Yhtäläisyyksiä Kasvit ja Mänty
Kasvit ja Mänty on 23 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aitotumaiset, Emi, Havupuut, Hede, Juuri, Kaarna, Lauhkea vyöhyke, Neulanen, Paljassiemeniset, Paperi, Putkilokasvit, Puu, Puuaines, Selluloosa, Siemen, Siemenkasvit, Siitepöly, Silmu, Symbioosi, Tärpätti, Tuulipölytys, Typpi, Yhteyttäminen.
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Aitotumaiset ja Kasvit · Aitotumaiset ja Mänty ·
Emi
Emi hedelmöityksen aikana. Emin pääosat ovat sikiäin ''fw'', vartalo ''g'' ja luotti ''n''. Muut osat ovat ''fs'' emin varren kaltainen kanta, ''fu'' funiculus on siemenaiheen sikiäimeen kiinnittävä rakenne, ''fw'' sikiäin on laajentunut osa, josta kehittyy hedelmä, ''cha'' kalatsa kiinnittää siemenaiheen istukkaan, ''nu'' nukellus on siemenaiheen sydän, ''mi'' on siitereikä, ''ii'' integumentti on kalvo, josta muodostuu siemenkuori; ''ii'' on sisempi kalvo ja ''ie'' ulompi kalvo, ''e'' alkiorakko, ''ek'' alkiorakon keskustuma, ''ei'' munasolu synergidisoluineen, ''an'' kolme antipodisolua ovat nukleiinihappovarastoja, ''g'' vartalo, ''n'' luotti ottaa vastaan siitepölyhiukkaset, ''p'' siitepölyhiukkanen, ''ps'' siiteputki. Emi tarkoittaa koppisiemenisten kasvien naaraspuolisia siitoslehtiä.
Emi ja Kasvit · Emi ja Mänty ·
Havupuut
Havupuut ovat paljassiemenisiin siemenkasveihin kuuluva kasviryhmä.
Havupuut ja Kasvit · Havupuut ja Mänty ·
Hede
Heteitä; vaaleanruskeita ponsia valkoisten palhojen päissä Hede on kukkivan kasvin kukan osa, joka tuottaa siitepölyä, ja saman kukan heteet yhdessä muodostavat hetiön.
Hede ja Kasvit · Hede ja Mänty ·
Juuri
Vesikasvatuksen avulla kasvaneita juuria. tulvien aiheuttaman maaperän kulumisen vuoksi. Juuri on kasvin lehdetön, tavallisesti maanalainen osa, joka kiinnittyy varteen ja kasvaa suurin piirtein alaspäin, mutta juuristo eli juurien muodostama kokonaisuus voi myös levittäytyä vaakatasossa.
Juuri ja Kasvit · Juuri ja Mänty ·
Kaarna
Puun rakenne: 1. sydänpuu, 2. vuosirengas, 3. puuaines, 4. jälsi, 5. nila, ja 6. kaarna. Montereynmännyn (''Pinus radiata'') kaarnaa Kaarna eli parkki on puuvartisten kasvien varsia ympäröivä ja juurien sisäpuolella kasvava kerros, joka suojaa kasvin sisempiä osia vahingoittumiselta ja sairauksilta.
Kaarna ja Kasvit · Kaarna ja Mänty ·
Lauhkea vyöhyke
Lauhkeat vyöhykkeet vihreällä ja violetilla värillä korostettuna. Lauhkea vyöhyke on maapallon ilmastovyöhyke subtrooppisen ja kylmän vyöhykkeen välillä, suunnilleen 40.
Kasvit ja Lauhkea vyöhyke · Lauhkea vyöhyke ja Mänty ·
Neulanen
Metsämännyn neulasia Saksanpihdan oksa, jossa kolmen eri neulasvuosikerran (vuosien 2002–2004) neulasia Neulanen on havupuille tyypillinen kapea lehti.
Kasvit ja Neulanen · Mänty ja Neulanen ·
Paljassiemeniset
Paljassiemeniset (Pinophyta tai Acrogymnospermae) on siemenkasveihin kuuluva kasviryhmä.
