenpääkirjoituksessa 𒄷𒌨𒊑, Ḫu-ur-ri) olivat vähän tunnettu kansa varhaisessa Lähi-idässä.
Uusi!!: Pronssikausi ja Hurrilaiset · Katso lisää »
Hyksot
Faarao Ahmose I voittaa hyksot. Hyksojen hyökkäys, Hermann Vogelin metalligrafiikka 1800-luvulta. Hyksot olivat Lähi-idästä saapuneita pohjoisen Egyptin hallitsijoita 15.
Uusi!!: Pronssikausi ja Hyksot · Katso lisää »
Indoiranilaiset kulttuurit
BMAC-kulttuurin etelässä. Purppuranvärisellä on merkitty ensimmäisinä hevosvaunuja käyttäneen väestön alue. Indoiranilaiset kulttuurit olivat niin kutsuttujen arjalaisten kansojen luomia kulttuureja.
Uusi!!: Pronssikausi ja Indoiranilaiset kulttuurit · Katso lisää »
Indus-kulttuuri
Mohenjo-Daron kylpylän rauniot. Indus-kulttuuri eli Harappa-kulttuuri vallitsi nykyisessä Pakistanissa Indusjoen laaksossa, Intiassa noin 2600–1800 eaa. Se oli maailman kolmanneksi vanhin kaupunkisivilisaatio, joka muistutti Mesopotamiaa ja faaraoiden Egyptiä.
Uusi!!: Pronssikausi ja Indus-kulttuuri · Katso lisää »
Intia
Intian tasavalta eli Intia on liittovaltio Etelä-Aasiassa.
Uusi!!: Pronssikausi ja Intia · Katso lisää »
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Uusi!!: Pronssikausi ja Itämeri · Katso lisää »
Kalkoliittinen kausi
Kalkoliittisen kauden aikainen kuparikaivos. Kalkoliittinen kausi eli kuparikausi oli esihistoriallinen ajanjakso noin 5 000–3 300 eaa., jolloin osattiin sulattaa kuparia.
Uusi!!: Pronssikausi ja Kalkoliittinen kausi · Katso lisää »
Karpaatit
Karpaatit on vuoristo Itä-Euroopassa Tšekin, Slovakian, Puolan, Ukrainan ja Romanian alueella.
Uusi!!: Pronssikausi ja Karpaatit · Katso lisää »
Kaskiviljely
Kaskenpolttoa Enossa vuonna 1893. Pohjois-Savossa. Kaskiviljely on alkukantainen maanviljelytekniikka, jota käytetään metsäisillä alueilla, mutta sen merkitys on nykyään hyvin pieni kehittyneempien maanviljelytekniikoiden korvattua sen.
Uusi!!: Pronssikausi ja Kaskiviljely · Katso lisää »
Kaukasus
Kaukasus on 1 100 kilometriä pitkä vuorijono Itä-Euroopassa ja Länsi-Aasiassa Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä.
Uusi!!: Pronssikausi ja Kaukasus · Katso lisää »
Keltit
Keltit ovat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen kuuluvia kelttiläisiä kieliä puhuvia esihistoriallisia, historiallisia ja osittain myös nykyisiä kansoja.
Uusi!!: Pronssikausi ja Keltit · Katso lisää »
Keskipronssikausi
Keskipronssikausi oli Lähi-idässä noin 2000 eaa.
Uusi!!: Pronssikausi ja Keskipronssikausi · Katso lisää »
Kiina
Kiinan kansantasavalta, josta yleensä käytetään nimitystä Kiina, on maa Itä-Aasiassa.
Uusi!!: Pronssikausi ja Kiina · Katso lisää »
Kiukaisten kulttuuri
viitattu.
Uusi!!: Pronssikausi ja Kiukaisten kulttuuri · Katso lisää »
Kivikausi
Pohjois-Savosta löytynyt kivikautinen reikäkirves, johon on työstetty ihmisen kasvot. Kivikausi oli aikakausi, jolloin ihmiskunta teki työkaluja pääasiassa kivestä, puusta ja luusta, eivätkä metallit olleet vielä yleisessä käytössä ainakaan työvälineinä.
Uusi!!: Pronssikausi ja Kivikausi · Katso lisää »
Kjelmøyn keramiikka
Kjelmøyn keramiikka (myös Kjelmöy) on Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän valtioiden alueilta löydetty varhaismetallikauteen ja rautakauteen liittyvä lähinnä pohjoisskandinavinen keramiikanvalmistuksen tyylisuunta, joka luetaan kuuluvaksi asbestikeramiikkaan.
Uusi!!: Pronssikausi ja Kjelmøyn keramiikka · Katso lisää »
Kreeta
Kreeta on Kreikan saari, joka sijaitsee itäisellä Välimerellä Egeanmeren etelälaidalla.
Uusi!!: Pronssikausi ja Kreeta · Katso lisää »
Kreikka
Kreikka, virallisesti Kreikan tasavalta tai Helleenien tasavalta, on valtio Etelä-Euroopassa, Balkanin niemimaan Välimeren ympäröimässä eteläkärjessä.
Uusi!!: Pronssikausi ja Kreikka · Katso lisää »
Kulta
Kultahippuja Kaliforniasta (yllä) ja Australiasta (alla) Kulta on alkuaine, joka kuuluu metallien ryhmään.
Uusi!!: Pronssikausi ja Kulta · Katso lisää »
Kupari
Kupari, vanhalta suomalaiselta nimeltään vaski, on metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Cu ja CAS-numero 7440-50-8.
Uusi!!: Pronssikausi ja Kupari · Katso lisää »
Kykladinen kulttuuri
Kykladinen kulttuuri oli Kreikassa Kykladien saarilla pronssikaudella vaikuttanut kulttuuri noin ajalla 3200–1050 eaa.
Uusi!!: Pronssikausi ja Kykladinen kulttuuri · Katso lisää »
Lapinraunio
Pyhäsaaren kärjessä on lapinraunioita. Lapinrauniot ovat lähinnä Suomen sisämaassa esiintyviä esihistoriallisia kivirakennelmia, jotka yleensä sijaitsevat järvenrannan tuntumassa ja joista ainakin osa on röykkiöhautoja.
Uusi!!: Pronssikausi ja Lapinraunio · Katso lisää »
Lähi-itä
Lähi-idän valtiot. Joissain määritelmissä Turkkia ei lueta Lähi-itään. Lähi-idän kartta. Lähi-itä on alue, johon kuuluvat lounaisen Aasian maat ja Egypti.
Uusi!!: Pronssikausi ja Lähi-itä · Katso lisää »
Luukonsaaren keramiikka
Luukonsaaren keramiikka on Suomen varhaismetallikauteen ja rautakauteen liittyvä lähinnä itäsuomalainen kermiikanvalmistuksen tyylisuunta, joka luetaan kuuluvaksi asbestikeramiikkaan ja toisaalta aikaisemmin kivikautisen Säräisniemen keramiikan myöhäisempään vaiheeseen (Sär 2 -keramiikka).
Uusi!!: Pronssikausi ja Luukonsaaren keramiikka · Katso lisää »
Megaliitti
Megaliittirakennelma Ranskassa Megaliitti on ihmisen pystyttämä suuri kivi, jota on käytetty neoliittisen kauden ja varhaisen pronssikauden monumenteissa.
Uusi!!: Pronssikausi ja Megaliitti · Katso lisää »
Mesopotamia
Eufratin laaksoa Syyriassa Mesopotamia eli Kaksoisvirtainmaa tai Kaksoisvirranmaa on historiallinen alue Välimeren itäpuolella.
Uusi!!: Pronssikausi ja Mesopotamia · Katso lisää »
Metalliseos
Teräsvaijeria - teräs on raudan ja hiilen metalliseos. Metalliseos eli lejeerinki on vähintään yhden metallin ja yhden tai useamman muun alkuaineen seos, jolla on metalliset ominaisuudet.
Uusi!!: Pronssikausi ja Metalliseos · Katso lisää »
Minolainen kulttuuri
Minolainen kulttuuri (kreetalainen kulttuuri) oli Kreetalla ja eräillä lähisaarilla Egeanmeren alueella Kreikassa pronssikaudella noin vuosina 3100–1100 eaa.
Uusi!!: Pronssikausi ja Minolainen kulttuuri · Katso lisää »
Mitanni
Mitanni ja sen hallitsema alue laajimmillaan. Mitanni oli Lähi-idässä sijainnut kuningaskunta, jonka suuruuden aika oli vuosien 1500–1240 eaa.
Uusi!!: Pronssikausi ja Mitanni · Katso lisää »
Mustameri
Mustameri on Kaakkois-Euroopan ja Vähän-Aasian välissä sijaitseva sisämeri.
Uusi!!: Pronssikausi ja Mustameri · Katso lisää »
Myöhäispronssikausi
Myöhäispronssikausi on nuoremmasta pronssikaudesta joskus käytettävä nimitys.
Uusi!!: Pronssikausi ja Myöhäispronssikausi · Katso lisää »
Mykeneläinen kulttuuri
Mykeneläinen kulttuuri oli Kreikan mantereella ja Egeanmeren alueella noin vuosina 1700–1050 eaa.
Uusi!!: Pronssikausi ja Mykeneläinen kulttuuri · Katso lisää »
Neoliittinen kausi
Maatalouden keksiminen oli neoliittisen kauden alku. Maatalous keksittiin kartassa vihreällä merkityillä alueilla itsenäisesti mutta eri aikoina. Neoliittista hiottua kiviesineistöä Neoliittinen kausi (kreikk. neos ’uusi’, lithos ’kivi’) eli nuorempi kivikausi on kausi esihistoriassa, kivikauden viimeinen vaihe.
Uusi!!: Pronssikausi ja Neoliittinen kausi · Katso lisää »
Pitkätalo
Vietnamissa sijaitseva pitkätalo Pitkätalo on eri puolilla maailmaa muinoin ja myöhemminkin käytössä ollut pitkänomainen talotyyppi.
Uusi!!: Pronssikausi ja Pitkätalo · Katso lisää »
Pronssi
Pronssikautisia pronssivaluja. Tarkoitettu ilmeisesti uudelleenvalettaviksi. Pronssi eli vaski (vanha suomalainen nimi) on metalliseos eli lejeerinki, jonka pääkomponenttina on kupari.
Uusi!!: Pronssikausi ja Pronssi · Katso lisää »
Pronssikauden päättyminen Euroopassa
Pronssikauden päättyminen Euroopassa ja Lähi-idässä oli levotonta aikaa, jolloin merikansat ryöstelivät itäisen Välimeren ympäristöä.
Uusi!!: Pronssikausi ja Pronssikauden päättyminen Euroopassa · Katso lisää »
Protoindoeurooppalaiset
Protoindoeurooppalaisilla (kantaindoeurooppalaiset) tarkoitetaan indoeurooppalaisen kantakielen hypoteettisia puhujia, esihistoriallista väestöä kuparikaudella noin 4000 eaa.
Uusi!!: Pronssikausi ja Protoindoeurooppalaiset · Katso lisää »
Pyhäjoki
Etelänkylän isosilta Pyhäjoella. Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen maanrankennustöitä Pyhäjoella. Pyhäjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Raahen ja Kalajoen kaupunkien välissä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan lounaisosassa.
Uusi!!: Pronssikausi ja Pyhäjoki · Katso lisää »
Rauta
Rauta on siirtymämetallien ryhmään kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Fe.
Uusi!!: Pronssikausi ja Rauta · Katso lisää »
Rautakausi
ietf-kielikoodi.
Uusi!!: Pronssikausi ja Rautakausi · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Pronssikausi ja Ruotsi · Katso lisää »
Seima-Turbino-ilmiö
Putkikirves ja pronssinen keihäänkärki Turbinon kalmistoista. Pronssisia putkikirveitä Galitsin kätköstä. Hopeapronssisia keihäänkärkiä Turbinon hautapaikalta. Seima-Turbino-ilmiön löytöesineistöä Galitsin kätköstä (hirvenpääveitsi) Pronssinen veistos. Pronssinen reikäkirves Turbinon kalmistoista. Seima-Turbino-ilmiö viittaa Euraasiassa tehtyjen samankaltaisten pronssiesinelöytöjen laajaan levinneisyysalueeseen, joka on kiinnittänyt tutkijoiden huomion jo 1900-luvun alusta asti.
Uusi!!: Pronssikausi ja Seima-Turbino-ilmiö · Katso lisää »
Shang-dynastia
Shang-dynastian aikainen kultillinen pronssiastia. Shang-dynastia oli Kiinassa noin 1600–1100 eaa.
Uusi!!: Pronssikausi ja Shang-dynastia · Katso lisää »
Sirnihtan keramiikka
Sirnihtan keramiikka on Suomen varhaismetallikauteen ja rautakauteen liittyvä lähinnä etelä-itäsuomalainen keramiikanvalmistuksen tyylisuunta, joka luetaan kuuluvaksi Säräisniemen keramiikkaan 2 (Sär-2).
Uusi!!: Pronssikausi ja Sirnihtan keramiikka · Katso lisää »
Skandinavia
Skandinavian maat Ruotsi, Norja ja Tanska. Skandinavia tarkoittaa suomen kielessä ensisijaisesti Pohjois-Euroopan aluetta, joka käsittää Ruotsin ja Norjan, usein myös Tanskan.
Uusi!!: Pronssikausi ja Skandinavia · Katso lisää »
Skandinavian niemimaa
Kartassa Skandinavian niemimaa ja Fennoskandia. Skandinavian niemimaahan kuuluvat Norja, Ruotsi ja Luoteis-Suomi. Fennoskandiaan kuuluu lisäksi muu Suomi ja osia Venäjästä. Skandinavian niemimaa on Pohjois-Euroopassa sijaitseva niemimaa, joka on osa Fennoskandiaa.
Uusi!!: Pronssikausi ja Skandinavian niemimaa · Katso lisää »
Skandinavian pronssikausi
Tinghøj on esimerkki kumpuhaudoista, joita rakennettiin Tanskassa varhaispronssikaudella. tammiarkussaan. Monet ihmisten elämään liittyvät tavat on huomattu hyvin säilyneistä tammiarkkuhaudoista. Trindhøjn miehen tammiarkku, vaatetus ja hauta-antimet. Pronssikaudelta tunnetaan Tanskassa paljon esineellistä kulttuuria. Ylimalkainen kartta metallurgian taidon leviämisestä ja Tanskalle tärkeän meripihkan kauppareiteistä. Skandinavian pronssikausi (noin 1700–500 eaa.) on Skandinavian esihistorian aikakausi, jonka kukoistusaika on Keski-Euroopassa vallinneiden pronssikausien loppuaikoina.
Uusi!!: Pronssikausi ja Skandinavian pronssikausi · Katso lisää »
Stratifikaatio
kapitalistisen järjestelmän hierarkiaa kuvaava pyramidi vuodelta 1911. Stratifikaatiolla tarkoitetaan sosiologiassa yhteiskunnallista kerrostuneisuutta, hierarkiaa eli eriarvoistumista, jossa joillakin yhteiskunnan jäsenillä on etuoikeutettu asema vallan ja vaurauden perusteella.
Uusi!!: Pronssikausi ja Stratifikaatio · Katso lisää »
Sumeri
Sumerin kieli (𒅴𒂠, emeĝir ’alkuperäinen kieli’) on maailman vanhin tunnettu kieli, josta on säilynyt kirjoitettua tekstiä.
Uusi!!: Pronssikausi ja Sumeri · Katso lisää »
Suomen esihistoria
Viitattu.
