Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Nikolai II ja Suomen historian aikajana
Nikolai II ja Suomen historian aikajana on 16 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aleksanteri II (Venäjä), Aleksanteri III (Venäjä), Carl Gustaf Emil Mannerheim, Ensimmäinen maailmansota, Helmikuun manifesti, Helmikuun vallankumous, Lokakuun vallankumous, Moskova, Neuvosto-Venäjä, Saksan keisarikunta, Sortovuodet, Suomen suuriruhtinas, Suomi, Tanska, Venäjän vuoden 1905 vallankumous, 17. heinäkuuta.
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Aleksanteri II (Venäjä) ja Nikolai II · Aleksanteri II (Venäjä) ja Suomen historian aikajana ·
Aleksanteri III (Venäjä)
Aleksanteri III, Aleksandr Aleksandrovitš Romanov (10. maaliskuuta (J: 26. helmikuuta) 1845 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. marraskuuta (J: 20. lokakuuta) 1894 Livadijan palatsi, Jalta, Krim, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1881–1894.
Aleksanteri III (Venäjä) ja Nikolai II · Aleksanteri III (Venäjä) ja Suomen historian aikajana ·
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.
Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Nikolai II · Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Suomen historian aikajana ·
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Ensimmäinen maailmansota ja Nikolai II · Ensimmäinen maailmansota ja Suomen historian aikajana ·
Helmikuun manifesti
asetuskokoelmassa. Keisarillista julistuskirjaa on tapana nimittää manifestiksi, koska sen ruotsinkielinen otsikko kuuluu: ”Hans Kejserliga Majestäts Nådiga Manifest”. Helmikuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja (AsK 3/1899) oli Venäjän keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 antama säädös, jolla asetettiin erityinen säätämisjärjestys Suomen suuriruhtinaskuntaa koskeville yleisvaltakunnallisille laeille.
Helmikuun manifesti ja Nikolai II · Helmikuun manifesti ja Suomen historian aikajana ·
Helmikuun vallankumous
Helmikuun vallankumous oli maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtunut vallankumous, jonka seurauksena keisarinvalta kukistui.
Helmikuun vallankumous ja Nikolai II · Helmikuun vallankumous ja Suomen historian aikajana ·
Lokakuun vallankumous
Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.
Lokakuun vallankumous ja Nikolai II · Lokakuun vallankumous ja Suomen historian aikajana ·
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Moskova ja Nikolai II · Moskova ja Suomen historian aikajana ·
Neuvosto-Venäjä
Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.
Neuvosto-Venäjä ja Nikolai II · Neuvosto-Venäjä ja Suomen historian aikajana ·
Saksan keisarikunta
Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.
Nikolai II ja Saksan keisarikunta · Saksan keisarikunta ja Suomen historian aikajana ·
Sortovuodet
Eetu Iston teos ''Hyökkäys'' vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.
Nikolai II ja Sortovuodet · Sortovuodet ja Suomen historian aikajana ·
Suomen suuriruhtinas
Suomen suuriruhtinas on historiallinen arvonimi, joka kuului Ruotsin kuninkaan titteleihin vuosina 1581–1809 Suomen ollessa osa Ruotsia ja jota käytettiin Suomen suuriruhtinaskuntaa hallinneesta Venäjän keisarista vuosina 1809–1917.
Nikolai II ja Suomen suuriruhtinas · Suomen historian aikajana ja Suomen suuriruhtinas ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Nikolai II ja Suomi · Suomen historian aikajana ja Suomi ·
Tanska
Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Nikolai II ja Tanska · Suomen historian aikajana ja Tanska ·
Venäjän vuoden 1905 vallankumous
Mielenosoittajia matkalla Talvipalatsiin Pietarin verisunnuntaina. Venäjän vuoden 1905 vallankumous oli Venäjällä maanlaajuinen hallituksenvastainen liikehdintä, jolla ei ollut varsinaista johtoa, eikä siihen ollut yksittäistä syytä tai tavoitetta.
Nikolai II ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous · Suomen historian aikajana ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous ·
17. heinäkuuta
17.
17. heinäkuuta ja Nikolai II · 17. heinäkuuta ja Suomen historian aikajana ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Nikolai II ja Suomen historian aikajana
- Mitä heillä on yhteistä Nikolai II ja Suomen historian aikajana
- Yhtäläisyyksiä Nikolai II ja Suomen historian aikajana
Vertailu Nikolai II ja Suomen historian aikajana
Nikolai II on 167 suhteet, kun taas Suomen historian aikajana on 1264. niillä on yhteistä 16, Jaccard'in indeksi on 1.12% = 16 / (167 + 1264).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Nikolai II ja Suomen historian aikajana. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
