Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Filosofia ja Nicolas Malebranche
Filosofia ja Nicolas Malebranche on 26 yhteisiä asioita (in Unionpedia): A priori ja a posteriori, Aristoteles, Aristotelismi, Augustinus, Baruch Spinoza, David Hume, Empirismi, Filosofi, Francis Bacon, George Berkeley, Immanuel Kant, John Locke, Kartesiolaisuus, Luonnontiede, Matematiikka, Metafysiikka, Platonismi, Pragmatismi, Psykologia, Rationalismi (tietoteoria), René Descartes, Renessanssi, Skolastiikka, Substanssi, Teologia, Ymmärrys.
A priori ja a posteriori
A priori ja a posteriori ovat tietoteoreettisia termejä, jotka viittaavat tietyn tiedon luonteeseen.
A priori ja a posteriori ja Filosofia · A priori ja a posteriori ja Nicolas Malebranche ·
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Aristoteles ja Filosofia · Aristoteles ja Nicolas Malebranche ·
Aristotelismi
Aristotelismiksi kutsutaan Aristoteleelle ominaista filosofista ajattelua ja Aristoteleen filosofian myöhempää systematisointia.
Aristotelismi ja Filosofia · Aristotelismi ja Nicolas Malebranche ·
Augustinus
Aurelius Augustinus (13. marraskuuta 354 Thagaste, Numidia – 28. elokuuta 430 Hippo Regius, Numidia) oli läntisen kristillisen kirkon merkittävin kirkkoisä, joka teki huomattavaa työtä filosofian ja teologian yhteensovittamisessa.
Augustinus ja Filosofia · Augustinus ja Nicolas Malebranche ·
Baruch Spinoza
Baruch (de) Spinoza (24. marraskuuta 1632 Amsterdam – 21. helmikuuta 1677 Haag), oli hollanninjuutalainen filosofi.
Baruch Spinoza ja Filosofia · Baruch Spinoza ja Nicolas Malebranche ·
David Hume
David Hume (7. toukokuuta (J: 26. huhtikuuta) 1711 Edinburgh, Skotlanti – 25. elokuuta 1776 Edinburgh, Skotlanti) oli skotlantilainen filosofi, taloustieteilijä ja historioitsija, joka tunnetaan parhaiten tietoteoreettisen empirismin kehittäjänä sekä Adam Smithin ja Thomas Reidin ohella valistusaatteen tärkeimpinä hahmoina Skotlannissa.
David Hume ja Filosofia · David Hume ja Nicolas Malebranche ·
Empirismi
Empirismi eli kokemusajattelu on tietoteoreettinen käsitys, jonka mukaan tieto perustuu kokemukseen. Empirismin mukaan tieto perustuu aistihavaintoihin ja empiiriseen eli kokemusperäiseen tutkimukseen.
Empirismi ja Filosofia · Empirismi ja Nicolas Malebranche ·
Filosofi
Filosofi on filosofian harjoittaja.
Filosofi ja Filosofia · Filosofi ja Nicolas Malebranche ·
Francis Bacon
Francis Bacon (22. tammikuuta 1561 Lontoo – 9. huhtikuuta 1626 Highgate) oli englantilainen yleisnero: kirjailija, lakimies, filosofi ja valtiomies.
Filosofia ja Francis Bacon · Francis Bacon ja Nicolas Malebranche ·
George Berkeley
George Berkeley George Berkeley (/ˈbɑːrkli/; 12. maaliskuuta 1685 Kilkennyn kreivikunta, Irlanti – 14. tammikuuta 1753 Oxford, Englanti) oli irlantilainen filosofi ja piispa.
Filosofia ja George Berkeley · George Berkeley ja Nicolas Malebranche ·
Immanuel Kant
Immanuel Kant (22. huhtikuuta 1724 Königsberg – 12. helmikuuta 1804 Königsberg) oli vaikutusvaltainen preussilainen filosofi.
Filosofia ja Immanuel Kant · Immanuel Kant ja Nicolas Malebranche ·
John Locke
John Locke (29. elokuuta 1632 Wrington, Somerset, Englannin kuningaskunta – 28. lokakuuta 1704 Essex, Englannin kuningaskunta) on tunnetuimpia uuden ajan filosofeja.
Filosofia ja John Locke · John Locke ja Nicolas Malebranche ·
Kartesiolaisuus
Kartesiolaisuus tarkoittaa René Descartesista alkunsa saanutta filosofiaa, joka ilmeni erityisesti tietoteoriassa sekä näkemyksessä nähdä mieli/sielu ja ruumis niiden "substantiaalisen yhteyden" vuoksi toisiinsa vahvasti sekoittuneina ja toisensa kanssa vuorovaikutuksessa olevina, siitä huolimatta, että ne voitiin metafysiikassa erottaa selvästi toisistaan (kartesiolainen dualismi).
Filosofia ja Kartesiolaisuus · Kartesiolaisuus ja Nicolas Malebranche ·
Luonnontiede
Kuun kääntöpuoli Apollo 11:stä nähtynä. Luonnontiede eli luonnontieteet on luontoa tutkivien tieteiden yhteisnimitys.
Filosofia ja Luonnontiede · Luonnontiede ja Nicolas Malebranche ·
Matematiikka
Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.
Filosofia ja Matematiikka · Matematiikka ja Nicolas Malebranche ·
Metafysiikka
Metafysiikka (meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.
Filosofia ja Metafysiikka · Metafysiikka ja Nicolas Malebranche ·
Platonismi
Platonismi on antiikin merkittävimmän filosofin, Platonin, ajatuksiin perustuva filosofinen koulukunta.
Filosofia ja Platonismi · Nicolas Malebranche ja Platonismi ·
Pragmatismi
Pragmatismi (Pihlström 2001, s. 14.
Filosofia ja Pragmatismi · Nicolas Malebranche ja Pragmatismi ·
Psykologia
Psykologia on tieteenala, jonka tutkimuksen kohteiksi katsotaan yleisesti kuuluvan ihmisen mieli ja käyttäytyminen.
Filosofia ja Psykologia · Nicolas Malebranche ja Psykologia ·
Rationalismi (tietoteoria)
Rationalismi (’laskeminen’, ’järki’, ’harkinta’) eli järkeisajattelu tai järkeistieto on tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan tiedon lähteenä on ensi sijassa järki eikä kokemus, dogmi tai usko.
Filosofia ja Rationalismi (tietoteoria) · Nicolas Malebranche ja Rationalismi (tietoteoria) ·
René Descartes
René Descartes (äännetään, latinalaistettu muoto Renatus Cartesius; 31. maaliskuuta 1596 La Haye en Touraine – 11. helmikuuta 1650 Tukholma) oli huomattava ranskalainen filosofi, matemaatikko, kirjailija ja tutkija, jota on kutsuttu uuden ajan filosofian perustajaksi.
Filosofia ja René Descartes · Nicolas Malebranche ja René Descartes ·
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Filosofia ja Renessanssi · Nicolas Malebranche ja Renessanssi ·
Skolastiikka
Danten ''Paratiisi'', Danten ja Beatricen ympärillä muun muassa skolastikot Tuomas Akvinolainen, Albert Suuri ja Petrus Lombardus (Philipp Veit, maalaus Casino Massimossa Roomassa) Skolastiikka oli filosofinen suuntaus tai menetelmä, jonka mukainen opetus oli vallalla keskiajan oppineiden parissa noin vuosina 1100–1500.
Filosofia ja Skolastiikka · Nicolas Malebranche ja Skolastiikka ·
Substanssi
Substanssi eli perusaines on filosofiassa perinteisen ontologian käsite, jolla tarkoitetaan pysyvää itsenäistä oliota.
Filosofia ja Substanssi · Nicolas Malebranche ja Substanssi ·
Teologia
Teologia tarkoittaa alun perin jumaluusoppia eli järjestelmällistä jumalan ja jumalaan liittyvien aiheiden tutkimusta (theos, ”jumala”, +, logos, ”sana”, ”järki”, ”keskustelu”, ”oppi”).
Filosofia ja Teologia · Nicolas Malebranche ja Teologia ·
Ymmärrys
Ymmärryksellä tarkoitetaan kykyä omaksua tieto jostakin asiasta niin syvällisesti ja perusteellisesti, että osaa palauttaa asian helposti mieleensä ja käyttää asiaa koskevaa tietoa monipuolisesti hyväkseen.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Filosofia ja Nicolas Malebranche
- Mitä heillä on yhteistä Filosofia ja Nicolas Malebranche
- Yhtäläisyyksiä Filosofia ja Nicolas Malebranche
Vertailu Filosofia ja Nicolas Malebranche
Filosofia on 272 suhteet, kun taas Nicolas Malebranche on 54. niillä on yhteistä 26, Jaccard'in indeksi on 7.98% = 26 / (272 + 54).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Filosofia ja Nicolas Malebranche. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