Uusi!!: Pronssikausi ja Suomen esihistoria · Katso lisää »
Suomen kansallismuseo
Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo, joka vastaa Kansallismuseon lisäksi Hvitträskin, Hämeen linnan, Langinkosken, Louhisaaren, Olavinlinnan, Seurasaaren ulkomuseon, Suomen merimuseon, Tamminiemen ja Vankilan toiminnasta.
Uusi!!: Pronssikausi ja Suomen kansallismuseo · Katso lisää »
Tekstiilikeramiikka
ietf-kielikoodi.
Uusi!!: Pronssikausi ja Tekstiilikeramiikka · Katso lisää »
Tina
Tina on hiiliryhmään kuuluva metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Sn.
Uusi!!: Pronssikausi ja Tina · Katso lisää »
Tumulus
Pyöreitä hautakumpuja Englannin Brokham Hillin maastossa Tumulus eli kumpuhauta on keinotekoisen kummun sisässä oleva hauta.
Uusi!!: Pronssikausi ja Tumulus · Katso lisää »
Tumuluskulttuuri
Tumuluskulttuuri (hautakumpukulttuuri) oli keskipronssikautinen kulttuuri itäisessä Keski-Euroopassa n. 1600–1200 eaa.
Uusi!!: Pronssikausi ja Tumuluskulttuuri · Katso lisää »
Ural (vuoristo)
Ural eli Uralvuoret tai Uralvuoristo tai Uralin vuoristo on noin 2 500 kilometrin pituinen, pohjois–etelä-suuntainen vuoristo Venäjällä ja Kazakstanissa.
Uusi!!: Pronssikausi ja Ural (vuoristo) · Katso lisää »
Uruk-kausi
Uruk-kausi noin 4500–3100 eaa.
Uusi!!: Pronssikausi ja Uruk-kausi · Katso lisää »
Uurnakenttäkulttuuri
Uurnakenttäkulttuurille tyypillinen hauta, jossa on kuopassa vainajan tuhka. Uurnakenttäkulttuuri (uurnakentät) oli myöhäispronssikautinen kulttuuri Keski-Euroopassa noin 1300–750 eaa.
Uusi!!: Pronssikausi ja Uurnakenttäkulttuuri · Katso lisää »
Uusi valtakunta
Tutankhamonin kuolinnaamio. Uudella valtakunnalla tarkoitetaan historioitsija Manethon (270 eaa.) laatimassa luokittelussa muinaisen Egyptin 18.–20.
Uusi!!: Pronssikausi ja Uusi valtakunta · Katso lisää »
Valaminen
Hiekkavalun muotteja Valaminen eli valanta, myös valu, on esineiden valmistamista kaatamalla sulatettu raaka-aine muottiin, jossa se kovettuu haluttuun muotoon.
Uusi!!: Pronssikausi ja Valaminen · Katso lisää »
Varhaispronssikausi
Varhaispronssikausi on vanhemmasta pronssikaudesta joskus käytettävä nimitys.
Uusi!!: Pronssikausi ja Varhaispronssikausi · Katso lisää »
Välimeri
Välimeri on Atlantista itään työntyvä, Euroopan, Aasian ja Afrikan välissä sijaitseva meri.
Uusi!!: Pronssikausi ja Välimeri · Katso lisää »
Villanova-kulttuuri
etruskeja edeltävän Villanovan kulttuurin levinneisyys Italiassa 900 eaa. Villanova-kulttuuri oli rautakautinen kulttuuri nykyisen Keski- ja Pohjois-Italian alueella 900-700 eaa.
Uusi!!: Pronssikausi ja Villanova-kulttuuri · Katso lisää »
Volga
Volga (mordvaksi Рав, Rav) on Euroopan pisin ja runsasvetisin joki.
Uusi!!: Pronssikausi ja Volga · Katso lisää »
Xia-dynastia
Xia-dynastia (夏) hallitsi Kiinassa noin vuosina 2100–1600 eaa.
Uusi!!: Pronssikausi ja Xia-dynastia · Katso lisää »
