Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Pietari Suuri ja Suuri Pohjan sota

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Pietari Suuri ja Suuri Pohjan sota

Pietari Suuri vs. Suuri Pohjan sota

Pietari I Suuri (Pjotr Aleksejevitš Romanov); (9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1672 Moskovan Kreml, Moskova, Moskovan Venäjä – 8. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1725 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän valtakunnan hallitsija vuosina 1682–1725, ensin tsaarina ja 2. Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700–1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ruotsin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover. Sota päättyi Ruotsin tappioon Venäjän voimia vastaan, minkä johdosta Ruotsi joutui Uudenkaupungin rauhassa luovuttamaan suuria alueita. Sodan seurauksena Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana. Suomi kärsi sodan aikana isonavihana tunnetusta miehityskaudesta. Tanska ei sodassa onnistunut valloittamaan Skånen, Hallandin ja Blekingen maakuntia, jotka se oli menettänyt Ruotsille Roskilden rauhassa vuonna 1658.

Yhtäläisyyksiä Pietari Suuri ja Suuri Pohjan sota

Pietari Suuri ja Suuri Pohjan sota on 23 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Ahmed III, Aleksandr Danilovitš Menšikov, August II Väkevä, Baltacı Mehmet pašša, Boris Šeremetev, Eurooppa, Inkeri, Isoviha, Itämeri, Juliaaninen kalenteri, Kaarle XII, Moskova, Moskovan Venäjä, Narvan taistelu, Osmanien valtakunta, Pietari (kaupunki), Pultavan taistelu, Puola-Liettua, Ruotsi, Tanska, Ukraina, Uudenkaupungin rauha, Venäjän–Turkin sota (1710–1711).

Ahmed III

Ahmed III, myös Aḥmad III (30. joulukuuta 1673 – 1. heinäkuuta 1736) oli Osmanien valtakunnan 23.

Ahmed III ja Pietari Suuri · Ahmed III ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »

Aleksandr Danilovitš Menšikov

Ruhtinas Aleksandr Danilovitš Menšikov (1673-1729). Tuntemattoman taiteilijan 1716–1720 maalaama muotokuva. Aleksandr Danilovitš Menšikov (16. marraskuuta (J: 6. marraskuuta) 1673 Moskova, Moskovan Venäjä – 23. marraskuuta (J: 12. marraskuuta) 1729 Berjozov, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen valtiomies ja sotapäällikkö.

Aleksandr Danilovitš Menšikov ja Pietari Suuri · Aleksandr Danilovitš Menšikov ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »

August II Väkevä

August II Väkevä (12. toukokuuta 1670 Dresden – 1. helmikuuta 1733 Varsova) oli Saksin vaaliruhtinas vuosina 1694–1733 (nimellä Fredrik August) ja Puolan kuningas vuosina 1697–1706 ja 1709–1733.

August II Väkevä ja Pietari Suuri · August II Väkevä ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »

Baltacı Mehmet pašša

Pakçemüezzin Baltacı Mehmed pašša (n. 1660 Osmancık – 1712 Limnos) oli Osmanien valtakunnan suurvisiiri vuosina 1704–1706 ja uudelleen 1710–1711.

Baltacı Mehmet pašša ja Pietari Suuri · Baltacı Mehmet pašša ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »

Boris Šeremetev

Boris Šeremetev, Ivan Argunovin maalaus Boris Petrovitš Šeremetev, (5. toukokuuta (J: 25. huhtikuuta) 1652 Moskova, Moskovan Venäjä – 28. helmikuuta (J: 17. helmikuuta) 1719 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Venäjän keisarikunnan armeijan sotamarsalkka, joka osallistui suureen Pohjan sotaan ja Venäjän–Turkin sotaan vuosina 1710–1711. Šeremetev taisteli vuonna 1681 Krimin tataareja vastaan. Seuraavana vuonna hän nousi pajari-luokkaan, jonka jäsenet kuuluivat Venäjän ylimpään ruhtinaalliseen palvelusluokkaan. Hän osallistui 1686 Moskovan suuriruhtinaskunnan ja Puolan välisiin ikuisen rauhan neuvotteluihin. 1695–1696 hän oli mukana Azovin sotaretkillä, joiden tarkoitus oli vallata Asovanmerelle pääsyn estävä Azovin linnake. Toinen näistä sotaretkistä päättyi voitokkaasti. Šeremetev voitti Wolmar Anton von Schlippenbachin johtamat ruotsalaiset Kanepin ja Hummulin taisteluissa. Pohjan sodan ratkaisevassa Pultavan taistelussa kesällä 1709 Šeremetev johti Venäjän armeijan keskustaa. Vuonna 1710 hän valtasi Riian. Pohjan sodan jatkona käydyssä Venäjän–Turkin sodassa 1710–1711 Šeremetev osallistui Pietari Suuren johtamaan Prutin taisteluun, jonka venäläiset hävisivät. Vuonna 1715 hän johti venäläisten sotaretkiä Pommeriin ja Mecklenburgiin. Šeremetev kuoli Moskovassa vuonna 1719. Luokka:Venäläiset kenraalit Luokka:Vuonna 1652 syntyneet Luokka:Vuonna 1719 kuolleet.

