Nižni Novgorod ja Sekasorron aika

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Nižni Novgorod ja Sekasorron aika

Nižni Novgorod vs. Sekasorron aika

Nižni Novgorod, kirjaimellisesti ”Alempi Novgorod” (ent. Gorki, Го́рький), on 1,23 miljoonan asukkaan suurkaupunki, ja Venäjän kaupungeista kuudenneksi suurin. Sigismund III Vaasaa vastaan. Sekasorron aika oli vuosien 1598 ja 1613 välinen Venäjän historian ajanjakso.

Iivana Julma

Iivana Julma eli Iivana IV; (25. elokuuta 1530 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta – 28. maaliskuuta (J: 18. maaliskuuta) 1584 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Moskovan ruhtinas vuosina 1533–1547 ja myöhemmin Venäjän ensimmäinen tsaari vuodesta 1547 aina kuolemaansa asti. Alkukielisessä nimityksessä Ivan Groznyi sana groznyi ei tarkoita julmaa, vaan toisaalta enemmänkin ”hirmuista”, pelonsekaista kunnioitusta herättävää, toisaalta suurta, suurenmoista. Venäläisessä traditiossa hänestä käytetään nimitystä Ivan Vasiljevitš isänsä ja edeltäjänsä Vasili III:n mukaan. Iivana muistetaan parhaiten julmuudestaan ja vainoharhaisuudestaan, mutta hänen valtakaudellaan Venäjä myös laajeni huomattavasti; Moskovan Venäjä valloitti Kazanin, Astrahanin ja Siperian kaanikunnat ja Venäjästä tuli yksi maailman suurimmista valtioista. Toisaalta Iivana menestyi kehnosti Liivinmaan liittoa, Ruotsia, Tanskaa ja Puola-Liettuaa vastaan käymässään sodassa. Iivana oli hyvin väkivaltainen henkilö ja sitkeästi toistellun legendan mukaan surmasi poikansa ja perijänsä Ivanin. Tämän kuolema johti 20 vuotta myöhemmin Venäjää varhaiskeskiajalta saakka hallinneen Rurikin dynastian päättymiseen, koska Iivanan toinen poika ja seuraaja Fjodor I kuoli lapsettomana. Venäjän myöhemmistä johtajista esimerkiksi Josif Stalin käytti Iivana Julman luonnetta ja saavutuksia historiallisena perusteluna julmalle hallinnolleen. ''Iivana Julma'', maalaus noin vuodelta 1600.

Iivana Julma ja Nižni Novgorod · Iivana Julma ja Sekasorron aika · Katso lisää »

Lokakuun vallankumous

Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.

Lokakuun vallankumous ja Nižni Novgorod · Lokakuun vallankumous ja Sekasorron aika · Katso lisää »

Mininin ja Požarskin muistomerkki

Minin ja Požarskin monumentti Mininin ja Požarskin muistomerkki on Kuzma Mininin ja Dmitri Požarskin muistoksi tehty pronssinen veistos.

Mininin ja Požarskin muistomerkki ja Nižni Novgorod · Mininin ja Požarskin muistomerkki ja Sekasorron aika · Katso lisää »

Moskova

Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.

Moskova ja Nižni Novgorod · Moskova ja Sekasorron aika · Katso lisää »

Moskovan Venäjä

Moskovan Venäjä eli Venäjän tsaarikunta syntyi virallisesti, kun Iivana Julma kruunattiin tsaariksi vuonna 1547.

Moskovan Venäjä ja Nižni Novgorod · Moskovan Venäjä ja Sekasorron aika · Katso lisää »

Romanov (hallitsijasuku)

Venäjän keisarikunnan lippu vuosina 1858–1883) Romanov oli Venäjän hallitsijasuku vuosina 1613–1917 eli yli 300 vuoden ajan.

Nižni Novgorod ja Romanov (hallitsijasuku) · Romanov (hallitsijasuku) ja Sekasorron aika · Katso lisää »

Vasili Šuiski

Vasili Šuiski Vasili IV Ivanovitš Šuiski (1552 – 16. syyskuuta 1612 Moskova) oli Venäjän tsaari vuosina 1606–1610 ja viimeinen Rurikin dynastiaan kuulunut Venäjän hallitsija.

Nižni Novgorod ja Vasili Šuiski · Sekasorron aika ja Vasili Šuiski · Katso lisää »

Venäjän keisarikunta

Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.

Nižni Novgorod ja Venäjän keisarikunta · Sekasorron aika ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »