Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Nuijasota ja Santavuoren taistelu
Nuijasota ja Santavuoren taistelu on 27 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Abraham Melkiorinpoika, Etelä-Pohjanmaan maakunta, Hannu Krankka, Huovi, Ilmajoki, Isonkyrön vanha kirkko, Jaakko Ilkka, Kaarle IX, Kaarlela, Keski-Pohjanmaan maakunta, Klaus Fleming, Kurikka, Kyrönjoki, Linnaleiri, Martti Tuomaala, Mustasaari, Nuijamiesten muistomerkki, Oulun linna, Perttu Palo, Pirkkala, Pohjanmaan maakunta, Pohjois-Pohjanmaan maakunta, Ruotsi, Talonpoika, Turun linna, Vöyri, Vouti.
Abraham Melkiorinpoika
Abraham Melkiorinpoika tai Abraham Melkiersson (k. 1598 Tukholma) oli ruotsalaissyntyinen nuijasodan aikainen Pohjanmaan vouti ja nuijamiesten vastustaja.
Abraham Melkiorinpoika ja Nuijasota · Abraham Melkiorinpoika ja Santavuoren taistelu ·
Etelä-Pohjanmaan maakunta
Etelä-Pohjanmaa on maakunta, joka sijaitsee Länsi-Suomen alueella.
Etelä-Pohjanmaan maakunta ja Nuijasota · Etelä-Pohjanmaan maakunta ja Santavuoren taistelu ·
Hannu Krankka
Hannu Krankka (Hans Kranck) oli Limingasta kotoisin ollut nuijasodan kapinallispäällikkö.
Hannu Krankka ja Nuijasota · Hannu Krankka ja Santavuoren taistelu ·
Huovi
Huovi tarkoitti Ruotsin vallan aikana sotilasta tai ratsumiestä, varsinkin haarniskoitua ratsumiestä.
Huovi ja Nuijasota · Huovi ja Santavuoren taistelu ·
Ilmajoki
Ilmajoki on vuonna 1865 perustettu Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa.
Ilmajoki ja Nuijasota · Ilmajoki ja Santavuoren taistelu ·
Isonkyrön vanha kirkko
Isonkyrön vanha kirkko on keskiaikainen kivikirkko Isossakyrössä Kyrönjoen rannalla.
Isonkyrön vanha kirkko ja Nuijasota · Isonkyrön vanha kirkko ja Santavuoren taistelu ·
Jaakko Ilkka
Wäinö Aaltosen vuonna 1925 veistämässä juhlarahassa. Jaakko Pentinpoika Ilkka (k. tammikuun loppu 1597 Isokyrö) oli suomalainen varakas talonpoika ja maakauppias, joka toimi nuijasodassa kapinallisten talonpoikien eli nuijamiesten päällikkönä.
Jaakko Ilkka ja Nuijasota · Jaakko Ilkka ja Santavuoren taistelu ·
Kaarle IX
Kaarle IX (4. lokakuuta 1550 – 30. lokakuuta 1611) oli Ruotsin hallitsija vuosina 1599–1611, kuningas virallisesti vuodesta 1604. Hän oli yksi kuningas Kustaa Vaasan pojista. Kaarlesta on käytetty myös nimitystä Kaarle-herttua viitattaessa tapahtumiin ennen hänen kuninkuuttaan. Kustaa Vaasa luovutti hänelle testamentissaan oman herttuakunnan Sveanmaan alueelta. Kaarle käytännössä johti kapinaa veljeään Eerikiä vastaan, jonka seurauksena Juhana III tuli Eerikin tilalle valtaistuimelle. Kaarlen ja Juhanan välit olivat kuitenkin kireät. Juhana olisi halunnut rajoittaa Kaarlen valtaa, mutta Juhanan luovuttua tästä tavoitteesta kiistanaiheeksi nousi uskonto. Kryptokalvinismia tukenut Kaarle ei hyväksynyt sitä, että Juhana muutti Ruotsin kirkon toimintaa korkeakirkollisempaan suuntaan. Kaarle ei myöskään hyväksynyt unionia katolisen Puola-Liettuan kanssa. Ristiriidat pahenivat, kun katolinen Sigismund tuli isänsä Juhanan kuoltua Puolan ja Ruotsin kuninkaaksi. Kaarle painosti Sigismundin allekirjoittamaan Uppsalan päätöksen, jossa hän tunnusti Ruotsin olevan protestanttinen valtio. Tämä ei riittänyt Ruotsin ylimystölle, jonka enemmistö piti Sigismundia ulkomaalaisena ja harhaoppisena. Vuonna 1595 Söderköpingin valtiopäivät valitsivat Kaarlen valtionhoitajaksi. Kaarle vaati Suomen käskynhaltijaa Klaus Flemingiä itsensä eikä Sigismundin alaiseksi, minkä seurauksena maassa syttyi sisällissota.
Kaarle IX ja Nuijasota · Kaarle IX ja Santavuoren taistelu ·
Kaarlela
Kaarlela (vuoteen 1927 asti Kokkolan maalaiskunta) on Keski-Pohjanmaalla sijainnut entinen Suomen kunta.
Kaarlela ja Nuijasota · Kaarlela ja Santavuoren taistelu ·
Keski-Pohjanmaan maakunta
Keski-Pohjanmaa on maakunta Länsi-Suomessa Perämeren rannalla.
Keski-Pohjanmaan maakunta ja Nuijasota · Keski-Pohjanmaan maakunta ja Santavuoren taistelu ·
Klaus Fleming
Klaus Eerikinpoika Fleming (lähteissä myös Klaes tai Klas; luultavasti 1535 Parainen – 13. huhtikuuta 1597 Pohja) oli suomalainen sotapäällikkö, vapaaherra ja valtaneuvos, joka toimi vuosina 1591–1597 Suomen ja Viron käskynhaltijana, ja oli tuolloin käytännössä Suomen sotilasdiktaattori.
Klaus Fleming ja Nuijasota · Klaus Fleming ja Santavuoren taistelu ·
Kurikka
Kurikka on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa.
Kurikka ja Nuijasota · Kurikka ja Santavuoren taistelu ·
Kyrönjoki
Kyrönjoki on Etelä-Pohjanmaalla Kyrönjoen vesistöalueen laskujoki.
Kyrönjoki ja Nuijasota · Kyrönjoki ja Santavuoren taistelu ·
Linnaleiri
Linnaleiri oli Ruotsin valtakunnassa käytössä ollut järjestelmä, jolla sotaväki majoitettiin sotaretkien väliajoilla ja erityisesti talvisin kruunun ja aatelisten linnoihin, linnoituksiin ja varakkaisiin taloihin.
Linnaleiri ja Nuijasota · Linnaleiri ja Santavuoren taistelu ·
Martti Tuomaala
Martti Vilpunpoika Tuomaala (1560 Lapua – 1625 Lapua) oli Lapuan ensimmäinen nimismies ja nuijapäällikkö nuijasodassa.
Martti Tuomaala ja Nuijasota · Martti Tuomaala ja Santavuoren taistelu ·
Mustasaari
Mustasaari on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa.
Mustasaari ja Nuijasota · Mustasaari ja Santavuoren taistelu ·
Nuijamiesten muistomerkki
''Nuijamiesten muistomerkki''. Sen etusivulla on teksti ”NUIJAMIEHILLE 1597”. ''Nuijamiesten muistomerkki''. Muistomerkin takasivulla on teksti ”NOSTETTU 1925” Nuijamiesten muistomerkki, käytetään myös nimeä Santavuoren taistelun muistomerkki, on Ilmajoella, Koskenkorvan Kapalankankaalla sijaitseva vuonna 1925 paljastettu muistomerkki.
Nuijamiesten muistomerkki ja Nuijasota · Nuijamiesten muistomerkki ja Santavuoren taistelu ·
Oulun linna
Oulun linnan kaupunginpuoleisen maavallin jäännökset. Ruutikellarin päälle rakennettu tähtitorni. Oulun linna (”Oulujoen linna”) valmistui vuonna 1590 Oulujoen suistossa sijaitsevalle saarelle (nyk. Linnansaari).
Nuijasota ja Oulun linna · Oulun linna ja Santavuoren taistelu ·
Perttu Palo
Perttu Palo (s. Isossakyrössä, k. 1608 jälkeen) oli pohjalainen talonpoika ja nuijapäällikkö nuijasodassa.
Nuijasota ja Perttu Palo · Perttu Palo ja Santavuoren taistelu ·
Pirkkala
Pirkkala (1922–1938 Etelä-Pirkkala) on noin asukkaan kunta Pirkanmaalla.
Nuijasota ja Pirkkala · Pirkkala ja Santavuoren taistelu ·
Pohjanmaan maakunta
Pohjanmaa (vuoteen 1998 Vaasan rannikkoseutu, Vasa kustregion) on nykymaakunta Länsi-Suomessa.
Nuijasota ja Pohjanmaan maakunta · Pohjanmaan maakunta ja Santavuoren taistelu ·
Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Pohjois-Pohjanmaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Suomen keskiosassa Perämeren rannikolla ja toisaalta ulottuu Suomen itärajallekin.
Nuijasota ja Pohjois-Pohjanmaan maakunta · Pohjois-Pohjanmaan maakunta ja Santavuoren taistelu ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Nuijasota ja Ruotsi · Ruotsi ja Santavuoren taistelu ·
Talonpoika
Itäsuomalaisia talonpoikaisnaisia 1800-luvulta. Talonpoika tarkoittaa talollista, joka hallinnoi (omistamaansa tai vuokraamaansa) viljelysmaita ja metsää ja saa siitä pääasiallisen toimeentulon.
Nuijasota ja Talonpoika · Santavuoren taistelu ja Talonpoika ·
Turun linna
Turun linna (ruots. Åbo slott) on 1280-luvulla Aurajoen suulle perustettu linna Turussa.
Nuijasota ja Turun linna · Santavuoren taistelu ja Turun linna ·
Vöyri
Vöyrin kirkko. Vöyri on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa.
Nuijasota ja Vöyri · Santavuoren taistelu ja Vöyri ·
Vouti
Vouti on Pohjoismaissa kuninkaan virkamiehestä käytetty nimitys.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Nuijasota ja Santavuoren taistelu
- Mitä heillä on yhteistä Nuijasota ja Santavuoren taistelu
- Yhtäläisyyksiä Nuijasota ja Santavuoren taistelu
Vertailu Nuijasota ja Santavuoren taistelu
Nuijasota on 228 suhteet, kun taas Santavuoren taistelu on 37. niillä on yhteistä 27, Jaccard'in indeksi on 10.19% = 27 / (228 + 37).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Nuijasota ja Santavuoren taistelu. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
