Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
20 suhteet: Ahlainen, Eteläjoki, Flada, Harju, Hiekka, Järviruoko, Karvianjoen vesistö, Kataja, Kluuvijärvi, Lehtometsä, Maankohoaminen, Merikarvia, Metsähallitus, Mustalahti (Ahlainen), Natura 2000, Nummi, Pori, Rakkohauru, Selkämeren kansallispuisto, Sora.
Ahlainen
Ahlainen (aiemmin Hvittisbofjärd) on entinen Suomen kunta Satakunnassa.
Uusi!!: Pooskerin saaristo ja Ahlainen · Katso lisää »
Eteläjoki
Eteläjoki eli Ahlaistenjoki eli Noormarkunjoki on Karvianjoen vesistöön kuuluva joki Satakunnassa.
Uusi!!: Pooskerin saaristo ja Eteläjoki · Katso lisää »
Flada
Flada (kaislikkoinen merenlahti Göran Karlsson (toimittanut): Iso ruotsalais-suomalainen sanakirja, Suomalaisen kirjallisuuden seura 1982, ISBN 951-717-213-3. on maankohoamisen seurauksena lahdesta altaaksi muodostuva vesialue, joka on yhteydessä mereen yhden tai useamman vesiväylän tai salmen kautta. Pohjanmaalla sijaitseva ihmisen muokkaama flada. Suomessa fladat ovat tyypillisiä Merenkurkun laakealla maankohoamisrannikolla, jossa Rogen- ja De Geer -moreenit luovat hyvät edellytykset niiden muodostumiselle. Ruotsissa fladat kehittyvät usein drumliiniselänteiden väliin. Jatkuvan maankohoamisen ja vedenpinnan vaihteluiden takia fladojen eliöstö ovat jatkuvassa muutostilassa. Kasvillisuus ja muut ominaisuudet vaihtuvat usein vyöhykkeittäin suuosaa kohti. Sellaisissa fladoissa, jonne ei pääse maa-alueilta ravinteita, kasvillisuus ja eläimistö ovat hyvin rikasta. Näissä fladoissa putkilokasvi- ja näkinpartaisleväyhdyskunnat ovat monimuotoisimmillaan. Fladoissa kasvaa monia uhanalaisia näkinpartaisleviä. Runsaslukuinen uposvesikasvillisuus sitoo tehokkaasti ravinteita, estää pohjan sedimenttejä sekoittumasta, ja pehmeästä pohjasta huolimatta vesi on kirkasta. Vesiväylä tai salmi, joka erottaa meren ja fladan toisistaan, on usein hieman korkeammalla, koska niissä on esimerkiksi moreeniselänne, hiekkasärkkä tai kasvillisuutta, jolloin ne rajoittavat veden vaihtumista, estävät sedimenttejä kulkeutumasta fladasta ulos ja myös veden suolapitoisuus voi olla alhaisempi kuin meressä. Flada alkaa sieltä, missä tunnistettavissa olevat pohjamuodostumat tai salmet rajoittavat veden vaihtumista. Kun allas tai sen laskuaukko on 1,4 m merenpinnan yläpuolella, flada päättyy. Näkinpartaislevää kasvaa puhtaissa fladoissa. Hyvälaatuisen fladan tunnusmerkkeinä voidaan pitää hyvin kehittynyttä pohjakasvillisuutta, kutevien rannikkokalojen esiintymistä ja vaikuttumatonta valuma-aluetta. Fladat ovatkin usein tärkeitä kalojen kutu- ja poikasalueita. Fladat ovat äärimmäisen suojaisia, joten niiden eliöstö on erityisen herkkä veden ja pohjasedimenttien sekoittamiselle. Moottoriveneiden potkurivirrat ja aallot ovat fladojen ekosysteemille tuhoisia. Suomen vuoden 1961 vesilain 1 luvun 15 a §:n 1 momentissa kielletään toimenpiteet, jotka vaarantavat enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan tai kluuvijärven säilymisen luonnontilaisena. Vuosina 2005 ja 2006 Lounais-Suomen ympäristökeskus teki Selkämeren ja Saaristomeren alueella fladainventoinnin. Alueita, joissa flada ei ole enää yhteydessä mereen ja vesi on makeaa, kutsutaan glo-järviksi, kluuveiksi tai kluuvifladoiksi. Korkean veden aikana merivesi voi kuitenkin vielä nousta kluuviin.
Uusi!!: Pooskerin saaristo ja Flada · Katso lisää »
Harju
Piirros harjuselänteestä, jonne on tasoittunut tie. Harju on eräs jäätikköjokimuodostuman tyyppi, joka on syntynyt viime jääkauden loppuvaiheessa sulavan mannerjäätikön sisällä virranneen jäätikköjoen pohjalle tai jäätikköjoen purkautumisaukon eteen syntynyt erityinen kerrostumamuoto.
