Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Kenotsooinen maailmankausi ja Plioseeni
Kenotsooinen maailmankausi ja Plioseeni on 37 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aavikko, Afrikka, Alpit, Aro, Etelämanner, Eurooppa, Gela-vaihe, Geologinen ajanlasku, Himalaja, Holoseeni, Ihmisen evoluutio, Ilmasto, Jääkausi, Jyrsijät, Kavioeläimet, Kirahvi, Kvartäärikausi, Maapallon kasvihuonetila ja jääkausitila, Mammutit, Mannerliikunnot, Mastodontit, Merivirta, Mioseeni, Neogeenikausi, Panaman kannas, Piacenza-vaihe, Pleistoseeni, Sapelihammaskissat, Sarvikuonot, Smilodon, ..., Sorkkaeläimet, Subtrooppinen vyöhyke, Termohaliinikierto, Tertiäärikausi, Tyynimeri, Välimeri, Villasarvikuono. Laajenna indeksi (7 lisää) »
Aavikko
Hiekkadyynejä aavikolla Sora-aavikkoa eli ''regiä'' Aavikko eli autiomaa on ilmasto- ja kasvillisuusvyöhyke, jonka tyypillinen piirre on kuivuusindeksin mukaan määriteltävissä oleva kuivuus.
Aavikko ja Kenotsooinen maailmankausi · Aavikko ja Plioseeni ·
Afrikka
Afrikka on maailman toiseksi suurin maanosa.
Afrikka ja Kenotsooinen maailmankausi · Afrikka ja Plioseeni ·
Alpit
Alpit on Euroopan suurin ja korkein vuoristo.
Alpit ja Kenotsooinen maailmankausi · Alpit ja Plioseeni ·
Aro
Aroa nykyisen Uzbekistanin alueella. Kuva 1900-luvun alusta. Aro eli steppi on luonnonvaraisen heinä- ja ruohokasvillisuuden ja joskus myös pensaiden peittämä verrattain kuiva ja puuton kasvillisuusvyöhyke.
Aro ja Kenotsooinen maailmankausi · Aro ja Plioseeni ·
Etelämanner
Etelämanner satelliittikuvassa. Etelämanner on maapallon eteläisin manner.
Etelämanner ja Kenotsooinen maailmankausi · Etelämanner ja Plioseeni ·
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Eurooppa ja Kenotsooinen maailmankausi · Eurooppa ja Plioseeni ·
Gela-vaihe
Gela-vaihe oli noin 2,588–1,806 miljoonaa vuotta sitten vallinnut geologinen ajanjakso, joka oli pleistoseenikauden ensimmäinen vaihe.
Gela-vaihe ja Kenotsooinen maailmankausi · Gela-vaihe ja Plioseeni ·
Geologinen ajanlasku
Geologiset aikakaudet esitettynä spiraalina Geologinen ajanlasku on geologiassa ja paleontologiassa käytetty stratigrafiaan perustuva mittausmenetelmä, joka jakaa maapallon historian kansainvälisesti sovittuihin ajanjaksoihin.
Geologinen ajanlasku ja Kenotsooinen maailmankausi · Geologinen ajanlasku ja Plioseeni ·
Himalaja
Himalaja (sanskritiksi हिमालय Himālaya; jossa hima tarkoittaa 'lumi' ja ālaya tarkoittaa 'koti') on Aasiassa sijaitseva vuoristo, joka erottaa Intian niemimaan Tiibetin ylängöstä.
Himalaja ja Kenotsooinen maailmankausi · Himalaja ja Plioseeni ·
Holoseeni
350px Holoseeni on nykyinen geologinen aikakausi, joka alkoi ilmaston lämmetessä viimeisimmän jääkauden jälkeen noin 11 560 kalenterivuotta sitten (noin 9 600 eaa.). Holoseenia edelsi pleistoseeni (2,588 miljoonaa – 11 560 vuotta sitten), jonka aikana kylmät jääkaudet (glasiaalit) ja niiden väliset interglasiaalit (lämpökaudet) vuorottelivat pohjoisilla alueilla.
Holoseeni ja Kenotsooinen maailmankausi · Holoseeni ja Plioseeni ·
Ihmisen evoluutio
Ihmisen evoluutio tarkoittaa ihmisten suvun (Homo) eriytymistä ihmisten ja muiden apinoiden tai apinaihmisten yhteisestä kantamuodosta sekä nykyihmisen (Homo sapiens) kehittymistä.
Ihmisen evoluutio ja Kenotsooinen maailmankausi · Ihmisen evoluutio ja Plioseeni ·
Ilmasto
Ilmasto on jonkin alueen sää ja sen muutokset pitkän ajan kuluessa.
