62 suhteet: Assimilaatio (fonetiikka), Äänne, Bengt Pohjanen, Evankeliumi Markuksen mukaan, Genetiivi, Germaanit, Haaparannan kunta, Illatiivi, Instruktiivi, Itämerensuomalaiset kielet, Itämurteet, Jällivaaran kunta, Kielitiede, Kiirunan kunta, Komitatiivi, Konsonantti, Korpus, Lainasana, Latinalaiset aakkoset, Länsimurteet, Länsipohjalaiset, Luulaja, Luulajan teknillinen yliopisto, Meänmaa, Meänmaan lippu, Murre, Nominatiivi, Nomini, Norrbottenin lääni, Oulun yliopisto, Pajalan kunta, Passiivi, Peräpohjalaiset murteet, Perfekti, Pluskvamperfekti, Rasismi, Romaani, Ruotsi, Ruotsin kieli, Ruotsin valtiopäivät, Saamelaiset, Saamelaiskielet, Sanasto, Sosiologia, Suomalais-permiläiset kielet, Suomalais-saamelaiset kielet, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomalais-volgalaiset kielet, Suomen kieli, Suomi, ..., Tornionlaakso, Tukholman yliopisto, Uralilaiset kielet, Uumaja, Uumajan yliopisto, Vähemmistökieli, Venäjän keisarikunta, Verbi, Virsiä meänkielelä, Yleiskieli, Ylitornion kunta, 1880-luku. Laajenna indeksi (12 lisää) »
Assimilaatio (fonetiikka)
Assimilaatio foneettisena ilmiönä tarkoittaa äänteen muuttumista toista äännettä muistuttavaksi tai jopa sulautumista siihen.
Uusi!!: Meänkieli ja Assimilaatio (fonetiikka) · Katso lisää »
Äänne
Äänne voi merkitä ainakin kahta asiaa.
Uusi!!: Meänkieli ja Äänne · Katso lisää »
Bengt Pohjanen
Bengt Pohjanen Bengt Pohjanen (s. 1944 Kassan kylä, Pajalan kunta) on kolmikielinen kirjailija, joka kirjoittaa ruotsiksi, suomeksi ja meänkielellä.
Uusi!!: Meänkieli ja Bengt Pohjanen · Katso lisää »
Evankeliumi Markuksen mukaan
Evankeliumi Markuksen mukaan eli Markuksen evankeliumi on järjestykseltään toinen Uuden testamentin neljästä evankeliumista.
Uusi!!: Meänkieli ja Evankeliumi Markuksen mukaan · Katso lisää »
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Uusi!!: Meänkieli ja Genetiivi · Katso lisää »
Germaanit
Germaanit olivat indoeurooppalaiseen kieliryhmään kuuluvia heimoja tai kansoja, jotka olivat neoliittisen kauden lopulla asettuneet Keski-Euroopan pohjoisosiin, Jyllannin niemimaalle ja Etelä-Skandinaviaan.
Uusi!!: Meänkieli ja Germaanit · Katso lisää »
Haaparannan kunta
Haaparannan kunta on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.
Uusi!!: Meänkieli ja Haaparannan kunta · Katso lisää »
Illatiivi
Illatiivi eli sisätulento eli sisäinen tulosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jonkin sisään: taloon, kylään.
Uusi!!: Meänkieli ja Illatiivi · Katso lisää »
Instruktiivi
Instruktiivi eli keinonto on sijamuoto (ns. tapasija), joka ilmaisee keinoa tai välinettä tai tapaa, jolla toiminta suoritetaan.
Uusi!!: Meänkieli ja Instruktiivi · Katso lisää »
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Uusi!!: Meänkieli ja Itämerensuomalaiset kielet · Katso lisää »
Itämurteet
Savolaismurteet (6.) ja kaakkoismurteet (7.) ovat suomen kielen itämurteita. Itämurteet ovat Suomen itäosissa puhuttavia suomen kielen murteita.
Uusi!!: Meänkieli ja Itämurteet · Katso lisää »
Jällivaaran kunta
Jällivaaran rautatieasema. Vindelfjällenin alueen maisemia Kungledenin vaellusreitillä. Vesiputous Muddusin kansallispuistossa. Jällivaaran kunta on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.
Uusi!!: Meänkieli ja Jällivaaran kunta · Katso lisää »
Kielitiede
Kielitiede eli lingvistiikka on kieltä tutkiva tiede.
Uusi!!: Meänkieli ja Kielitiede · Katso lisää »
Kiirunan kunta
Kiirunassa sijaitsee Ruotsin korkein vuori Kebnekaise. Lapporten-vuoristolaakso. Rakisvaara Kiirunan taajamasta kuvattuna. Kolmikielinen paikannimikyltti Svappavaarassa. Malmirata, taustalla Torniojärvi. Kiirunan kaupunkitaajaman keskusta Luossavaaralta kuvattuna. Kiirunan kunta (pohjoissaameksi Girona gielda) on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.
Uusi!!: Meänkieli ja Kiirunan kunta · Katso lisää »
Komitatiivi
Komitatiivi eli seuranto on sijamuoto.
Uusi!!: Meänkieli ja Komitatiivi · Katso lisää »
Konsonantti
Konsonantit eli kerakkeet ovat vokaalien ohella ihmiskielen äänteiden toinen ryhmä.
Uusi!!: Meänkieli ja Konsonantti · Katso lisää »
Korpus
Korpus (latinan sanasta corpus, kokoelma tai kirjaimellisesti 'keho') on kielitieteen alalla käytetty, tarkoin määrätty ja koottu joukko kirjoitetun kielen tekstejä (tekstikorpus) tai puhutun kielen nauhoitteita (puhekorpus), jotka on poimittu aidoista teksteistä ja tilanteista.
Uusi!!: Meänkieli ja Korpus · Katso lisää »
Lainasana
Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa.
Uusi!!: Meänkieli ja Lainasana · Katso lisää »
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Meänkieli ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »
Länsimurteet
Suomen kielen länsimurteita ovat1. lounaismurteet2. hämäläismurteet3. Etelä-Pohjanmaan murre4. keski- ja pohjoispohjalaiset murteet5. peräpohjalaiset murteet Länsimurteet on toinen suomen kielen päämurrealueista itämurteiden ohella.
Uusi!!: Meänkieli ja Länsimurteet · Katso lisää »
Länsipohjalaiset
Länsipohjalaiset (myös tornionjokilaaksolaiset, meänkieleksi mm. lantalaiset) ovat historiallisesti Länsipohjassa asuva suomalainen alkuperäisväestö.
Uusi!!: Meänkieli ja Länsipohjalaiset · Katso lisää »
Luulaja
Civitas Nova Luhlae) 1600–1700-lukujen vaihteessa. Kuva: Eric Dahlberg: Suecia antiqua et hodierna. Näkymä kaupungintalolta. Kuvassa vasemmalla Luulajan tuomiokirkko. Luulajan keskustaa eteläsataman suunnalta Storgatan Hertsönin kerrostaloja Luulajan rautatieasema Luulaja on Ruotsin kaupunki ja Luulajan kunnan keskustaajama.
Uusi!!: Meänkieli ja Luulaja · Katso lisää »
Luulajan teknillinen yliopisto
Luulajan teknillinen yliopisto on pohjois-Ruotsissa sijaitseva teknillinen yliopisto, jonka pääkampus sijaitsee Luulajassa.
Uusi!!: Meänkieli ja Luulajan teknillinen yliopisto · Katso lisää »
Meänmaa
Meänmaan sijainti Meänmaan lippu Meänmaa (yleiskielellä Meidän maamme) on suomenkielinen tai/ja meänkielinen alue Tornionlaaksossa, Suomessa ja Ruotsissa.
Uusi!!: Meänkieli ja Meänmaa · Katso lisää »
Meänmaan lippu
Meänmaan lippu eli meänkielellä Meänmaan flaku on Tornionlaakson meänmaalaisten lippu.
Uusi!!: Meänkieli ja Meänmaan lippu · Katso lisää »
Murre
Murre eli dialekti on jonkin kielen alueellinen tai sosiaalinen variantti.
Uusi!!: Meänkieli ja Murre · Katso lisää »
Nominatiivi
Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.
Uusi!!: Meänkieli ja Nominatiivi · Katso lisää »
Nomini
Nomini on suomen kieliopissa sana, joka taipuu sijamuodoissa ja luvussa.
Uusi!!: Meänkieli ja Nomini · Katso lisää »
Norrbottenin lääni
Norrbottenin läänin nykyiset kunnat. Norrbottenin läänin kunnat vuonna 1952. Läänin rajat ovat nykyäänkin samat. Västerbottenin läänin vanhoja rajoja. Arvidsjaur ja Arjeplog (violetilla) kuuluivat Västerbottenin lääniin vuoteen 1837 asti, jolloin ne liitettiin Norrbottenin lääniin. Malå (keltaisella) oli aiemmin osa Arvidsjauria ja liitettiin takaisin Västerbottenin lääniin vuonna 1869. Nordmaling ja Bjurholm (vaaleansinisellä) siirrettiin Västernorrlandin läänistä Västerbottenin lääniin vuonna 1810. Maakäräjäkuntavaaleissa käytettävä vaalipiirijako. Norrbottenin lääni (joskus suom. Pohjoispohjan lääni, ruots. Norrbottens län) on pohjoisimman Ruotsin kattava lääni.
Uusi!!: Meänkieli ja Norrbottenin lääni · Katso lisää »
Oulun yliopisto
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta sijaitsee Tietotalo I:ssä, joka on osa Linnanmaan yliopistokampusta. Linnanmaan kampusalueen kartta. Oulun yliopiston rakennuksesta näkyy selvästi rakennusvaiheiden eri aikakaudet. Osa Oulun ammattikorkeakoulun opetuksesta muuttaa Linnanmaan yliopistorakennuksen pohjoispäähän syksyllä 2020. Yliopiston yhteydessä olevista Paavo Havaksen tien opiskelija-asunnoista avautuu näkymä yliopiston yli. Yliopiston ensimmäiset tilat sijaitsivat Oulun keskustassa Rantakadulla. Arkkitehtuurin tiedekunta toimi tiloissa vuoteen 2017 asti. Oulun yliopisto (lyhenne OY) on Oulussa Linnanmaalla sijaitseva suomalainen yliopisto.
Uusi!!: Meänkieli ja Oulun yliopisto · Katso lisää »
Pajalan kunta
Pajalan taajaman keskustaa. Köngäskoski (ruots. ''Kengisforsen'') Tornionjoessa. Pajalan kunta on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.
Uusi!!: Meänkieli ja Pajalan kunta · Katso lisää »
Passiivi
Passiivi (lat. passivum) on yksi verbin pääluokista, muita ovat aktiivi ja medium.
Uusi!!: Meänkieli ja Passiivi · Katso lisää »
Peräpohjalaiset murteet
Peräpohjalaisten murteiden perinteinen puhuma-alue on merkitty karttaan numerolla 5 (vaaleansininen alue) Peräpohjalaiset (tai Peräpohjan) murteet ovat maantieteellisesti toiseksi laajin suomen kielen seitsemästä murrealueesta, heti savolaismurteiden jälkeen.
Uusi!!: Meänkieli ja Peräpohjalaiset murteet · Katso lisää »
Perfekti
Perfekti eli päättymä on kieliopin aikamuoto, joka ilmaisee tapahtumaa, jonka seuraamukset edelleen näkyvät.
Uusi!!: Meänkieli ja Perfekti · Katso lisää »
Pluskvamperfekti
Pluskvamperfekti eli entispäättymä on aikamuoto, joka ilmaisee menneisyydessä päättynyttä tekemistä tai tapahtumaa, joka päättyi ennen kuin jokin toinen toiminta tai tapahtuma alkoi.
Uusi!!: Meänkieli ja Pluskvamperfekti · Katso lisää »
Rasismi
Mustan miehen lynkkaus Yhdysvalloissa vuonna 1919. Rasismi eli rotusyrjintä tai etninen syrjintä on syrjintää ihmisen etnisen ryhmän tai muun syntyperään liittyvän seikan perusteella.
Uusi!!: Meänkieli ja Rasismi · Katso lisää »
Romaani
''Aarresaari''-romaanin vuoden 1911 painoksen kansikuva. Romaani on laaja proosamuotoinen, sepitteellinen kirjallinen teos.
Uusi!!: Meänkieli ja Romaani · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Meänkieli ja Ruotsi · Katso lisää »
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Uusi!!: Meänkieli ja Ruotsin kieli · Katso lisää »
Ruotsin valtiopäivät
Ruotsin valtiopäivät (tai riksdagen) on Ruotsin lakeja säätävä elin, joka kokoontuu vaaleilla valittuna ryhmän puhemiehen johtamana.
Uusi!!: Meänkieli ja Ruotsin valtiopäivät · Katso lisää »
Saamelaiset
Saamelaisten perinteinen asuinalue kartalla. Saamelaiset (tai sápmelaččat) ovat pääosin Fennoskandian pohjoisosissa elävä kielellisesti suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa.
Uusi!!: Meänkieli ja Saamelaiset · Katso lisää »
Saamelaiskielet
Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.
Uusi!!: Meänkieli ja Saamelaiskielet · Katso lisää »
Sanasto
Sanasto on kielen koko sanavarasto tai tietyn aihepiirin termistö.
Uusi!!: Meänkieli ja Sanasto · Katso lisää »
Sosiologia
Sosiologia on yleinen ja laaja-alainen yhteiskuntatiede, joka tutkii yhteiskunnan rakennetta, sosiaalista toimintaa ja yhteiskunnallisia ilmiöitä.
Uusi!!: Meänkieli ja Sosiologia · Katso lisää »
Suomalais-permiläiset kielet
Suomalais-permiläiset kielet on uralilaisten kielten perinteisessä sukupuuluokittelussa ugrilaisten kielten ohella toinen suomalais-ugrilaisten kielten kahdesta alaryhmästä.
Uusi!!: Meänkieli ja Suomalais-permiläiset kielet · Katso lisää »
Suomalais-saamelaiset kielet
Suomalais-saamelaisten kielten puhuma-alueet, pois lukien meänkieli ja liivi. Suomalais-saamelaiset kielet on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä, jonka osia ovat itämerensuomalaiset kielet sekä saamelaiskielet.
Uusi!!: Meänkieli ja Suomalais-saamelaiset kielet · Katso lisää »
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Uusi!!: Meänkieli ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »
Suomalais-volgalaiset kielet
Suomalais-volgalaiset kielet on yksi uralilaisen kielikunnan sisäistä kielten polveutumista kuvaavaan perinteiseen, monilta osin nykyisin jo vanhentuneeksi katsottuun binääriseen sukupuumalliin kuuluvista kieliryhmistä.
Uusi!!: Meänkieli ja Suomalais-volgalaiset kielet · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Meänkieli ja Suomen kieli · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Meänkieli ja Suomi · Katso lisää »
Tornionlaakso
Lapissa. Tornionlaakso (joskus myös Torniojokilaakso) on maantieteellinen alue Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa.
Uusi!!: Meänkieli ja Tornionlaakso · Katso lisää »
Tukholman yliopisto
Yliopiston Arrhenius-laboratorio Norra Djurgårdenissa. Tukholman yliopisto on ruotsalainen valtiollinen yliopisto.
Uusi!!: Meänkieli ja Tukholman yliopisto · Katso lisää »
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Uusi!!: Meänkieli ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »
Uumaja
Uumajan raatihuone. Uumajan keskusrautatieasema. Uumajan vanhin paloasema on rakennettu vuonna 1888. Vänortsparken. Puiston nimi merkitsee ''Ystävyyspaikkakuntapuistoa''. Uumajaa kuvattuna Hamrinsbergetiltä. Uumajanjoki kaupungin kohdalla. Uumaja on Västerbottenin läänin pääkaupunki ja Uumajan kunnan keskustaajama.
Uusi!!: Meänkieli ja Uumaja · Katso lisää »
Uumajan yliopisto
Uumajan yliopisto on Ruotsissa, Uumajan kaupungissa sijaitseva yliopisto.
Uusi!!: Meänkieli ja Uumajan yliopisto · Katso lisää »
Vähemmistökieli
Vähemmistökieli tarkoittaa yleisesti kieltä, joka ei ole jonkin valtion valtakieli.
Uusi!!: Meänkieli ja Vähemmistökieli · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Meänkieli ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Verbi
Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.
Uusi!!: Meänkieli ja Verbi · Katso lisää »
Virsiä meänkielelä
Virsiä meänkielellä Virsiä meänkielelä – Psalmer på meänkieli on Ruotsin kirkon meänkielinen virsikirja.
Uusi!!: Meänkieli ja Virsiä meänkielelä · Katso lisää »
Yleiskieli
Yleiskieli (kutsutaan myös standardikieli) on kaikille kielen puhujille yhteinen kielimuoto.
Uusi!!: Meänkieli ja Yleiskieli · Katso lisää »
Ylitornion kunta
Ylitornion kunta on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.
Uusi!!: Meänkieli ja Ylitornion kunta · Katso lisää »
1880-luku
1880-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.
Uusi!!: Meänkieli ja 1880-luku · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Meän kieli, Meänkieliset, Tornionjokilaakson murre, Tornionlaaksonsuomi.