Moskeija ja Osmanien valtakunta

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Moskeija ja Osmanien valtakunta

Moskeija vs. Osmanien valtakunta

Moskeija on perusmuodossaan yksinkertaisesti puhdas alue, joka on tarkoitettu rukoiluun. Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.

Anatolia

Anatolia on niemimaa, joka käsittää suurimman osan nykyisen Turkin Aasiaan kuuluvaa osaa.

Anatolia ja Moskeija · Anatolia ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »

Šiialaisuus

Ali ja hänen poikansa Hasan ja Husain 1800-luvun ihannoidussa persialaisessa muotokuvassa. Šiialaisuus on islamin pienempi päähaara, johon kuuluu noin 10–13 % kaikista muslimeista eli noin 200 miljoonaa, kun islamin pääsuuntaukseen sunnalaisuuteen kuuluu noin 87–90 % muslimeista eli vajaat kaksi miljardia.

Šiialaisuus ja Moskeija · Šiialaisuus ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »

Hagia Sofia

Hagia Sofia ('Pyhä viisaus') on historiallinen kirkko, museo ja moskeija Istanbulissa Turkissa.

Hagia Sofia ja Moskeija · Hagia Sofia ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »

Istanbul

Istanbul (vuosina 667 eaa. – n. 330 jaa. Byzantion, vuosina n. 330–1930 Konstantinopoli, virallisesti nimen muutti Mustafa Kemal Atatürk vuonna 1930) on Turkin väestöltään suurin kaupunki (yli 15,3 milj. asukasta), ja maan kulttuurin, viestinnän, viihteen ja talouden keskus.

Istanbul ja Moskeija · Istanbul ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »

Madrasa

Sher-Dorin historiallinen madrasa Samarkandissa Uzbekistanissa. Madrasa on arabiaa ja tarkoittaa suomeksi 'koulua' tai yleensä 'oppilaitosta'.

Madrasa ja Moskeija · Madrasa ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »

Seldžukit

Kartta seldžukkien hallitsemasta alueesta vuonna 1092. Karttaan on merkitty tähdellä pääkaupunki Ishfahan sekä Dandanaqanin (1040) ja Manzikertin (1071) taistelupaikat. Seldžukit olivat turkkilaiskansa, joka saapui ensimmäisenä turkkilaiskansana Vähään-Aasiaan 1000-luvun alussa Keski-Aasiasta.

Moskeija ja Seldžukit · Osmanien valtakunta ja Seldžukit · Katso lisää »

Sunnalaisuus

Islamin symbolina käytetään usein kuunsirppiä joskaan sillä ei ole yhtä keskeistä asemaa kuin kristityille ristillä tai juutalaisille Daavidin tähdellä. Sunnalaisuus on islaminuskon pääsuuntaus, johon kuuluu noin 80–90 prosenttia maailman noin 1,6 miljardista muslimista.

Moskeija ja Sunnalaisuus · Osmanien valtakunta ja Sunnalaisuus · Katso lisää »

Turkin kieli

Turkki on turkkilaisiin kieliin kuuluva kieli, jota puhutaan äidinkielenä Turkissa, Kyproksella, Bulgariassa, Kreikassa ja muissa Osmanien valtakuntaan kuuluneissa maissa sekä Ukrainassa ja Venäjän Tatarstanin tasavallassa.

Moskeija ja Turkin kieli · Osmanien valtakunta ja Turkin kieli · Katso lisää »