22 suhteet: Amfiboli, Basaltti, Biotiitti, Breksia, Faneriittinen, Felsinen, Gabro, Havaiji, Kivi, Laava, Magnesium, Mineraali, Oliviini, Pegmatiitti, Piidioksidi, Pyrokseeni, Rauta, Silikaattimineraali, Tiheys, Tuffi, Tulivuorenpurkaus, Viskositeetti.
Amfiboli
Erilaisia amfiboliryhmän mineraaleja esillä museossa Torontossa Kanadassa. Kuvassa on myös mustista ja punaisista palloista koostettu pätkä amfibolien perusrakenteena olevaa ketjurakennetta. Atomitason kaaviokuva amfibolien perusrakenteena olevista ketjuista. Ketjut kulkevat kuvassa pystysuoraan ja kuvassa on korostettuna vaaleanvihreällä kaksi ketjun perusrakenneosaa. Amfibolit eli nauhasilikaatit ovat ryhmä silikaattimineraaleja, joissa piitetraedrit ovat ryhmittyneet nauhamaisiksi ketjuiksi.
Uusi!!: Mafinen ja Amfiboli · Katso lisää »
Basaltti
Basalttia. Basalttiin syntynyt luola Reynisfjarassa, Islannissa. Basaltti on tumma, hienorakeinen ja usein huokoinen vulkaaninen kivilaji, yleensä laava.
Uusi!!: Mafinen ja Basaltti · Katso lisää »
Biotiitti
Biotiittilevy Biotiitti (K(Mg,Fe)3AlSi3O10(OH,F)2) eli tumma kiille on silikaattimineraali, joka muistuttaa ominaisuuksiltaan muskoviittia (vaaleaa kiillettä).
Uusi!!: Mafinen ja Biotiitti · Katso lisää »
Breksia
Breksiaa Breksia (sora) on seoskivilaji, joka on muodostunut iskosaineen yhteenliittämistä teräväsärmäisistä mineraalin tai kivilajin murtokappaleista.
Uusi!!: Mafinen ja Breksia · Katso lisää »
Faneriittinen
Faneriittinen on magmakivien raekokoon viittaava termi.
Uusi!!: Mafinen ja Faneriittinen · Katso lisää »
Felsinen
Felsinen on geologiassa käytetty termi, joka viittaa silikaattimineraaleihin, magmaan ja kiviin, joissa esiintyy paljon kevyitä alkuaineita, kuten piitä, happea, alumiinia, natriumia ja kaliumia.
Uusi!!: Mafinen ja Felsinen · Katso lisää »
Gabro
Gabro Gabro on tumma, usein karkearakeinen syväkivi, joka vastaa kemialliselta koostumukseltaan basalttisia laavoja.
Uusi!!: Mafinen ja Gabro · Katso lisää »
Havaiji
Havaiji on Yhdysvaltojen osavaltio pohjoisella Tyynellämerellä.
Uusi!!: Mafinen ja Havaiji · Katso lisää »
Kivi
Dioriittia Jalokiviä (timanttia) Kallio muodostuu kivestä. Kivi on seosmateriaali, joka muodostuu mineraaleista.
Uusi!!: Mafinen ja Kivi · Katso lisää »
Laava
Kymmenisen metriä korkea laavavirta Havaijilla, Yhdysvalloissa. Laava on tulivuoresta maan pinnalle tai meren pohjalle purkautunutta sulaa kivimassaa eli magmaa, joka on peräisin Maan vaipasta tai vaippaan vajoavasta maankuoresta.
Uusi!!: Mafinen ja Laava · Katso lisää »
Magnesium
Magnesium on alkuaine, jonka järjestysluku on 12, kemiallinen merkki Mg ja CAS-numero 7439-95-4.
Uusi!!: Mafinen ja Magnesium · Katso lisää »
Mineraali
Mineraali eli kivennäinen on luonnossa kiinteässä muodossa esiintyvä alkuaine tai epäorgaaninen yhdiste, jolla on tietty koostumus ja tavallisesti säännöllinen kiderakenne.
Uusi!!: Mafinen ja Mineraali · Katso lisää »
Oliviini
Oliviini on silikaattimineraali, jonka kemiallinen kaava on (Mg,Fe)2SiO4.