Ilmasto ja Kenotsooinen maailmankausi · Ilmasto ja Plioseeni ·
Jääkausi
Mannerjäätikkö (sinivihreällä) laajimmillaan viimeisen jääkauden aikaan pohjoisella pallonpuoliskolla Antarktiksen lämmönvaihtelut ja jään määrä viimeisten 450 000 vuoden aikana osoittavat kylmien ja lauhojen kausien vaihtelut Grönlannissa vallitsee vieläkin jääkausi jäätikön virtausta. Satelliitin kuvaama Vatnajökull on kuin pieni mannerjäätikkö. Kuvassa näkyy jään "siirappimainen" virtaus kielekkeinä alaville maille. Jääkausi on kausi, jolloin maapallolla on suuria mannerjäätiköitä.
Jääkausi ja Kenotsooinen maailmankausi · Jääkausi ja Plioseeni ·
Jyrsijät
''Spermophilus saturatus'' -siiseli. Jyrsijät (Rodentia) on nisäkkäiden lahko.
Jyrsijät ja Kenotsooinen maailmankausi · Jyrsijät ja Plioseeni ·
Kavioeläimet
Kavioeläimet (Perissodactyla) on nisäkkäiden luokkaan kuuluva eläinlahko.
Kavioeläimet ja Kenotsooinen maailmankausi · Kavioeläimet ja Plioseeni ·
Kirahvi
Kirahvi (Giraffa camelopardalis) on Afrikassa elävä sorkkaeläin.
Kenotsooinen maailmankausi ja Kirahvi · Kirahvi ja Plioseeni ·
Kvartäärikausi
Kvartäärikausi on nykyinen geologinen kausi sekä viimeinen kenotsooisen maailmankauden kolmesta kaudesta.
Kenotsooinen maailmankausi ja Kvartäärikausi · Kvartäärikausi ja Plioseeni ·
Maapallon kasvihuonetila ja jääkausitila
Maapallon kasvihuonetila ja jääkausitila ovat ilmastohistorian käsitteitä, jotka liittyvät ajatukseen ja havaintoihin, että erittäin pikällä, satojen miljoonien vuosien aikaskaalalla Maapallon ilmasto on vuorotellut kahden luonteeltaan hyvin erilaisen perustilan ja ilmastojärjestelmän välillä.
Kenotsooinen maailmankausi ja Maapallon kasvihuonetila ja jääkausitila · Maapallon kasvihuonetila ja jääkausitila ja Plioseeni ·
Mammutit
Mammutit (Mammuthus) on pohjoisella pallonpuoliskolla elänyt norsujen heimon (Elephantidae) suku, johon kuului useita lajeja.
Kenotsooinen maailmankausi ja Mammutit · Mammutit ja Plioseeni ·
Mannerliikunnot
Wegenerin kirjassaan käyttämä kuva Mannerliikunnot tarkoittavat mantereiden liikkumista toisiinsa nähden laattatektoniikan vaikutuksesta.
Kenotsooinen maailmankausi ja Mannerliikunnot · Mannerliikunnot ja Plioseeni ·
Mastodontit
Villamammutin ja Mastodontin erot käyvät ilmi tästä kuvasta. Mastodontit (Mammut) ovat sukupuuttoon kuolleita norsueläimiä.
Kenotsooinen maailmankausi ja Mastodontit · Mastodontit ja Plioseeni ·
Merivirta
Pintamerivirtojen kartta vuodelta 1943. Merivirta on valtameressä tapahtuva virtaus, jossa pintavesi liikkuu eteenpäin tai pintavesi liikkuu pystyvirtauksena painuen alaspäin.
Kenotsooinen maailmankausi ja Merivirta · Merivirta ja Plioseeni ·
Mioseeni
Mioseenin epookki oli geologinen ajanjakso 23,0–5,33 miljoonaa vuotta sitten.
Kenotsooinen maailmankausi ja Mioseeni · Mioseeni ja Plioseeni ·
Neogeenikausi
Neogeenikausi oli kenotsooisen maailmankauden keskimmäinen kausi 23,02–2,588 miljoonaa vuotta sitten.
Kenotsooinen maailmankausi ja Neogeenikausi · Neogeenikausi ja Plioseeni ·
Panaman kannas
Panaman kannas Panaman kannas on Panaman valtion alueella oleva kapea maakaistale, joka erottaa Atlantin ja Tyynenmeren toisistaan ja yhdistää Pohjois- ja Etelä-Amerikan.
Kenotsooinen maailmankausi ja Panaman kannas · Panaman kannas ja Plioseeni ·
Piacenza-vaihe
Lämpötilan vaihteluja mitattuna merenpohjan kerrostumien happi-isotoopeista. Maapallon lämpötila kävi alhaalla jo noin 3,3 miljoonaa vuotta sitten, ja romahti kylmään jääkausitilaan 2,75 miljoonaa vuotta sitten, jolloin lämpötilakäyriin ilmestyi ensin 41 000 vuoden vaihtelujakso, joka liittyy Maan akselikallistumaan. Piacenza-vaihe on maapallon geologisessa historiassa plioseeni-epookin päättänyt vaihe, noin 3,6–2,6 miljoonaa vuotta sitten.
Kenotsooinen maailmankausi ja Piacenza-vaihe · Piacenza-vaihe ja Plioseeni ·
Pleistoseeni
Mammutti kehittyi pleistoseenikaudella ja hävisi kauden lopulla ehkä osin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kasvillisuusmuutoksiin, ehkä osin nykyihmisen metsästämänä. Pleistoseeni on Maan historiassa geologinen aikakausi, joka alkoi noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten ja päättyi noin 11 500 vuotta sitten.
Kenotsooinen maailmankausi ja Pleistoseeni · Pleistoseeni ja Plioseeni ·
Sapelihammaskissat
Taiteilijan näkemys ''Smilodon fatalisista''. Sapelihammaskissojen oikeita turkin värejä ei tiedetä. Sapelihammaskissat olivat eri eläinryhmiin kuuluneita esihistoriallisia petoeläimiä, joita yhdisti hieman kissamainen ruumiinrakenne ja huomattavasti pidentyneet kulmahampaat.
Kenotsooinen maailmankausi ja Sapelihammaskissat · Plioseeni ja Sapelihammaskissat ·
Sarvikuonot
Sarvikuonot (Rhinocerotidae) ovat kavioeläimiin kuuluvia suurikokoisia nisäkkäitä, joita elää luonnonvaraisina Afrikassa ja Aasiassa.
Kenotsooinen maailmankausi ja Sarvikuonot · Plioseeni ja Sarvikuonot ·
Smilodon
Smilodon on kissaeläinten heimoon kuulunut sapelihammaskissojen suku, joka eli pleistoseeniajan Amerikassa.
Kenotsooinen maailmankausi ja Smilodon · Plioseeni ja Smilodon ·
Sorkkaeläimet
Aksishirvi (''Axis axis''). Sorkkaeläimet (Artiodactyla) on kookkaiden maalla elävien kasvinsyöjänisäkkäiden lahko.
Kenotsooinen maailmankausi ja Sorkkaeläimet · Plioseeni ja Sorkkaeläimet ·
Subtrooppinen vyöhyke
Subtrooppinen vyöhyke kartalla keltaisella Subtrooppinen vyöhyke eli lämmin vyöhyke on maapallon lämpövyöhyke trooppisen ja lauhkean vyöhykkeen välillä.
Kenotsooinen maailmankausi ja Subtrooppinen vyöhyke · Plioseeni ja Subtrooppinen vyöhyke ·
Termohaliinikierto
Termohaliinikierto valtamerissä. Meren pintaa myöten kiertävä lämmin vesi on kuvattu punaisella ja syvemmällä kiertävä kylmä, suolainen vesi sinisellä. Termohaliinikierto (termohaliinivirtaus, valtamerien lämpösuolavesikierto) on meriveden tiheyseroista johtuva veden kierto merissä syvävesien ja pintavesien välillä.
Kenotsooinen maailmankausi ja Termohaliinikierto · Plioseeni ja Termohaliinikierto ·
Tertiäärikausi
Tertiäärikausi on vanhentunut geologisen ajanjakson käsite, joka käsitti suurimman osan kenotsooisesta maailmankaudesta.
Kenotsooinen maailmankausi ja Tertiäärikausi · Plioseeni ja Tertiäärikausi ·
Tyynimeri
Tyynenmeren sijainti maapallolla. Tyynimeri eli Tyyni valtameri (vanh. Iso valtameri) on maailman suurin merialue, joka ulottuu pohjoisesta Arktikselta etelään Antarktikselle ja lännestä Aasian ja Australian mantereilta itään Pohjois- ja Etelä-Amerikan mantereille.
Kenotsooinen maailmankausi ja Tyynimeri · Plioseeni ja Tyynimeri ·
Välimeri
Välimeri on Atlantista itään työntyvä, Euroopan, Aasian ja Afrikan välissä sijaitseva meri.
Kenotsooinen maailmankausi ja Välimeri · Plioseeni ja Välimeri ·
Villasarvikuono
Villasarvikuono (Coelodonta antiquitatis) on sukupuuttoon kuollut sarvikuonolaji, jolla oli lämpöä eristävä turkki.
Kenotsooinen maailmankausi ja Villasarvikuono · Plioseeni ja Villasarvikuono ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Kenotsooinen maailmankausi ja Plioseeni
- Mitä heillä on yhteistä Kenotsooinen maailmankausi ja Plioseeni
- Yhtäläisyyksiä Kenotsooinen maailmankausi ja Plioseeni
Vertailu Kenotsooinen maailmankausi ja Plioseeni
Kenotsooinen maailmankausi on 105 suhteet, kun taas Plioseeni on 134. niillä on yhteistä 37, Jaccard'in indeksi on 15.48% = 37 / (105 + 134).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Kenotsooinen maailmankausi ja Plioseeni. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