Kasvit ja Paljassiemeniset · Mänty ja Paljassiemeniset ·
Paperi
Tyhjä A4-paperiarkki Paperi on ohut ja litteä kuiduista puristamalla valmistettu yleinen kulutustavara.
Kasvit ja Paperi · Mänty ja Paperi ·
Putkilokasvit
Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.
Kasvit ja Putkilokasvit · Mänty ja Putkilokasvit ·
Puu
Riippakeltasalava (''Salix'' × ''sepulcralis'') Puu on suurikokoinen monivuotinen puuvartinen kasvi, jolla on yleensä yksi hallitseva varsi.
Kasvit ja Puu · Mänty ja Puu ·
Puuaines
Puun rakenne: 1. sydänpuu, 2. vuosirengas, 3. puuaines, 4. jälsi, 5. nila, ja 6. kaarna. Puuaines on kasveissa olevaa jällen sisäänpäin kasvattamaa solukkoa.
Kasvit ja Puuaines · Mänty ja Puuaines ·
Selluloosa
Selluloosa Selluloosa Selluloosa (C6H10O5)n on pitkäketjuinen, β-D-glukoosimolekyyleistä koostuva polysakkaridi, joka on rakenneaineena useimpien kasvien soluseinissä.
Kasvit ja Selluloosa · Mänty ja Selluloosa ·
Siemen
ravintovarasto ja osa ohuesta kuoresta. Siemen on suvullisesti lisääntyvän siemenkasvin lisääntymiselin.
Kasvit ja Siemen · Mänty ja Siemen ·
Siemenkasvit
Siemenkasvit eli spermatofyytit (Spermatophyta), toisinaan myös fanerogaamit (Phanerogamae) ovat putkilokasveja (Tracheophyta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.
Kasvit ja Siemenkasvit · Mänty ja Siemenkasvit ·
Siitepöly
Siitepölyhiukkasia mikroskooppikuvassa Siitepöly on siemenkasvien hedelehtien pölylokeroissa syntyvää jauhetta, jonka yksittäiset hiukkaset sisältävät kasvin koiraspuolisen gametofyytin.
Kasvit ja Siitepöly · Mänty ja Siitepöly ·
Silmu
Aitoviikunan silmu. Silmujen luokittelua. Silmu on versokasvien kehityksensä alussa oleva verso.
Kasvit ja Silmu · Mänty ja Silmu ·
Symbioosi
merivuokon (''Heteractis magnifica'') suhde on yksi esimerkki symbioosista. Yhteiselo eli symbioosi (kreikan sanoista σύν (syn) ’kanssa, yhdessä’ ja βίωσις (bios) ’elämä’) merkitsee biologiassa kahden tai useamman eliölajin edustajien läheistä yhteiselämää.
Kasvit ja Symbioosi · Mänty ja Symbioosi ·
Tärpätti
Ei kuvausta.
Kasvit ja Tärpätti · Mänty ja Tärpätti ·
Tuulipölytys
Tuulipölytys eli anemofilia on kasvien lisääntymiseen liittyvä tapahtuma, jossa siitepöly kulkeutuu heteistä emeille tuulen mukana.
Kasvit ja Tuulipölytys · Mänty ja Tuulipölytys ·
Typpi
Typpi on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N2.
Kasvit ja Typpi · Mänty ja Typpi ·
Yhteyttäminen
Yhteyttäminen tarkoittaa eliöissä tapahtuvaa energian sitomista orgaanisten yhdisteiden sidoksiin.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Kasvit ja Mänty
- Mitä heillä on yhteistä Kasvit ja Mänty
- Yhtäläisyyksiä Kasvit ja Mänty
Vertailu Kasvit ja Mänty
Kasvit on 264 suhteet, kun taas Mänty on 184. niillä on yhteistä 23, Jaccard'in indeksi on 5.13% = 23 / (264 + 184).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Kasvit ja Mänty. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: