Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Luxemburgin kieli ja Ranskan kieli

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Luxemburgin kieli ja Ranskan kieli

Luxemburgin kieli vs. Ranskan kieli

Puhuttua luxemburgia Luxemburg eli luksemburgi (omakielinen nimi: Lëtzebuergesch) on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva germaaninen kieli, jota puhutaan Luxemburgissa ja osassa Belgiaa, Ranskaa ja Saksaa. Ranskan kieli (ransk. français) kuuluu romaanisiin kieliin.

Yhtäläisyyksiä Luxemburgin kieli ja Ranskan kieli

Luxemburgin kieli ja Ranskan kieli on 16 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Alveolaari, Approksimantti, Belgia, Frikatiivi, Indoeurooppalaiset kielet, Klusiili, Luxemburg, Nasaali, Palataali, Ranska, Saksa, Saksan kieli, Sija, Suku (kielioppi), Uvulaari, Velaari.

Alveolaari

Alveolaarit ovat konsonanttiäänteitä, joita äännettäessä kielen kärki tai lapa koskettaa hammasvallin ääntymävyöhykettä.

Alveolaari ja Luxemburgin kieli · Alveolaari ja Ranskan kieli · Katso lisää »

Approksimantti

Approksimantti on konsonanttinen äänne, jota muodostettaessa ilmavirta pääsee kulkemaan vokaalien tapaan vapaasti suuväylässä ilman hankaushälyn muodostumista, toisin kuin muissa konsonanteissa.

Approksimantti ja Luxemburgin kieli · Approksimantti ja Ranskan kieli · Katso lisää »

Belgia

Belgian kuningaskunta eli Belgia on länsieurooppalainen liittovaltio.

Belgia ja Luxemburgin kieli · Belgia ja Ranskan kieli · Katso lisää »

Frikatiivi

Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.

Frikatiivi ja Luxemburgin kieli · Frikatiivi ja Ranskan kieli · Katso lisää »

Indoeurooppalaiset kielet

Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.

Indoeurooppalaiset kielet ja Luxemburgin kieli · Indoeurooppalaiset kielet ja Ranskan kieli · Katso lisää »

Klusiili

Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.

Klusiili ja Luxemburgin kieli · Klusiili ja Ranskan kieli · Katso lisää »

Luxemburg

Luxemburg eli Luxemburgin suurherttuakunta on noin puolen miljoonan asukkaan perustuslaillinen suurherttuakunta ja sisämaavaltio Länsi-Euroopassa.

Luxemburg ja Luxemburgin kieli · Luxemburg ja Ranskan kieli · Katso lisää »

Nasaali

Nasaali eli nenä-äänne on äänne, jota lausuttaessa suussa on sulkeuma ja ilmavirta kulkee nenän kautta.

Luxemburgin kieli ja Nasaali · Nasaali ja Ranskan kieli · Katso lisää »

Palataali

Palataaleiksi eli lakiäänteiksi kutsutaan äänteitä, joissa kielen selkä kohoaa kovaa kitalakea (palatum) kohti.

Luxemburgin kieli ja Palataali · Palataali ja Ranskan kieli · Katso lisää »

Ranska

Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.

Luxemburgin kieli ja Ranska · Ranska ja Ranskan kieli · Katso lisää »

Saksa

Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.

Luxemburgin kieli ja Saksa · Ranskan kieli ja Saksa · Katso lisää »

Saksan kieli

EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.

Luxemburgin kieli ja Saksan kieli · Ranskan kieli ja Saksan kieli · Katso lisää »

Sija

Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.

Luxemburgin kieli ja Sija · Ranskan kieli ja Sija · Katso lisää »

Suku (kielioppi)

Suku eli genus (lat.) on nominien kieliopillinen kategoria, jonka mukaisesti substantiivit jakautuvat eri ryhmiin.

Luxemburgin kieli ja Suku (kielioppi) · Ranskan kieli ja Suku (kielioppi) · Katso lisää »

Uvulaari

Konsonanttien artikulaatiopaikat. Uvulaari kohdassa 9. Uvulaarit ovat konsonanttiäänteitä, joiden ääntöpaikka on nielun takaosassa sijaitseva uvula, jota kohti kieli kurkottaa.

Luxemburgin kieli ja Uvulaari · Ranskan kieli ja Uvulaari · Katso lisää »

Velaari

Velaarit ovat kielitieteessä äänteitä, jotka artikuloidaan kielen takaosan sekä kitalaen pehmeän osan eli kitapurjeen välissä.

Luxemburgin kieli ja Velaari · Ranskan kieli ja Velaari · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Luxemburgin kieli ja Ranskan kieli

Luxemburgin kieli on 39 suhteet, kun taas Ranskan kieli on 184. niillä on yhteistä 16, Jaccard'in indeksi on 7.17% = 16 / (39 + 184).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Luxemburgin kieli ja Ranskan kieli. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »