Sisällysluettelo
118 suhteet: Alkuaine, Alumiini, Amorfinen aine, Anhydriitti, Antimoni, Apatiitti, Aragoniitti, Arseeni, Arseenikiisu, Astatiini, Asu (mineralogia), Atomiabsorptiospektrometri, Atsuriitti, Bariumsulfaatti, Baryytti, Biotiitti, Boraatti, Bromi, Dolomiitti, Epäorgaaninen yhdiste, Fluoresenssi, Fluori, Fluoriitti, Fosfaatti, Fosfaattimineraali, Fosfidi, Fosforesenssi, Fosfori, Fossiili, Geologia, Granaatti, Graniitti, Halogeeni, Halogenidimineraali, Hammaskiille, Happi, Helmi, Hematiitti, Hydroksyyli, Ioni, Jalokivi, Jodi, Kahtaistaittuminen, Kalsiitti, Kalsium, Kalsiumsulfaatti, Karbidi, Karbonaatti, Karbonaattimineraali, Kiderakenne, ... Laajenna indeksi (68 lisää) »
- Mineraalit
- Mineralogia
Alkuaine
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja.
Katsoa Mineraali ja Alkuaine
Alumiini
Alumiiniatomeja kuvattuna elektronimikroskoopilla. Alumiini on alkuaineiden jaksollisen järjestelmän kolmanteen jaksoon ja 13. ryhmään (eli kolmanteen pääryhmään) kuuluva metalli.
Katsoa Mineraali ja Alumiini
Amorfinen aine
Lasikuulia. Lasi on tyypillinen amorfinen aine. Amorfinen aine (kreikaksi kirjaimellisesti epämuotoinen, muodoton) on kiinteän aineen toinen esiintymismuoto kiteisen aineen lisäksi.
Katsoa Mineraali ja Amorfinen aine
Anhydriitti
Anhydriitti on vedetön, tavallisesti massamainen kalsiumsulfaattimineraali, jota käytetään maanparannusaineena ja sementin valmistuksessa.
Katsoa Mineraali ja Anhydriitti
Antimoni
Antimonia Raakaa, kiteytynyttä antimonia (siniharmaat metallinhohtoiset säleet ja rakeet) kvartsissa. Antimoni on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Sb ja järjestysluku 51.
Katsoa Mineraali ja Antimoni
Apatiitti
Apatiittikide (vihreä) maasälvässä. Näyte löydetty Quebecistä, Kanadasta. Tyypillisiä apatiittikiteitä (vihreät). Apatiitti on yleinen fosfaattimineraali ja tärkeä fosfaatin lähde.
Katsoa Mineraali ja Apatiitti
Aragoniitti
Aragoniitti on ortorombista kalsiumkarbonaattia (CaCO3), jota esiintyy luonnossa mineraalina kuumien lähteiden läheisyydessä sekä kalkkikiviluolissa.
Katsoa Mineraali ja Aragoniitti
Arseeni
Arseeni on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on As, järjestysluku 33 ja CAS-numero 7440-38-2.
Katsoa Mineraali ja Arseeni
Arseenikiisu
Arseenikiisu (FeAsS) eli arsenopyriitti on hopeanvalkoinen tai teräksenharmaa, metallinkiiltoinen mineraali.
Katsoa Mineraali ja Arseenikiisu
Astatiini
Astatiinin paikka neptuniumin hajoamissarjassa. At-217 syntyy neptunium-237:n hajotessa. Astatiini eli astaatti on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on At, järjestysluku 85 ja CAS-numero 7440-68-8.
Katsoa Mineraali ja Astatiini
Asu (mineralogia)
Asu on mineralogiassa käytetty termi, joka kuvaa mineraalin kiteiden ulottuvuuksia suhteessa toisiinsa.
Katsoa Mineraali ja Asu (mineralogia)
Atomiabsorptiospektrometri
Atomiabsorptiospektrometri Atomiabsorptiospektrometria (AAS) on analyysimenetelmä, joka soveltuu alkuainemäärityksiin.
Katsoa Mineraali ja Atomiabsorptiospektrometri
Atsuriitti
Atsuriitti (Cu3(CO3)2(OH)2) on kuparimalmimineraali ja on väriltään keskisininen.
Katsoa Mineraali ja Atsuriitti
Bariumsulfaatti
Bariumsulfaatti on valkoinen kidemäinen yhdiste, jonka kaava on BaSO4.
Katsoa Mineraali ja Bariumsulfaatti
Baryytti
Baryytti eli raskassälpä on sulfaattimineraali, joka on kemiallisesti bariumsulfaattia (BaSO4).
Katsoa Mineraali ja Baryytti
Biotiitti
Biotiittilevy Biotiitti (K(Mg,Fe)3AlSi3O10(OH,F)2) eli tumma kiille on silikaattimineraali, joka muistuttaa ominaisuuksiltaan muskoviittia (vaaleaa kiillettä).
Katsoa Mineraali ja Biotiitti
Boraatti
Litiumboraatti koostuu boraattianionista ja litiumkationeista Boraatti on kemiallinen yhdiste, joka sisältää jonkinlaisen boraatti-ionin.
Katsoa Mineraali ja Boraatti
Bromi
Bromi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Br (löyhkä), järjestysluku 35 ja CAS-numero 7726-95-6.
Katsoa Mineraali ja Bromi
Dolomiitti
Dolomiitti (CaMg(CO3)2) on kemialliselta koostumukseltaan kalsiummagnesiumkarbonaattia.
Katsoa Mineraali ja Dolomiitti
Epäorgaaninen yhdiste
Epäorgaaninen yhdiste ("ei-eloperäinen yhdiste") on kemiallinen yhdiste, joka ei ole orgaaninen yhdiste.
Katsoa Mineraali ja Epäorgaaninen yhdiste
Fluoresenssi
Fluoresenssi on ilmiö, jossa aineen molekyylit absorboivat fotonin ja lyhyen ajan jälkeen emittoivat matalaenergisemmän fotonin, jolla on suurempi aallonpituus.
Katsoa Mineraali ja Fluoresenssi
Fluori
Fluori on halogeeneihin kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on F, järjestysluku 9 ja CAS-numero 7782-41-4.
Katsoa Mineraali ja Fluori
Fluoriitti
Fluoriitti eli fluorisälpä (CaF2) on halogenidimineraali, jota tavataan usein hydrotermisissä juonissa sekä sedimenttikivissä.
Katsoa Mineraali ja Fluoriitti
Fosfaatti
Fosfaatti-ionin rakenne Fosfaatti (ortofosfaatti, trioksidofosfaatti), PO43− on negatiivinen ioni eli anioni, jossa fosfori esiintyy viidenarvoisena.
Katsoa Mineraali ja Fosfaatti
Fosfaattimineraali
Apatiittikide Erytriinikiteitä Marokosta Monatsiittinäytteitä Madagaskarista, näytteillä Bonnin mineralogisessa museossa Fosfaattimineraalit ovat mineraaleja, joissa esiintyy fosfaatti-anioni (PO43-), tai sen tilalla joskus substituoituneena arsenaatti- (AsO43-) tai vanadaatti-ioni (VO43-).
Katsoa Mineraali ja Fosfaattimineraali
Fosfidi
Fosfidi-ioni Fosfidit ovat fosforin ja jonkin elektropositiivisemman alkuaineen muodostamia yhdisteitä, joissa fosforin hapetusluku on -III.
Katsoa Mineraali ja Fosfidi
Fosforesenssi
Fosforoivaa ainetta tavallisessa valaistuksessa, UV-valossa ja pimeässä. Fosforesenssi (myös fosforenssi) on ilmiö, jossa fosforoiva aine absorboi sähkömagneettista säteilyä ja emittoi eli säteilee sitten viiveellä pienempienergistä säteilyä.
