Yhtäläisyyksiä Luterilaisuus ja Ruotsin kirkko
Luterilaisuus ja Ruotsin kirkko on 26 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Anglikaaninen kirkko, Apostolinen suksessio, Augsburgin tunnustuksen puolustus, Augsburgin tunnustus, Baptismi, Ehtoollinen, Ekumenia, Episkopaalisuus, Herätysliike, Iso katekismus, Katolinen kirkko, Kirkko, Kustaa Vaasa, Latina, Luterilainen maailmanliitto, Martti Luther, Metodismi, Olaus Petri, Raamattu, Ruotsi, Tunnustuksellinen luterilaisuus, Tunnustuskirjat, Uppsalan kokous, Uskonpuhdistus, Valtionuskonto, Vähä katekismus.
Anglikaaninen kirkko
Anglikaaninen kirkko on Englannin reformaation myötä syntynyt kristillinen kirkkokunta ja Englanin valtionkirkko 1500-luvulta lähtien.
Anglikaaninen kirkko ja Luterilaisuus · Anglikaaninen kirkko ja Ruotsin kirkko ·
Apostolinen suksessio
episkopaalinen piispanvihkimys vuonna 1962.Apostolinen suksessio (myös sukkessio tai seuraanto) on joidenkin kristillisten kirkkojen oppi, jonka mukaan piispat, jotka ovat vihkineet nykyiset papit ja piispat, ovat itse saaneet vihkimyksensä aiemmilta piispoilta, jotka ovat saaneet vihkimyksensä aiemmilta piispoilta ja niin edelleen, niin että vihkimysten ketju ulottuisi alkukirkon apostoleihin saakka.
Apostolinen suksessio ja Luterilaisuus · Apostolinen suksessio ja Ruotsin kirkko ·
Augsburgin tunnustuksen puolustus
Augsburgin tunnustuksen puolustus (Apologia confessionis) on yksi evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjoista.
Augsburgin tunnustuksen puolustus ja Luterilaisuus · Augsburgin tunnustuksen puolustus ja Ruotsin kirkko ·
Augsburgin tunnustus
Augsburgin tunnustus (Confessio Augustana) on evankelis-luterilaisen kirkon tärkein tunnustuskirja.
Augsburgin tunnustus ja Luterilaisuus · Augsburgin tunnustus ja Ruotsin kirkko ·
Baptismi
Baptistikirkko Ottawassa. Baptismi on protestanttisen reformaation pohjalta vuonna 1609 syntynyt kristillinen kirkkokunta.
Baptismi ja Luterilaisuus · Baptismi ja Ruotsin kirkko ·
Ehtoollinen
viimeinen ehtoollinen. Ehtoollinen eli eukaristia on kristillinen rituaali, jota pidetään kristinuskon suuntauksesta riippuen sakramenttina tai seurakuntamääräyksenä ja kristillisen uskon ilmaisuna.
Ehtoollinen ja Luterilaisuus · Ehtoollinen ja Ruotsin kirkko ·
Ekumenia
Ekumenia tarkoittaa eri kristillisten kirkkojen ja tunnustuskuntien yhteistyötä ja pyrkimyksiä läheisempään yhteyteen.
Ekumenia ja Luterilaisuus · Ekumenia ja Ruotsin kirkko ·
Episkopaalisuus
Episkopaalisuus on seurakunnallinen järjestäytymismuoto, jossa ylin valta kuuluu korkea-arvoisimmalle piispalle, joka delegoi sitä sitten muille piispoille ja papistolle.
Episkopaalisuus ja Luterilaisuus · Episkopaalisuus ja Ruotsin kirkko ·
Herätysliike
Gustaf Cederström, ''Baptisterna'', 1886. Herätysliike tarkoittaa kristillistä liikettä, joka on syntynyt herätyksen seurauksena.
Herätysliike ja Luterilaisuus · Herätysliike ja Ruotsin kirkko ·
Iso katekismus
Iso katekismus (alun perin) on saksalaisen teologin Martin Lutherin huhtikuussa 1529 julkaistu katekismus.
Iso katekismus ja Luterilaisuus · Iso katekismus ja Ruotsin kirkko ·
Katolinen kirkko
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Katolinen kirkko ja Luterilaisuus · Katolinen kirkko ja Ruotsin kirkko ·
Kirkko
Kirkko (Laajimmassa merkityksessään sanalla kirkko voidaan viitata myös kaikki kristityt kattavaan (hengelliseen) yhteisöön. Kirkko-sanaa käytti jo Mikael Agricola teksteissään. Hänen raamatunkäännöksissään sillä viitattiin yksinomaan rakennuksiin. Kristittyjen yhteisöä tarkoittava kreikankielisen alkutekstin sana ekklesia (ekklēsia ’seurakunta’, alun perin ’(väen)kokous’) käännettiin säännönmukaisesti sanalla seurakunta. Nykysanakirjoissa sanalla on myös merkitykset yksityisten seurakuntien muodostama kokonaisuus, kirkkokunta ja joskus koko kristikunta. Uudessa kirkkoraamatussa on kahdessa kohdassa käännetty kreikan sana ekklesia sanalla ’kirkko’, kun vuoden 1938 käännöksessä koko sanaa ei käytetty lainkaan. Kirkkososiologia tutkii kirkon ja muun yhteiskunnan välisiä yhteyksiä. Käsitystä kirkon hengellisestä merkityksestä kutsutaan teologiassa kirkko-opiksi eli ekklesiologiaksi. Eri kirkkokuntien kirkko-opillisia käsityksiä tutkitaan dogmatiikassa.
Kirkko ja Luterilaisuus · Kirkko ja Ruotsin kirkko ·
Kustaa Vaasa
Kustaa Vaasa (myös Gustav I, todennäköisesti 12. toukokuuta 1496 Uplanti – 29. syyskuuta 1560 Tukholma; alun perin Gustav Eriksson) oli Ruotsin kuningas vuosina 1523–1560.
Kustaa Vaasa ja Luterilaisuus · Kustaa Vaasa ja Ruotsin kirkko ·
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Latina ja Luterilaisuus · Latina ja Ruotsin kirkko ·
Luterilainen maailmanliitto
250px Luterilainen maailmanliitto on luterilaisten kirkkojen yhteisö ja yhteistyöjärjestö.
Luterilainen maailmanliitto ja Luterilaisuus · Luterilainen maailmanliitto ja Ruotsin kirkko ·
Martti Luther
Martti Luther oli saksalainen munkki ja teologi, jonka opetukset käynnistivät uskonpuhdistuksen katolisessa kirkossa ja johtivat protestanttisen luterilaisen kirkkokunnan syntymiseen.
Luterilaisuus ja Martti Luther · Martti Luther ja Ruotsin kirkko ·
Metodismi
Metodismi on 1700-luvun lopulla Englannissa syntynyt kristillinen kirkkokunta, johon kuuluu yli 80 miljoonaa jäsentä eri puolilla maailmaa (2018).
Luterilaisuus ja Metodismi · Metodismi ja Ruotsin kirkko ·
Olaus Petri
Suurkirkon luona. Olaus Petri, myös muodossa Olavus Petri latinalaistettu, alkuaan Olof Persson, (6. tammikuuta 1493 – 9. huhtikuuta 1552 Tukholma) oli Wittenbergissä opiskellut ruotsalainen uskonpuhdistaja ja pappi.
Luterilaisuus ja Olaus Petri · Olaus Petri ja Ruotsin kirkko ·
Raamattu
Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.
Luterilaisuus ja Raamattu · Raamattu ja Ruotsin kirkko ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Luterilaisuus ja Ruotsi · Ruotsi ja Ruotsin kirkko ·
Tunnustuksellinen luterilaisuus
Tunnustuksellinen luterilaisuus on teologinen suuntaus, joka korostaa ehdotonta sitoutumista luterilaisen kirkon Tunnustuskirjoihin, koska katsovat niiden sisältämän opin olevan yhtäpitävä Raamatun esittämän opin kanssa.
Luterilaisuus ja Tunnustuksellinen luterilaisuus · Ruotsin kirkko ja Tunnustuksellinen luterilaisuus ·
Tunnustuskirjat
''Liber concordiae''n saksankielinen laitos (1580). Tunnustuskirjat määrittelevät luterilaisen kirkon opin.
Luterilaisuus ja Tunnustuskirjat · Ruotsin kirkko ja Tunnustuskirjat ·
Uppsalan kokous
Uppsalan kokous oli Ruotsin Uppsalassa maaliskuussa 1593 järjestetty kirkolliskokous, joka vakiinnutti luterilaisuuden Ruotsin valtionuskonnoksi.
Luterilaisuus ja Uppsalan kokous · Ruotsin kirkko ja Uppsalan kokous ·
Uskonpuhdistus
Uskonpuhdistaja Martti Luther teoksensa ''Kirkon Babylonian vankeudesta'' kannessa. Uskonpuhdistus eli reformaatio on 1500-luvulla Länsi-Euroopassa alkanut liike, joka pyrki oikaisemaan katolisen kirkon opissa näkemiään epäkohtia.
Luterilaisuus ja Uskonpuhdistus · Ruotsin kirkko ja Uskonpuhdistus ·
Valtionuskonto
buddhalaisuus Valtionuskonto on valtion virallinen, lainsäädännössä määritelty uskonto.
Luterilaisuus ja Valtionuskonto · Ruotsin kirkko ja Valtionuskonto ·
Vähä katekismus
Lutherin Vähä katekismuksen kansilehti vuodelta 1536. Lutherin Vähä katekismus on saksalaisen teologi Martti Lutherin vuonna 1529 julkaistu teos, joka oli tarkoitettu luterilaisen kristinuskon opettamisen apuvälineeksi.
Luterilaisuus ja Vähä katekismus · Ruotsin kirkko ja Vähä katekismus ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Luterilaisuus ja Ruotsin kirkko
- Mitä heillä on yhteistä Luterilaisuus ja Ruotsin kirkko
- Yhtäläisyyksiä Luterilaisuus ja Ruotsin kirkko
Vertailu Luterilaisuus ja Ruotsin kirkko
Luterilaisuus on 168 suhteet, kun taas Ruotsin kirkko on 152. niillä on yhteistä 26, Jaccard'in indeksi on 8.12% = 26 / (168 + 152).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Luterilaisuus ja Ruotsin kirkko. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: