Sisällysluettelo
57 suhteet: Absoluuttinen nollapiste, Alkuräjähdys, Atomi, Aurinko, Boltzmannin vakio, Celsiusaste, Coulombin laki, Entropia, Fahrenheit-asteikko, Fyysikko, Halla, Happi, Helle, Huone, Ideaalikaasu, Ihminen, Ilmanlämpötila, Ilmanpaine, Kaasu, Kansainvälinen yksikköjärjestelmä, Kasvukausi, Kelvin, Kiderakenne, Kiehumispiste, Kiinteä olomuoto, Kimmoinen törmäys, Kolmoispiste, Kvanttimekaniikka, Lämpö, Lämpöenergia, Lämpölaajeneminen, Lämpöliike, Lämpömittari, Lämpötila-aisti, Lämpötila-asteikko, Liike-energia, Liikemäärä, Maailmankaikkeus, Max Planck, Neste, Nollapiste-energia, NTP, Perussuure, Planckin lämpötila, Rauta, Sidosenergia, Sisäenergia, Sulamispiste, Suoraan verrannollisuus, Suure, ... Laajenna indeksi (7 lisää) »
Absoluuttinen nollapiste
Absoluuttinen nollapiste on aineen lämpötilan alaraja, jossa atomien lämpöliike lakkaa.
Katsoa Lämpötila ja Absoluuttinen nollapiste
Alkuräjähdys
Alkuräjähdys on kosmologiassa maailmankaikkeuden syntymää ja kehittymistä käsittelevä vallitseva teoria.
Katsoa Lämpötila ja Alkuräjähdys
Atomi
Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.
Katsoa Lämpötila ja Atomi
Aurinko
Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.
Katsoa Lämpötila ja Aurinko
Boltzmannin vakio
Boltzmannin vakio (k tai kB) on fysiikan vakio, joka suhteuttaa lämpötilan energiaan molekyyliä kohti.
Katsoa Lämpötila ja Boltzmannin vakio
Celsiusaste
Lämpömittari celsius- ja fahrenheitasteikoilla. Celsiusaste (yksikön tunnus °C, yksikön nimen kirjoitusasu ”celsiusaste”, yleiskielessä ”aste”) on SI-järjestelmän mukainen lämpötilan johdannaisyksikkö.
Katsoa Lämpötila ja Celsiusaste
Coulombin laki
Coulombin laki kuvastaa sähköistä voimaa, jonka kaksi pistevarausta kohdistavat toisiinsa.
Katsoa Lämpötila ja Coulombin laki
Entropia
Termodynamiikan toisen pääsäännön mukaan eristetyn systeemin entropia kasvaa tai pysyy entisellään. Voidaan sanoa, että entropian käyttäytyminen ilmoittaa ajan kulkusuunnan. Entropia on fysikaalinen suure, joka ilmaisee epäjärjestyksen määrän systeemissä.
Katsoa Lämpötila ja Entropia
Fahrenheit-asteikko
Celsius- ja Fahrenheit-asteikon vertailua. Fahrenheit-asteikko (yksikön tunnus °F) on saksalaissyntyisen hollantilaisen fyysikon Gabriel Fahrenheitin vuonna 1724 esittelemä lämpötila-asteikko.
Katsoa Lämpötila ja Fahrenheit-asteikko
Fyysikko
Fyysikko on henkilö, jolla on fyysikon tutkinto tai joka tutkii, opettaa tai soveltaa fysiikkaa työssään.
Katsoa Lämpötila ja Fyysikko
Halla
Halla tarkoittaa tilannetta, jossa lämpötila laskee maan kasvillisuuskerroksessa kasvukauden aikana niin alas, että kasvit, etenkin viljelyskasvit tai sato, vaurioituvat tai tuhoutuvat.
Katsoa Lämpötila ja Halla
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Katsoa Lämpötila ja Happi
Helle
Helle vallitsee Suomessa silloin, kun päivän aikana mitattu ylin lämpötila on vähintään 25,1 celsiusastetta.
Katsoa Lämpötila ja Helle
Huone
thumb Huone on rakennuksessa oleva tila, jota ympäröivät lattia, katto ja seinät.
Katsoa Lämpötila ja Huone
Ideaalikaasu
Kaavio ideaalikaasun olemuksesta ja törmäyksien johdosta aiheutunut hiukkasen satunnainen rata. Kuva on kaappaus ohjelmasta, jonka teki prof. Fu-Kwun Hwang, Taipei, Taiwan. Ideaalikaasu on yksinkertaisin kaasumaisen olomuodon teoreettinen malli, jolla selitetään todellisten kaasujen eli reaalikaasujen ominaisuuksia.
Katsoa Lämpötila ja Ideaalikaasu
Ihminen
Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva nisäkäs.
Katsoa Lämpötila ja Ihminen
Ilmanlämpötila
Ilmanlämpötila tarkoittaa meteorologiassa yleensä ilman lämpötilaa ulkona varjossa kahden metrin korkeudella maan pinnasta.
Katsoa Lämpötila ja Ilmanlämpötila
Ilmanpaine
Päiväkohtainen ilmanpaine Pohjois-Saksasta Ilmanpaine on mittauskohdan yläpuolella olevan ilman paino pinta-alayksikköä kohden.
Katsoa Lämpötila ja Ilmanpaine
Kaasu
Olomuodot Kaasu on yksi aineen olomuodoista.
Katsoa Lämpötila ja Kaasu
Kansainvälinen yksikköjärjestelmä
tieto puuttuu Kansainvälinen yksikköjärjestelmä eli SI-järjestelmä on maailman yleisin mittayksikköjärjestelmä.
Katsoa Lämpötila ja Kansainvälinen yksikköjärjestelmä
Kasvukausi
Kasvukausi on se aika vuodesta, jolloin kasvit kasvavat.
Katsoa Lämpötila ja Kasvukausi
Kelvin
Kelvin (yksikön tunnus K) on SI-järjestelmän mukainen lämpötilan mittayksikkö ja yksi SI-järjestelmän perusyksiköistä.
Katsoa Lämpötila ja Kelvin
Kiderakenne
Kiderakenne on atomien järjestys kiteisessä aineessa.
Katsoa Lämpötila ja Kiderakenne
Kiehumispiste
Kiehuvaa vettä. Kiehumispiste on se lämpötila, jossa nesteen höyrynpaine on yhtä suuri kuin nesteeseen kiehumiskohdassa kohdistuva kokonaispaine.
Katsoa Lämpötila ja Kiehumispiste
Kiinteä olomuoto
Olomuodot ja niiden väliset muutokset Kiinteä olomuoto on aineen olomuoto, jossa sillä on määrätty tilavuus ja muoto, ja se vastustaa voiman aiheuttamia muodonmuutoksia.
Katsoa Lämpötila ja Kiinteä olomuoto
Kimmoinen törmäys
Elastisessa törmäyksessä kokonaisliike-energia ja liikemäärä pysyvät samoina. Kimmoinen eli elastinen törmäys on törmäys, jossa törmäävien hiukkasten kokonaisenergia ja kokonaisliikemäärä ovat samat ennen ja jälkeen törmäyksen.
Katsoa Lämpötila ja Kimmoinen törmäys
Kolmoispiste
Erään aineen olomuotodiagrammi. Kolmoispisteessä kolme faasirajakäyrää leikkaavat. Kolmoispiste on aineen tietyssä lämpötilassa ja paineessa tila, jossa aineen kolme olomuotoa (kiinteä, neste, kaasu) ovat tasapainossa, eli järjestelmän kaikki aine on mahdollista muuttaa kiinteäksi, nesteeksi tai kaasuksi erittäin pienellä paineen tai lämpötilan muutoksella.
Katsoa Lämpötila ja Kolmoispiste
Kvanttimekaniikka
Kvanttimekaniikka on fysiikan perusteoria, joka kuvaa luontoa atomien ja atomia pienempien hiukkasten mittakaavassa.
Katsoa Lämpötila ja Kvanttimekaniikka
Lämpö
Kuuma hiillos säteilee sekä lämpösäteilyä että valoa. Lämpö tarkoittaa arkikielessä useita merkitykseltään erilaisia asioita.
Katsoa Lämpötila ja Lämpö
Lämpöenergia
Kuuma metalliesine säteilee näkyvää valoa. Lämpöenergia on periaatteessa se määrä lämpöä, joka tarvittaisiin lämmittämään metalli siihen lämpötilaan, jossa se on, mutta se ei ole yksikäsitteisesti määritelty, sillä on monia keinoja saada kappale tiettyyn lämpötilaan ja niihin saatetaan tarvita eri määrä lämpöä.
Katsoa Lämpötila ja Lämpöenergia
Lämpölaajeneminen
Lämpölaajeneminen tarkoittaa materiaalien laajenemista eli tilavuuden kasvamista lämpötilan noustessa.
Katsoa Lämpötila ja Lämpölaajeneminen
Lämpöliike
Lämpöliike. Lämpöliike on lämmöstä johtuvaa aineen osasten liikettä.
Katsoa Lämpötila ja Lämpöliike
Lämpömittari
Ulkokäyttöön tarkoitettu nestepohjainen lämpömittari Lämpömittari on laite, jota käytetään aineen lämpötilan mittaamiseen.
Katsoa Lämpötila ja Lämpömittari
Lämpötila-aisti
Lämpötila-aisti on aisti, jonka avulla eliö voi arvioida ympäristön lämpötilaa.
Katsoa Lämpötila ja Lämpötila-aisti
Lämpötila-asteikko
Talvella lämpötila putoaa pakkasen puolelle. Celsiusasteikolla negatiiviset lämpötilat ovat veden jäätymispisteen alapuolisia lämpötiloja. Lämpötila-asteikko on keino muuttaa mitattavan kohteen lämpötila helposti ymmärrettävään ja kirjattavaan numeeriseen muotoon.
Katsoa Lämpötila ja Lämpötila-asteikko
Liike-energia
Liike-energia eli kineettinen energia on kappaleen liikkeeseen varastoitunutta energiaa.
Katsoa Lämpötila ja Liike-energia
Liikemäärä
Liikemäärä (tunnus p) on mekaniikassa liikkeen jatkuvuuteen liittyvä suure, joka määritellään kappaleen massan m ja nopeuden \mathbf tulona Sen SI-järjestelmän mukainen yksikkö on kg·m/s (kilogrammametri per sekunti) eli Ns (newtonsekunti).
Katsoa Lämpötila ja Liikemäärä
Maailmankaikkeus
Kokoomakuva havaittavissa olevasta maailmankaikkeudesta logaritmisessa etäisyysmittakaavassa Maailmankaikkeus eli kaikkeus eli universumi tarkoittaa kaiken olemassa olevan kokonaisuutta.
Katsoa Lämpötila ja Maailmankaikkeus
Max Planck
Max Karl Ernst Ludwig Planck (kastenimeltään Marx; 23. huhtikuuta 1858 Kiel – 4. lokakuuta 1947 Göttingen) oli saksalainen fyysikko, jonka mustan kappaleen säteilyn tutkimukset, johtivat energian kvanttiluonteen (fotoni) löytämiseen, minkä vuoksi häntä pidetään kvanttimekaniikan löytäjänä.
Katsoa Lämpötila ja Max Planck
Neste
Aineen olomuodot Nestettä Neste on yksi aineen olomuodoista.
Katsoa Lämpötila ja Neste
Nollapiste-energia
Nollapiste-energia on kvanttimekaanisen systeemin pienin mahdollinen energia, jonka Heisenbergin epätarkkuusperiaate sallii, ja siten systeemin perustilan energia.
Katsoa Lämpötila ja Nollapiste-energia
NTP
NTP on kemiassa ja fysiikassa käytetty normaalilämpötila ja -paine.
Katsoa Lämpötila ja NTP
Perussuure
url-status.
Katsoa Lämpötila ja Perussuure
Planckin lämpötila
Planckin lämpötila on lämpötilan yksikkö, jonka tunnus on TP.
Katsoa Lämpötila ja Planckin lämpötila
Rauta
Rauta on siirtymämetallien ryhmään kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Fe.
Katsoa Lämpötila ja Rauta
Sidosenergia
Sidosenergia on energiamäärä, joka tarvitaan kokonaisuuden purkamiseksi yksittäisiin osiin.
Katsoa Lämpötila ja Sidosenergia
Sisäenergia
Sisäenergia kuvaa kaikkea järjestelmän sisään varastoitunutta energiaa, joka voi olla sitoutuneena aineen molekyylien kineettisenä energiana, potentiaalienergiana,A varastoituneena sidosten värähtelyihin ja molekyyliryhmien pyörimisiin, ja sidosenergioihin.
Katsoa Lämpötila ja Sisäenergia
Sulamispiste
Sulamispiste (lyhenne sp.) on jokaiselle aineelle ominainen lämpötila, jossa kyseinen aine muuttuu kiinteästä olomuodosta nestemäiseen olomuotoon.
Katsoa Lämpötila ja Sulamispiste
Suoraan verrannollisuus
Suoraan verrannollisuus on matematiikassa ja luonnontieteissä kahden suureen välinen erityinen riippuvuus, jossa kussakin tilanteessa suureiden saamien arvojen suhde pysyy vakiona: eli kaksi toisistaan riippuvaa suuretta, jotka muuttuvat samassa suhteessa, esimerkiksi molemmat puolittuvat tai kaksinkertaistuvat.
Katsoa Lämpötila ja Suoraan verrannollisuus
Suure
Suure on jokin mitattavissa tai muuten määritettävissä oleva ominaisuus esimerkiksi matematiikassa tai fysiikassa.
Katsoa Lämpötila ja Suure
Termodynaaminen tasapaino
Fysikaalinen järjestelmä on termodynaamisessa tasapainossa, jos siinä ei tapahdu vapaaehtoisesti minkäänlaisia makroskooppisia muutoksia.
Katsoa Lämpötila ja Termodynaaminen tasapaino
Termodynamiikka
Kaasu (sininen) laajenee lämmetessään ja tekee työn ''W.
Katsoa Lämpötila ja Termodynamiikka
Tilanfunktio
Tilanfunktio on termodynaamisen systeemin tasapainotilaa kuvaava suure, jonka arvo riippuu ainoastaan systeemin makroskooppisesta tilasta.
Katsoa Lämpötila ja Tilanfunktio
Todennäköisyys
Todennäköisyys on ilmiön tapahtumisen yleisyyden mitta, jonka arvo voidaan ilmaista kvalitatiivisesti tai kvantitatiivisesti.
Katsoa Lämpötila ja Todennäköisyys
Värähtely
Värähtely on kappaleen tai järjestelmän osien jaksollista liikettä tasapainoaseman ympärillä, tai yleisemmin fysikaalisen suureen (kuten esimerkiksi sähkökentän, ilmanpaineen) arvon jaksollista vaihtelua ajan funktiona.
Katsoa Lämpötila ja Värähtely
Vesi
Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.
Katsoa Lämpötila ja Vesi
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.
Katsoa Lämpötila ja Yhdysvallat