Boris Šeremetev ja Pietari Suuri · Boris Šeremetev ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »

Eurooppa

Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.

Eurooppa ja Pietari Suuri · Eurooppa ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »

Inkeri

Inkeri eli Inkerinmaa (tai Ингерманландия, Ingermanlandija, tai Ingerimaa,, vat. ja ink. Ingermaa) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.

Inkeri ja Pietari Suuri · Inkeri ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »

Isoviha

Isoviha oli suuren Pohjan sodan (1700–1721) aikainen Venäjän miehitys Suomessa vuosina 1713–1721.

Isoviha ja Pietari Suuri · Isoviha ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »

Itämeri

Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.

Itämeri ja Pietari Suuri · Itämeri ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »

Juliaaninen kalenteri

Juliaaninen kalenteri, vanhojen suomalaisten kielessä vanha luku, on ollut käytössä Euroopassa antiikin ajoista saakka.

Juliaaninen kalenteri ja Pietari Suuri · Juliaaninen kalenteri ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »

Kaarle XII

Kaarle XII (17. kesäkuuta 1682 Tukholma, Ruotsi – 30. marraskuuta 1718 Fredrikshald (nyk. Halden), Norja) oli Ruotsin kuningas vuosina 1697–1718.

Kaarle XII ja Pietari Suuri · Kaarle XII ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »

Moskova

Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.

Moskova ja Pietari Suuri · Moskova ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »

Moskovan Venäjä

Moskovan Venäjä eli Venäjän tsaarikunta syntyi virallisesti, kun Iivana Julma kruunattiin tsaariksi vuonna 1547.

Moskovan Venäjä ja Pietari Suuri · Moskovan Venäjä ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »

Narvan taistelu

Narvan taistelu käytiin Ruotsin ja Venäjän keisarikunnan välillä suuressa Pohjan sodassa 20.

Narvan taistelu ja Pietari Suuri · Narvan taistelu ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »

Osmanien valtakunta

Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.

Osmanien valtakunta ja Pietari Suuri · Osmanien valtakunta ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »

Pietari (kaupunki)

Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.

Pietari (kaupunki) ja Pietari Suuri · Pietari (kaupunki) ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »

Pultavan taistelu

Pultavan (Poltavan) taistelu käytiin vuonna 1709 Venäjän ja Ruotsin välillä.

Pietari Suuri ja Pultavan taistelu · Pultavan taistelu ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »

Puola-Liettua

Puola-Liettua, muodollisemmin Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta, oli vuosina 1569–1795 Keski- ja Itä-Euroopassa sijainnut suurvalta, joka syntyi, kun Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta muodostivat valtioliiton.

Pietari Suuri ja Puola-Liettua · Puola-Liettua ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »

Ruotsi

Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.

Pietari Suuri ja Ruotsi · Ruotsi ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »

Tanska

Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.

Pietari Suuri ja Tanska · Suuri Pohjan sota ja Tanska · Katso lisää »

Ukraina

Ukraina on valtio Itä-Euroopassa.

Pietari Suuri ja Ukraina · Suuri Pohjan sota ja Ukraina · Katso lisää »

Uudenkaupungin rauha

Uudenkaupungin rauha 30.

Pietari Suuri ja Uudenkaupungin rauha · Suuri Pohjan sota ja Uudenkaupungin rauha · Katso lisää »

Venäjän–Turkin sota (1710–1711)

Venäjän–Turkin sota 1710–1711 oli seurausta Ruotsin Venäjälle kärsimälle tappiolle Pultavan taistelussa.

Pietari Suuri ja Venäjän–Turkin sota (1710–1711) · Suuri Pohjan sota ja Venäjän–Turkin sota (1710–1711) · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Pietari Suuri ja Suuri Pohjan sota

Pietari Suuri on 103 suhteet, kun taas Suuri Pohjan sota on 197. niillä on yhteistä 23, Jaccard'in indeksi on 7.67% = 23 / (103 + 197).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Pietari Suuri ja Suuri Pohjan sota. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »