Mikael Hakim ja Roxelana

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Mikael Hakim ja Roxelana

Mikael Hakim vs. Roxelana

Kirjassa Mikael tapaa Venetsiassa taidemaalari Tizianin, joka maalaa tästä muotokuvan, jota hän kuvailee sanoin: ”''Huolettomasti pitelin toisesta kädestä riisumaani venetsialaista hansikasta kapeiden pitsien koristaessa tumman pukuni kaulusta ja hihansuita. Myös kultaketjun hän maalasi kaulaani''”. Todellisuudessa tämä maalaus kuvaa tuntematonta italialaista hovimiestä.''Tizian: Uomo dal guanto'' (Mies hansikas kädessä) Mikael Hakim: kymmenen kirjaa Mikael Carvajalin eli Mikael El-Hakimin elämästä vuosina 1527–38 hänen tunnustettuaan ainoan Jumalan ja antauduttuaan Korkean Portin palvelukseen on Mika Waltarin historiallinen romaani vuodelta 1949. Roxelana, Tizianin maalaus 1500-luvun puolivälistä. Roxelana eli Hürrem Sultan (nimillä useita kirjoitusasuja;; noin 1504 tai 1505 Rohatyn, Puola – 15. huhtikuuta 1558 Konstantinopoli) oli Osmanien valtakunnan sulttaanin Suleiman Suuren puoliso.

Islam

Islam (’alistuminen’) on monoteistinen, Lähi-idässä syntynyt uskonto.

Islam ja Mikael Hakim · Islam ja Roxelana · Katso lisää »

Mika Waltari

Mika Toimi Waltari (19. syyskuuta 1908 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta – 26. elokuuta 1979 Helsinki, Suomi) oli merkittävä suomalainen kirjailija.

Mika Waltari ja Mikael Hakim · Mika Waltari ja Roxelana · Katso lisää »

Orjuus

Orjia Itä-Afrikassa Orjuus tarkoittaa henkilöön kohdistuvaa riistoa, jota tämä ei pysty torjumaan pakon käytön ja väkivallan takia.

Mikael Hakim ja Orjuus · Orjuus ja Roxelana · Katso lisää »

Osmanien valtakunta

Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.

Mikael Hakim ja Osmanien valtakunta · Osmanien valtakunta ja Roxelana · Katso lisää »

Pargalı Ibrahim pašša

Pargalı Ibrahim pašša eli Frenk İbrahim pašša (noin 1493 – 1536) oli sulttaani Suleiman Suuren ensimmäinen suurvisiiri.

Mikael Hakim ja Pargalı Ibrahim pašša · Pargalı Ibrahim pašša ja Roxelana · Katso lisää »

Suleiman Suuri

Suleiman I Suuri (6. marraskuuta 1494 – 5./6. syyskuuta 1566) (kutsumanimeltään Euroopassa ”Suuri”, islamilaisessa maailmassa ”Lain antaja”) oli Osmanien valtakunnan sulttaani vuodesta 1520 vuoteen 1566 ja Selim I:n seuraaja.

Mikael Hakim ja Suleiman Suuri · Roxelana ja Suleiman Suuri · Katso lisää »