Sisällysluettelo
459 suhteet: Afrikka, Aineenvaihdunta, Aisopos, Aitotumaiset, Aivokoppa, Aivot, Akseli Gallen-Kallela, Aku Ankka, Albatrossit, Alfred Hitchcock, Alula, Alumiini, Ametistikolibri, Ampiaiset, Ankka, Archaeopteryx, Argentavis magnificens, Arktis, Aurinkokurkilinnut, Avialae, BirdLife International, BirdLife Suomi, Borrelioosi, Carl von Linné, Celebesinkakadu, Coenraad Jacob Temminck, Confuciusornis, Diklooridifenyylitrikloorietaani, Dinosaurukset, DNA:n sekvensointi, Eläimet, Eläinmaantieteellinen alue, Elohopea, Emu, Enantiornithes, Eoseeni, Etelänkruunukurki, Ferdinand von Wright, Flamingot, Frédéric de Lafresnaye, Galbuliformes, Guano, Haastinkotka, Haikaralinnut, Haima, Hajuaisti, Handbook of the Birds of the World, Hanhet, Harjalinnut, Harmaahaikara, ... Laajenna indeksi (409 lisää) »
- Dinosaurukset
Afrikka
Afrikka on maailman toiseksi suurin maanosa.
Katsoa Linnut ja Afrikka
Aineenvaihdunta
Aineenvaihdunta eli metabolia on biologinen prosessi, jossa ravintoaineita muokataan, jotta saataisiin energiaa ja rakennusaineita solun tai eliön käyttöön.
Katsoa Linnut ja Aineenvaihdunta
Aisopos
Aisopos (n. 620–564 eaa.) oli antiikin kreikkalainen faabelien eli eläinsatujen sepittäjä.
Katsoa Linnut ja Aisopos
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Katsoa Linnut ja Aitotumaiset
Aivokoppa
Aivokoppa on anatomiassa suojaava koppa aivojen ympärillä joka koostuu kallon ylä- ja takaosasta.
Katsoa Linnut ja Aivokoppa
Aivot
Ihmisen aivot Aivot ovat eläimen päässä sijaitseva elin, joka hallitsee ruumiintoimintoja.
Katsoa Linnut ja Aivot
Akseli Gallen-Kallela
259x259px Akseli Gallen-Kallela (noin vuoteen 1907 Axel Waldemar Gallén, 26. huhtikuuta 1865 Pori – 7. maaliskuuta 1931 TukholmaOnni Okkonen s. 659) oli Suomen merkittävimpiä taidemaalareita.
Katsoa Linnut ja Akseli Gallen-Kallela
Aku Ankka
Aku Ankka on Disneyn sarjakuvamaailmaan kuuluva animaatio- ja sarjakuvahahmo, joka asuu Ankkalinnan kaupungissa.
Katsoa Linnut ja Aku Ankka
Albatrossit
Albatrossit (Diomedeidae) ovat ulappalintujen lahkoon kuuluva suurten, kapeasiipisten merilintujen heimo.
Katsoa Linnut ja Albatrossit
Alfred Hitchcock
Alfred Joseph Hitchcock oli englantilainen elokuvaohjaaja.
Katsoa Linnut ja Alfred Hitchcock
Alula
Alula merkitty kaavakuvaan numerolla 3 Alula eli pikkusiipi on linnun käsisiivessä olevan peukalon luihin kiinnittynyt sulkaryhmä.
Katsoa Linnut ja Alula
Alumiini
Alumiiniatomeja kuvattuna elektronimikroskoopilla. Alumiini on alkuaineiden jaksollisen järjestelmän kolmanteen jaksoon ja 13. ryhmään (eli kolmanteen pääryhmään) kuuluva metalli.
Katsoa Linnut ja Alumiini
Ametistikolibri
Ametistikolibri (Calliphlox amethystina) on kolibreihin kuuluva lintulaji.
Katsoa Linnut ja Ametistikolibri
Ampiaiset
Ampiaiset (Vespidae) on myrkkypistiäisiin (Aculeata) kuuluva pistiäisheimo.
Katsoa Linnut ja Ampiaiset
Ankka
Ankka (Anas platyrhynchos f. domestica) on sinisorsan kesytetty, kotieläimeksi jalostettu muoto. Sinisorsasta jalostetun tavallisen ankan lisäksi ankoiksi voidaan nimittää Amerikasta peräisin olevan myskisorsan (Cairina moschata) tarhattuja ja jalostettuja muotoja.
Katsoa Linnut ja Ankka
Archaeopteryx
Piirros ''Archaeopteryxista''. Archaeopteryx (muinaissiipinen) on sukupuuttoon kuollut liskolintu.
Katsoa Linnut ja Archaeopteryx
Argentavis magnificens
Argentavis magnificens on ehkä suurin koskaan elänyt lentävä lintu.
Katsoa Linnut ja Argentavis magnificens
Arktis
Arktinen alue. Arktinen alue eli Arktis tarkoittaa maapallon pohjoisimpia alueita.
Katsoa Linnut ja Arktis
Aurinkokurkilinnut
Aurinkokurkilinnut (Eurypgiformes) on lintujen lahko kladissa Eurypygimorphae.
Katsoa Linnut ja Aurinkokurkilinnut
Avialae
Avialae on Jacques Gauthierin vuonna 1986 määrittelemä kladi, jota eräät pitävät lintujen (Aves) synonyyminä.
Katsoa Linnut ja Avialae
BirdLife International
BirdLife International on kansainvälinen lintujen suojelemista edesauttava ympäristöjärjestö.
Katsoa Linnut ja BirdLife International
BirdLife Suomi
BirdLife Suomi (vuoteen 1995 saakka Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto eli LYL) on vuonna 1973 perustettu kansallinen lintuyhdistysten ja -harrastajien keskusjärjestö.
Katsoa Linnut ja BirdLife Suomi
Borrelioosi
Borrelioosi eli Lymen tauti on lähinnä puutiaisten levittämä taudinkuvaltaan vaihteleva infektiosairaus, jonka aiheuttaa Borrelia-suvun spirokeettabakteerien infektio.
Katsoa Linnut ja Borrelioosi
Carl von Linné
Carl Linnaeus, myöhemmin Carl von Linné,, (23. toukokuuta 1707 – 10. tammikuuta 1778) oli ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian perusteet.
Katsoa Linnut ja Carl von Linné
Celebesinkakadu
Celebesinkakadu eli aiemmalta nimeltään keltatöyhtökakadu (Cacatua sulphurea) on äärimmäisen uhanalainen Indonesiasta kotoisin oleva kakadulaji.
Katsoa Linnut ja Celebesinkakadu
Coenraad Jacob Temminck
Coenraad Jacob Temminck Coenraad Jacob Temminck (31. maaliskuuta 1778 Amsterdam – 30. tammikuuta 1858) oli hollantilainen eläintieteilijä ja ornitologi.
Katsoa Linnut ja Coenraad Jacob Temminck
Confuciusornis
Confuciusornis oli variksenkokoinen esihistoriallisella ajalla elänyt lintusuku.
Katsoa Linnut ja Confuciusornis
Diklooridifenyylitrikloorietaani
Täystuho-hyönteismyrkkyrasia, jossa DDT:tä 6%. Yhdysvaltalaiset sotilaat demonstroivat DDT:n käsiruiskutusta. DDT-mainos 1940-luvulta. Diklooridifenyylitrikloorietaani (DDT, C14H9Cl5) on 1900-luvulla suosittu, nykyään useimmissa maissa kielletty hyönteismyrkky.
Katsoa Linnut ja Diklooridifenyylitrikloorietaani
Dinosaurukset
Dinosaurukset eli hirmuliskot (Dinosauria) olivat mesotsooisella maailmankaudella elänyt hyvin menestyksekäs eläinryhmä.
Katsoa Linnut ja Dinosaurukset
DNA:n sekvensointi
Esimerkki automaattisen DNA-sekvensoinin tuloksesta DNA:n sekvensointi on prosessi, jossa määritetään DNA:n sekvenssi eli nukleotidien tarkka järjestys DNA-molekyylissä.
Katsoa Linnut ja DNA:n sekvensointi
Eläimet
Eläimet eli eläinkunta (Animalia, syn. Metazoa) on laaja monisoluisista aitotumallisista eliöistä muodostuva taksonominen kunta.
Katsoa Linnut ja Eläimet
Eläinmaantieteellinen alue
Neotrooppinen alue Eläinmaantieteellinen alue on eläimistöltään samankaltainen alue maapallolla.
Katsoa Linnut ja Eläinmaantieteellinen alue
Elohopea
Elohopea on raskas metallinen alkuaine.
Katsoa Linnut ja Elohopea
Emu
Emun (''Dromaius novaehollandiae'') muna. Emu (Dromaius novaehollandiae) on lentokyvytön Australiassa elävä kasuaarilintu.
Katsoa Linnut ja Emu
Enantiornithes
Enantiornithes on sukupuuttoon kuollut alaluokka esihistoriallisia lintuja.
Katsoa Linnut ja Enantiornithes
Eoseeni
''Basilosaurus'', eoseenin aikainen valas. Eoseeni oli geologinen ajanjakso 56–33,9 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Linnut ja Eoseeni
Etelänkruunukurki
Etelänkruunukurki (Balearica regulorum) on afrikkalainen kurkilintu.
Katsoa Linnut ja Etelänkruunukurki
Ferdinand von Wright
Ferdinand von Wright (19. maaliskuuta 1822 Kuopion pitäjä – 31. heinäkuuta 1906 Kuopion pitäjä) oli suomalainen taidemaalari.
Katsoa Linnut ja Ferdinand von Wright
Flamingot
Flamingot (Phoenicopteridae) on lintujen heimo, joka toisinaan lasketaan haikaralintujen (Ciconiiformes) lahkoon, toisinaan omaan flamingolintujen lahkoonsa (Phoenicopteriformes) Luettu 11.4.2011.
Katsoa Linnut ja Flamingot
Frédéric de Lafresnaye
Frédéric de Lafresnaye, piirros Nöel Frédéric Armand André de Lafresnaye (24. heinäkuuta 1783, Chateau de La Fresnaye, Falaise – 14. kesäkuuta 1861) oli ranskalainen lintutieteilijä, keräilijä ja paroni.
Katsoa Linnut ja Frédéric de Lafresnaye
Galbuliformes
Galbuliformes on lintujen lahko.
Katsoa Linnut ja Galbuliformes
Guano
alt.
Katsoa Linnut ja Guano
Haastinkotka
Haastinkotka (Hieraaetus moorei) oli Uuden-Seelannin Eteläsaarella elänyt, sukupuuttoon kuollut petolintu.
Katsoa Linnut ja Haastinkotka
Haikaralinnut
Haikaralinnut (Ciconiiformes) on suurikokoisten, lentokykyisten lintujen lahko.
Katsoa Linnut ja Haikaralinnut
Haima
Haiman sijainti Haima on selkärankaisilla tavattava ruoansulatusrauhanen, joka sijaitsee vatsaontelossa.
Katsoa Linnut ja Haima
Hajuaisti
1.Hajukäämi 2.Aivokuoreen lähteviä hermosyitä 3.Seulaluu 4.Hajuepiteeli 5.Hajukäämissä olevia synapseja 6.Hajusolujen soomia Hajuaisti eli olfaktorinen aisti on kemiallinen kaukoaisti ja yksi ihmisen viidestä aistista.
Katsoa Linnut ja Hajuaisti
Handbook of the Birds of the World
Handbook of the Birds of the World (HBW) on espanjalaisen Lynx Edicionsin kustantama moniosainen teossarja maailman kaikista nykyisin elävistä lintulajeista.
Katsoa Linnut ja Handbook of the Birds of the World
Hanhet
Hanhet (Anserinae) on sorsien (Anatidae) heimon alaheimo.
Katsoa Linnut ja Hanhet
Harjalinnut
Harjalinnut (Upupidae) on sarvinokkalintujen lahkoon kuuluva heimo.
Katsoa Linnut ja Harjalinnut
Harmaahaikara
Harmaahaikara puistossa Englannissa. Harmaahaikara (Ardea cinerea) on kaulushaikaran ohella Suomen yleisin haikara.
Katsoa Linnut ja Harmaahaikara
Harmaalokki
Harmaalokki (Larus argentatus) on isokokoinen lokkilaji.
Katsoa Linnut ja Harmaalokki
Haukkametsästys
Koulutettavana oleva metsästyshaukka laskeutumassa kouluttajan kädelle. Haukkametsästys on metsästysmuoto, jossa käytetään kesytettyjä ja koulutettuja haukkoja pyytämään kullekin haukkalajille luontaiseksi luokiteltua riistaa.
Katsoa Linnut ja Haukkametsästys
Haulikko
Päällekkäispiippuinen haulikko Haulikko on yleisimmin pitkäpiippuinen, rihlaamaton tai rihlattu käsiase, jonka patruuna sisältää joukon pieniä, läpimitaltaan 2–9 mm hauleja.
Katsoa Linnut ja Haulikko
Hautomalaikku
Törmäpääskyn hautomalaikku Hautomalaikku (area incubationis) on pesivän, munia hautovan linnun vatsapuolelle kehittyvä höyhenetön laikku.
Katsoa Linnut ja Hautomalaikku
Häpyluu
Kuva miehen lonkkaluusta, jossa näkyy L-kirjaimen muotoinen häpyluu (''os pubis''). Häpyluu on lonkkaluun etummaisin osa.
Katsoa Linnut ja Häpyluu
Höyhen
Erilaisia höyheniä Höyhen on lintujen ihosta kasvava kevyt sarveisaineesta muodostunut epiderminen uloke.
Katsoa Linnut ja Höyhen
Höyhenpeite
Kuvan kolmella sinikardinaalilla on erilaiset höyhenpeitteet. Ylimpänä lisääntyvä uros, sen alla ei-lisääntyvä uros, jonka alla naaras. Höyhenpeite (tai höyhenistö, höyhenpuku, höyhenys) on lintujen ihoa peittävä kerros, joka koostuu höyhenistä.
Katsoa Linnut ja Höyhenpeite
Heijastuminen
Heijastuminen tarkoittaa fysiikassa aaltoliikkeen kahden eri faasin rajapinnalla tapahtuvaa vuorovaikutusta, jossa aaltoliike muuttaa suuntaansa ja jatkaa liikettään samassa faasissa.
Katsoa Linnut ja Heijastuminen
Heisimadot
Heisimadot (Cestoda) on laakamatojen (Platyhelminthes) luokka, jonka jäsenet elävät aikuisvaiheensa loisina selkärankaisten ruoansulatuskanavassa.
Katsoa Linnut ja Heisimadot
Helmikanat
Helmikanat (Numididae) on kanalintujen heimo.
Katsoa Linnut ja Helmikanat
Heltta (eläimet)
käytetäänkö sanaa heltta suomen kielessä helluvaisen synonyyminä?. Heltta tarkoittaa eläimen kaulalla roikkuvia ruumiinosia tai laajemmin mitä tahansa löysiä ihopoimuja.
Katsoa Linnut ja Heltta (eläimet)
Henkitorvi
kurkunpäästä pääkeuhkoputkille Henkitorvi eli trakea on noin 10 cm pitkä ja 2,5 cm leveä ruston päällystämä putki, joka kuuluu alahengitysteihin.
Katsoa Linnut ja Henkitorvi
Heraldiikka
Hyghalmen-rullassa on saksalaisia vaakunoita 1500-luvulta. Heraldiikka eli vaakunaoppi on oppi vaakunoista ja lipuista.
Katsoa Linnut ja Heraldiikka
Hesperornis
Hesperornis oli myöhäisliitukaudella elänyt esihistoriallinen, kookas ja lentokyvytön merilintu.
Katsoa Linnut ja Hesperornis
Hietakurki
Hietakurki (Grus canadensis) on Amerikassa ja Itä-Siperiassa pesivä kurkilintu.
Katsoa Linnut ja Hietakurki
Hietakyyhkylinnut
Hietakyyhkylinnut tai hietakanalinnut (Pterocliformes) on lahko lintujen (Aves) luokassa.
Katsoa Linnut ja Hietakyyhkylinnut
Hiirihaukat
Hiirihaukat (Buteo) on haukkojen heimoon kuuluva päiväpetolintusuku, johon kuuluu Birdlife Suomen mukaan 26 lajia.
Katsoa Linnut ja Hiirihaukat
Hiirihaukka
Hiirihaukka (Buteo buteo) on keskikokoinen päiväpetolintu.
Katsoa Linnut ja Hiirihaukka
Hiirolinnut
Hiirolinnut (Coliiformes) tai hiirilinnut on lintujen lahko, johon kuuluu vain yksi heimo, hiirot (Coliidae).
Katsoa Linnut ja Hiirolinnut
Hikirauhanen
Hikirauhaset kuuluvat ihon rauhasiin, jotka kaikki ovat erikoistuneet ihon epiteelisoluista.
Katsoa Linnut ja Hikirauhanen
Hippiäinen
Hippiäinen (Regulus regulus) on pienikokoinen varpuslintu.
Katsoa Linnut ja Hippiäinen
Hoatsin
Hoatsin eli haisukäki, haisulintu tai töyhtökana (Opisthocomus hoazin) on eteläamerikkalainen lintu.
Katsoa Linnut ja Hoatsin
Hoatsinit
Hoatsinit, aikaisemmalta nimeltään töyhtökanat (Opisthocomidae) on hoatsinlintujen lahkon ainoa heimo.
Katsoa Linnut ja Hoatsinit
Horus
Horus (tai pelkästään Hor, muinaisegyptin "joka on korkealla" tai "etäinen"Wilkinson 2003, s. 200) on muinaisegyptiläiseen mytologiaan kuuluva auringon- ja taivaanjumala, joka kuvattiin usein haukanhahmoisena tai haukanpäisenä.
Katsoa Linnut ja Horus
Hunaja
Juoksevaa hunajaa Hunaja on ainetta, jonka tarhamehiläinen eli hunajamehiläinen (Apis mellifera) on tuottanut ravinnokseen kasvien medestä tai kasvien elävien osien eritteistä tai kirvojen mesikasteesta.
Katsoa Linnut ja Hunaja
Hunajaoppaat
Hunajaoppaat (Indicatoridae) on tikkalintujen lahkoon kuuluva lintuheimo.
Katsoa Linnut ja Hunajaoppaat
Huuhkaja
Huuhkaja (Bubo bubo) on suurikokoinen pöllölaji.
Katsoa Linnut ja Huuhkaja
Hyttyset
Hyttyset (Culicidae) ovat kaksisiipisten hyönteisten heimo, johon kuuluu monia verta imeviä lajeja.
Katsoa Linnut ja Hyttyset
Ilias
Ilias (”Laulu Ilionista”) on Homeroksen nimiin laitettu muinaiskreikkalainen eeppinen runoelma, joka on maailmankirjallisuuden tunnetuimpia teoksia.
Katsoa Linnut ja Ilias
Ilmapussi
Ilmapussit kuuluvat lintujen hengityselimistöön ja ne ovat ilmatäytteisiä kalvopusseja.
Katsoa Linnut ja Ilmapussi
Ilmaston lämpeneminen
Maapallon keskimääräisen pintalämpötilan muutos aikavälillä 1880–2021. Vuosien 1951–1980 keskiarvo on kuvaajan arvossa nolla. Ilmaston lämpenemisellä tarkoitetaan viime vuosikymmeninä tapahtunutta maapallon alailmakehän ja merien keskilämpötilan nousua ja nousun arvioitua jatkumista.
Katsoa Linnut ja Ilmaston lämpeneminen
Immuunijärjestelmä
elektronimikroskoopilla. Elimistön puolustusjärjestelmä eli immuunijärjestelmä suojelee elimistöä taudinaiheuttajilta kuten viruksilta, bakteereilta ja syöpäsoluilta.
Katsoa Linnut ja Immuunijärjestelmä
Influenssa
Influenssa on etenkin talvisaikaan epidemioina etenevä, kovan kuumeen nostava hengityselinten virussairaus.
Katsoa Linnut ja Influenssa
Infraääni
Infraääniksi kutsutaan ääniä, joiden taajuus on ihmisen kuuloalueen alapuolella eli alle 20 hertsiä.
Katsoa Linnut ja Infraääni
Isotrappi
Isotrapin munia. Isotrappi (Otis tarda) on suurikokoinen kurkilintu, joka elää Euraasian lauhkeilla alueilla.
Katsoa Linnut ja Isotrappi
Itämerensuomalaiset kansat
Itämerensuomalaisten kielten puhuma-alue. Itämerensuomalaiset kansat ovat suomalais-ugrilaisia kansoja, jotka puhuvat kantasuomen kielestä polveutuneita itämerensuomalaisia kieliä.
Katsoa Linnut ja Itämerensuomalaiset kansat
Jaavansalangaani
Jaavansalangaani (Aerodramus fuciphagus) on kiitäjiin kuuluva lintulaji.
Katsoa Linnut ja Jaavansalangaani
Jalkapöydänluu
Jalkapöydänluita, joita kutsutaan suurilla eläimillä myös takasääriluiksi, on eläinlajista riippuen 2–5.
Katsoa Linnut ja Jalkapöydänluu
Jalohaukat (suku)
Jalohaukat (Falco) on jalohaukkojen heimoon kuuluva lintusuku.
Katsoa Linnut ja Jalohaukat (suku)
Jalohaukkalinnut
Jalohaukkalinnut (Falconiformes) on lihaasyövien lintujen lahko.
Katsoa Linnut ja Jalohaukkalinnut
Japani
Japani (tai Nippon, virallisesti 日本国, Nihon koku tai Nippon koku) on saarivaltio Tyynessämeressä Itä-Aasiassa.
Katsoa Linnut ja Japani
Jättiläisalbatrossi
Jättiläisalbatrossin muna Jättiläisalbatrossi (Diomedea exulans) on albatrossien (Diomedeidae) heimoon kuuluva suurikokoinen merilintu.
Katsoa Linnut ja Jättiläisalbatrossi
Jean Sibelius
Johan Christian Julius ”Jean” SibeliusVasta 1990-luvulla selvisi, että Sibelius oli saanut kasteessa etunimet Johan Christian Julius; hän itse käytti muotoa Johan Julius Christian.
