Sisällysluettelo
144 suhteet: Agnes Sjöberg, Albrekt Brandenburgilainen, Arvo Ylppö, Asevelvollisuus, August Wilhelm Anton von Gneisenau, Balttilaiset kielet, Bauhaus, Berliini, Brandenburg, Brandenburgin markkreivikunta, Danzigin tasavalta, De facto, Diktatuuri, Elbe, Enklaavi, Ensimmäinen maailmansota, Erfurtin ohjelma, Fehrbellinin taistelu, Forssan ohjelma, Frankfurt am Main, Fredrik I (Preussi), Fredrik Suuri, Fredrik Vilhelm (Brandenburg), Fredrik Vilhelm I (Preussi), Fredrik Vilhelm II, Fredrik Vilhelm III, Fredrik Vilhelm IV, Gdańsk, Gebhard Leberecht von Blücher, Gerhard von Scharnhorst, Gott mit uns, Gunnar Nordström, Gunnar Suolahti, Gustaf Komppa, Habsburgien monarkia, Halberstadt, Hannover, Hansaliitto, Helmikuun vallankumous (Ranska), Hermann Göring, Hohenzollern, Holstein, Hugenotit, Itä-Preussi, Itävallan keisarikunta, Itävallan perimyssota, Itävalta, Jääkäriliike, Jenan–Auerstedtin taistelu, Johann Gottlieb Fichte, ... Laajenna indeksi (94 lisää) »
Agnes Sjöberg
Agnes Hildegard Sjöberg (15. marraskuuta 1888 Kauhajoki – 21. elokuuta 1964 Seinäjoki) oli suomalainen eläinlääkäri.
Katsoa Preussi ja Agnes Sjöberg
Albrekt Brandenburgilainen
Albrekt Brandenburgilainen (17. toukokuuta 1490 – 20. maaliskuuta 1568) oli Saksalaisen ritarikunnan 37.
Katsoa Preussi ja Albrekt Brandenburgilainen
Arvo Ylppö
Arvo Henrik Ylppö (27. lokakuuta 1887 Akaa – 28. tammikuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen lääkäri, lastentautiopin professori, arkkiatri ja suomalaisen neuvolajärjestelmän isä.
Katsoa Preussi ja Arvo Ylppö
Asevelvollisuus
Ei tietoa Asevelvollisuus tarkoittaa lakiin perustuvaa aseellista maanpuolustusvelvoitetta.
Katsoa Preussi ja Asevelvollisuus
August Wilhelm Anton von Gneisenau
August Wilhelm Anton von Gneisenau Kreivi August Wilhelm Anton von Gneisenau (27. lokakuuta 1760, Schildau, Saksi – 23. elokuuta 1831, Posen, nykyinen Poznań Puolassa) toimi preussilaisena sotamarsalkkana (1825).
Katsoa Preussi ja August Wilhelm Anton von Gneisenau
Balttilaiset kielet
Balttilaiset kielet kartalla Balttilaiset kielet muodostavat yhden indoeurooppalaisen kielikunnan päähaaroista.
Katsoa Preussi ja Balttilaiset kielet
Bauhaus
Walter Gropius suunnitteli Bauhaus-koulurakennuksen Dessaussa, joka valmistui 1925–1926. Marcel Breuerin Bauhausissa suunnittelemasta teräsputkituolista tuli modernismin symboli 1920-luvulla. Se on myös malliesimerkki funktionaalisen, edullisen ja massatuotantoon sovellettavan tuotteen suunnittelusta.
Katsoa Preussi ja Bauhaus
Berliini
Berliini on Saksan pääkaupunki ja yksi Saksan osavaltioista.
Katsoa Preussi ja Berliini
Brandenburg
Brandenburg on Berliiniä ympäröivä osavaltio, joka kuuluu Saksan liittotasavaltaan.
Katsoa Preussi ja Brandenburg
Brandenburgin markkreivikunta
Brandenburgin markkreivikunta, myöhemmin Brandenburgin vaaliruhtinaskunta oli Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan vuosina 1157–1806 kuulunut ruhtinaskunta, jolla on keskeinen merkitys Saksan ja Keski-Euroopan historiassa.
Katsoa Preussi ja Brandenburgin markkreivikunta
Danzigin tasavalta
Danzigin tasavalta eli Danzigin vapaavaltio oli Ranskan keisari Napoleon I:n valtapiiriin vuosina 1807–1814 kuulunut valtio.
Katsoa Preussi ja Danzigin tasavalta
De facto
De facto on latinankielinen käsite, joka tarkoittaa ”käytännössä”, ”yleisesti” tai ”todellisuudessa”, yleensä de juren (”lain mukaan”) vastakohtana.
Katsoa Preussi ja De facto
Diktatuuri
Diktatuuri on itsenäisen valtion poliittinen järjestelmä, jossa valta on yhden ihmisen, ryhmän tai hyvin rajoitetun joukon käsissä.
Katsoa Preussi ja Diktatuuri
Elbe
Elbe (sorb. Łobjo) on yksi Keski-Euroopan suurimmista joista ja tärkeä vesiväylä.
Katsoa Preussi ja Elbe
Enklaavi
C on A:n enklaavi ja B:n eksklaavi. C on B:n eksklaavi, mutta ei A:n enklaavi, koska sillä on myös yhteistä rajaa D:n kanssa. Enklaavi on maantieteen käsite, joka tarkoittaa hallinnollista aluetta tai sen osaa, joka on kokonaan tai suurimmaksi osaksi toisen vastaavan hallinnollisen alueen ympäröimä.
Katsoa Preussi ja Enklaavi
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Katsoa Preussi ja Ensimmäinen maailmansota
Erfurtin ohjelma
Erfurtin puolueohjelman kansilehti. Erfurtin ohjelma on Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen vuonna 1891 Erfurtissa käyttöönsä hyväksymä puolueohjelma.
Katsoa Preussi ja Erfurtin ohjelma
Fehrbellinin taistelu
Fehrbellinin taistelu oli Preussin alueella Fehrbellinissä (noin 50 km Berliinin luoteispuolella) 28.
Katsoa Preussi ja Fehrbellinin taistelu
Forssan ohjelma
Forssan ohjelma on Suomen Työväenpuolueen, sittemmin Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puolueohjelma, joka oli voimassa 49 vuotta eli vuosina 1903–1952.
Katsoa Preussi ja Forssan ohjelma
Frankfurt am Main
Frankfurt am Main, lyhyemmin Frankfurt, on kaupunki keskisessä Saksassa Hessenin osavaltiossa.
Katsoa Preussi ja Frankfurt am Main
Fredrik I (Preussi)
Fredrik I (11. heinäkuuta 1657 Königsberg – 25. helmikuuta 1713 Berliini) oli Preussin kuningaskunnan ensimmäinen kuningas.
Katsoa Preussi ja Fredrik I (Preussi)
Fredrik Suuri
Fredrik Suuri eli Fredrik II (24. tammikuuta 1712 Berliini, Preussin kuningaskunta – 17. elokuuta 1786 Potsdam, Preussin kuningaskunta) oli Hohenzollern-sukuun kuulunut Preussin kuningas, joka hallitsi vuosina 1740–1786.
Katsoa Preussi ja Fredrik Suuri
Fredrik Vilhelm (Brandenburg)
Fredrik Vilhelm (16. helmikuuta 1620 Cölln – 9. toukokuuta 1688 Potsdam)Erdmannsdörfer s. 480.
Katsoa Preussi ja Fredrik Vilhelm (Brandenburg)
Fredrik Vilhelm I (Preussi)
Fredrik Vilhelm I (14. elokuuta 1688 Berliini – 31. toukokuuta 1740 Potsdam) oli Preussin kuningas vuodesta 1713 kuolemaansa asti.
Katsoa Preussi ja Fredrik Vilhelm I (Preussi)
Fredrik Vilhelm II
Fredrik Vilhelm II (25. syyskuuta 1744 Berliini – 16. marraskuuta 1797 Potsdam) oli järjestyksessään neljäs Preussin kuningas.
Katsoa Preussi ja Fredrik Vilhelm II
Fredrik Vilhelm III
Fredrik Vilhelm III (3. elokuuta 1770 Potsdam – 7. kesäkuuta 1840 Berliini) oli Preussin kuningas vuodesta 1797 kuolemaansa saakka.
Katsoa Preussi ja Fredrik Vilhelm III
Fredrik Vilhelm IV
Fredrik Vilhelm IV työhuoneessaan. Franz Krügerin maalaama muotokuva vuodelta 1846. Fredrik Vilhelm IV (15. lokakuuta 1795 – 2. tammikuuta 1861) oli Preussin kuningas vuosina 1840–1861.
Katsoa Preussi ja Fredrik Vilhelm IV
Gdańsk
Gdańsk on tärkeä satamakaupunki Gdańskinlahden rannalla Pohjois-Puolassa, Motławan ja Veikselin erään suuhaaran varrella.
Katsoa Preussi ja Gdańsk
Gebhard Leberecht von Blücher
Preussilainen sotapäällikkö Gebhard Leberecht von Blücher. Gebhard Leberecht von Blücher (16. joulukuuta 1742 Rostock, Preussi – 12. syyskuuta 1819 Krieblowitz, Preussi) oli Wahlstattin ruhtinas ja preussilainen sotapäällikkö, arvoltaan sotamarsalkka.
Katsoa Preussi ja Gebhard Leberecht von Blücher
Gerhard von Scharnhorst
Gerhard von Scharnhorst, Johann Friedrich Buryn maalaama muotokuva. Gerhard Johann David von Scharnhorst (12. marraskuuta 1755 Bordenau, Hannover – 28. kesäkuuta 1813 Praha, Böömi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Katsoa Preussi ja Gerhard von Scharnhorst
Gott mit uns
''Kaiserstandarte'', Saksan keisarin standaari vuodelta 1870. ensimmäisen maailmansodan aikaisessa vyössä. Gott mit uns oli vuodesta 1701 lähtien preussilaisen Hohenzollernin ruhtinassuvun tunnuslause, jota käyttivät myös Saksan keisarit sekä Preussin ja myöhemmin Saksan armeija.
Katsoa Preussi ja Gott mit uns
Gunnar Nordström
Gunnar Nordström (12. maaliskuuta 1881 Helsinki – 24. joulukuuta 1923 Helsinki) oli suomalainen fyysikko.
Katsoa Preussi ja Gunnar Nordström
Gunnar Suolahti
Gunnar Wilhelm Suolahti (vuoteen 1906 Palander; 16. syyskuuta 1876 Hämeenlinna – 26. joulukuuta 1933 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija, filosofian tohtori ja Helsingin yliopiston professori.
Katsoa Preussi ja Gunnar Suolahti
Gustaf Komppa
Gustaf Komppa (28. heinäkuuta 1867 Viipuri – 20. tammikuuta 1949 Helsinki) oli arvostetuimpia suomalaisia kemistejä 1900-luvun alkupuolella.
Katsoa Preussi ja Gustaf Komppa
Habsburgien monarkia
Habsburgien monarkia tai Habsburgien valtakunta on historioitsijoiden käyttämä epävirallinen yhteisnimi niille maille ja maakunnille, jotka olivat Habsburg-suvun nuoremman itävaltalaisen haaran hallinnassa vuoteen 1780 ja sen jälkeen Habsburg-Lothringen-suvun hallinnassa vuoteen 1918.
Katsoa Preussi ja Habsburgien monarkia
Halberstadt
Halberstadt on kaupunki Saksi-Anhaltin osavaltiossa, Saksassa.
Katsoa Preussi ja Halberstadt
Hannover
Hannover on Ala-Saksin osavaltion pääkaupunki Leinejoen varrella Saksassa.
Katsoa Preussi ja Hannover
Hansaliitto
Hansaliiton pääkauppareitit Hansaliitto (muinaisalasaksan sanasta hansa ’ryhmä, joukko’) – myös dudische Hanse ja deutsche Hanse, – oli pohjoiseurooppalaisten kaupunkien (varhaisvaiheissa yksittäisten kauppiaiden) liitto, joka hallitsi kauppaa Itämeren ja Pohjois-Saksan alueella 1200–1400-luvuilla.
Katsoa Preussi ja Hansaliitto
Helmikuun vallankumous (Ranska)
Helmikuun vallankumous oli Ranskassa vuonna 1848 tapahtunut kansannousujen sarja, joka lopetti heinäkuun monarkian (1830–1848) ja johti toiseen tasavaltaan (1848–1852).
Katsoa Preussi ja Helmikuun vallankumous (Ranska)
Hermann Göring
Hermann Wilhelm Göring (12. tammikuuta 1893 Rosenheim, Baijerin kuningaskunta, Saksan keisarikunta – 15. lokakuuta 1946 Nürnberg, miehitetty Saksa) oli valtakunnanmarsalkka Saksan valtakunnan kansallissosialistisella aikakaudella, ilmailuministeri ja Luftwaffen ylipäällikkö (Reichsminister der Luftfahrt und Oberbefehlshaber der Luftwaffe) vuosina 1933–1945 sekä valtiopäivien puhemies vuosina 1932–1945.
Katsoa Preussi ja Hermann Göring
Hohenzollern
Hohenzollern-suvun vaakuna Hohenzollernin linna on lähellä Hechingenia Baden-Württembergissä. Vilhelm II (1859–1941) hallitsi vuosina 1888–1918. Hohenzollern on Svaabiasta kotoisin oleva saksalainen ruhtinassuku, jonka eri jäsenet hallitsivat Brandenburgia, Preussia ja Saksan keisarikuntaa sekä Romaniaa.
Katsoa Preussi ja Hohenzollern
Holstein
Holstein voi tarkoittaa ainakin seuraavia.
Katsoa Preussi ja Holstein
Hugenotit
24. elokuuta 1572 tapahtunut hugenottien Pariisin joukkomurha, jossa kuoli yli kolmetuhatta protestanttia. Hugenotit olivat Ranskan protestantteja.
Katsoa Preussi ja Hugenotit
Itä-Preussi
Itä-Preussin sijainti (punainen) osana Saksan keisarikuntaa (1871) Itä-Preussi oli vuosina 1871–1945 Saksan valtioalueen koillisin osa.
Katsoa Preussi ja Itä-Preussi
Itävallan keisarikunta
Itävallan keisarikunta (aikalaisittain Kaiserthum Oesterreich) oli 11. elokuuta 1804 – 8. kesäkuuta 1867 nykyisessä Itävallassa ja sen nykyisissä naapurivaltioissa toiminut Habsburgien suvun hallitsema valtio.
Katsoa Preussi ja Itävallan keisarikunta
Itävallan perimyssota
Itävallan perimyssota käytiin vuosina 1740–1748, kun Maria Teresia seurasi isäänsä Kaarle VI:a Habsburgien maiden perijänä, Unkarin kuningattarena, Itävallan arkkiherttuattarena ja Parman herttuattarena.
Katsoa Preussi ja Itävallan perimyssota
Itävalta
Itävalta, virallisesti Itävallan tasavalta, on sisämaavaltio Keski-Euroopassa.
Katsoa Preussi ja Itävalta
Jääkäriliike
ImageSize.
Katsoa Preussi ja Jääkäriliike
Jenan–Auerstedtin taistelu
Horace Vernet’n maalaus vuodelta 1836. Jenan–Auerstedtin taistelu (myös Jenan taistelu) oli 14. lokakuuta 1806 käyty Napoleonin sotien taistelu, jossa Preussin armeija kärsi ratkaisevan tappion Napoleonin komentamalle Ranskan armeijalle.
Katsoa Preussi ja Jenan–Auerstedtin taistelu
Johann Gottlieb Fichte
Johann Gottlieb Fichte (19. toukokuuta 1762 Rammenau – 29. tammikuuta 1814 Berliini) oli saksalainen filosofi.
Katsoa Preussi ja Johann Gottlieb Fichte
Juhana Sigismund
Juhana Sigismund (s. 8. marraskuuta 1572 Halle – k. 23. joulukuuta 1619 Berliini) oli Brandenburgin rajakreivikunnan vaaliruhtinas vuosina 1608–1619 ja Preussin herttua.
Katsoa Preussi ja Juhana Sigismund
Junkkeri
Saksan valtakunnankansleri Otto von Bismarck oli taustaltaan junkkeri. Kuvassa Bismarck koiriensa kanssa. Junkkerit (saks. Junker, äännetään) olivat maanomistajaylimystöä Elben itäpuolisilla alueilla Preussissa ja Saksassa.
Katsoa Preussi ja Junkkeri
Kaliningrad
Kaliningrad on Kaliningradin alueen pääkaupunki Itämeren rannikolla Venäjällä.
Katsoa Preussi ja Kaliningrad
Kalvinismi
Jean Calvin. Kalvinismi on protestanttisen kristinuskon oppisuunta, joka sai nimensä ranskalaissyntyisen Jean Calvinin mukaan.
Katsoa Preussi ja Kalvinismi
Karl August von Hardenberg
Karl August von Hardenberg, Friedrich Georg Weitschin maalaus. Karl August von Hardenberg (31. toukokuuta 1750 Essenrode, Braunschweig – 26. marraskuuta 1822 Genova, Sardinian kuningaskunta) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Katsoa Preussi ja Karl August von Hardenberg
Karl vom Stein
Karl vom Stein, Johann Christoph Rincklaken maalaama muotokuva. Heinrich Friedrich Karl vom und zum Stein (26. lokakuuta 1757 Nassau an der Lahn – 29. kesäkuuta 1831 Cappenbergin linna, Westfalen) Runeberg.org.
Katsoa Preussi ja Karl vom Stein
Käkisalmen lääni
Kustaa II Aadolfin hautajaisista vuodelta 1633. Käkisalmen lääni eli Käkisalmen Karjala oli Käkisalmen linnan ympärille muodostunut ja sille veroa maksava hallintoalue.
Katsoa Preussi ja Käkisalmen lääni
Königsberg
Königsberg (saksaa, ’Kuninkaanvuori’) oli Saksan ja Preussin käyttämä nimi kaupungista, joka on nykyään Kaliningrad, Venäjä.
Katsoa Preussi ja Königsberg
Königsbergin Albertus-yliopisto
Königsbergin Albertus-yliopisto, oli maineikas Itä-Preussin alueella toiminut saksalainen yliopisto.
Katsoa Preussi ja Königsbergin Albertus-yliopisto
Latvialaiset
Latvialaiset eli lätit ovat Latviassa asuva etninen ryhmä.
Katsoa Preussi ja Latvialaiset
Lauenburg
Lauenburg on kaupunki Saksan pohjoisimman osavaltion Schleswig-Holsteinin kaakkoisosassa, etelään Lyypekistä.
Katsoa Preussi ja Lauenburg
Lääninherra
Lääninherra oli vapaasyntyinen mies, joka läänityslaitoksessa teki läänityssopimuksen vasallinsa kanssa.
Katsoa Preussi ja Lääninherra
Länsi-Preussi
Länsi-Preussi merkitty punaisella. muut kielet tai useampikielisiä. Länsi-Preussi oli Itämeren etelärannikolla sijainnut Preussin provinssi, jonka pääkaupunki oli Danzig.
Katsoa Preussi ja Länsi-Preussi
Liettualaiset
Liettualaiset ovat Liettuassa asuva etninen ryhmä.
Katsoa Preussi ja Liettualaiset
Liettuan kieli
Puhuttua liettuaa Liettua (omakielinen nimi: lietuvių kalba) on balttilainen kieli, ja se kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan.
Katsoa Preussi ja Liettuan kieli
Liittoutuneet
Liittoutuneet tarkoittaa yleensä toisessa maailmansodassa 1939–1945 akselivaltoja vastaan taistellutta liittoumaa.
Katsoa Preussi ja Liittoutuneet
Luettelo Preussin hallitsijoista
Preussin kuninkaiden suuri vaakuna Tämä sivu on luettelo Preussin hallitsijoista.
Katsoa Preussi ja Luettelo Preussin hallitsijoista
Luettelo Preussin pääministereistä
Tämä on luettelo Preussin pääministereistä vuosina 1848–1945.
Katsoa Preussi ja Luettelo Preussin pääministereistä
Luterilaisuus
Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.
Katsoa Preussi ja Luterilaisuus
Lyypekin vapaakaupunki
Lyypekin vapaakaupunki oli kaupunkivaltio vuosina 1226–1937 alueella, joka kuuluu nykyisin Saksan Schleswig-Holsteinin ja Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltioihin.
Katsoa Preussi ja Lyypekin vapaakaupunki
Maaorjuus
Maaorjia keskiaikaisessa piirroksessa Horace de Viel-Castelin kokoelmasta. Maaorjuus on nimitys myöhäisantiikissa, keskiajalla ja uuden ajan alussa vallinneelle yhteiskunnallisen järjestelmälle, jossa maata viljelevä väestö ei ollut itsenäinen.
Katsoa Preussi ja Maaorjuus
Magdeburg
Magdeburg on Saksan osavaltion Saksi-Anhaltin pääkaupunki.
Katsoa Preussi ja Magdeburg
Main
Main on 524 kilometriä pitkä Reinin sivujoki Saksassa.
Katsoa Preussi ja Main
Markka
Suomen markka vuodelta 1990. Markka on vanha eurooppalainen jalometallinen painomitta, joka vastasi 8 troy-unssia (249 g).
Katsoa Preussi ja Markka
Martti Luther
Martti Luther oli saksalainen munkki ja teologi, jonka opetukset käynnistivät uskonpuhdistuksen katolisessa kirkossa ja johtivat protestanttisen luterilaisen kirkkokunnan syntymiseen.
Katsoa Preussi ja Martti Luther
Minden
Minden on kaupunki Saksassa Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa.
Katsoa Preussi ja Minden
Monarkia
Monarkia (yksinvaltius, kirjaimellisesti ’yksi alku’) on valtiomuoto, jossa valtion johto ja korkein valta kuuluu yhdelle henkilölle, monarkille, jonka asema on elinikäinen.
Katsoa Preussi ja Monarkia
Muinaispreussilaiset
Preussilaiset heimot kartalla. Muinaispreussilaiset eli preussit olivat Itämeren kaakkoisrannikolla Veikselin ja Niemenin välillä eläneitä balttilaista muinaispreussin kieltä puhuneita heimoja.
Katsoa Preussi ja Muinaispreussilaiset
Muinaispreussin kieli
Muinaispreussin kieli (tai vain preussin kieli) on 1600-luvulla kuollut balttilainen kieli, jota puhuivat Itämeren kaakkoisrannikolla eläneet muinaispreussilaiset.
Katsoa Preussi ja Muinaispreussin kieli
Napoleon I
Napoléon Bonaparte (alkujaan Napoleone di Buonaparte; 15. elokuuta 1769 Ajaccio, Korsika – 5. toukokuuta 1821 Longwood, Saint Helena) oli ranskalainen sotilas ja poliitikko, joka hallitsi Ranskaa itsevaltaisesti kaapattuaan vallan Ranskan vallankumouksen jälkimainingeissa.
Katsoa Preussi ja Napoleon I
Napoleonin sodat
Napoleon Bonapartesta vuodelta 1800. Napoleonin sodat tarkoittavat Napoleon I:n johtaman Ranskan ja muiden Euroopan maiden muodostamien liittokuntien välillä vuosina 1803–1815 käytyjä sotia.
Katsoa Preussi ja Napoleonin sodat
Nassau
Atlantis Paradise Island Nassau on Bahaman pääkaupunki.
Katsoa Preussi ja Nassau
Natsi-Saksa
Kansallissosialistinen Saksa eli natsi-Saksa, joskus myös Kolmas valtakunta ja vanhemmissa lähteissä Hitler-Saksa, tarkoittaa vuosien 1933–1945 aikaista Saksan diktatuuria, jota hallitsi Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue NSDAP johtajanaan Adolf Hitler.
Katsoa Preussi ja Natsi-Saksa
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Katsoa Preussi ja Neuvostoliitto
Oder–Neisse-linja
Liittoutuneiden miehitysvyöhykkeet Saksassa 1945–1949 ja Puolalle ja Neuvostoliitolle luovutetut alueet Oder–Neisse-linja on toisen maailmansodan jälkeen vedetty Saksan ja Puolan raja.
Katsoa Preussi ja Oder–Neisse-linja
Oskar (Saksan prinssi)
Prinssi Oskar ja vaimonsa Ina Marie von Bassewitz vuonna 1910 Oskar Karl Gustav Adolf (27. heinäkuuta 1888 – 27. tammikuuta 1958) oli saksalainen prinssi ja keisari Vilhelm II:n toiseksi nuorin poika.
Katsoa Preussi ja Oskar (Saksan prinssi)
Otto von Bismarck
Otto Eduard Leopold von Bismarck (1. huhtikuuta 1815 Schönhausen – 30. heinäkuuta 1898 Friedrichsruh, Hampuri) oli saksalainen ruhtinas ja valtiomies, joka toimi Preussin pääministerinä vuosina 1862–1890, Pohjois-Saksan liittokanslerina vuosina 1867–1871 ja Saksan keisarikunnan ensimmäisenä valtakunnankanslerina vuosina 1871–1890.
Katsoa Preussi ja Otto von Bismarck
Pietismi
Pietismi on 1600-luvun lopussa luterilaisessa Saksassa syntynyt, kirkon sisällä toiminut, herätysliike, jota pidetään aitoluterilaisuuden jatkona.
Katsoa Preussi ja Pietismi
Pohjois-Saksan liitto
Pohjois-Saksan liitto oli vuonna 1866 perustettu sotilasliitto, josta vuonna 1867 muodostettiin federatiivinen valtio.
Katsoa Preussi ja Pohjois-Saksan liitto
Pommeri
Pommerin vaakuna Pommeri on historiallinen ja maantieteellinen alue Keski-Euroopassa.
Katsoa Preussi ja Pommeri
Prahan rauha
Prahan rauha voi tarkoittaa.
Katsoa Preussi ja Prahan rauha
Preußenlied
Preußenlied eli Preussin laulu oli Preussin kuningaskunnan kansallislaulu.
Katsoa Preussi ja Preußenlied
Preussi (täsmennyssivu)
Preussi voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Katsoa Preussi ja Preussi (täsmennyssivu)
Preussin herttuakunta
Preussin herttuakunta (raidoitus) vuoden 1575 paikkeilla. Preussin herttuakunta oli uskonpuhdistuksen seurauksena perustettu herttuakunta itäisen Preussin alueella vuosina 1525–1701.
Katsoa Preussi ja Preussin herttuakunta
Preussin kuningaskunta
Preussin kuningaskunta oli 18. tammikuuta 1701 Brandenburgin markkreivikunnasta ja Preussin herttuakunnasta muodostunut kuningaskunta, josta tuli vuonna 1867 Pohjois-Saksan liiton ja vuonna 1871 Saksan valtakunnan merkittävin osavaltio.
Katsoa Preussi ja Preussin kuningaskunta
Preussin tiedeakatemia
Gottfried Wilhelm von Leibniz. Preussin tiedeakatemia oli 11. heinäkuuta vuonna 1700 Berliiniin perustettu akatemia.
Katsoa Preussi ja Preussin tiedeakatemia
Preussin vapaavaltio
Preussin vapaavaltio oli vuonna 1918 perustettu Preussin kuningaskunnan seuraajavaltio.
Katsoa Preussi ja Preussin vapaavaltio
Preussin–Itävallan sota
Itävallan ja Preussin sota eli seitsemän viikon sota käytiin seitsemässä viikossa vuonna 1866 Itävallan keisarikunnan ja Preussin kuningaskunnan ja niiden liittolaisten välillä.
Katsoa Preussi ja Preussin–Itävallan sota
Protestantismi
Protestantismi eli protestanttisuus (vrt., esittää vastalause) on yksi kristinuskon kolmesta pääsuuntauksesta (kaksi muuta ovat katolilaisuus ja ortodoksisuus), joka syntyi 1500-luvun alussa uskonpuhdistuksen vaikutuksesta erkaantumalla katolisesta kirkosta omaksi kirkoksi.
Katsoa Preussi ja Protestantismi
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Katsoa Preussi ja Puola
Puolan jaot
Puola-Liettua suurimmillaan noin vuonna 1630 Puolan jaot olivat kolme 1700-luvulla tapahtunutta valloitusta, joissa Venäjä, Itävalta ja Preussi ottivat alueita Puolasta.
Katsoa Preussi ja Puolan jaot
Puolan kansantasavalta
Puolan kansantasavalta oli Puolan virallinen nimi vuodesta 1952 vuoteen 1990.
Katsoa Preussi ja Puolan kansantasavalta
Puolan käytävä
Puolan käytävä 1923. Saksa vihreällä, Danzigin vapaakaupunki oranssilla. Puolan käytävä (województwo pomorskie) oli Versailles’n rauhansopimuksessa vuonna 1919 syntynyt, maailmansotien välisen ajan Puolalle kuulunut alue nykyisen Poznańin ja Länsi-Preussin välisellä alueella.
Katsoa Preussi ja Puolan käytävä
Puolan kuningaskunta (1916–1918)
Puolan kuningaskunta oli Saksan keisarikunnan Venäjän keisarikunnalta miehittämälleen Veikselin aluepiirin alueelle vuonna 1916 perustama tunnustamaton valtio.
Katsoa Preussi ja Puolan kuningaskunta (1916–1918)
Pyhä allianssi
Venäjän keisarikunta Pyhä allianssi oli Itävallan, Preussin ja Venäjän välinen vuonna 1815 Venäjän keisarin Aleksanteri I:n aloitteesta solmittu liitto.
Katsoa Preussi ja Pyhä allianssi
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta ((H.R.R.)) oli keskieurooppalainen valtakunta keskiajalla.
Katsoa Preussi ja Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Ranska
Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Katsoa Preussi ja Ranska
Ruotsin Pommeri
Ruotsin Pommeri oli vuosina 1630–1815 Ruotsin hallinnassa ollut alue, joka käsitti nykyisessä Pohjois-Saksassa sijaitsevan Etu-Pommerin.
Katsoa Preussi ja Ruotsin Pommeri
Saksalainen ritarikunta
Malborkin linna Saksalainen ritarikunta (tai Ordo Teutonicus, tai Deutscher Orden) on alkuaan keskiaikainen kristitty ritarikunta, joka perustettiin vuonna 1190 puolustamaan ristiretkeläisiä.
Katsoa Preussi ja Saksalainen ritarikunta
Saksan historia
Saksan historian valtiollisena alkuna pidetään Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa, joka oli olemassa noin 900-luvulta vuoteen 1806.
Katsoa Preussi ja Saksan historia
Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue
Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue (lyh. NSDAP), joka nykyisin tunnetaan puhekielessä yleisimmin natsipuolueena, oli Saksan valtakunnan ainoa sallittu puolue vuosina 1933–1945.
Katsoa Preussi ja Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue
Saksan keisarikunta
Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.
Katsoa Preussi ja Saksan keisarikunta
Saksan kieli
EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Katsoa Preussi ja Saksan kieli
Saksan liitto
Saksan liitto oli vuonna 1815 Wienin kongressissa muodostettu löyhä valtioliitto.
Katsoa Preussi ja Saksan liitto
Saksan miehitysvyöhykkeet
Saksan miehitysvyöhykkeet olivat toisen maailmansodan voittajavaltioiden liittoutuneiden neljä miehitysvyöhykettä Saksasta vuosina 1945–1949.
Katsoa Preussi ja Saksan miehitysvyöhykkeet
Saksan valtakunnankansleri
Valtakunnankansleri oli Saksan valtakunnan hallituksen johtajan eli pääministerin virkanimike vuosina 1871–1945.
Katsoa Preussi ja Saksan valtakunnankansleri
Saksan yhdistyminen
Vilhelm I seisomassa edessä korokkeella, kansleri Otto von Bismarck keskellä valkoisessa univormussa. Saksan yhdistyminen oli prosessi, jossa nykyisen Saksan alueen valtiot yhdistyivät Preussin johdolla yhdeksi valtioksi nimeltä Saksan keisarikunta.
Katsoa Preussi ja Saksan yhdistyminen
Saksan–Ranskan sota
Bazeilles'n taistelu 1. syyskuuta 1870. Napoleon III antautui, mutta pariisilaiset eivät luovuttaneet. Opiskelijat lähdössä miehittämään puolustusasemia. Saksan–Ranskan sota tai Ranskan–Preussin sota (Ranskassa usein nimellä vuoden 1870 sota ja Saksassa 70/71) oli Napoleon III:n hallitseman Ranskan toisen keisarikunnan ja Preussin johtaman Pohjois-Saksan liiton välillä 19.
Katsoa Preussi ja Saksan–Ranskan sota
Schleswigin herttuakunta
Schleswigin herttuakunta kuvan keskiosassa: oranssi alue on nykyisin osa Saksaa, kirkkaanpunainen Tanskaa. Schleswigin herttuakunta oli herttuoiden hallitsema alue nykyisen Saksan ja Tanskan rajan kahta puolta.
Katsoa Preussi ja Schleswigin herttuakunta
Seitsenvuotinen sota
Ranska, Espanja, Itävalta, Venäjä ja Ruotsi liittolaisineen Seitsenvuotinen sota oli sota, jossa Iso-Britannia, Preussi ja Hannover taistelivat Ranskaa, Itävaltaa, Venäjää, Ruotsia ja Saksia vastaan vuosina 1756–1763.
Katsoa Preussi ja Seitsenvuotinen sota
Sleesia
Sleesian sijainti ja nykyiset valtioiden rajat. Wrocław Sleesia (vanhahtaen myös muodossa Šleesia,, vanhalla Sleesian murteella Schläsing,,, lat. ja engl. Silesia) on historiallinen alue Keski-Euroopassa.
Katsoa Preussi ja Sleesia
Sosialismi
Sosialismi on historiallisesti aatesuunta, joka pyrkii luomaan tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen.
Katsoa Preussi ja Sosialismi
Suomen kuningaskuntahanke
Eric O. W. Ehrströmin piirustusten mukaan 1988 tehty ”Suomen kuninkaan kruunu”. Kemin Jalokivigalleria. Suomen kuningaskuntahanke eli hallitusmuotokiista oli Suomen itsenäistymisen ja keväällä 1918 käydyn sisällissodan jälkeen käyty poliittinen kamppailu maan tulevasta valtiomuodosta.
Katsoa Preussi ja Suomen kuningaskuntahanke
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
Katsoa Preussi ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Taka-Pommeri
Taka-Pommeri on kartassa keltaisella. Taka-Pommeri on Pommerin alue, joka sijaitsee Oderin ja Vähän-Pommerin välissä.