Katsoa Mineraali ja Fosforesenssi
Fosfori
Fosfori on yksi maapallon yleisimmistä alkuaineista.
Katsoa Mineraali ja Fosfori
Fossiili
trilobiitin fossiili. ''Isocrinus nicoleti'' Fossiili on vähintään 10 000 vuotta sitten eläneen eliön jäännös.
Katsoa Mineraali ja Fossiili
Geologia
Maa Apollo 17:n astronauttien kuvaamana. Geologia (kreikan sanoista γη- (ge-, ’maa’) ja λογος (logos, ’tiede’)) on tieteenala, joka tutkii Maata ja sen historiaa, rakennetta, koostumusta sekä sen muotoutumiseen vaikuttavia tapahtumia.
Katsoa Mineraali ja Geologia
Granaatti
Grossulaarikide Siperiasta, viistehiottu spessartiini (10×8 mm) sekä rodoliitti Tansaniasta. Granaatti on ryhmä silikaattimineraaleja, joita yhdistää kemiallinen koostumus X3Al2(SiO4)3 ja kuutiollinen kidejärjestelmä.
Katsoa Mineraali ja Granaatti
Graniitti
Graniitti on rakeinen syväkivilaji, joka kuuluu magmakiviin.
Katsoa Mineraali ja Graniitti
Halogeeni
Halogeeneja: kloori, bromi ja jodi. Halogeenit ovat jaksollisen järjestelmän 17.
Katsoa Mineraali ja Halogeeni
Halogenidimineraali
Fluoriittikiteitä. Halogenidimineraalit ovat mineraaleja, jotka ovat jonkin metallin ja halogeenien (fluori, kloori, bromi, jodi, astatiini) yhdisteitä.
Katsoa Mineraali ja Halogenidimineraali
Hammaskiille
Hammaskiille eli adamantiini on hampaiden pinnalla oleva erittäin kova, vaalea, läpikuultava, lähes kokonaan mineraaleista (n. 96 %) muodostunut kudos.
Katsoa Mineraali ja Hammaskiille
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Katsoa Mineraali ja Happi
Helmi
Japanilaisia viljeltyjä helmiä. Helmi on helmisimpukoiden ja eräiden suurikokoisten kotiloiden synnyttämä helmiäispallo.
Katsoa Mineraali ja Helmi
Hematiitti
alt.
Katsoa Mineraali ja Hematiitti
Hydroksyyli
Hydroksyyliryhmä (sinisellä) Hydroksyyli (-OH) on funktionaalinen ryhmä, joka koostuu yksinkertaisella kovalenttisella sidoksella sitoutuneesta vedystä ja hapesta.
Katsoa Mineraali ja Hydroksyyli
Ioni
Ioni on sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli.
Katsoa Mineraali ja Ioni
Jalokivi
Jalokiviä ja puolijalokiviä: timantti (väritön), safiiri (sininen), rubiini (punainen), ametisti (violetti) ja smaragdi (vihreä) Jalokivet ovat kiiltäviä, vahvasti valoa taittavia, läpinäkyviä, värillisiä tai värittömiä ja kovia mineraaleja, jotka kauneutensa, kestävyytensä ja harvinaisuutensa vuoksi ovat haluttuja ja arvokkaita.
Katsoa Mineraali ja Jalokivi
Jodi
Jodi on halogeeneihin kuuluva hiven- ja alkuaine, jonka kemiallinen merkki on I, järjestysluku 53 ja CAS-numero 7553-56-2.
Katsoa Mineraali ja Jodi
Kahtaistaittuminen
Valonsäteiden siirtymä ja kohtisuora polarisaatio niiden kulkiessa kahtaistaittavan aineen läpi. Ruutupaperin päälle asetettu kalsiittikide, siniset viivat osoittavat kahtaistaittumista Kalsiittikide katsottuna polarisoivan suodattimen läpi Kahtaistaittuminen on valonsäteen hajoamista kahdeksi säteeksi sen kulkiessa eräiden anisotrooppisten aineiden kuten kalsiitin tai boorinitridin läpi.
Katsoa Mineraali ja Kahtaistaittuminen
Kalsiitti
Vihreää kalsiittia Sinistä kalsiittia Kalsiitti eli kalkkisälpä (CaCO3) on mineraali, joka on kemialliselta koostumukseltaan kalsiumkarbonaattia.
Katsoa Mineraali ja Kalsiitti
Kalsium
Kalsium on maa-alkalimetalleihin kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Ca (.
Katsoa Mineraali ja Kalsium
Kalsiumsulfaatti
Kalsiumsulfaatti on epäorgaaninen kemiallinen yhdiste.
Katsoa Mineraali ja Kalsiumsulfaatti
Karbidi
Titaanikarbidin kidehilan rakenne Karbidi on hiilen ja sitä vähemmän elektronegatiivisen aineen yhdiste.
Katsoa Mineraali ja Karbidi
Karbonaatti
Karbonaatti-ionin resonanssimuodot Karbonaatti CO32- on anioni, jossa esiintyy hiili- ja happiatomeja.
Katsoa Mineraali ja Karbonaatti
Karbonaattimineraali
Malakiitti on kuparipitoinen karbonaattimineraali. Karbonaattimineraalit ovat mineraaleja, jotka koostuvat metalleista ja karbonaatti-ionista CO32−.
Katsoa Mineraali ja Karbonaattimineraali
Kiderakenne
Kiderakenne on atomien järjestys kiteisessä aineessa.
Katsoa Mineraali ja Kiderakenne
Kiille
Kiillettä Kiilteet ovat ryhmä silikaatteihin lukeutuvia mineraaleja, joille on yhteistä yksi erittäin etevä lohkosuunta, mistä syystä kiilteet lohkeavat helposti ohuiksi läpikuultaviksi liuskoiksi.
Katsoa Mineraali ja Kiille
Kiilto (mineralogia)
Kiilto kuvaa mineraalin tapaa heijastaa valoa.
Katsoa Mineraali ja Kiilto (mineralogia)
Kiinteä olomuoto
Olomuodot ja niiden väliset muutokset Kiinteä olomuoto on aineen olomuoto, jossa sillä on määrätty tilavuus ja muoto, ja se vastustaa voiman aiheuttamia muodonmuutoksia.
Katsoa Mineraali ja Kiinteä olomuoto
Kipsi
Kipsijauhetta. Kipsi (kalsiumsulfaattidihydraatti) on kivennäinen, vesipitoinen kalsiumsulfaatti (CaSO4 · 2 H2O).
Katsoa Mineraali ja Kipsi
Kivennäisaine
Kivennäisaineet ovat ravinnon mukana saatavia alkuaineita.
Katsoa Mineraali ja Kivennäisaine
Kivi
Dioriittia Jalokiviä (timanttia) Kallio muodostuu kivestä. Kivi on seosmateriaali, joka muodostuu mineraaleista.
Katsoa Mineraali ja Kivi
Kloori
Kloori on halogeeneihin kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Cl (kreikaksi khloros vaaleanvihreä), järjestysluku 17 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Katsoa Mineraali ja Kloori
Korukivi
'''Jalokiviä ja korukiviä'''1 turkoosi2 musta obsidiaani 3 krysokolla4 tiikerinsilmä5 savukvartsi6 vesimeloni turmaliini7 karneoli8 pyriitti9 sugiliitti10 malakiitti11 ruusukvartsi12 lumihiutale obsidiaani13 rubiini14 sammalakaatti15 punainen jaspis16 ametisti17 sinipitsiakaatti18 lapis latsuli Korukivi (aiemmin puolijalokivi) on mineraali tai harvemmin kivilaji, jota pelkän koristeellisuutensa vuoksi hiotaan käytettäväksi koruissa tai muissa pienissä koriste-esineissä.
Katsoa Mineraali ja Korukivi
Korundi
Korundi on mineraali, joka on alumiinioksidin (Al2O3) kiteinen muoto.
Katsoa Mineraali ja Korundi
Kovuus
Kovuus on materiaalin mekaaninen ominaisuus, kyky vastustaa muodonmuutosta eli naarmuuntumista, kulumista ja leikkaantumista.
Katsoa Mineraali ja Kovuus
Kromiitti
Kromiitti on mustanvälkehtivä spinelliryhmään kuuluva malmimineraali, jonka koostumus on FeCr2O4.
Katsoa Mineraali ja Kromiitti
Kvartsi
Kvartsi eli ukonkivi on hyvin yleinen hohkasilikaattimineraali maankuoressa, ja se on tärkeä kivilajeja muodostava mineraali.
Katsoa Mineraali ja Kvartsi
Läpinäkyvyys
Läpinäkyvyys on aineen ominaisuus, joka kuvaa valon etenemistä aineen läpi ilman merkittävää sirontaa, niin että takana olevat esineet näkyvät selvästi.
Katsoa Mineraali ja Läpinäkyvyys
Litosfääri
Moho-pinta Litosfääri eli kivikehä koostuu Maan kuoresta ja vaipan ylimmästä osasta.
Katsoa Mineraali ja Litosfääri
Lohkeavuus
Lohkeavuus on mineraalien mekaaninen ominaisuus.
Katsoa Mineraali ja Lohkeavuus
Luminesenssi
Luminesenssi tarkoittaa ilmiötä, jossa atomin tai molekyylin viritystila purkautuu, ja atomi palaa alemmalle energiatasolle vapauttaen ylimääräisen energian valona.
Katsoa Mineraali ja Luminesenssi
Lyijyhohde
Lyijyhohde eli galeniitti on yleinen lyijysulfidimineraali (kemiallinen kaava: PbS, lyijysulfidi).
Katsoa Mineraali ja Lyijyhohde
Maasälpä
Maasälvät ovat joukko hyvin yleisiä hohkasilikaattimineraaleja maankuoressa.
Katsoa Mineraali ja Maasälpä
Magma
Tässä kuvassa on magmaa, joka on purkautunut maan pinnalle, jolloin magmaa kutsutaan laavaksi Magma on maanpinnan alapuolella esiintyvä sulan tai puoliksi sulaneen kiven, sekä erilaisten kiinteiden ja haihtuvien aineiden seos.
Katsoa Mineraali ja Magma
Magneetti
Magneettiset voimaviivat tankomagneetin ympärillä. Kuva on muodostettu ripottelemalla rautajauhetta magneetin päällä olevalle paperille. Magneetti on kappale, joka luo ympärilleen magneettikentän.
Katsoa Mineraali ja Magneetti
Magneettikiisu
Magneettikiisu Fe0,83-1S eli pyrrotiitti on yleinen mineraalina esiintyvä rautasulfidi, joka sisältää usein jonkin verran nikkeliä.
Katsoa Mineraali ja Magneettikiisu
Magnesiitti
Magnesiitti (MgCO3, magnesiumkarbonaatti) on kalsiitin ja dolomiitin kaltainen, mutta on karbonaattimineraaleista kaikkein kovin.
Katsoa Mineraali ja Magnesiitti
Magnetiitti
Magnetiitti (Fe3O4) on spinelliryhmään kuuluva oksidimineraali ja tärkeä rautamalmimineraali.
Katsoa Mineraali ja Magnetiitti
Malakiitti
Raakamalakiittia emäkivessä Levyksi hiottua malakiittia Malakiittiveistos Carnegien Luonnonhistoriallisessa museossa Malakiittikiteitä Malakiitti (emäksinen kuparikarbonaatti Cu2CO3(OH)2) on kuparimalmien muuttumistuloksena muodostuva voimakkaan vihreä mineraali.
Katsoa Mineraali ja Malakiitti
Malmi
hematiittia sisältävä raitainen rautamuodostuma Malmi tarkoittaa sellaista luonnollista mineraaliesiintymää, josta voidaan taloudellisesti tuottaa metalleja.
Katsoa Mineraali ja Malmi
Massaspektrometria
LTQ Orbitrap XL -orbitrap-massaspektrometri. Massaspektrometri (MS) eli massaspektrografi on laite, jota käytetään positiivisten tai negatiivisten ionien alkeisvarausten ja molekyylien tai atomien massojen tutkimisessa sekä fysikaalisessa tutkimuksessa, kuten alkuaineiden isotooppijakaumien selvittämisessä.
Katsoa Mineraali ja Massaspektrometria
Metalli
Yttriummetallia Sulaa rautaa Rautajauhetta valaa muotteihin. Alkuaineryhmänä metallit ovat alkuaineita, joilla on useita seuraavista, epämetalleista poikkeavia ominaisuuksia.
Katsoa Mineraali ja Metalli
Metalliseos
Teräsvaijeria - teräs on raudan ja hiilen metalliseos. Metalliseos eli lejeerinki on vähintään yhden metallin ja yhden tai useamman muun alkuaineen seos, jolla on metalliset ominaisuudet.
Katsoa Mineraali ja Metalliseos
Metamorfoosi (geologia)
Metamorfoosilla käsitetään pääosin kiinteässä tilassa tapahtuvaa kiven mineraalien, rakenteen tai molempien muutosta vastaamaan uusia fysikaalisia ja kemiallisia olosuhteita, kuitenkin niin, että ne poikkeavat kiven synty- tai kerrostumisajankohtana vallinneista olosuhteista.
Katsoa Mineraali ja Metamorfoosi (geologia)
Mineralogia
Mineralogia on geologiaan kuuluva tieteenala, joka tutkii mineraalien kiderakennetta sekä kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia.
Katsoa Mineraali ja Mineralogia
Mohsin kovuus
Mohsin kovuusasteikko on yksinkertainen tapa luokitella mineraalien kovuus.
Katsoa Mineraali ja Mohsin kovuus
Muskoviitti
Muskoviittilevy Muskoviitti (KAl2(Si3Al)O10(OH, F)2) eli vaalea kiille on yleinen mineraali.
Katsoa Mineraali ja Muskoviitti
Natrium
Natrium on pehmeä, kevyt ja reaktiivinen alkalimetalli, sähköä johtava elektrolyytti ja makrokivennäisaine, joka on välttämätön aineenvaihdunnan toiminnalle.
Katsoa Mineraali ja Natrium
Nikkeli
Nikkeli on rautaryhmään kuuluva ferromagneettinen metallinen alkuaine.
Katsoa Mineraali ja Nikkeli
Nitraatti
resonanssimuodot. Nitraatti (NO3- eli nitraatti-ioni), kuten myös nitriitti (NO2), ovat typen ja hapen muodostamia anioneja.
Katsoa Mineraali ja Nitraatti
Nitridi
Nitridi-ioni (N3&minus) on typpiatomi, jolla on kolmen elektronin ylimäärä, ja on siten negatiivisesti varautunut ioni eli anioni.
Katsoa Mineraali ja Nitridi
Oliviini
Oliviini on silikaattimineraali, jonka kemiallinen kaava on (Mg,Fe)2SiO4.
Katsoa Mineraali ja Oliviini
Pii (alkuaine)
Yksikiteinen (koko palkki on yhtä ja samaa kidettä) piipalkki ja pienempiä paloja piikiteistä. Pii on puolimetalli, joka on maankuoren toiseksi yleisin alkuaine.
Katsoa Mineraali ja Pii (alkuaine)
Plankton
Planktoneliö (valtameren katka). Plankton (vaeltava, ajelehtiva) eli keijusto on yhteisnimitys kaikille vedessä vapaasti eläville, useimmiten mikroskooppisille mutta myös suuremmille eliöille, jotka liikkuvat lähinnä ajelehtimalla virtausten mukana tai liikkuvat hitaasti.
Katsoa Mineraali ja Plankton
Posliini
Tanssijat. Meissen-posliinia. Vuoden 1744 malli. Posliini eli porsliini on kaoliinista, maasälvästä ja kvartsista polttamalla valmistettu, murtopinnaltaan valkoinen, kova ja läpikuultava keraaminen tuote, joka syntyy siten, että maasälpä ja kvartsi sulavat ja näin syntyneet silikaatit muodostavat sulamattomien kaoliinihiukkasten kanssa tiiviin seoksen.
Katsoa Mineraali ja Posliini
Radioaktiivisuus
Radioaktiivinen hajoaminen on tapahtuma, jossa rakenteeltaan epävakaa atomiydin ilman ulkoista vaikutusta hajoaa ja menettää energiaa muuttuen kevyemmiksi atomiytimiksi.
Katsoa Mineraali ja Radioaktiivisuus
Rapautuminen
holvikaareksi kutsuttu kivimuodostuma Jordaniassa. Rapautuminen on kallion tai muun kiven murenemista.
Katsoa Mineraali ja Rapautuminen
Rauta
Rauta on siirtymämetallien ryhmään kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Fe.
Katsoa Mineraali ja Rauta
Röntgendiffraktio
kuvalevyilmaisimella. Röntgendiffraktio (lyhenne XRD) on ilmiö, jossa röntgensäteily diffraktoituu kiteestä.
Katsoa Mineraali ja Röntgendiffraktio
Rikki
Rikki on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on S, järjestysluku 16 ja IUPACin standardin mukainen atomimassa on amu.
Katsoa Mineraali ja Rikki
Scheeliitti
Suuria scheeliittikiteitä Scheeliittiä ultraviolettivalossa Scheeliitti (CaWO4), on volframimalmimineraali.
Katsoa Mineraali ja Scheeliitti
Sedimentaatio
Sedimentaatio eli sedimentoituminen on prosessi, jossa kertyy sedimenttiä.
Katsoa Mineraali ja Sedimentaatio
Sedimentti
Sedimentti tarkoittaa kerrostuvaa maa-ainesta, joka on siirtynyt paikalle veden, tuulen tai jäätikön vaikutuksesta.
Katsoa Mineraali ja Sedimentti
Sideriitti
Hiottua sideriittiä Sideriitti (FeCO3) eli rautasälpä on karbonaattimineraali ja on myös rautamalmimineraali.
Katsoa Mineraali ja Sideriitti
Silikaattimineraali
Silikaattimineraalit eli silikaatit (ja joihin kuuluu yli 300 eri mineraalia. Kemiallisesti ne koostuvat silikaateista, jotka ovat piin ja hapen muodostamia yhdisteitä (esimerkiksi SiO2 tai SiO4) ja sisältävät yleensä myös yhtä tai useampaa metallia sekä joskus lisäksi vetyä.
Katsoa Mineraali ja Silikaattimineraali
Simpukat
Simpukat (Bivalvia) on kotiloiden jälkeen toiseksi suurin nilviäisluokka, joka kattaa lähes 10 000 elossa olevaa lajia.
Katsoa Mineraali ja Simpukat
Spinelli
Spinelli on spinelliryhmään kuuluva mineraali, jonka kemiallinen koostumus on MgAl2O4.
Katsoa Mineraali ja Spinelli
Strontiumsulfaatti
Strontiumsulfaatti (SrSO4) on strontium- ja sulfaatti-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste.
Katsoa Mineraali ja Strontiumsulfaatti
Sulfaatti
Sulfaatti-ioni SO42− Sulfaatit ovat rikkihapon suoloja.
Katsoa Mineraali ja Sulfaatti
Sulfidi
Sulfidianioni Sulfidit ovat rikin yhdisteitä, joissa rikki on alimmassa hapetusluvussaan –II.
Katsoa Mineraali ja Sulfidi
Sulfidimineraali
Sulfidimineraalit ovat mineraaleja, jotka koostuvat ensisijassa rikin yhdisteistä, tyypillisesti sulfidi- (S2-) tai persulfidi-anioneista (S22-). Monet sulfidimineraalit ovat tärkeitä malmimineraaleja.
Katsoa Mineraali ja Sulfidimineraali
Suola
Suolakiteitä Suola on kemiassa nykyisin käytetyn määritelmän mukaan yhdiste, joka kiinteässä olomuodossa koostuu ionisidosten koossa pitämistä kiteistä.
Katsoa Mineraali ja Suola
Suolahappo
Suolahappo, vetykloridihappo eli kloorivetyhappo on vahvasti hapan liuos, joka syntyy vetykloridin eli kloorivedyn (HCl) liuetessa veteen.
Katsoa Mineraali ja Suolahappo
Taitekerroin
Taitekerroin kuvaa sitä, miten aine vaikuttaa sähkömagneettiseen säteilyyn.
Katsoa Mineraali ja Taitekerroin
Tiheys
Tiheys on suure/määrä, joka ilmaisee kappaleen massan suhteessa sen tilavuuteen.
Katsoa Mineraali ja Tiheys
Torium
Torium on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Th ja järjestysluku 90.
Katsoa Mineraali ja Torium
Ultraviolettisäteily
Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudet. Ultraviolettisäteily (lyh. UV-säteily) on esimerkiksi auringosta, loiste- tai halogeenivalaisimesta tai ultraviolettilampusta peräisin olevaa sähkömagneettista säteilyä.
Katsoa Mineraali ja Ultraviolettisäteily
Uraani
Uraani on alkuaine ja myrkyllinen raskasmetalli, jonka kaikki luonnossa esiintyvät ja keinotekoiset isotoopit ovat radioaktiivisia, useimmiten alfa-säteilijöitä.
Katsoa Mineraali ja Uraani
Vanadiini
Vanadiini on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on V, järjestysluku 23 ja CAS-numero 7440-62-2.
Katsoa Mineraali ja Vanadiini
Väri
Värikynillä muodostettu väriympyrä. Väri on esineestä, aineesta tai muusta vastaavasta säteilevän tai heijastuvan valon aallonpituudesta ja intensiteetistä riippuva näköaistimuksena havaittava ominaisuus.
Katsoa Mineraali ja Väri
Viiru
Viiru (tarkemmin mineraalipölyn väri) on mineralogiassa mineraalien määrittämiseen ja tunnistamiseen käytettävä menetelmä.
Katsoa Mineraali ja Viiru
Volframihappo
Volframihappo (H2WO4) on epäorgaaninen volframin yhdiste, jota voidaan pitää volframitrioksidin hydraattina (WO3·H2O).
Katsoa Mineraali ja Volframihappo
Vuorisuola
Vuorisuola (NaCl) eli haliitti, joskus myös kivisuola, on geologinen aines, jonka nimitys viittaa sekä mineraaliin että sen muodostamaan kivilajiin.
Katsoa Mineraali ja Vuorisuola
Katso myös
Mineraalit
Mineralogia
- Evaporiitti
- Fulguriitti
- Gemmologia
- Isomorfinen seossarja
- Jalokivi
- Kaksoskide
- Kiilto (mineralogia)
- Kissansilmäilmiö
- Konkreetio
- Luettelo mineraaleista
- Mineraali
- Mineralogia
- Mohsin kovuus
- Murros (mineralogia)
- Perovskiittirakenne
- Polymorfia
- Rautahilkka
- Viiru
- Wigner–Seitzin solu
Tunnetaan myös nimellä Kivennäinen, Kivikunta, Mineraalit.