Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Helmikuun manifesti ja Nikolai Bobrikov
Helmikuun manifesti ja Nikolai Bobrikov on 35 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aleksanteri II (Venäjä), Aleksei Kuropatkin, Baltiansaksalaiset, Ensimmäinen sortokausi, Helsinki, Juliaaninen kalenteri, Laukkuryssä, Michael Leonard von Blom, Ministerivaltiosihteeri, Nikolai II, Oppikoulu, Ortodoksinen kirkko, Pietari (kaupunki), Porvoo, Senaatintori, Stepan Gontšarov, Suomalainen puolue, Suomen kenraalikuvernööri, Suomen markka, Suomen senaatti, Suomen suuriruhtinaskunnan armeija, Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomen valtiosihteerinvirasto, Suomenmaalainen sotilaspiiri, Suuri adressi, Tilaton väestö, Turkin sota, Valtakunnanlainsäädäntö, Venäjän keisari, ..., Venäjän keisarikunta, Venäjän vuoden 1905 vallankumous, Vjatšeslav von Plehwe, Vuoden 1905 suurlakko, Waldemar Schauman. Laajenna indeksi (5 lisää) »
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Aleksanteri II (Venäjä) ja Helmikuun manifesti · Aleksanteri II (Venäjä) ja Nikolai Bobrikov ·
Aleksei Kuropatkin
Aleksei Kuropatkin. Aleksei Nikolajevitš Kuropatkin (29. maaliskuuta (J: 17. maaliskuuta) 1848 Pihkovan kuvernementti – 16. tammikuuta 1925 Pihkovan kuvernementti) oli venäläinen kenraali ja poliitikko, joka toimi maansa sotaministerinä 1898–1904.
Aleksei Kuropatkin ja Helmikuun manifesti · Aleksei Kuropatkin ja Nikolai Bobrikov ·
Baltiansaksalaiset
Baltia vuonna 1250. Alueen vallanpitäjiä olivat piispat ja Saksalainen ritarikunta (.
Baltiansaksalaiset ja Helmikuun manifesti · Baltiansaksalaiset ja Nikolai Bobrikov ·
Ensimmäinen sortokausi
Ensimmäinen sortokausi on Suomessa käytetty nimitys ajanjaksosta 1899–1905, jolloin Venäjän keisarikunta pyrki lujittamaan ja yhtenäistämään Venäjän valtakuntaa toteuttamalla vähemmistökansallisuuksiin kohdistuvaa venäläistämispolitiikkaa Suomen suuriruhtinaskuntaa kohtaan.
Ensimmäinen sortokausi ja Helmikuun manifesti · Ensimmäinen sortokausi ja Nikolai Bobrikov ·
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Helmikuun manifesti ja Helsinki · Helsinki ja Nikolai Bobrikov ·
Juliaaninen kalenteri
Juliaaninen kalenteri, vanhojen suomalaisten kielessä vanha luku, on ollut käytössä Euroopassa antiikin ajoista saakka.
Helmikuun manifesti ja Juliaaninen kalenteri · Juliaaninen kalenteri ja Nikolai Bobrikov ·
Laukkuryssä
Kiestingistä saapuneita ”laukkuryssiä” Lohjalla. Laukkuryssät (myös ”reppuryssät”) olivat kulkukauppiaita, jotka kiersivät eri puolilla Suomea ja Pohjois-Ruotsia etenkin 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun alkupuolelle saakka.
Helmikuun manifesti ja Laukkuryssä · Laukkuryssä ja Nikolai Bobrikov ·
Michael Leonard von Blom
Michael Leonard von Blom (21. syyskuuta 1856 Hamina – 19. elokuuta 1919 Pietari) oli suomalainen kenraalimajuri ja senaattori.
Helmikuun manifesti ja Michael Leonard von Blom · Michael Leonard von Blom ja Nikolai Bobrikov ·
Ministerivaltiosihteeri
Ministerivaltiosihteeri (ruots. ministerstatssekreterare) oli virkamies, joka esitteli Venäjän keisarille Suomen suuriruhtinaskuntaa koskevat asiat.
Helmikuun manifesti ja Ministerivaltiosihteeri · Ministerivaltiosihteeri ja Nikolai Bobrikov ·
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
Helmikuun manifesti ja Nikolai II · Nikolai Bobrikov ja Nikolai II ·
Oppikoulu
Useimmat kaupunkien valtiolliset oppikoulut rakennettiin 1920- ja 1930-luvuilla ja niiden arkkitehtuuri edusti klassismia. Kuvassa Kemin lyseo. Oppikoulu oli Suomessa ennen vuosien 1972 - 1981 peruskoulu-uudistusta valtioneuvoston luvalla ylempää koulusivistystä varten perustettu valtion, kunnallinen tai yksityinen oppilaitos, johon saattoi pyrkiä kansakoulua 4 - 6 vuotta käytyään.
Helmikuun manifesti ja Oppikoulu · Nikolai Bobrikov ja Oppikoulu ·
Ortodoksinen kirkko
Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Helmikuun manifesti ja Ortodoksinen kirkko · Nikolai Bobrikov ja Ortodoksinen kirkko ·
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Helmikuun manifesti ja Pietari (kaupunki) · Nikolai Bobrikov ja Pietari (kaupunki) ·
Porvoo
Porvoo on Suomen kaupunki, joka sijaitsee maan etelärannikolla Uudenmaan maakunnassa.
Helmikuun manifesti ja Porvoo · Nikolai Bobrikov ja Porvoo ·
Senaatintori
Senaatintori on Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva tori ja Helsingin historiallinen keskusaukio.
Helmikuun manifesti ja Senaatintori · Nikolai Bobrikov ja Senaatintori ·
Stepan Gontšarov
Stepan Osipovitš Gontšarov (9. huhtikuuta (J: 28. maaliskuuta) 1831 – 21. kesäkuuta (J: 8. kesäkuuta) 1912 Pietarhovi)Harry Halén: Viaporin komendantit ja sotilaskuvernöörit 1808–1918, s. 17.
Helmikuun manifesti ja Stepan Gontšarov · Nikolai Bobrikov ja Stepan Gontšarov ·
Suomalainen puolue
Suomalainen puolue (myös vanhasuomalaiset ja suomettarelaiset) oli autonomisessa Suomen suuriruhtinaskunnassa vaikuttanut konservatiivinen ja suomenmielinen puolue.
Helmikuun manifesti ja Suomalainen puolue · Nikolai Bobrikov ja Suomalainen puolue ·
Suomen kenraalikuvernööri
Suomen kenraalikuvernööri oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen.
Helmikuun manifesti ja Suomen kenraalikuvernööri · Nikolai Bobrikov ja Suomen kenraalikuvernööri ·
Suomen markka
Yhden markan seteli vuodelta 1860. Suomen markka oli Suomen rahayksikkö vuosina 1860–2002.
Helmikuun manifesti ja Suomen markka · Nikolai Bobrikov ja Suomen markka ·
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Helmikuun manifesti ja Suomen senaatti · Nikolai Bobrikov ja Suomen senaatti ·
Suomen suuriruhtinaskunnan armeija
Suomen suuriruhtinaskunnalla oli vuosina 1812–1905 erilaisia omia joukko-osastoja.
Helmikuun manifesti ja Suomen suuriruhtinaskunnan armeija · Nikolai Bobrikov ja Suomen suuriruhtinaskunnan armeija ·
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät
Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.
Helmikuun manifesti ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Nikolai Bobrikov ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ·
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Helmikuun manifesti ja Suomen suuriruhtinaskunta · Nikolai Bobrikov ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Suomen valtiosihteerinvirasto
Suomen valtiosihteerinvirasto oli vuosina 1826–1918 autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan edustajana Pietarissa toiminut virasto.
Helmikuun manifesti ja Suomen valtiosihteerinvirasto · Nikolai Bobrikov ja Suomen valtiosihteerinvirasto ·
Suomenmaalainen sotilaspiiri
Suomenmaalainen sotilaspiiri eli Suomen sotilaspiiri oli yksi Venäjän keisarikunnan sotilaspiireistä vuosina 1864–1905.
Helmikuun manifesti ja Suomenmaalainen sotilaspiiri · Nikolai Bobrikov ja Suomenmaalainen sotilaspiiri ·
Suuri adressi
Suuri adressi sidottuna 26 niteeseen. Vieressä adressin keräykseen osallistunut filosofian tohtori Yrjö Wichmann. Suuri adressi oli adressi, joka kerättiin Suomessa ensimmäisen sortokauden alussa maaliskuussa 1899 vastalauseeksi Venäjän keisari Nikolai II:n 15.
Helmikuun manifesti ja Suuri adressi · Nikolai Bobrikov ja Suuri adressi ·
Tilaton väestö
Tilaton väestö, tilattomat eli maattomat on se Suomen osalta historiallinen osa maaseudun väestöä, jolla ei ollut omistuksessaan maata, vaan joka sai elantonsa muulla tavoin.
Helmikuun manifesti ja Tilaton väestö · Nikolai Bobrikov ja Tilaton väestö ·
Turkin sota
Kaartin 3. Suomen Tarkk'ampujapataljoonan sotilaita Gornyi Dubnjakin taistelun aikoihin. Taistelu Grivitsassa Kaartin upseereita ja aliupseereita. Turkin sota käytiin Venäjän keisarikunnan ja Osmanien valtakunnan välillä vuosina 1877–1878.
Helmikuun manifesti ja Turkin sota · Nikolai Bobrikov ja Turkin sota ·
Valtakunnanlainsäädäntö
Valtakunnanlainsäädäntö tarkoittaa koko liittovaltiota koskevaa lainsäädäntöä erotuksena osavaltioiden lainsäädännölle.
Helmikuun manifesti ja Valtakunnanlainsäädäntö · Nikolai Bobrikov ja Valtakunnanlainsäädäntö ·
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Helmikuun manifesti ja Venäjän keisari · Nikolai Bobrikov ja Venäjän keisari ·
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Helmikuun manifesti ja Venäjän keisarikunta · Nikolai Bobrikov ja Venäjän keisarikunta ·
Venäjän vuoden 1905 vallankumous
Mielenosoittajia matkalla Talvipalatsiin Pietarin verisunnuntaina. Venäjän vuoden 1905 vallankumous oli Venäjällä maanlaajuinen hallituksenvastainen liikehdintä, jolla ei ollut varsinaista johtoa, eikä siihen ollut yksittäistä syytä tai tavoitetta.
Helmikuun manifesti ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous · Nikolai Bobrikov ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous ·
Vjatšeslav von Plehwe
Vjatšeslav von Plehwe. Vjatšeslav Konstantinovitš von Plehwe (Pleve; 20. huhtikuuta (J: 8. huhtikuuta) 1846 Meštšovsk, Kalugan kuvernementti – 28. heinäkuuta (J: 15. heinäkuuta) 1904 Pietari) Presidential Library.
Helmikuun manifesti ja Vjatšeslav von Plehwe · Nikolai Bobrikov ja Vjatšeslav von Plehwe ·
Vuoden 1905 suurlakko
Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Lakkokuva Tampereen Kauppatorilta (nyk. Keskustori) loka-marraskuussa 1905. Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa loka–marraskuussa 1905 tapahtunut laaja, vallankumouksellinen lakko.
Helmikuun manifesti ja Vuoden 1905 suurlakko · Nikolai Bobrikov ja Vuoden 1905 suurlakko ·
Waldemar Schauman
Fredrik Waldemar Schauman (10. elokuuta 1844 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta – 16. syyskuuta 1911 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta) oli suomalainen salaneuvos, valtiopäivämies ja kenraaliluutnantti.
Helmikuun manifesti ja Waldemar Schauman · Nikolai Bobrikov ja Waldemar Schauman ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Helmikuun manifesti ja Nikolai Bobrikov
- Mitä heillä on yhteistä Helmikuun manifesti ja Nikolai Bobrikov
- Yhtäläisyyksiä Helmikuun manifesti ja Nikolai Bobrikov
Vertailu Helmikuun manifesti ja Nikolai Bobrikov
Helmikuun manifesti on 190 suhteet, kun taas Nikolai Bobrikov on 122. niillä on yhteistä 35, Jaccard'in indeksi on 11.22% = 35 / (190 + 122).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Helmikuun manifesti ja Nikolai Bobrikov. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