Katsoa Preussi ja Taka-Pommeri
Tanska
Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Preussi ja Tanska
Tasavalta
Tasavalta on valtiomuoto, jossa ei ole lainkaan päämiestä tai päämies (tavallisesti presidentti) valitaan vaaleilla määräajaksi.
Katsoa Preussi ja Tasavalta
Tekniikan historia
Tekniikan historia kuvaa niiden välineiden ja menetelmien kehitystä, joita ihminen on käyttänyt selvitäkseen luonnossa hengissä, puolustaakseen itseään, muokatakseen ympäristöään, viihdyttääkseen itseään ja kommunikoidakseen muiden ihmisten kanssa.
Katsoa Preussi ja Tekniikan historia
Teollistuminen
Maailman teollistuneet alueet Teollistuminen on yhteiskunnallinen ja taloudellinen muutos, jossa yhteiskunta muuttuu esiteollisesta teolliseksi.
Katsoa Preussi ja Teollistuminen
Tilsitin sopimus
Tilsitin sopimus oli Ranskan keisari Napoleonin ja Venäjän tsaari Aleksanteri I:n välillä Tilsitissä 7. heinäkuuta 1807 solmittu rauhan- ja liittosopimus.
Katsoa Preussi ja Tilsitin sopimus
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Katsoa Preussi ja Toinen maailmansota
Totalitarismi
Italia ja Kim Il-sung, Pohjois-Korea. Totalitarismi on poliittinen järjestelmä, jossa valtion valta ulottuu yhteiskunnan kaikille aloille.
Katsoa Preussi ja Totalitarismi
Uskonpuhdistus
Uskonpuhdistaja Martti Luther teoksensa ''Kirkon Babylonian vankeudesta'' kannessa. Uskonpuhdistus eli reformaatio on 1500-luvulla Länsi-Euroopassa alkanut liike, joka pyrki oikaisemaan katolisen kirkon opissa näkemiään epäkohtia.
Katsoa Preussi ja Uskonpuhdistus
V. A. Heiskanen
Veikko Aleksanteri (V. A.) Heiskanen (23. heinäkuuta 1895 Kangaslampi – 23. lokakuuta 1971 Helsinki) oli Suomen kuuluisimpia geofyysikkoja ja geodeetteja.
Katsoa Preussi ja V. A. Heiskanen
Väinö Voionmaa
Kaarle Väinö Voionmaa (vuoteen 1906 Wallin, 12. helmikuuta 1869 Jyväskylä – 24. toukokuuta 1947 Helsinki) oli suomalainen professori, kansanedustaja, ulkoministeri, diplomaatti, senaattori ja kansleri.
Katsoa Preussi ja Väinö Voionmaa
Versailles’n rauha
Versailles’n rauha solmittiin ympärysvaltojen ja Saksan välillä ensimmäisen maailmansodan jälkeen 28.
Katsoa Preussi ja Versailles’n rauha
Viipuri
Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.
Katsoa Preussi ja Viipuri
Viipurin lääni
Viipurin lääni on entinen Suomen lääni, joka sijaitsi Suomen kaakkoiskulmalla.
Katsoa Preussi ja Viipurin lääni
Vilhelm I (Saksa)
Vilhelm I, koko nimeltään Wilhelm Friedrich Ludwig (22. maaliskuuta 1797 Berliini – 9. maaliskuuta 1888 Berliini) oli Preussin kuningas 1861–1888 sekä Saksan ensimmäinen keisari, joka hallitsi 1871–1888.
Katsoa Preussi ja Vilhelm I (Saksa)
Vilhelm II (Saksa)
Vilhelm II (Friedrich Wilhelm Viktor Albert, 27. tammikuuta 1859 Berliini, Preussi – 4. kesäkuuta 1941 Doorn, Alankomaat) oli viimeinen Saksan keisari ja viimeinen Preussin kuningas vuosina 1888–1918.
Katsoa Preussi ja Vilhelm II (Saksa)
Weimarin tasavalta
Weimarin Saksa osavaltioineen. Weimarin tasavalta on historiantutkimuksessa käytetty nimitys Saksasta vuosien 1919 ja 1933 välisenä aikana, jolloin maa oli tasavalta.
Katsoa Preussi ja Weimarin tasavalta
Westfalenin rauha
Westfalenin rauha oli sarja rauhansopimuksia, jotka touko- ja lokakuun 1648 välisenä aikana allekirjoitettiin Osnabrückissä ja Münsterissä.
Katsoa Preussi ja Westfalenin rauha
Wienin kongressi
Wienin kongressi eli Tanssiva kongressi oli vuosina 1814–1815 Itävallan Wienissä järjestetty konferenssi, jonka tarkoituksena oli Euroopan rajojen uudelleenjärjestely tasapainoisiin suuriin ja pieniin valtioihin Napoleonin sotien jäljiltä.
Katsoa Preussi ja Wienin kongressi
Wittenberg
Wittenberg (virallisesti saksaksi Lutherstadt Wittenberg) on Saksan kaupunki, jossa Martti Luther 31.
Katsoa Preussi ja Wittenberg