Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Navetta ja Suomen historian aikajana
Navetta ja Suomen historian aikajana on 10 yhteisiä asioita (in Unionpedia): A. I. Virtanen, Karjanhoito, Kaura, Lammas, Nauta, Ohra, Ruis, Sika, Suuret nälkävuodet, Vehnä.
A. I. Virtanen
Artturi Ilmari Virtanen (15. tammikuuta 1895 Helsinki – 11. marraskuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen kemisti, professori ja Suomen Akatemian ensimmäinen esimies.
A. I. Virtanen ja Navetta · A. I. Virtanen ja Suomen historian aikajana ·
Karjanhoito
Lampaita ja nautoja laitumella. Karjanhoito eli karjatalous tarkoittaa karjaeläinten kuten naudan, jakkien tai vuohien kasvattamista ravinnon tai muiden niistä saatavien hyödykkeiden vuoksi.
Karjanhoito ja Navetta · Karjanhoito ja Suomen historian aikajana ·
Kaura
Kaura eli peltokaura (Avena sativa) on itsepölytteinen eli kleistogaami heinäkasvien heimoon kuuluva viljelykasvi ja viljalaji.
Kaura ja Navetta · Kaura ja Suomen historian aikajana ·
Lammas
Lammas (Ovis aries) on vuohieläinten alaheimoon kuuluva nisäkäs, jota kasvatetaan etenkin sen villan, lihan ja maidon vuoksi.
Lammas ja Navetta · Lammas ja Suomen historian aikajana ·
Nauta
Nauta (Bos taurus) on märehtiviin sorkkaeläimiin kuuluva nisäkäs. Naudan luonnonvarainen kantamuoto alkuhärkä kuoli 1600-luvulla sukupuuttoon. Siitä on kesytetty ja jalostettu viimeisten noin 9 000 vuoden aikana noin tuhat nautarotua. Maailmassa elää nykyisin yli miljardi nautaa. Nautoja hyödynnetään karjaeläiminä. Naudasta käytetään esimerkiksi liha, maito ja nahka. Naudanlihantuotanto kuormittaa ympäristöä merkittävästi.
Nauta ja Navetta · Nauta ja Suomen historian aikajana ·
Ohra
Ohra eli pelto-ohra (Hordeum vulgare) on itsepölytteinen eli kleistogaami viljakasvi, jota käytetään rehuna, oluen raaka-aineena ja ihmisravinnoksi muun muassa leipien ja puurojen muodossa.
Navetta ja Ohra · Ohra ja Suomen historian aikajana ·
Ruis
''Secale cereale''. Ruis eli leipäruis (Secale cereale) on viljelyskasvi.
Navetta ja Ruis · Ruis ja Suomen historian aikajana ·
Sika
Sika eli kesysika (Sus scrofa domestica) on eurooppalaisesta villisiasta hyötyeläimeksi jalostettu alalaji, jota kasvatetaan yleisesti lihan ja usein myös nahan tuotantoa varten. Joitakin sikoja pidetään myös lemmikkieläiminä, erityisesti minipossuja. Sikoja käytetään myös tryffelien etsijöinä etenkin Italiassa. Sika on hyvin sosiaalinen eläin, joka elää laumassa. Sian poikanen on nimeltään porsas. Aikuinen naaras on emakko ja uros on karju. Itäiset perinteiset nimitykset ovat potsi, porsas, imisä ja orasa. Puhekielessä porsasta, kuten myös uudempaa termiä possu käytetään usein sian tai sianlihan synonyyminä. Imisä voi tarkoittaa myös teuraaksi kasvatettavaa naarassikaa ja orasa kastroitua teuraaksi kasvatettavaa urossikaa. Sika elää yleensä noin 20-vuotiaaksi ellei sitä teurasteta. Sika on yksi ensimmäisistä kotieläimistä, sillä jo ihmisen afrikkalaisten esi-isien jäänteiden rinnalta on löytynyt merkkejä sioista. Kesysiat olivat rautakaudella ja keskiajalla karvaisia, kaarevaselkäisiä ja nykyistä pienempiä. Väriltään ne olivat ruskeita tai kirjavia.
Navetta ja Sika · Sika ja Suomen historian aikajana ·
Suuret nälkävuodet
Kerjäläisperhe maantiellä. Robert Wilhelm Ekmanin maalaus vuodelta 1860. Suuret nälkävuodet vuosina 1866–1868 olivat viimeisin laajamittainen nälänhätä Suomessa ja Länsi-Euroopassa.
Navetta ja Suuret nälkävuodet · Suomen historian aikajana ja Suuret nälkävuodet ·
Vehnä
Vehnä eli leipävehnä (Triticum aestivum) on vehnien sukuun kuuluva itsepölytteinen eli kleistogaami viljalaji, josta tehdään muun muassa leipää.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Navetta ja Suomen historian aikajana
- Mitä heillä on yhteistä Navetta ja Suomen historian aikajana
- Yhtäläisyyksiä Navetta ja Suomen historian aikajana
Vertailu Navetta ja Suomen historian aikajana
Navetta on 53 suhteet, kun taas Suomen historian aikajana on 1264. niillä on yhteistä 10, Jaccard'in indeksi on 0.76% = 10 / (53 + 1264).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Navetta ja Suomen historian aikajana. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