Uusi!!: Pooskerin saaristo ja Harju · Katso lisää »
Hiekka
Kellossa.Santorinin vulkaanisperäinen hiekka on hyvin tummaa Hiekka eli santa on maalaji, joka muodostuu mineraaleista tai kivennäisrakeista, joiden koko on 0,063–2,000 mm.
Uusi!!: Pooskerin saaristo ja Hiekka · Katso lisää »
Järviruoko
Järviruoko eli ryti (Phragmites australis) on rannoilla kasvava monivuotinen ruohovartinen kasvi, jota voidaan käyttää monella tavoin hyödyksi.
Uusi!!: Pooskerin saaristo ja Järviruoko · Katso lisää »
Karvianjoen vesistö
Karvianjoen vesistö (vesistöaluetunnus 36) on Suomen päävesistöalue, jonka laskujoki Karvianjoki laskee Selkämereen.
Uusi!!: Pooskerin saaristo ja Karvianjoen vesistö · Katso lisää »
Kataja
Kataja eli kotikataja (Juniperus communis) on sypressikasvien (Cupressaceae) heimoon kuuluva havupuu.
Uusi!!: Pooskerin saaristo ja Kataja · Katso lisää »
Kluuvijärvi
Kluuvi eli kluuvijärvi eli glojärvi on fladasta kehittynyt järvi, joka maankohoamisen vuoksi saa vettä vain sateesta tai meriveden noustessa korkealle.
Uusi!!: Pooskerin saaristo ja Kluuvijärvi · Katso lisää »
Lehtometsä
Valkovuokkoja Radziejowicen lähellä Puolassa. Lehto on metsätyyppi, jossa on multava maaperä sekä rehevä puu- ja pensaskerros.
Uusi!!: Pooskerin saaristo ja Lehtometsä · Katso lisää »
Maankohoaminen
Maannousu ja isostasia. Maailmanlaajuinen maankohoaminen. Maankohoaminen tarkoittaa maan hyvin hidasta kohoamista.
Uusi!!: Pooskerin saaristo ja Maankohoaminen · Katso lisää »
Merikarvia
Merikarvianjokea kirkko Merikarvian keskustassa. Merikarvia on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa.
Uusi!!: Pooskerin saaristo ja Merikarvia · Katso lisää »
Metsähallitus
Metsähallitus (lyhenne MH, ruots. Forststyrelsen) on maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksessa toimiva valtion liikelaitos, jonka tavoitteet hyväksytään vuosittain eduskunnassa osana valtion budjettia.
Uusi!!: Pooskerin saaristo ja Metsähallitus · Katso lisää »
Mustalahti (Ahlainen)
Mustalahti on kluuvijärvi ja entinen merenlahti Ahlaisissa Porissa Satakunnassa.
Uusi!!: Pooskerin saaristo ja Mustalahti (Ahlainen) · Katso lisää »
Natura 2000
Natura 2000 -suojelualueesta ilmoittava kyltti Belgiassa. Natura 2000 -suojelualue Slovakiassa. Natura 2000 on Euroopan unionin hanke, jonka tavoite on tukea luonnon monimuotoisuutta.
Uusi!!: Pooskerin saaristo ja Natura 2000 · Katso lisää »
Nummi
Nummi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Pooskerin saaristo ja Nummi · Katso lisää »
Pori
Pori on Suomen kaupunki ja Satakunnan maakuntakeskus, joka sijaitsee Kokemäenjoen suulla Selkämeren rannikolla Satakunnan maakunnassa.
Uusi!!: Pooskerin saaristo ja Pori · Katso lisää »
Rakkohauru
Rakkohauru eli rakkolevä (Fucus vesiculosus) on 20–50 cm pitkä ruskoleviin kuuluva levälaji.
Uusi!!: Pooskerin saaristo ja Rakkohauru · Katso lisää »
Selkämeren kansallispuisto
Selkämeren kansallispuisto on Varsinais-Suomen ja Satakunnan välisellä Selkämeren merialueella sijaitseva kansallispuisto.
Uusi!!: Pooskerin saaristo ja Selkämeren kansallispuisto · Katso lisää »
Sora
Soraa (suurimmat raekoot tässä kuvassa ovat noin 4 cm) Sora on kivennäismaalaji, jonka vallitseva raekoko on 2–20 mm, toisissa luokituksissa 60 mm asti.
Uusi!!: Pooskerin saaristo ja Sora · Katso lisää »