Uusi!!: Mafinen ja Oliviini · Katso lisää »
Pegmatiitti
Pegmatiittia (Canaãn alkalimassiivi, Rio de Janeiro, Brasilia) alt.
Uusi!!: Mafinen ja Pegmatiitti · Katso lisää »
Piidioksidi
Piidioksidi eli silika (SiO2) on piin ja hapen yhdiste.
Uusi!!: Mafinen ja Piidioksidi · Katso lisää »
Pyrokseeni
Diopsidikiteitä Afganistanista Pyrokseenit ovat silikaattimineraaleihin kuuluva mineraaliryhmä.
Uusi!!: Mafinen ja Pyrokseeni · Katso lisää »
Rauta
Rauta on siirtymämetallien ryhmään kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Fe.
Uusi!!: Mafinen ja Rauta · Katso lisää »
Silikaattimineraali
Silikaattimineraalit eli silikaatit (ja joihin kuuluu yli 300 eri mineraalia. Kemiallisesti ne koostuvat silikaateista, jotka ovat piin ja hapen muodostamia yhdisteitä (esimerkiksi SiO2 tai SiO4) ja sisältävät yleensä myös yhtä tai useampaa metallia sekä joskus lisäksi vetyä. Silikaattimineraalit muodostavat maankuoren merkittävimmät kivilajit. Silikaattimineraalien kiderakenteen perustan muodostavat pii- ja happiatomien muodostamat SiO4-tetraedrit. Jokaisen tetraedrin keskipisteessä on piiatomi ja kussakin kärjessä happiatomi. Tetraedrit voivat olla erillään toisistaan tai ne voivat liittyä toisiinsa siten, että kahdella tetraedrillä on yksi yhteinen kärki ja siinä kummallekin tetraedrille yhteinen happiatomi. Yhteisten happiatomien välityksellä tetraedrit voivat muodostaa monimutkaisiakin rakenteita aina ketjuista renkaiksi ja verkoiksi. Jos vain osa happiatomeista on yhteisiä kahdelle tetraedrille, muodostuvalla rakenteella on negatiivinen sähkövaraus eli kyseessä on anioni. Tällöin sähkötasapainon vuoksi kiteessä on oltava myös positiivisia ioneja eli kationeja, jotka ovat yleensä metalli-ioneja. Tetraedrien muodostamien rakenteiden perusteella silikaatit voidaan jaotella useiksi ryhmiksi ja niiden alaryhmiksi.
Uusi!!: Mafinen ja Silikaattimineraali · Katso lisää »
Tiheys
Tiheys on suure/määrä, joka ilmaisee kappaleen massan suhteessa sen tilavuuteen.
Uusi!!: Mafinen ja Tiheys · Katso lisää »
Tuffi
Tuffikivilouhos Ettringenissä Saksassa 18,5 Ma. Tuffi (Tuhkahiukkasen koko on alle 2 mm, eli hiukkaset ovat alle hiekanjyvän kokoisia tai niinkin pieniä kuin savihiukkaset ja vielä pienempiä. Suurempia partikkeleita (2–64 mm) kutsutaan nimellä lapilli. Monesti tuffikivessä on tuhkan seassa suurempia lapilleja. Tuffikivestä voi syntyä breksiaa. Tuffi voi mineraalikoostumukseltaan olla muun muassa ryoliittista, trakyyttista, andesiittista tai basalttista.
Uusi!!: Mafinen ja Tuffi · Katso lisää »
Tulivuorenpurkaus
Havaiji-purkauksen laavavirtaa– alaoikealla Stromboli-purkaus Yasurtulivuoren purkaus. Tulivuorenpurkaus on tapahtuma, jossa tulivuoresta purkautuu magmaa, kiviä, pölymäistä ainetta ja kaasua.
Uusi!!: Mafinen ja Tulivuorenpurkaus · Katso lisää »
Viskositeetti
Havainnekuva kahden nesteen viskositeetista. Violetin nesteen viskositeetti on kirkasta korkeampi. Viskositeetti (sitkaus) on suure, joka kuvaa fluidin (lähinnä nesteen tai kaasun) kykyä vastustaa virtaamista.
Uusi!!: Mafinen ja Viskositeetti · Katso lisää »