Yhtäläisyyksiä Nokkonen ja Rautanokkonen
Nokkonen ja Rautanokkonen on 20 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aitotumaiset, Carl von Linné, Hedelmä, Kaksisirkkaiset, Karva (kasvitiede), Kasvit, Koppisiemeniset, Kukinto, Kukka, Lehti (kasvitiede), Lehtilapa, Nokkoset, Nokkoskasvit, Norkko, Pähkylä, Putkilokasvit, Rosales, Siemenkasvit, Typpi, Varsi.
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Aitotumaiset ja Nokkonen · Aitotumaiset ja Rautanokkonen ·
Carl von Linné
Carl Linnaeus, myöhemmin Carl von Linné,, (23. toukokuuta 1707 – 10. tammikuuta 1778) oli ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian perusteet.
Carl von Linné ja Nokkonen · Carl von Linné ja Rautanokkonen ·
Hedelmä
Hentolituruohon (''Arabidopsis thaliana'') hedelmiä eli lituja. Hedelmä on kasvitieteen määritelmän mukaan emin sikiäimestä hedelmöityksen jälkeen kehittynyt elin, jossa ovat kasvin siemenet.
Hedelmä ja Nokkonen · Hedelmä ja Rautanokkonen ·
Kaksisirkkaiset
Kaksisirkkaiset (vanh. Magnoliopsida tai Dicotyledonae) ovat koppisiemenisiä kasveja, joilla on tasan kaksi sirkkalehteä eli alkeislehteä.
Kaksisirkkaiset ja Nokkonen · Kaksisirkkaiset ja Rautanokkonen ·
Karva (kasvitiede)
Rokotopaprikan (''Capsicum pubescens'') nuppu kuvassa keskellä sekä sen karvoitusta. Kasvien karvat ovat epidermistä ulkopuolelle tulevia rakenteita, ja ne voivat koostua yhdestä tai useammasta solusta.
Karva (kasvitiede) ja Nokkonen · Karva (kasvitiede) ja Rautanokkonen ·
Kasvit
Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.
Kasvit ja Nokkonen · Kasvit ja Rautanokkonen ·
Koppisiemeniset
Koppisiemeniset (Angiospermae) ovat siemenkasveja (Spermatophyta) ja putkilokasveja (Tracheophyta), joiden siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa eli "koppi".
Koppisiemeniset ja Nokkonen · Koppisiemeniset ja Rautanokkonen ·
Kukinto
Kukinto on kasvin osa, joka muodostuu monesta sen suvullisen lisääntymisen osasta eli kukasta ja niihin liittyvistä varren haaroista ja kukkaperistä.
Kukinto ja Nokkonen · Kukinto ja Rautanokkonen ·
Kukka
Liljan kukkia. Kukka on koppisiemenisillä kasveilla lisääntymiseen erilaistunut kasvinosa, jossa kehittyy kasvin hedelmä.
Kukka ja Nokkonen · Kukka ja Rautanokkonen ·
Lehti (kasvitiede)
Erilaisia lehtiä. Lehti on kasvin varren nivelestä kasvava peruselin.
Lehti (kasvitiede) ja Nokkonen · Lehti (kasvitiede) ja Rautanokkonen ·
Lehtilapa
Vuorivaahteran (''Acer pseudoplatanus'') lehti, jossa lehtiruoti ja liuskoittunut, yksinkertainen lehtilapa Lehtosaarnen (''Fraxinus excelsior'') lehti, jossa lehtiruoti ja lehdyköiksi jakautunut, kerrannainen lehtilapa Lehtilapa eli lapa on kasvin lehden yhteyttävä rakenneosa.
Lehtilapa ja Nokkonen · Lehtilapa ja Rautanokkonen ·
Nokkoset
Nokkoset eli aitonokkoset (Urtica) on nokkoskasveihin kuuluva, noin 30–45 lajia käsittävä kasvisuku.
Nokkonen ja Nokkoset · Nokkoset ja Rautanokkonen ·
Nokkoskasvit
Nokkoskasvit (Urticaceae) on kasviheimo.
Nokkonen ja Nokkoskasvit · Nokkoskasvit ja Rautanokkonen ·
Norkko
Harmaalepän (''Alnus incana'') norkko. Norkko on pehmeälapakkoinen tähkäntapainen kukinto, jossa on pienet kukat ja joka kukkimisen jälkeen varisee kokonaisena.
Nokkonen ja Norkko · Norkko ja Rautanokkonen ·
Pähkylä
Pähkylän poikkileikkaus. Poikkileikkaus pähkylästä, jossa on lenninhaivenia, siemen tummanruskea Pähkylä on kuivien hedelmien tyyppi, joka kehittyy sikiäimestä, jossa on yksi ainoa siemenaihe.
Nokkonen ja Pähkylä · Pähkylä ja Rautanokkonen ·
Putkilokasvit
Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.
Nokkonen ja Putkilokasvit · Putkilokasvit ja Rautanokkonen ·
Rosales
Rosales on aitokaksisirkkaisten rosidien ryhmään kuuluva kasvilahko, joka sisältää muun muassa ruusukasvit.
Nokkonen ja Rosales · Rautanokkonen ja Rosales ·
Siemenkasvit
Siemenkasvit eli spermatofyytit (Spermatophyta), toisinaan myös fanerogaamit (Phanerogamae) ovat putkilokasveja (Tracheophyta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.
Nokkonen ja Siemenkasvit · Rautanokkonen ja Siemenkasvit ·
Typpi
Typpi on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N2.
Nokkonen ja Typpi · Rautanokkonen ja Typpi ·
Varsi
Kookospalmulla saattaa olla jopa 20 metrin pituinen varsi. Varsi on tavallisesti kasvin maanpäällinen osa eli ilmaverso, joka kannattelee lehtiä ja kukkia, eli toimii kasvin tukirankana.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Nokkonen ja Rautanokkonen
- Mitä heillä on yhteistä Nokkonen ja Rautanokkonen
- Yhtäläisyyksiä Nokkonen ja Rautanokkonen
Vertailu Nokkonen ja Rautanokkonen
Nokkonen on 76 suhteet, kun taas Rautanokkonen on 36. niillä on yhteistä 20, Jaccard'in indeksi on 17.86% = 20 / (76 + 36).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Nokkonen ja Rautanokkonen. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: