Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Mandariinikiina ja Suomen kieli
Mandariinikiina ja Suomen kieli on 27 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Adverbi, Aikamuoto, Alveolaari, Alveolaarinen nasaali, Analyyttinen kieli, Bilabiaalinen nasaali, Dentaali, Frikatiivi, Genetiivi, Kieliopillinen luku, Klusiili, Konsonantti, Labiaali, Latinalaiset aakkoset, Nasaali, Objekti (lauseenjäsen), Sandhi, Soinniton alveolaarinen klusiili, Soinniton alveolaarinen sibilantti, Soinniton bilabiaalinen klusiili, Soinniton velaariklusiili, Subjekti (lauseenjäsen), Tapaluokka, Velaari, Velaarinen nasaali, Verbi, Vokaali.
Adverbi
Adverbi eli seikkasana on verbin tai koko lauseen määritteenä toimiva taipumaton tai vajaasti taipuva sana, joka ilmaisee tyypillisesti aikaa, paikkaa, tapaa, syytä, varmuuden astetta tai keinoa.
Adverbi ja Mandariinikiina · Adverbi ja Suomen kieli ·
Aikamuoto
Aikamuoto eli tempus on verbin taivutuskategoria, jolla ilmaistaan verbin kuvaaman tapahtumisen aikaa suhteessa puhehetkeen (Nyt puu on kaatunut) ja/tai kerrottuun viitehetkeen (Eilen tullessani puu oli jo kaatunut).
Aikamuoto ja Mandariinikiina · Aikamuoto ja Suomen kieli ·
Alveolaari
Alveolaarit ovat konsonanttiäänteitä, joita äännettäessä kielen kärki tai lapa koskettaa hammasvallin ääntymävyöhykettä.
Alveolaari ja Mandariinikiina · Alveolaari ja Suomen kieli ·
Alveolaarinen nasaali
Alveolaarinen nasaali (n-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Alveolaarinen nasaali ja Mandariinikiina · Alveolaarinen nasaali ja Suomen kieli ·
Analyyttinen kieli
Analyyttinen (isoloiva) kieli on morfologisessa typologiassa kieli, jossa kieliopillisten suhteiden ilmaisemiseen käytetään enimmäkseen prepositioita ja postpositioita, toisin kuin synteettisissä kielissä, joissa siihen käytetään enemmän päätteitä.
Analyyttinen kieli ja Mandariinikiina · Analyyttinen kieli ja Suomen kieli ·
Bilabiaalinen nasaali
Bilabiaalinen nasaali (m-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Bilabiaalinen nasaali ja Mandariinikiina · Bilabiaalinen nasaali ja Suomen kieli ·
Dentaali
Dentaali on äänne, jota tuotettaessa kieli koskettaa hampaita.
Dentaali ja Mandariinikiina · Dentaali ja Suomen kieli ·
Frikatiivi
Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.
Frikatiivi ja Mandariinikiina · Frikatiivi ja Suomen kieli ·
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Genetiivi ja Mandariinikiina · Genetiivi ja Suomen kieli ·
Kieliopillinen luku
Kieliopillinen luku (tai lyhyesti luku; latinaksi numerus) on kieliopillinen kategoria, joka ilmaisee asioiden määrää.
Kieliopillinen luku ja Mandariinikiina · Kieliopillinen luku ja Suomen kieli ·
Klusiili
Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.
Klusiili ja Mandariinikiina · Klusiili ja Suomen kieli ·
Konsonantti
Konsonantit eli kerakkeet ovat vokaalien ohella ihmiskielen äänteiden toinen ryhmä.
Konsonantti ja Mandariinikiina · Konsonantti ja Suomen kieli ·
Labiaali
Labiaaleiksi kutsutaan äänteitä, joita äännettäessä huulet sulkeutuvat (labiaaliset klusiilit) tai niillä syntyy hälyä (labiaaliset nasaalit ja frikatiivit).
Labiaali ja Mandariinikiina · Labiaali ja Suomen kieli ·
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Latinalaiset aakkoset ja Mandariinikiina · Latinalaiset aakkoset ja Suomen kieli ·
Nasaali
Nasaali eli nenä-äänne on äänne, jota lausuttaessa suussa on sulkeuma ja ilmavirta kulkee nenän kautta.
Mandariinikiina ja Nasaali · Nasaali ja Suomen kieli ·
Objekti (lauseenjäsen)
Objekti (’eteen heitetty’, ’vastaan asetettu’) on kielitieteessä lauseenjäsen, joka ilmaisee tekemisen kohteen, esimerkiksi ”Pekka maalaa taulua”.
Mandariinikiina ja Objekti (lauseenjäsen) · Objekti (lauseenjäsen) ja Suomen kieli ·
Sandhi
Sandhi (sanskritia; devanagari: संधि; IAST: saṃdhi, yhteen laittaminen, yhdistäminen, synteesi) on yleisnimitys morfeemirajoilla tapahtuville äänneilmiöille.
Mandariinikiina ja Sandhi · Sandhi ja Suomen kieli ·
Soinniton alveolaarinen klusiili
Soinniton alveolaarinen klusiili on monessa kielessä yleinen konsonanttiäänne, joka kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin tyypillisesti T-kirjaimella, kuten suomen kielessä.
Mandariinikiina ja Soinniton alveolaarinen klusiili · Soinniton alveolaarinen klusiili ja Suomen kieli ·
Soinniton alveolaarinen sibilantti
Soinniton alveolaarinen sibilantti on niin sanottu tavallinen s-äänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.
Mandariinikiina ja Soinniton alveolaarinen sibilantti · Soinniton alveolaarinen sibilantti ja Suomen kieli ·
Soinniton bilabiaalinen klusiili
Soinniton bilabiaalinen klusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne, joka merkitään P-kirjaimella niin suomen kielessä kuin monissa muissakin kielissä.
Mandariinikiina ja Soinniton bilabiaalinen klusiili · Soinniton bilabiaalinen klusiili ja Suomen kieli ·
Soinniton velaariklusiili
Soinniton velaariklusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.
Mandariinikiina ja Soinniton velaariklusiili · Soinniton velaariklusiili ja Suomen kieli ·
Subjekti (lauseenjäsen)
Subjekti, aiemmin suomeksi myös alus, on lauseenjäsen.
Mandariinikiina ja Subjekti (lauseenjäsen) · Subjekti (lauseenjäsen) ja Suomen kieli ·
Tapaluokka
Tapaluokka eli modus on verbien taivutuksen kategoria.
Mandariinikiina ja Tapaluokka · Suomen kieli ja Tapaluokka ·
Velaari
Velaarit ovat kielitieteessä äänteitä, jotka artikuloidaan kielen takaosan sekä kitalaen pehmeän osan eli kitapurjeen välissä.
Mandariinikiina ja Velaari · Suomen kieli ja Velaari ·
Velaarinen nasaali
Velaarinen nasaali ("äng-äänne") on suomessa ja monessa muussakin kielessä esiintyvä nasaaliäänne.
Mandariinikiina ja Velaarinen nasaali · Suomen kieli ja Velaarinen nasaali ·
Verbi
Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.
Mandariinikiina ja Verbi · Suomen kieli ja Verbi ·
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Mandariinikiina ja Suomen kieli
- Mitä heillä on yhteistä Mandariinikiina ja Suomen kieli
- Yhtäläisyyksiä Mandariinikiina ja Suomen kieli
Vertailu Mandariinikiina ja Suomen kieli
Mandariinikiina on 58 suhteet, kun taas Suomen kieli on 295. niillä on yhteistä 27, Jaccard'in indeksi on 7.65% = 27 / (58 + 295).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Mandariinikiina ja Suomen kieli. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