Katsoa Linnut ja Jean Sibelius
Johann Friedrich Gmelin
Johann Friedrich Gmelin (8. elokuuta 1748 Tübingen – 1. marraskuuta 1804 Göttingen) oli saksalainen luonnontieteilijä, lääkäri sekä kasvi- ja hyönteistutkija. Hän valmistui lääketieteen tohtoriksi Tübingenin yliopistosta vuonna 1769. Hän teki opintomatkan Hollantiin, Englantiin ja Itävaltaan.
Katsoa Linnut ja Johann Friedrich Gmelin
John Gould
John Gould John Gould (14. syyskuuta 1804 Lyme Regis, Dorset – 3. helmikuuta 1881 Lontoo) oli englantilainen lintutieteilijä.
Katsoa Linnut ja John Gould
Joseph Haydn
Franz Joseph Haydn (31. maaliskuuta 1732 Rohrau, Itävalta – 31. toukokuuta 1809 Wien, Itävalta) oli itävaltalainen säveltäjä.
Katsoa Linnut ja Joseph Haydn
Joutsenet
Joutsenet (Cygnus) ovat hanhien alaheimon (Anserinae) suku, johon kuuluu 6 nykyistä lajia.
Katsoa Linnut ja Joutsenet
Joutsenlampi
Joutsenlampi on ensimmäinen Pjotr Tšaikovskin säveltämistä kolmesta baletista.
Katsoa Linnut ja Joutsenlampi
Jurakausi
kannon päällä ''Archaeopteryx''. Jurakausi oli geologinen kausi noin 206–144 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella.
Katsoa Linnut ja Jurakausi
Kahlaajat
Kahlaajat (Charadrii) on alalahko rantalintujen (Charadriiformes) lahkossa.
Katsoa Linnut ja Kahlaajat
Kaikuluotaus
Kaikuluotaimen näyttö Kaikuluotaus (engl. sonar, lyhennys sanoista sound navigation and ranging) on tekniikka, joka hyödyntää äänen etenemistä ja heijastumista kohteiden paikallistamiseen, useimmiten veden alla.
Katsoa Linnut ja Kaikuluotaus
Kalevala
Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela sai paljon innoitusta ''Kalevalasta''. ''Sammon puolustus'', 1896. Kalevala on Suomen kansalliseepos, Elias Lönnrotin kokoama ja toimittama runoelma, joka perustuu hänen vuodesta 1828 alkaen kokoamiinsa suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.
Katsoa Linnut ja Kalevala
Kalkkuna
Kalkkuna (Meleagris gallopavo) on kalkkunoiden sukuun kuuluva kanalintu, joka on peräisin Pohjois-Amerikasta.
Katsoa Linnut ja Kalkkuna
Kalkkunakondori
Kalkkunakondori (Cathartes aura) on kondorilintu.
Katsoa Linnut ja Kalkkunakondori
Kalliokyyhky
''Columba livia'' Kalliokyyhky (Columba livia) on merenrannikon luolissa ja kalliojyrkänteillä sekä myös vuoristoissa elävä kyyhkylaji.
Katsoa Linnut ja Kalliokyyhky
Kalliopiirros
Karjalasta. Kalliopiirrokset ovat kuvia tai kuvioita, jotka on tehty kallioihin tai suuriin kiviin naarmuttamalla, uurtamalla, hiomalla, kaivertamalla tai hakkaamalla.
Katsoa Linnut ja Kalliopiirros
Kallo
Kallo on selkärankaisten aivoja suojaava luinen tai rustoinen kuori.
Katsoa Linnut ja Kallo
Kampylobakteerit
Kampylobakteerit ovat maailmanlaajuisesti esiintyviä, gramnegatiivisia bakteereja.
Katsoa Linnut ja Kampylobakteerit
Kana
Koiraspuolinen kana eli kukko. Kana (Gallus gallus domesticus) on kanalintujen lahkoon kuuluva kesytetty lintu. Kana on yksi yleisimmistä kotieläimistä lähes kaikkialla maailmassa. Kananmunien lisäksi ravintona hyödynnetään lihaa. Koiraspuolista lintua kutsutaan kukoksi.
Katsoa Linnut ja Kana
Kanadanhanhi
Kanadanhanhi (Branta canadensis) on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva suurikokoinen hanhilaji, joka on istutettuna levinnyt Eurooppaan ja myös Suomeen.
Katsoa Linnut ja Kanadanhanhi
Kanalinnut
Fasaani (''Phasianus colchicus'') Kanalinnut (Galliformes) on lintujen lahko, johon kuuluu noin 250 lajia eri puolilla maailmaa.
Katsoa Linnut ja Kanalinnut
Kanarianhemppo
Kanarianhempon munia. Kanarianhemppo (Serinus canaria) on keltahemppojen sukuun kuuluva varpuslintu.
Katsoa Linnut ja Kanarianhemppo
Kansalliseepos
Kansalliseepos on eepos-runoelma, jolla on erityistä merkitystä tietylle kansakunnalle ja jonka katsotaan ilmentävän kuvaamaansa kansakunnan luonnetta ja historiaa.
Katsoa Linnut ja Kansalliseepos
Karibianflamingo
Karibianflamingo (Phoenicopterus ruber) on flamingojen (Phoenicopteridae) heimoon kuuluva, Keski-Amerikassa elävä lintulaji.
Katsoa Linnut ja Karibianflamingo
Kasuaarilinnut
Kasuaarilinnut (Casuariiformes) on lintujen lahko, johon kuuluu neljä Australaasian alueella elävää lajia.
Katsoa Linnut ja Kasuaarilinnut
Kasuaarit
Kasuaarit (Casuarius) on kasuaarilintujen lahkoon kuuluva suku.
Katsoa Linnut ja Kasuaarit
Käärmekurkilinnut
Käärmekurkilinnut (Cariamiformes tai Cariamae) on lintujen lahko, jonka kaikki elävät lajit kuuluvat käärmekurkien (Cariamidae) heimoon.
Katsoa Linnut ja Käärmekurkilinnut
Käet
Käet (Cuculidae) ovat käkilintuheimo, johon kuuluu viisi alaheimoa, monia sukuja ja useita pitkäpyrstöisiä lajia.
Katsoa Linnut ja Käet
Käkilinnut
Käkilinnut (Cuculiformes) on lintulahko, johon kuuluu käkien heimo ja noin 140 lajia.
Katsoa Linnut ja Käkilinnut
Käpylinnut
Käpylinnut (Loxia) ovat peippojen heimoon kuuluva varpuslintusuku.
Katsoa Linnut ja Käpylinnut
Käpyrauhanen
Käpyrauhasen (engl. ''Pineal gland'') sijainti Käpyrauhanen eli käpylisäke on väliaivojen yläosassa, kolmannen aivokammion takaseinämässä sijaitseva pieni, noin 0,1–0,2 g painava rauhanen, joka erittää vereen muun muassa melatoniinia, joka puolestaan toimii ruumiin 'sisäisenä kellona' määrittäen vuorokausirytmin.
Katsoa Linnut ja Käpyrauhanen
Käpytikat
Käpytikat (Dendrocopos) on tikkojen heimoon kuuluva lintusuku.
Katsoa Linnut ja Käpytikat
Kehrääjälinnut
Kehrääjälinnut (Caprimulgiformes) on lintujen lahko, jonka lähes kaikki lajit ovat hyönteissyöjiä ja yölintuja.
Katsoa Linnut ja Kehrääjälinnut
Keijutiira
Keijutiira, aikaisemmalta nimeltään valkotiira (Gygis alba) on tiiroihin kuuluva lintulaji, jota tavataan trooppisista meristä.
Katsoa Linnut ja Keijutiira
Keisaripingviini
Keisaripingviini (Aptenodytes forsteri) on suurin pingviinilaji.
Katsoa Linnut ja Keisaripingviini
Keltaminla
Keltaminla (Chrysominla strigula) on pyrstötimaleihin kuuluva varpuslintu.
Katsoa Linnut ja Keltaminla
Kenkänokka
Kenkänokka (Balaeniceps rex) on suuri haikarankaltainen Balaenicipitidae-heimon ainoa nykyisin elävä laji.
Katsoa Linnut ja Kenkänokka
Keratiini
Keratiinit eli sarveisaineet ovat ryhmä kuitumaisia, säikeisiä ja veteen liukenemattomia proteiineja.
Katsoa Linnut ja Keratiini
Kesyhanhi
Twente-maatiaishanhi Kesyhanhi tarkoittaa ihmisen kotieläimikseen kesyttämiä hanhia.
Katsoa Linnut ja Kesyhanhi
Kesykyyhky
Kesykyyhky (Columba livia domestica) eli pulu on kaupunkielämään sopeutunut kalliokyyhkystä polveutuva alalaji.
Katsoa Linnut ja Kesykyyhky
Keuhkoputki
right Keuhkoputket (bronchus) ovat henkitorvesta keuhkoihin johtavat hengitysteiden osat, jotka kuuluvat alahengitysteihin henkitorven lisäksi.
Katsoa Linnut ja Keuhkoputki
Keuhkot
Sydän ja keuhkot. Keuhkot ovat kaksi elintä, jotka kuuluvat hengityselimiin; muita osia ovat ylä- ja alahengitystiet.
Katsoa Linnut ja Keuhkot
Kieli (anatomia)
Ihmisen kieli Makusilmu, joka sisältää makureseptorisoluja. Kieli on suuontelon pohjassa sijaitseva erisuuntiin risteävistä poikkijuovaisista lihaksista muodostunut elin, joka auttaa pureskelemista ruoan esikäsittelyssä.
Katsoa Linnut ja Kieli (anatomia)
Kiivit
Kiivit ovat Uudesta-Seelannista peräisin olevia lentokyvyttömiä lintuja, jotka muodostavat heimon Apterygidae ainoan suvun Apteryx.
Katsoa Linnut ja Kiivit
Kimalaiskolibri
Kimalaiskolibri (Mellisuga helenae) on maailman pienin lintu.
Katsoa Linnut ja Kimalaiskolibri
Kirjekyyhky
Kirjekyyhky Kirjekyyhky on kirjeiden kuljettamiseen käytetty kesykyyhky.
Katsoa Linnut ja Kirjekyyhky
Kirjosieppo
Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) on sieppojen heimoon kuuluva varpuslintu.
Katsoa Linnut ja Kirjosieppo
Kirput
Kirput (Siphonaptera) on hyönteislahko, jonka lajit ovat nisäkkäiden ja lintujen loisia.
Katsoa Linnut ja Kirput
Kiuru
pienoiskuva ''Kiuru eli Alauda arvensis'', piirros: Wilhelm von Wright (1810 - 1887) Kiuru (Alauda arvensis) eli leivonen tai leivo on pienikokoinen vaaleanruskea Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa pesivä varpuslintu.
Katsoa Linnut ja Kiuru
Kivikausi
Pohjois-Savosta löytynyt kivikautinen reikäkirves, johon on työstetty ihmisen kasvot. Kivikausi oli aikakausi, jolloin ihmiskunta teki työkaluja pääasiassa kivestä, puusta ja luusta, eivätkä metallit olleet vielä yleisessä käytössä ainakaan työvälineinä.
Katsoa Linnut ja Kivikausi
Kladi
luokka on kuvassa sinisellä. Se käsittää matelijoiden kantamuodon ja matelijalajit, mutta ei lintuja. Kladi eli monofyleettinen ryhmä tai kehityslinja on evoluutioon perustuva eliöiden kladistinen ryhmä, joka käsittää kantamuodon ("esi-isän") ja kaikki siitä polveutuvat eliölajit.
Katsoa Linnut ja Kladi
Kladistiikka
Fylogeneettinen systematiikka eli kladistiikka on eliöiden tieteellisen luokittelun lähestymistapa, jossa luokituksen on tarkoitus heijastaa eliöiden evolutiivista polveutumishistoriaa.
Katsoa Linnut ja Kladistiikka
Kloaakki
Kloaakki eli yhteis- tai viemärisuoli on useimpien lintu- ja matelijalajien sekä sammakkoeläinten sekä naaraiden että koiraiden peräaukon allas, jonne suoli, virtsatiet sekä sukupuolielinten tiehyet avautuvat.
Katsoa Linnut ja Kloaakki
Klostridit
Klostridit eli Clostridium-bakteerit ovat grampositiivisten bakteerien suku.
Katsoa Linnut ja Klostridit
Kolibrit
Kolibrit (Trochilidae) on lintujen heimo, joka kuuluu kiitäjälintuihin.
Katsoa Linnut ja Kolibrit
Kondorit
Kondorit (Cathartidae) on vanha päiväpetolintuheimo, jonka seitsemän lajia ovat vanhan maailman korppikotkia muistuttavia raadonsyöjiä.
Katsoa Linnut ja Kondorit
Korppi
Korppi eli kaarne (Corvus corax) on suurikokoinen musta varisten heimoon kuuluva lintu.
Katsoa Linnut ja Korppi
Korppikotkat
Hanhikorppikotka (''Gyps fulvus'') Suomukorppikotka (''Gyps rueppelli'') Korppikotkat ovat Vanhan maailman päiväpetolintuja, jotka kuuluvat useisiin eri sukuihin ja kahteen eri alaheimoon – Aegypiinae ja Gypaetinae – haukkojen (Accipitridae) heimossa.
Katsoa Linnut ja Korppikotkat
Korppiluu
Korppiluu (coracoideum) on hartianluu, joka yhdessä lapa- ja solisluiden kanssa muodostaa monilla eläinlajeilla eturaajojen kannatinluuston.
Katsoa Linnut ja Korppiluu
Korvakäytävä
Korvakäytävä (meatus acusticus externus) kuuluu ulkokorvaan yhdessä korvalehden kanssa.
Katsoa Linnut ja Korvakäytävä
Korvalehti
Ihmisen korvalehti Korvalehden osat Korvalehti on ulkokorvan näkyvä osa pään ulkopuolella.
Katsoa Linnut ja Korvalehti
Koskelot
Koskelot (Mergus) on sorsalintusuku, jossa on neljä nykyisin elävää lajia.
Katsoa Linnut ja Koskelot
Kosmopoliitti (biologia)
Kosmopoliitti on eliölaji, joka on levinnyt hyvin laajalle alueelle tai jopa lähes koko maapallolle.
Katsoa Linnut ja Kosmopoliitti (biologia)
Kotka (lintu)
Merikotka (''Haliaeetus albicilla'') Maakotka (''Aquila chrysaetos'') Savannikotka (''Aquila rapax'') Töyhtökotka (''Lophaetus occipitalis'') Nuori liitokotka (''Terathopius ecaudatus'') Kotka on nimitys, jota käytetään tietyistä suurikokoisista päiväpetolinnuista.
Katsoa Linnut ja Kotka (lintu)
Kottarainen
Kottarainen (Sturnus vulgaris) on varpuslintu, joka kuuluu kottaraisten heimoon.
Katsoa Linnut ja Kottarainen
Kovakalvo (silmä)
Kovakalvo merkitty kaavioon numerolla 9 Kovakalvo on valkoinen, valoa läpäisemätön kalvo, joka muodostaa silmämunan uloimman seinämän.
Katsoa Linnut ja Kovakalvo (silmä)
Krokotiilit
Krokotiilit (Crocodylidae) ovat suurikokoisten matelijoiden heimo, johon kuuluu neljätoista nykyisin elävää, vedessä viihtyvää lajia.
Katsoa Linnut ja Krokotiilit
Kuikat
Kuikat (Gaviidae) on kuikkalintujen (Gaviiformes) lahkon ainoa heimo, jonka ainoa suku on kuikkien suku Gavia.
Katsoa Linnut ja Kuikat
Kukko
Kukko tarkoittaa koiraspuolista (kana)lintua.
Katsoa Linnut ja Kukko
Kukkotappelu
Kukkotappelu alkamassa Balilla, Indonesiassa. Kukkotappelu on perinteinen laji, jossa kaksi tappelukukkoa usutetaan toisiaan vastaan.
Katsoa Linnut ja Kukkotappelu
Kultatöyhtökakadu
Kultatöyhtökakadu (Cacatua galerita) on papukaijalintu, jota pidetään yleisesti myös lemmikkinä.
Katsoa Linnut ja Kultatöyhtökakadu
Kuningasalbatrossi
Kuningasalbatrossi (Diomedea epomophora) on lähes jättiläisalbatrossin kokoinen ulappalintu.
Katsoa Linnut ja Kuningasalbatrossi
Kuningaskalastaja
Kuningaskalastaja (Alcedo atthis) on koskipaikoissa viihtyvä lintu.
Katsoa Linnut ja Kuningaskalastaja
Kuningasmerikotka
Kuningasmerikotka (Haliaeetus pelagicus) on suurikokoinen, luoteisen Tyynenmeren rannikoiden päiväpetolintu.
Katsoa Linnut ja Kuningasmerikotka
Kupari
Kupari, vanhalta suomalaiselta nimeltään vaski, on metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Cu ja CAS-numero 7440-50-8.
Katsoa Linnut ja Kupari
Kupu
Kupu on ruokavarastona toimiva ruoansulatuskanavan osa.
Katsoa Linnut ja Kupu
Kurjet
Kurjet (Gruidae) on kurkilintujen lahkoon kuuluva lintuheimo.
Katsoa Linnut ja Kurjet
Kurkilinnut
Kurkilinnut (Gruiformes) on lintujen lahko, johon kuuluu nykyisin 10 heimoa.
Katsoa Linnut ja Kurkilinnut
Kurkunpää
Kurkunpään rustot. Kurkunpää on nielun ja henkitorven välinen rustoinen rakenne, joka suojaa alempia hengitysteitä nieltäessä sekä osallistuu äänenmuodostukseen.
Katsoa Linnut ja Kurkunpää
Kuroli
Kuroli (Leptosomus discolor) on ainoa laji kurolien heimossa (Leptosomidae, aiemmin Leptosomatidae).
Katsoa Linnut ja Kuroli
Kuuloaisti
Simpukka 11.Kuulo-tasapainohermo 12.Korvatorvi Kuulo on ihmisistä puhuttaessa kyky aistia ympäristön ääniä.
Katsoa Linnut ja Kuuloaisti
Kyhmyjoutsen
Kyhmyjoutsenperhe syömässä vesikasveja. Aikuiset linnut kurottavat veden alle jolloin vain takaruumis jää veden pinnalle. Pienet poikaset syövät veden pinnalle nousevan ravinnon. Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) on suuri valkoinen sorsalintu.
Katsoa Linnut ja Kyhmyjoutsen
Kyläkutoja
Kyläkutoja (Ploceus cucullatus) on hyvin yleinen afrikkalainen kutojalintu.
Katsoa Linnut ja Kyläkutoja
Kypäräkasuaari
Kypäräkasuaarin muna Kypäräkasuaari (Casuarius casuarius) on suurikokoinen strutsilintuihin kuuluva lentokyvytön lintu.
Katsoa Linnut ja Kypäräkasuaari
Kyyhkylinnut
Kyyhkylinnut (Columbiformes) on lintuihin kuuluva lahko.
Katsoa Linnut ja Kyyhkylinnut
Kyyhkyrääkät
Kyyhkyrääkät eli aiemmalta nimeltään kyyhkykurjet (Mesitornithidae) on omaan kyyhkyrääkkälintujen lahkoon kuuluva lintuheimo, johon kuuluu kaksi sukua ja kolme lajia.
Katsoa Linnut ja Kyyhkyrääkät
Kyyhkyt
Kyyhkyt eli kyyhkyset (Columbidae) ovat kyyhkylintujen lahkoon kuuluva, ja sen ainoa nykypäivään asti selvinnyt lintuheimo.
Katsoa Linnut ja Kyyhkyt
Kyynärluu
mediaalisuunnalta Kyynärluu on pikkusormen puolella sijaitseva, ranteen suuntaan kapeneva kyynärvarren luu.
Katsoa Linnut ja Kyynärluu
Kyynärvarsi
Kyynärvarsi Kyynärvarsi (antebrachium) on kyynärpäästä ranteeseen asti ulottuva osa ihmisen käsivarresta.
Katsoa Linnut ja Kyynärvarsi
Lahko (biologia)
Lahko (monikko ordines) on tieteellisen luokittelun taso, joka on laajempi kuin heimo, mutta suppeampi kuin luokka.
Katsoa Linnut ja Lahko (biologia)
Laji
Orkidealajeja Laji (lyhenne sp., monikko spp.) on biologiassa eliöiden ryhmä, jonka jälkeläiset pystyvät lisääntymään keskenään tai jotka ovat joillakin muilla tärkeillä tavoilla keskenään samankaltaisia.
Katsoa Linnut ja Laji
Lantio
Lantio on lonkkaluiden, ristiluun ja häntäluun muodostama laaja luurengas siteineen sekä alueella olevat lihakset ja sisäelimet, kuten virtsarakko, kohtu ja peräsuoli.
Katsoa Linnut ja Lantio
Lapaluu
Lapaluu on hartian luihin kuuluva luu.
Katsoa Linnut ja Lapaluu
Lasiainen
Silmän kaavakuva; 15.
Katsoa Linnut ja Lasiainen
Latinalainen Amerikka
Latinalainen Amerikka. Latinalainen Amerikka on kulttuurillis-maantieteellinen alue, johon kuuluu Pohjois-Amerikan ja Etelä-Amerikan maita Meksikosta Etelä-Amerikan eteläkärkeen.
Katsoa Linnut ja Latinalainen Amerikka
Laulujoutsen
Laulujoutsen (Cygnus cygnus) on joutsenten sukuun kuuluva suuri, valkea sorsalintulaji.
Katsoa Linnut ja Laulujoutsen
Lehmähaikara
Lehmähaikara (Bubulcus ibis) on haikaroiden heimoon kuuluva lintu, jonka levinneisyysalue ulottuu kaikille mantereille Etelämannerta lukuun ottamatta.
Katsoa Linnut ja Lehmähaikara
Lemminkäisen äiti
''Lemminkäinen Tuonelassa'', Gallénin guassi-luonnos ''Lemminkäisen äitiä'' varten vuodelta 1894. Lemminkäisen äiti on Akseli Gallen-Kallelan maalaus.
Katsoa Linnut ja Lemminkäisen äiti
Lentäminen
Lentäminen on ilmassa tai avaruudessa tapahtuvaa liikkumista.
Katsoa Linnut ja Lentäminen
Lentokyvyttömät linnut
Lentokyvyttömät linnut ovat lintuja, jotka ovat evoluution myötä menettäneet lentokykynsä.
Katsoa Linnut ja Lentokyvyttömät linnut
Liejukana
Liejukanan munia. Liejukana (Gallinula chloropus) on rantakanojen heimoon kuuluva laajalle levinnyt laji.
Katsoa Linnut ja Liejukana
Lihasmaha
Ankan lihasmaha eli kivipiira Lihasmaha eli kivipiira on lintujen mahalaukun taempi osa, jossa ruoan hienontaminen pääasiassa tapahtuu.
Katsoa Linnut ja Lihasmaha
Liitäjät
Liitäjät (Puffinus) on ulappaliitäjien heimoon kuuluva ulappalintusuku.
Katsoa Linnut ja Liitäjät
Liitäminen
Liitäminen on lentämistä käyttämättä omaa voimanlähdettä.
Katsoa Linnut ja Liitäminen
Liitukauden joukkosukupuutto
kraatterin. Taiteilijan tulkinta asteroidin törmäyksestä maahan. Liitukauden joukkosukupuutto tapahtui Maapallolla 65,5 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Linnut ja Liitukauden joukkosukupuutto
Liitukausi
Liitukausi on mesotsooisen maailmankauden viimeinen kausi, joka alkoi noin 144 ja päättyi 66 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Linnut ja Liitukausi
Limakalvo
Limakalvo on ruuansulatuskanavaa, hengitysteitä, virtsateitä ja sukuelimiä peittävä ohut solukerros, jonka päällä on sitkeää limaa.
Katsoa Linnut ja Limakalvo
Linnunlaulu
Kurkipariskunta yhteislaulussa Kurkipariskunta (''Grus grus'') laulaa Linnunlaulu on lintujen ääntelyä, joka koostuu tunnistettavana äänikuviona toisiaan seuraavista, sävelkorkeudeltaan vaihtelevista soinnillisista jaksoista.
Katsoa Linnut ja Linnunlaulu
Linnunpesä
Haikaroiden rakentama risupesä Hiekkaan kaiverrettu pesä Palokärki kaivertaa pesänsä puuhun Linnunpesä on paikka, johon lintu munii ja jossa se kasvattaa poikasensa.
Katsoa Linnut ja Linnunpesä
Linnunrata
Linnunrata on galaksi, jossa Maa ja aurinkokuntamme sijaitsevat.
Katsoa Linnut ja Linnunrata
Linnut
Linnut (Aves) ovat tasalämpöisiä, munivia ja höyhenpeitteisiä selkärankaisia, joiden siivet antavat useimmille niistä lentokyvyn.
Katsoa Linnut ja Linnut
Linnut (elokuva)
Linnut (The Birds) on Alfred Hitchcockin ohjaama yhdysvaltalainen kauhutrillerielokuva vuodelta 1963.
Katsoa Linnut ja Linnut (elokuva)
Linnut (täsmennyssivu)
Linnut voi tarkoittaa ainakin seuraavia asioita.
Katsoa Linnut ja Linnut (täsmennyssivu)
Lintu (täsmennyssivu)
Lintu voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Katsoa Linnut ja Lintu (täsmennyssivu)
Lintubongaus
Skotlannin Caerlaverockissa katsomassa Britannian viidettä suohyyppää kesäkuussa 2007. Lintubongaus on lintuharrastuksen muoto, jossa tarkoituksena on bongata lintuja eli lähteä katsomaan jonkun muun jo havaitsemaa harvinaista lintulajia ja kerätä samalla itselleen pisteitä eli 'pinnoja' uusia lajeja havaitsemalla.
Katsoa Linnut ja Lintubongaus
Lintuharrastus
Viikinrannassa. Liminganlahdelta keväältä 2006. Lintuharrastus on harrastus, joka koskee lintujen tarkkailemista tai seuraamista.
Katsoa Linnut ja Lintuharrastus
Lintuinfluenssa
CDC''). Lintuinfluenssa on linnuissa ja joissain nisäkkäissä esiintyvä virustauti, joka löydettiin Italiassa 1900-luvun alkupuolella.
Katsoa Linnut ja Lintuinfluenssa
Lintukoto
Tässä alkuperältään epävarmassa eurooppalaisessa kuvassa keskiaikainen pyhiinvaeltaja löytää paikan, jossa taivas ja maa kohtaavat. Lintukoto on myyttinen paikka, joka sijaitsi suomalaisen kansanperinteen mukaan kaukana etelässä ja lounaassa, maailman reunalla tai kohdassa, jossa taivaankansi ja maanpinta kohtaavat.
Katsoa Linnut ja Lintukoto
Lintulauta
Perinteinen itse tehty puinen lintulauta. Lintulauta on pikkulintujen ruokintaan tarkoitettu alusta tai laite.
Katsoa Linnut ja Lintulauta
Liskot
Liskot (Lacertilia) on alalahko suomumatelijoiden (Squamata) lahkossa.
Katsoa Linnut ja Liskot
Lokit
Lokit (Laridae) on rantalintujen lahkoon kuuluva heimo, johon kuuluu 15 sukua.
Katsoa Linnut ja Lokit
Louis Pierre Vieillot
Rekisteröinti kasteen Louis Pierre Vieillot on 12 toukokuu 1748 Yvetot Rekisteröinti kuoleman Louis Pierre Vieillot 24. elokuuta 1830 Sotteville-lès-Rouen Louis Pierre Vieillot (10. toukokuuta 1748 Yvetot, Ranska – 24. elokuuta 1830 Sotteville-lès-Rouen) oli ranskalainen lintutieteilijä.
Katsoa Linnut ja Louis Pierre Vieillot
Ludwig van Beethoven
Ludwig van Beethoven (16. joulukuuta 1770 Bonn, Kölnin vaaliruhtinaskunta – 26. maaliskuuta 1827 Wien, Itävallan keisarikunta) oli saksalainen säveltäjä klassismin ja romantiikan siirtymäkaudella.
Katsoa Linnut ja Ludwig van Beethoven
Luettelo lemmikkilinnuista
Tämä on luettelo lemmikkilinnuista aakkosjärjestyksessä.
Katsoa Linnut ja Luettelo lemmikkilinnuista
Luettelo linnuista
Tämä on epätäydellinen luettelo maailman lintulajeista.
Katsoa Linnut ja Luettelo linnuista
Luettelo lintuheimoista
Tämä on BirdLife Suomen hyväksymän luokituksen mukainen luettelo maailman lintujen heimoista.
Katsoa Linnut ja Luettelo lintuheimoista
Luettelo Suomen linnuista
Tämä on luettelo Suomessa tavatuista lintulajeista.
Katsoa Linnut ja Luettelo Suomen linnuista
Lumikieppi
Lumikieppi on lumen alla oleva nukkumispaikka, jota esimerkiksi metsäkanalinnut kuten riekko, metso ja teeri käyttävät selviytyäkseen pakkaspäivistä.
Katsoa Linnut ja Lumikieppi
Lunni
Lunni (Fratercula arctica) on ruokkien heimoon kuuluva lintulaji, jolla on värikäs nokka.
Katsoa Linnut ja Lunni
Luominen (oratorio)
Oswalt Kreuselin kuvaus luomisesta 1500-luvun lopusta. Luominen on Joseph Haydnin säveltämä oratorio.
Katsoa Linnut ja Luominen (oratorio)
Luontomatkailu
Luontomatkailu on monipuolista matkailutoimintaa, jossa kohteena on jokin luontoalue.
Katsoa Linnut ja Luontomatkailu
Luteet
Luteet (Heteroptera) ovat nivelkärsäisten (Hemiptera) lahkoon kuuluvia hyönteisiä.
Katsoa Linnut ja Luteet
Luuhohka
Luuhohkaa on nuoressa putkiluussa, tiiviin luun ja luuytimen välissä.
Katsoa Linnut ja Luuhohka
Luurankolihas
Luustolihasten rakenne Luustolihakset eli luurankolihakset käsittävät suurimman osan elimistön lihaksista.
Katsoa Linnut ja Luurankolihas
Lyijy
Lyijy on hiiliryhmään kuuluva metallimainen painava alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Pb ja CAS-numero 7439-92-1.
Katsoa Linnut ja Lyijy
Maakotka
Maakotka eli kotka (Aquila chrysaetos) on haukkojen heimoon kuuluva päiväpetolintu.
Katsoa Linnut ja Maakotka
Madagaskar
Madagaskarin tasavalta eli Madagaskar on saarivaltio Intian valtameressä noin 640 kilometrin päässä Afrikan itärannikosta.
Katsoa Linnut ja Madagaskar
Magneettiaisti
Magneettiaisti eli kemiallinen kompassi tarkoittaa useiden eläinlajien kykyä suunnistaa Maan magneettikentän avulla.
Katsoa Linnut ja Magneettiaisti
Magnus von Wright
Magnus von Wright (13. kesäkuuta 1805 Kuopion pitäjä – 5. heinäkuuta 1868 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari ja ornitologi.
Katsoa Linnut ja Magnus von Wright
Maksa
Ihmisen maksan sijainti Ihmisen maksan alapinta. Lähde: Grayn anatomia (1918). Maksa on ruoansulatuselimistöön kuuluva ruoansulatusrauhanen ja elimistön suurin rauhanen.
Katsoa Linnut ja Maksa
Maku
Maku on aineen tai esineen ominaisuus, joka tunnetaan tai aistitaan makuaistilla.
Katsoa Linnut ja Maku
Makuaisti
kieli ja makunystyt. Kielen eri osilla on lieviä modaliteetteja eri makujen aistimisen suhteen. Makuaisti eli gustatorinen aisti on aistinjärjestelmä, joka mahdollistaa aistin omaavan saada kriittistä informaatiota nauttimansa aineen mausta ja sitä kautta luonteesta.
Katsoa Linnut ja Makuaisti
Maniraptora
Petokädet (Maniraptora) on teropodien ryhmä joka sisältää kaikki dinosaurukset jotka olivat läheisempää sukua linnuille kuin strutsisaurit (Ornithomimosauria).
Katsoa Linnut ja Maniraptora
Matelijat
Matelijat (Reptilia) on nelijalkaisten selkärankaisten luokka.
Katsoa Linnut ja Matelijat
Mauritiuksendodo
Mauritiuksendodo eli drontti (Raphus cucullatus) on sukupuuttoon kuollut suurikokoinen ja lentokyvytön kyyhkylintu.
Katsoa Linnut ja Mauritiuksendodo
Mauritius
Mauritiuksen tasavalta eli Mauritius on saarivaltio Intian valtameressä 900 kilometriä Madagaskarista itään.
Katsoa Linnut ja Mauritius
Medestäjät
Medestäjät (Nectariniidae) on heimo pienenkokoisissa varpuslinnuissa.
Katsoa Linnut ja Medestäjät
Mehiläispesä
Mehiläispesä on rakennelma, jonka sisällä mehiläiset elävät, ylläpitävät ravintovarantojaan ja kasvattavat jälkeläisensä.
Katsoa Linnut ja Mehiläispesä
Meriharakka
Meriharakka (Haematopus ostralegus) on oranssinokkainen lintu, joka on muuttumassa ulkoluotojen kahlaajasta kaupunkilinnuksi.
Katsoa Linnut ja Meriharakka
Merikotka
Merikotka (Haliaeetus albicilla) on haukkojen (Accipitridae) heimoon ja merikotkien (Haliaeetus) sukuun kuuluva suurikokoinen päiväpetolintu.
Katsoa Linnut ja Merikotka
Merimetso
Merimetso (Phalacrocorax carbo) on iso, musta lintulaji, joka kuuluu merimetsojen heimoon.
Katsoa Linnut ja Merimetso
Merimetsot
Merimetsot (heimo Phalacrocoracidae) on lahkoon Suliformes kuuluva kaloja syövien lintujen heimo.
Katsoa Linnut ja Merimetsot
Mesi
Mesipisara Mesi on kukkien tuottama sokeripitoinen neste, jonka tarkoituksena on houkutella pölyttäviä eläimiä kukalle.
Katsoa Linnut ja Mesi
Mesikot
Mesikot (Meliphagidae) ovat mettä syövien lintujen heimo, joka kuuluu varpuslintuihin.
Katsoa Linnut ja Mesikot
Metsästys
Kalliopiirros metsästämisestä Algeriassa. Villisian metsästystä 1300-luvulla. Metsästys on vapaana elävien riistaeläinten pyydystämistä.
Katsoa Linnut ja Metsästys
Miljoonakutoja
Miljoonakutoja, aikaisemmalta nimeltään verinokka tai miljoonavarpunen (Quelea quelea) on todennäköisesti maailman runsaslukuisin luonnonvarainen lintulaji.
Katsoa Linnut ja Miljoonakutoja
Moalinnut
Moalinnut (Dinornithiformes) on sukupuuttoon kuollut lahko suurikokoisia, lentokyvyttömiä lintuja, jotka elivät Uudessa-Seelannissa.
Katsoa Linnut ja Moalinnut
Muinainen Egypti
Muinainen Egypti tärkeimpine kaupunkeineen ja viljelykelpoisine alueineen Niilin varrella. Muinainen Egypti eli faaraoiden Egypti oli Koillis-Afrikassa, pääasiassa nykyisten Egyptin ja Sudanin alueella suunnilleen vuosina 3150–30 eaa.
Katsoa Linnut ja Muinainen Egypti
Muna
Kaavakuva linnunmunasta. 1. kuori, 2–3. ulompi ja sisempi kuorikalvo, 4. ja 13. valkuaissiteet, 5. juokseva valkuaisaine, 6. sakea valkuaisaine, 7. keltuaiskalvo, 8. alkukeltuainen, 9. alkio, 10. tumma keltuainen, 11. vaalea keltuainen, 12. keltuaiskuori, 14. ilmatila, 15. kutikula Muna on munivan eläimen munasolu, joka kehittyy emon ulkopuolella.
Katsoa Linnut ja Muna
Munanjohdin
Munanjohdin Munanjohdin eli munatorvi on nisäkkäillä osa naaraan sukupuolielimistöä.
Katsoa Linnut ja Munanjohdin
Munasolu
Ihmisen munasolua ympäröi valkoisena näkyvä zona pellucida ja sitä ulompana follikulaarisoluista muodostuva korona radiata. Ihmisen munasolun rakenne, jossa suurimpana erottuvat tuma ja mitokondriot. Munasolu on naaraan sukusolu.
Katsoa Linnut ja Munasolu
Mustajalkatylli
Mustajalkatylli (Charadrius alexandrinus) on pienikokoinen kahlaaja, jota tavataan Suomessa muutaman kerran vuodessa.
Katsoa Linnut ja Mustajalkatylli
Mustavatsakukaali
Mustavatsakukaali (Centropus grillii) on kukaalien sukuun kuuluva käkilintu.
Katsoa Linnut ja Mustavatsakukaali
Muurahaiset
Muurahaiset (Formicidae) ovat hyönteisten heimo.
Katsoa Linnut ja Muurahaiset
Muuttohaukka
Muuttohaukka eli jalohaukka (Falco peregrinus) on keskikokoinen päiväpetolintu.
Katsoa Linnut ja Muuttohaukka
Muuttokyyhky
Muuttokyyhky (Ectopistes migratorius) on sukupuuttoon kuollut kyyhkylaji, jonka arvioidaan olleen aikoinaan maailman runsaslukuisin lintulaji.
Katsoa Linnut ja Muuttokyyhky
Muuttolintu
auran muotoisissa muodostelmissa Muuttolintu on lintu, joka viettää vuoden eri osat säännöllisesti eri paikoilla.
Katsoa Linnut ja Muuttolintu
Myöhäisliitukausi
Myöhäsliitukausi oli liitukauden jälkimmäinen epookki 99,6–65,5 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Linnut ja Myöhäisliitukausi
Mykiö
Kuvassa oikealla linssi tarkentunut lähietäisyydelle ja vasemmalla kauemmaksi. Punaiset kohdat esittävät ripustinsäikeitä. Mykiö on silmän värikalvon ja lasiaisen etupinnan välissä sijaitseva kaksoiskupera linssi.
Katsoa Linnut ja Mykiö
Myokardium
Kuvassa näkyy selvästi sydämen seinämän paksuin osa, myokardium. Myokardium eli sydänlihas on sydämen seinämän keskimmäinen ja paksuin osa.
Katsoa Linnut ja Myokardium
Nandut
Nandut ovat nandulintujen lahkoon kuuluvia suuria lentokyvyttömiä lintuja.
Katsoa Linnut ja Nandut
Naurulokki
Naurulokki (Larus ridibundus) on pienehkö, valkea ja tummanruskeapäinen lokkilaji.
Katsoa Linnut ja Naurulokki
Näköhermo
Näköhermo lähtee silmän takaosasta, kuvassa irrotettu silmämuna Näköhermojen risteytyminen puolelta toiselle näköhermoristissä. Näköhermo on toinen aivohermo.
Katsoa Linnut ja Näköhermo
Neognathae
Neognathae on lintujen ryhmä, joka sisältää kaikki muut nykyiset lintulajit, paitsi tinamit ja sileälastaiset.
Katsoa Linnut ja Neognathae
Nikama
Nikama selkäpuolelta katsottuna. 1. okahaarake, 2. nivelhaarake, 3. nikamasolmu, 4. poikkihaarake, 5. nikamakaari ja selkäydinkanava. Nikama (vertebra) on epäsäännöllisen muotoinen moniulokkeinen luu, joista selkäranka muodostuu.
Katsoa Linnut ja Nikama
Nilkka
Jalkaterän ja säären alaosan luut. Nilkkaluut keskellä. Nilkka on säären ja jalkaterän välinen jalan osa.
Katsoa Linnut ja Nilkka
Nokka
Korppikotkien nokka soveltuu hyvin haaskojen syömiseen.P. Petolinnun nokka. Nokka on linnun leukaluiden päälle ja jatkeeksi kasvanut kokonaan tai osittain sarveistunut ihon muodostuma.
Katsoa Linnut ja Nokka
Nooa
Nooa ottamassa vastaan kyyhkystä tuntemattoman taiteilijan piirroksessa vuodelta 1897. Nooa (tai Noak) on Raamatun Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa esiintyvä henkilö.
Katsoa Linnut ja Nooa
Norsulinnut
Norsulinnut, vanhoilta nimiltään elefanttilinnut, madagaskarinstrutsit tai jättiläisstrutsit, (Aepyornithidae) on sukupuuttoon kuollut heimo lentokyvyttömiä lintulajeja.
Katsoa Linnut ja Norsulinnut
Nostovoima
Nostovoimalla tarkoitetaan siipiprofiilin aiheuttamaa aerodynaamista suuretta.
Katsoa Linnut ja Nostovoima
Odin
Yksisilmäinen Odin, olkapäillään korpit Hugin ja Munin. Odin ratsastaa Sleipnirilla. 1700-luvun islantilainen käsikirjoitus. Odin (myös Wotan, Wodan, Woden, Wōđanaz tai Oden) on muinainen germaaninen jumala, jota palvottiin sekä Manner-Euroopassa, Englannissa että Skandinaviassa.
Katsoa Linnut ja Odin
Odysseia
Odysseia (”Laulu Odysseuksesta”) on Homeroksen nimiin pantu muinaiskreikkalainen eeppinen runoelma, joka on maailmankirjallisuuden tunnetuimpia teoksia.
Katsoa Linnut ja Odysseia
Ohutsuoli
Ohutsuoli.
Katsoa Linnut ja Ohutsuoli
Olivier Messiaen
Olivier Messiaen (1986) Olivier Eugène Prosper Charles Messiaen (10. joulukuuta 1908 Avignon – 27. huhtikuuta 1992 Clichy-la-Garenne) oli ranskalainen säveltäjä, urkuri ja ornitologi.
Katsoa Linnut ja Olivier Messiaen
Olkavarsi
Naisen olkavarsi Olkavarsi (lat. brachium) on olkanivelen ja kyynärnivelen välinen osa yläraajasta.
Katsoa Linnut ja Olkavarsi
Orvaskesi
thumb Orvaskesi eli epidermi (epidermis) on selkärankaisten ihon uloin kerros.
Katsoa Linnut ja Orvaskesi
Oviraptorit
Oviraptorit eli oviraptorisaurit oli höyhenpeitteisten petokätisten dinosaurusten (Maniraptora) ryhmä joka eli liitukaudella nykyisen Aasian ja Pohjois-Amerikan alueella.
Katsoa Linnut ja Oviraptorit
Ovulaatio
Ovulaation vaiheet munasarjassa vasemmalta ylhäältä alkaen vastapäivään. Ovulaatio tapahtuu kuvan oikeassa laidassa. Sen jälkeen munarakkula muuttuu keltarauhaseksi. Ovulaatio tarkoittaa munasolun irtoamista munasarjasta.
Katsoa Linnut ja Ovulaatio
Painopiste
Painopisteen lainalaisuuksien vuoksi tätä lintulelua pystyy kannattelemaan yhdellä sormella sen nokasta. Painopiste on, suuresti yksinkertaistaen, kappaleessa oleva kohta, johon kappaleelle luontainen painovoima vaikuttaa samalla tavalla kuin se vaikuttaa kappaleen jokaiseen kohtaan erikseen.
Katsoa Linnut ja Painopiste
Paksusuoli
Paksusuolen osat: nouseva koolon, poikittainen koolon, laskeva koolon sekä sigmasuoli (engl. ''Colon'') Paksusuoli on noin metrin mittainen ja ohutsuolta hieman paksumpi ruoansulatuselimistön osa, jossa elää paljon bakteereja.
Katsoa Linnut ja Paksusuoli
Palaeognathae
Palaeognathae on lintujen ryhmä, joka sisältää lentokykyiset tinamit ja lentokyvyttömät sileälastaiset.
Katsoa Linnut ja Palaeognathae
Paleontologia
Paleontologia on geotieteiksi kutsuttujen luonnontieteiden osa-alue, joka tutkii Maan muinaisaikojen elämää ja sen kehitystä.
