Yhtäläisyyksiä Lyydin kieli ja Suomalais-ugrilaiset kansat
Lyydin kieli ja Suomalais-ugrilaiset kansat on 14 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Inkeriläiset, Itämerensuomalaiset kielet, Karjala, Karjalaiset, Karjalan kieli, Karjalan tasavalta, Lyydiläiset, Saamelaiset, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomen kieli, Uralilaiset kielet, Vepsäläiset, Vepsän kieli, Viron kieli.
Inkeriläiset
Inkeriläiset eli inkerinsuomalaiset (myös: Inkerin suomalaiset) ovat Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden savolaisten (savakot) ja karjalaisten (äyrämöiset) jälkeläisiä, jotka ovat uskonnoltaan pääasiassa evankelis-luterilaisia.
Inkeriläiset ja Lyydin kieli · Inkeriläiset ja Suomalais-ugrilaiset kansat ·
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Itämerensuomalaiset kielet ja Lyydin kieli · Itämerensuomalaiset kielet ja Suomalais-ugrilaiset kansat ·
Karjala
pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.
Karjala ja Lyydin kieli · Karjala ja Suomalais-ugrilaiset kansat ·
Karjalaiset
Karjalaiset ovat Karjalan maakuntien itämerensuomalaisia asukkaita, jotka ovat viimeistään keskiajalta lähtien muodostaneet kaksi erillistä ryhmää.
Karjalaiset ja Lyydin kieli · Karjalaiset ja Suomalais-ugrilaiset kansat ·
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Karjalan kieli ja Lyydin kieli · Karjalan kieli ja Suomalais-ugrilaiset kansat ·
Karjalan tasavalta
Karjalan tasavalta (lyydiksi Karjalan tazavald) on Venäjän federaatioon kuuluva autonominen tasavalta Luoteis-Venäjällä, Suomen itäpuolella.
Karjalan tasavalta ja Lyydin kieli · Karjalan tasavalta ja Suomalais-ugrilaiset kansat ·
Lyydiläiset
Lyydiläiset eli lyydiköt ovat Aunuksenkannaksen itäosassa elävä itämerensuomalainen kansa.
Lyydiläiset ja Lyydin kieli · Lyydiläiset ja Suomalais-ugrilaiset kansat ·
Saamelaiset
Saamelaisten perinteinen asuinalue kartalla. Saamelaiset (tai sápmelaččat) ovat pääosin Fennoskandian pohjoisosissa elävä kielellisesti suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa.
Lyydin kieli ja Saamelaiset · Saamelaiset ja Suomalais-ugrilaiset kansat ·
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Lyydin kieli ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Suomalais-ugrilaiset kansat ja Suomalais-ugrilaiset kielet ·
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Lyydin kieli ja Suomen kieli · Suomalais-ugrilaiset kansat ja Suomen kieli ·
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Lyydin kieli ja Uralilaiset kielet · Suomalais-ugrilaiset kansat ja Uralilaiset kielet ·
Vepsäläiset
Kartta eri kansojen asuma-aloista 800-luvulla. Vepsäläiset ylhäällä keskellä. Vepsäläiset ovat itämerensuomalainen kansa, joka asuu Venäjällä.
Lyydin kieli ja Vepsäläiset · Suomalais-ugrilaiset kansat ja Vepsäläiset ·
Vepsän kieli
Vepsä on uhanalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisiin kieliin ja sen itämerensuomalaiseen haaraan.
Lyydin kieli ja Vepsän kieli · Suomalais-ugrilaiset kansat ja Vepsän kieli ·
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Lyydin kieli ja Viron kieli · Suomalais-ugrilaiset kansat ja Viron kieli ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Lyydin kieli ja Suomalais-ugrilaiset kansat
- Mitä heillä on yhteistä Lyydin kieli ja Suomalais-ugrilaiset kansat
- Yhtäläisyyksiä Lyydin kieli ja Suomalais-ugrilaiset kansat
Vertailu Lyydin kieli ja Suomalais-ugrilaiset kansat
Lyydin kieli on 61 suhteet, kun taas Suomalais-ugrilaiset kansat on 207. niillä on yhteistä 14, Jaccard'in indeksi on 5.22% = 14 / (61 + 207).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Lyydin kieli ja Suomalais-ugrilaiset kansat. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: