Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Novgorod ja Novgorodin tasavalta
Novgorod ja Novgorodin tasavalta on 20 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Arkeologia, Bysantin valtakunta, Fresko, Hansaliitto, Iivana Julma, Ikoni, Ilmajärvi, Jaroslav I Viisas, Kiovan Rus, Kultainen orda, Moskovan suuriruhtinaskunta, Nestorin kronikka, Novgorodin tuohikirjeet, Olhavanjoki, Pihkova, Pyhän Sofian katedraali (Novgorod), Rurik, Rurikinlinna, Slaavit, Volga.
Arkeologia
tutkimuskaivaukset ovat arkeologian tärkein tiedonhankkimismenetelmä ja yleisin mielikuva arkeologin työstä. Kuvassa kaivauksia Pirkkalan Tursiannotkon alueella vuonna 2016. Turussa Arkeologia (Arkeologiassa kulttuuri tarkoittaa arkeologisen aineiston tyyppien avulla määriteltävää esihistoriallisen ajan kansaa.Muurimäki, Eero (Halinen et al.) 2007, s. 326. Arkeologi Vere Gordon Childe määritteli arkeologisen kulttuurin tai kulttuuriryhmän monimutkaiseksi kokonaisuudeksi, jossa esiintyy säännönmukaisesti yhdessä piirteitä kuten saviastioita, työvälineitä, koristeita, hautausriittejä ja talon muotoja. Nämä piirteet esiintyvät yhdessä, koska ne ovat yhden kansan luomuksia ja sen kollektiivisen kokemuksen avulla sopeutuneet ympäristöönsä. Arkeologisessa tutkimuksessa selvitetään myös muinaisten ihmisten elintapoja kuten elannon hankkimista, yhteiskunnallista järjestystä ja uskonnollisia käsityksiä heidän käyttämiensä työkalujen, ruukkujen, aseiden, talojen ja muiden jäännösten pohjalta. Tutkimus pyrkii myös selvittämään kulttuurista ja yhteiskunnallista muutosta. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi siirtyminen maanviljelyyn tai suuren kulttuurin romahdus. Tutkimuksen neljäs päätavoite on menneisyyden aineellisten jäänteiden taltioiminen ja suojeleminen tulevia sukupolvia varten.Fagan 2003, s. 62–66. Arkeologisen tutkimuksen tuloksia sovelletaan opetuksessa, näyttelyissä ja muinaisjäännössuojelussa.
Arkeologia ja Novgorod · Arkeologia ja Novgorodin tasavalta ·
Bysantin valtakunta
Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.
Bysantin valtakunta ja Novgorod · Bysantin valtakunta ja Novgorodin tasavalta ·
Fresko
Kitharaa soittava nainen. Publius Fannius Synistorin huvilan huone H:sta Boscorealesta löydetty fresko n. vuodelta 40–30 eaa. Sikstuksen kappelissa (1508–1512) Fresko on seinämaalaus eli muraali, jossa väri levitetään kostealle kalkkilaastipinnalle, johon se kuivuessaan kiinnittyy.
Fresko ja Novgorod · Fresko ja Novgorodin tasavalta ·
Hansaliitto
Hansaliiton pääkauppareitit Hansaliitto (muinaisalasaksan sanasta hansa ’ryhmä, joukko’) – myös dudische Hanse ja deutsche Hanse, – oli pohjoiseurooppalaisten kaupunkien (varhaisvaiheissa yksittäisten kauppiaiden) liitto, joka hallitsi kauppaa Itämeren ja Pohjois-Saksan alueella 1200–1400-luvuilla.
Hansaliitto ja Novgorod · Hansaliitto ja Novgorodin tasavalta ·
Iivana Julma
Iivana Julma eli Iivana IV; (25. elokuuta 1530 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta – 28. maaliskuuta (J: 18. maaliskuuta) 1584 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Moskovan ruhtinas vuosina 1533–1547 ja myöhemmin Venäjän ensimmäinen tsaari vuodesta 1547 aina kuolemaansa asti. Alkukielisessä nimityksessä Ivan Groznyi sana groznyi ei tarkoita julmaa, vaan toisaalta enemmänkin ”hirmuista”, pelonsekaista kunnioitusta herättävää, toisaalta suurta, suurenmoista. Venäläisessä traditiossa hänestä käytetään nimitystä Ivan Vasiljevitš isänsä ja edeltäjänsä Vasili III:n mukaan. Iivana muistetaan parhaiten julmuudestaan ja vainoharhaisuudestaan, mutta hänen valtakaudellaan Venäjä myös laajeni huomattavasti; Moskovan Venäjä valloitti Kazanin, Astrahanin ja Siperian kaanikunnat ja Venäjästä tuli yksi maailman suurimmista valtioista. Toisaalta Iivana menestyi kehnosti Liivinmaan liittoa, Ruotsia, Tanskaa ja Puola-Liettuaa vastaan käymässään sodassa. Iivana oli hyvin väkivaltainen henkilö ja sitkeästi toistellun legendan mukaan surmasi poikansa ja perijänsä Ivanin. Tämän kuolema johti 20 vuotta myöhemmin Venäjää varhaiskeskiajalta saakka hallinneen Rurikin dynastian päättymiseen, koska Iivanan toinen poika ja seuraaja Fjodor I kuoli lapsettomana. Venäjän myöhemmistä johtajista esimerkiksi Josif Stalin käytti Iivana Julman luonnetta ja saavutuksia historiallisena perusteluna julmalle hallinnolleen. ''Iivana Julma'', maalaus noin vuodelta 1600.
Iivana Julma ja Novgorod · Iivana Julma ja Novgorodin tasavalta ·
Ikoni
Ikoni 900-luvulta. Valamon luostarissa pidetään yhtenä Suomen tärkeimmistä ikoneista. Tunnetuimpiin suomalaisiin ikoneihin kuuluva Valamon Jumalanäiti (Aleksei Konstantinov, 1878) Valamon luostarin pääkirkon puisessa ikoniseinässä (Dimitri Mironenko, 2010). Jerusalemin Jumalanäidin ikoni (1920-luku). Ikoni (eli kuva) on etenkin ortodoksisen kirkon uskonnollisissa yhteyksissä käyttämä kuva.
Ikoni ja Novgorod · Ikoni ja Novgorodin tasavalta ·
Ilmajärvi
Ilmajärven vesistö Ilmajärvi on Venäjällä Novgorodin alueella, Moskovan ja Pietarin välissä sijaitseva järvi, joka laskee Olhavanjokea Laatokkaan.
Ilmajärvi ja Novgorod · Ilmajärvi ja Novgorodin tasavalta ·
Jaroslav I Viisas
Jaroslav I Viisas Jaroslav I Viisas; (978–1054) oli Rostovin ja Novgorodin ruhtinas ja Kiovan suuriruhtinas vuodesta 1019.
Jaroslav I Viisas ja Novgorod · Jaroslav I Viisas ja Novgorodin tasavalta ·
Kiovan Rus
Kiovan Rus (myös Kiovan Rusj ja Kiovan Venäjä) oli Itä-Euroopassa 880-luvulta 1100-luvun puoliväliin olemassa ollut valtakunta.
Kiovan Rus ja Novgorod · Kiovan Rus ja Novgorodin tasavalta ·
Kultainen orda
Kultainen orda (myös nimellä Kiptšakkien kaanikunta) oli mongolien perustama, nykyisen Venäjän, Ukrainan ja Kazakstanin alueella sijainnut keskiaikainen valtio, eräs Mongolivaltakunnan seuraajavaltioista.
Kultainen orda ja Novgorod · Kultainen orda ja Novgorodin tasavalta ·
Moskovan suuriruhtinaskunta
Moskovan suuriruhtinaskunta (vuoteen 1328 asti Moskovan ruhtinaskunta) oli Aleksanteri Nevskin nuorimman pojan ruhtinas Daniel Aleksandrovitšin Moskovan kaupungin pohjalle, Vladimir–Suzdalin alueelle 1200-luvulla perustama valtio, joka myöhemmin yhdisti Moskovan Venäjän. Moskovan nousua edesauttoi edullinen sijainti Moskva- ja Neglinka-jokien solmukohdassa tärkeitten kauppareittien risteyksessä tuottoisaa kauppaa varten sekä metsien ja suoalueiden tarjoama suoja hyökkäyksiä vastaan, mutta päätekijä oli sen yhteistyö mongolivaltiaiden kanssa.
Moskovan suuriruhtinaskunta ja Novgorod · Moskovan suuriruhtinaskunta ja Novgorodin tasavalta ·
Nestorin kronikka
Mark Antokolskin veistos Nestorista (1890) Nestorin kronikka (muinaiskirkkoslaaviksi Повѣсть врємѧннꙑхъ лѣтъ,, Kertomus menneistä ajoista) on varhainen Kiovan Rusin historiaa kuvaava kirjallinen teos, joka on säilynyt nykypäiviin asti.
Nestorin kronikka ja Novgorod · Nestorin kronikka ja Novgorodin tasavalta ·
Novgorodin tuohikirjeet
itämerensuomalaisella kielellä kirjoitettu teksti. Novgorodin tuohikirjeiksi kutsutaan vanhan Novgorodin kaupungin kaivauksissa löydettyjä tuohelle kirjoitettuja tekstejä.
Novgorod ja Novgorodin tuohikirjeet · Novgorodin tasavalta ja Novgorodin tuohikirjeet ·
Olhavanjoki
Olhavanjoki tai Olhava on Venäjällä Leningradin ja Novgorodin alueilla virtaava 224 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Ilmajärvestä ja laskee Laatokan Olhavanlahteen.
Novgorod ja Olhavanjoki · Novgorodin tasavalta ja Olhavanjoki ·
Pihkova
Pihkova (aikaisemmin Пльсковъ, Plskov) on Venäjän kaupunki, jossa on noin 200 000 asukasta.
Novgorod ja Pihkova · Novgorodin tasavalta ja Pihkova ·
Pyhän Sofian katedraali (Novgorod)
Pyhän Sofian katedraali on Novgorodissa sijaitseva ortodoksinen katedraali ja Novgorodin hiippakunnan pääkirkko.
Novgorod ja Pyhän Sofian katedraali (Novgorod) · Novgorodin tasavalta ja Pyhän Sofian katedraali (Novgorod) ·
Rurik
Rurik ja hänen veljensä saapuvat Laatokankaupunkiin. Apollinari Vasnetsovin (1856–1933) maalaus. Rurik (n. 830 – n. 879) oli puolilegendaarinen varjagi, joka vanhojen venäläisten kronikoiden mukaan saapui Venäjälle vuonna 862 ja perusti Kiovan Venäjän eli ensimmäisen Venäjän valtion sekä Rurikin dynastian, joka hallitsi Venäjää vuoteen 1598 saakka.
Novgorod ja Rurik · Novgorodin tasavalta ja Rurik ·
Rurikinlinna
Näkymä lännestä päin yli Olhavan. Keskellä Siversovin kanavan suu, vasemmalla Marian ilmestyksen kirkko. Rurikinlinna (myös Rurikin muinaislinna tai Rurikin mäkilinna) oli viikinkiaikainen kaupunki ja kauppapaikka Venäjällä.
Novgorod ja Rurikinlinna · Novgorodin tasavalta ja Rurikinlinna ·
Slaavit
Eteläslaavit Slaavit ovat slaavilaisia kieliä puhuvia kansoja, jotka asuvat pääasiassa Itä-Euroopassa ja Balkanin niemimaalla.
Novgorod ja Slaavit · Novgorodin tasavalta ja Slaavit ·
Volga
Volga (mordvaksi Рав, Rav) on Euroopan pisin ja runsasvetisin joki.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Novgorod ja Novgorodin tasavalta
- Mitä heillä on yhteistä Novgorod ja Novgorodin tasavalta
- Yhtäläisyyksiä Novgorod ja Novgorodin tasavalta
Vertailu Novgorod ja Novgorodin tasavalta
Novgorod on 73 suhteet, kun taas Novgorodin tasavalta on 88. niillä on yhteistä 20, Jaccard'in indeksi on 12.42% = 20 / (73 + 88).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Novgorod ja Novgorodin tasavalta. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