Katsoa Linnut ja Paleontologia
Palmukakadu
Palmukakadu (Probosciger aterrimus) on suurin kakadu ja Australian suurin papukaijalintu.
Katsoa Linnut ja Palmukakadu
Palokärki (maalaus)
Palokärki on Akseli Gallen-Kallelan kesällä 1892 valmistunut guassimaalaus.
Katsoa Linnut ja Palokärki (maalaus)
Papukaijakuume
Papukaijakuume eli ornitoosi tai psittakoosi on gramnegatiivisen Chlamydophila psittaci (aiemmin Chlamydia psittaci) -bakteerin aiheuttama lintujen sairaus, joka voi tarttua myös ihmiseen.
Katsoa Linnut ja Papukaijakuume
Papukaijalinnut
Papukaijalinnut (Psittaciformes) on lintujen lahko, jonka lajit esiintyvät tropiikissa ja subtropiikissa.
Katsoa Linnut ja Papukaijalinnut
Papukaijat
Papukaijat (Psittacidae) ovat papukaijalintuihin kuuluvien lintujen heimo.
Katsoa Linnut ja Papukaijat
Pääskysenpesäkeitto
Pääskysenpesäkeittoa Pesiä myynnissä Chicagon Chinatownissa, hinta 888,99 dollaria per laatikko Niahin luolaa Pääskysenpesäkeitto (yksink.: 燕窝/perint: 燕窩) on kiinalaiseen ruokakulttuuriin kuuluva keitto.
Katsoa Linnut ja Pääskysenpesäkeitto
Pöllölinnut
Pöllölinnut (Strigiformes) on lintujen lahko, johon kuuluu yli 200 lintulajia noin 27 suvussa.
Katsoa Linnut ja Pöllölinnut
Pöllöt
Pöllöt (Strigidae) on pöllölintujen lahkoon kuuluva lintuheimo.
Katsoa Linnut ja Pöllöt
Pölyttäjä
Pölyttäjä on eläin, joka pölyttää kasvin kuljettamalla siitepölyä.
Katsoa Linnut ja Pölyttäjä
Pölytys
Tuulipölytteisen koiranheinän siitepöly leviää tuulessa. Pölytys on siemenkasvien siitepölyn kulkeutumista koppisiemenisillä kasveilla kukan emin luotille tai paljassiemenisillä kasveilla emikävyn paljaalle siemenaiheelle.
Katsoa Linnut ja Pölytys
Pelikaani
Pelikaani (Pelecanus onocrotalus) on isokokoinen pelikaanilintu.
Katsoa Linnut ja Pelikaani
Pelikaanilinnut
Pelikaanilinnut (Pelecaniformes) on lintujen lahko.
Katsoa Linnut ja Pelikaanilinnut
Peltopyy
Peltopyyn munia. Peltopyy eli vanhoilta nimiltään turkinpyy ja peltokana (Perdix perdix) on fasaanin sukuinen kanalintulaji.
Katsoa Linnut ja Peltopyy
Petolinnut
Petolinnut tai päiväpetolinnut (Accipitriformes) on lintujen lahko.
Katsoa Linnut ja Petolinnut
Peukaloisen retket
Peukaloisen retket (alkuperäiseltä nimeltä Nirusu no Fushigi na Tabi) on japanilais-itävaltalainen, Studio Pierrot'n tuottama vuonna 1980 valmistunut 52-osainen animepiirrossarja.
Katsoa Linnut ja Peukaloisen retket
Philip Lutley Sclater
Philip Lutley Sclater Philip Lutley Sclater (4. marraskuuta 1829 Tangier Park, Hampshire – 27. kesäkuuta 1913 Odiham, Hampshire) oli englantilainen lakimies ja eläintieteilijä.
Katsoa Linnut ja Philip Lutley Sclater
Pigmentti
Erivärisiä pigmenttejä myynnissä kauppahallissa Goassa, Intiassa. Pigmentti (lat. pigmentum) on värillinen hienojakoinen jauhe, joka ei liukene sideaineeseen.
Katsoa Linnut ja Pigmentti
Pikkuaivot
Pikkuaivot kuvassa väritettynä. Pikkuaivot (lat. cerebellum) on aivojen osa, joka sijaitsee isoaivopuoliskojen alapuolella takaraivossa kallon takaosassa.
Katsoa Linnut ja Pikkuaivot
Pikkuliitäjä
Pikkuliitäjä (Puffinus puffinus) on liitäjien heimoon kuuluva ulappalintu.
Katsoa Linnut ja Pikkuliitäjä
Pikkutropiikkilintu
Pikkutropiikkilintu, aikaisemmilta nimiltään pikkujouhipyrstö ja keltanokkatropiikkilintu (Phaethon lepturus) on pitkäpyrstöinen tropiikkilintujen heimoon kuuluva merilintulaji.
Katsoa Linnut ja Pikkutropiikkilintu
Pingviinien matka
Pingviinien matka on ranskalainen luontoelokuva, joka voitti vuoden 2006 Oscar-gaalassa parhaan dokumentin Oscar-palkinnon.
Katsoa Linnut ja Pingviinien matka
Pingviinit
Pingviinit (Spheniscidae) on pingviinilintujen (Sphenisciformes) lahkon ainoa heimo.
Katsoa Linnut ja Pingviinit
Pjotr Tšaikovski
Pjotr Iljitš Tšaikovski (7. toukokuuta (J: 25. huhtikuuta) 1840 Votkinsk – 6. marraskuuta (J: 25. lokakuuta) 1893 Pietari) oli venäläinen romantiikan ajan säveltäjä.
Katsoa Linnut ja Pjotr Tšaikovski
Pogostantauti
Pogostantauti eli nivelrokko on lähinnä Pohjois-Karjalassa, Savossa ja Keski-Suomessa syyskesällä esiintyvä, hyttysten levittämä Sindbis-viruksen alalajin aiheuttama tauti, johon liittyy pitkäkestoinen niveltulehdus.
Katsoa Linnut ja Pogostantauti
Pohjeluu
Pohjeluu eli fibula. Pohjeluu on ohuempi kahdesta säären luusta.
Katsoa Linnut ja Pohjeluu
Poika ja varis
Poika ja varis on suomalaisen taidemaalarin Akseli Gallen-Kallelan maalaus vuodelta 1884.
Katsoa Linnut ja Poika ja varis
Polvilumpio
Polvilumpio on kolmionmuotoinen luu, joka sijaitsee nelipäisen reisilihaksen jänteessä.
Katsoa Linnut ja Polvilumpio
Punaniskaturako
Punaniskaturako (Tauraco erythrolophus) on turakojen heimoon kuuluva lintulaji.
Katsoa Linnut ja Punaniskaturako
Punarinta
Punarinta (Erithacus rubecula) on Euroopassa yleinen pieni varpuslintu, joka luokiteltiin ennen rastaisiin, mutta nyttemmin on siirretty sieppojen heimoon.
Katsoa Linnut ja Punarinta
Punasolu
Veren punasoluja. Punasolu eli erytrosyytti on yksi elimistön pienimmistä soluista.
Katsoa Linnut ja Punasolu
Punatulkut
Punatulkut (Pyrrhula) on peippojen heimoon kuuluva varpuslintusuku.
Katsoa Linnut ja Punatulkut
Punkit
Punkit (Acari) ovat hämähäkkieläimiin kuuluva alaluokka.
Katsoa Linnut ja Punkit
Pupilli
Pupilli on silmän värikalvon keskellä oleva pyöreä reikä. Pupilli (latinasta, pupilla) eli mustuainen on silmän värikalvon keskelle jäävä aukko.
Katsoa Linnut ja Pupilli
Purjelentokone
DG Flugzeugbau DG-800 -purjelentokone lennolla. Purjelentokone (myös liitokone tai purjekone) on ilmaa raskaampi ilma-alus, jolla lennettäessä hyödynnetään nousevia lämpimiä ilmavirtauksia eli termiikkejä, rinnetuulia ja aaltovirtauksia.
Katsoa Linnut ja Purjelentokone
Pyhä Henki
Pyhä Henki (Vanhassa testamentissa Jumalan Henki ja Herran Henki) on Jumalan persoona, joka kristillisen tulkinnan mukaan löytyy Raamatusta.
Katsoa Linnut ja Pyhä Henki
Pyrstö
Linnun pyrstö Kalan pyrstö Pyrstö vastaa anatomisesti linnuilla sekä kaloilla ja eräillä muilla vesieläimillä maalla elävien nisäkkäiden häntää.
Katsoa Linnut ja Pyrstö
Ra
Ra eli Re on yksi vanhimmista muinaisessa Egyptissä palvotuista jumalista.
Katsoa Linnut ja Ra
Raadonsyöjä
Paksunokkavaris on löytänyt pienen hain raadon syötäväkseen. Raadonsyöjä, myös haaskansyöjä tai haaskaeläin, on eläin, joka syö raatoja eli (tavallisesti isohkojen) eläinten kuolleita ja mätäneviä ruumiita.
Katsoa Linnut ja Raadonsyöjä
Raamattu
Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.
Katsoa Linnut ja Raamattu
Ranneluu
hakaluu Ranneluut (ossa carpi) muodostavat ranteen luisen osan, joka niveltyy yläpäästään värttinä- ja kyynärluuhun sekä alapäästään kämmenluihin.
Katsoa Linnut ja Ranneluu
Rantakanat
Rantakanat (Rallidae) on kurkilintujen heimo, johon kuuluu BirdLife Suomen mukaan 138 kosteikoissa elävää lajia.
Katsoa Linnut ja Rantakanat
Rantalinnut
Rantalinnut eli kahlaajalinnut (Charadriiformes) ovat laaja ja monipuolinen lahko lintujen luokassa.
Katsoa Linnut ja Rantalinnut
Rauhan symboli
rauhankurkia Rauhan symboli on jokin symboli, joka edustaa rauhaa.
Katsoa Linnut ja Rauhan symboli
Rauhanen
Rauhanen on solu tai soluryhmä, joka erittää aineita elimistöön.
Katsoa Linnut ja Rauhanen
Rauhasmaha
Rauhasmaha on linnuilla mahalaukun paksu- ja pehmeäseinäinen alkuosa lihasmahan eli kivipiiran edessä.
Katsoa Linnut ja Rauhasmaha
Räkättirastas
Räkättirastas (Turdus pilaris) on rastaiden (Turdidae) heimoon kuuluva keskikokoinen lintulaji, joka asuu valoisissa lehti- ja sekametsissä, puistoissa sekä puutarhoissa.
Katsoa Linnut ja Räkättirastas
Räpylä (eläimet)
Räpylä on vedessä liikkuvan eläimen varpaisiin kiinnittynyt, sarveiskerroksen peittämä ihopoimu.
Katsoa Linnut ja Räpylä (eläimet)
Räyskä
Räyskä (Hydroprogne caspia, aiemmin Sterna caspia) on suurin tiiralaji.
Katsoa Linnut ja Räyskä
Reisiluu
Reisiluun yläpää Reisiluu on ihmiskehon pisin ja vahvin luu.
Katsoa Linnut ja Reisiluu
Reviiri
Reviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä.
Katsoa Linnut ja Reviiri
Riikinkukko
Riikinkukko eli intianriikinkukko (Pavo cristatus) on luonnonvaraisena Etelä-Aasiassa tavattava suurikokoinen kanalintu.
Katsoa Linnut ja Riikinkukko
Riista
Giuseppe Reccon maalaus ''Nature morte au gibier''. Fasaania on istutettu useisiin maihin riistalinnuksi. Riista tarkoittaa lihan tai turkiksen vuoksi metsästettäviä eläimiä.
Katsoa Linnut ja Riista
Rikkitukaani
Rikkitukaani (Ramphastos sulfuratus) on Ramphastos-sukuun kuuluva värikäs tukaanilaji.
Katsoa Linnut ja Rikkitukaani
Rintalasta
Rintalasta vatsanpuolelta kuvattuna. Rintalasta ja siihen kiinnittyvät kylkiluut. Rintalasta (sternum) on pitkä ja litteä luu, joka sijaitsee keskellä rintakehää.
Katsoa Linnut ja Rintalasta
Rintalihas
Kuvassa rintalihakset väritettynä Rintalihaksia ihmisellä on kaksi paria: isot rintalihakset (pectoralis major) ja pienet rintalihakset (pectoralis minor).
Katsoa Linnut ja Rintalihas
Riuttatiira
Riuttatiira (Thalasseus sandvicensis, aiemmin Sterna sandvicensis) on laajalle levinnyt suurehko merilintu.
Katsoa Linnut ja Riuttatiira
Rooman keisari
Rooman keisari Augustus. Keisari on esitetty paljasjalkaisena kuin jumalat. Rintapanssarissa on kuvattu hänen urotöitään. Vasemmalla alhaalla Cupido ratsastaa delfiinillä. Rooman keisari on Rooman tasavallan jälkeisen ajan Rooman valtakunnan hallitsijoista käytetty nimi.
Katsoa Linnut ja Rooman keisari
Rubiinipartakolibri
Rubiinipartakolibri (Calypte anna) on kolibreihin kuuluva lintulaji.
Katsoa Linnut ja Rubiinipartakolibri
Ruokatabu
Toukat ovat ruokatabu länsimaissa, mutta usein suosittua ruokaa muualla maailmassa. Ruokatabu on ruoka tai juoma, jonka nauttiminen on tabu eli kiellettyä kulttuurisista tai uskonnollisista syistä.
Katsoa Linnut ja Ruokatabu
Ruokatorvi
right Ruokatorvi on ruoansulatuselimistön osa, jota pitkin syöty ruoka kulkee suusta mahalaukkuun.
Katsoa Linnut ja Ruokatorvi
Ruumiinlämpö
Ruumiinlämpö on tasalämpöisen eläimen elimistön lämpötila.
Katsoa Linnut ja Ruumiinlämpö
Ruusukakadu
Ruusukakadu (Eolophus roseicapilla, myös Cacatua roseicapilla) on Australian yleisin papukaijalintulaji.
Katsoa Linnut ja Ruusukakadu
Saari
Skotlannissa. Wake on tuliperäinen saari, josta on muodostunut atolli. Irlantia erottaa mantereesta matala meri. Keinotekoinen saari Kiinassa Zhuhain edustalla. Saari on veden kokonaan ympäröimä mannerta pienempi maa-alue, jota nousuvesi ei peitä.
Katsoa Linnut ja Saari
Sadekausi
kuivakautena ja sadekautena. Sadekausi on trooppisen ja subtrooppisen alueen vuodenaika, jolloin sataa eniten.
Katsoa Linnut ja Sadekausi
Sakkaus
Ilmavirran irtoaminen siivestä tuulitunnelissa. Sakkaus on tila, jossa ilmavirta eroaa ilma-aluksen siivestä ja siipi menettää suuren osan nostovoimastaan.
Katsoa Linnut ja Sakkaus
Salmonellat
Salmonellat ovat suolistobakteereita, jotka voivat lisääntyä hapellisissa tai hapettomissa oloissa.
Katsoa Linnut ja Salmonellat
Sappirakko
Sappirakko Sappirakko on maksaan kiinnittynyt ruoansulatusnestettä eli sappea erittävä elin.
Katsoa Linnut ja Sappirakko
Sarvinokat
visayasinsarvinokalla. Viikunoita syövä keisarisarvinokkanaaras. Punanokkatokoja (''Tockus erythrorhychus''). Etelänkalkkunasarvekas (sinertävän kaulan perusteella naaras) nielaisemassa heinäsirkkaa. Trumpettisarvinokka Filippiiniensarvinokkapari. Sarvinokat (Bucerotidae) ovat lintuheimo, jonka lajit elävät trooppisessa ja subtrooppisessa Afrikassa ja Aasiassa.
Katsoa Linnut ja Sarvinokat
Sarvinokkalinnut
Sarvinokkalinnut (Bucerotiformes) on lintujen lahko, joka käsittää joitakin heimoja jotka aiemmin luettiin säihkylintujen lahkoon (Coraciiformes).
Katsoa Linnut ja Sarvinokkalinnut
Sateenkaariluri
Sateenkaariluri (Trichoglossus haematodus) on Australaasiassa asuva sateenkaarilurien sukuun kuuluva kaija.
Katsoa Linnut ja Sateenkaariluri
Sauvasolu
Sauvasolut ovat silmän verkkokalvolla sijaitsevia hämärässä näkemiseen erikoistuneita fotoreseptorisoluja.
Katsoa Linnut ja Sauvasolu
Sääksi
''Pandion haliaetus'' Sääksi eli kalasääski, vanhemmalta nimeltään kalasääksi, (Pandion haliaetus) on suurikokoinen petolintu, joka elää järvialueilla ja merenrannikoilla.
Katsoa Linnut ja Sääksi
Sääriluu
Ihmisen sääriluu. Sääriluu on suurempi kahdesta säären luusta.
Katsoa Linnut ja Sääriluu
Säihkylinnut
Säihkylinnut (Coraciiformes) on lintujen lahko.
Katsoa Linnut ja Säihkylinnut
Sekstantti
Sekstantti Sekstantti on vesi- tai ilma-aluksen astronomisessa navigoinnissa käytettävä optinen laite, jota käytetään määritettäessä aluksen paikka suhteessa taivaankappaleeseen: planeettoihin, tähtiin, aurinkoon tai kuuhun.
Katsoa Linnut ja Sekstantti
Seksuaalivalinta
Darwin esitti riikinkukkonaaraiden suosivan värikkäitä koiraita. Seksuaalivalinta eli sukupuolivalinta on luonnonvalintaa, jossa yksilö valitsee itselleen kumppanin, jonka kanssa jatkaa sukua.
Katsoa Linnut ja Seksuaalivalinta
Selkäjänteiset
Selkäjänteiset (Chordata) on eläinkuntaan kuuluva pääjakso.
Katsoa Linnut ja Selkäjänteiset
Selkäranka
Ihmisen selkäranka sivulta nähtynä. Ylhäältä alas:1. kaulanikamat (7)2. rintanikamat (12)3. lannenikamat (5)4. ristiluu ja häntäluu. Selkäranka on vartalon tukirakenne, johon muut luut niveltyvät.
Katsoa Linnut ja Selkäranka
Selkärankaiset
Selkärankaiset (Vertebrata) on yksi kolmesta selkäjänteisten eläinten alajaksosta, jolle tyypillisiä piirteitä ovat selkäjänteen ympärille kehittynyt selkäydintä suojaava selkäranka ja erittäin kehittyneet aivot.
Katsoa Linnut ja Selkärankaiset
Siemen
ravintovarasto ja osa ohuesta kuoresta. Siemen on suvullisesti lisääntyvän siemenkasvin lisääntymiselin.
Katsoa Linnut ja Siemen
Siipi
Siipi on lintujen ja hyönteisten lenninelin.
Katsoa Linnut ja Siipi
Siipikarja
Siipikarjanmyyjä. Puukaiverrus. Siipikarja on yleisnimi hyötyeläiminä pidettäville linnuille, joita kasvatetaan joko ruoaksi tai muniensa tai höyhenten ja muiden vastaavien tuotteiden takia.
Katsoa Linnut ja Siipikarja
Siittiö
Siittiö tunkeutumassa munasolun sisään. Siittiö (spermium) on mikroskooppisen pieni, kypsä koiraan sukusolu, joka vie koiraan geneettisen informaation naaraan munasoluun.
Katsoa Linnut ja Siittiö
Sikiö
Sikiö on monisoluisen eläimen hedelmöittyneestä munasolusta kehittymässä oleva uusi yksilö, jonka useimmat elimet ovat jo muodostuneet, mutta joka ei ole vielä syntynyt tai kuoriutunut munasta.
Katsoa Linnut ja Sikiö
Sileä lihaskudos
Sileä lihaskudos on lihaskudosta, joka muodostaa ruumiin painosta noin kolme prosenttia.
Katsoa Linnut ja Sileä lihaskudos
Sileälastaiset
Emu (''Dromaius novaehollandiae'') Sileälastaiset on nimitys niille lentokyvyttömille linnuille, joilla ei ole rintalastassa harjannetta, johon lentolihakset kiinnittyisivät.
Katsoa Linnut ja Sileälastaiset
Silmäkuoppa
Silmäkuoppa on kallossa oleva pyramidin muotoinen kuoppa, jossa sijaitsevat silmä, näköhermon alkuosa, kyynelrauhanen, ganglion ciliare -hermosolmu, silmänliikuttajalihasten alkupiste (anulus tendineus communis) ja silmänliikuttajalihakset sekä niiden hermot.
Katsoa Linnut ja Silmäkuoppa
Sinfonia nro 6 (Beethoven)
Sinfonian käsikirjoitusta. Beethoven säveltämässä Pastoraalisinfoniaa. Kuva on julkaistu vuonna 1834. Ludwig van Beethovenin sinfonia nro 6 F-duuri (op. 68), lisänimeltään Pastoraalisinfonia, valmistui kesällä 1808.
Katsoa Linnut ja Sinfonia nro 6 (Beethoven)
Sinijalkasuula
Sinijalkasuula (Sula nebouxii) on pitkäsiipinen suulien heimoon kuuluva merilintulaji.
Katsoa Linnut ja Sinijalkasuula
Sinisorsa
Sinisorsa eli heinäsorsa (Anas platyrhynchos) on sorsien sukuun kuuluva lintulaji.
Katsoa Linnut ja Sinisorsa
Sinitiainen
Sinitiainen (Cyanistes caeruleus, syn. Parus caeruleus) on tiaisten heimoon (Paridae) kuuluva lintu.
Katsoa Linnut ja Sinitiainen
Soidin
Soidin tarkoittaa useilla linnuilla parittelua edeltävää käyttäytymistä, jonka seurauksena yksilöt tulevat sellaiseen fysiologiseen vireeseen, että parittelu on mahdollista.
Katsoa Linnut ja Soidin
Solisluu
Solisluu alapuolelta. 3D-animaatio solisluista. Solisluu eli klavikula kuuluu yläraajan luihin ja se muodostaa hartiakaaren yhdessä lapaluun kanssa.
Katsoa Linnut ja Solisluu
Sormiluu
Kämmenluu ja kolme sormiluutaSormien luut ovat luita, jotka muodostavat sormien luisen tukirangan.
Katsoa Linnut ja Sormiluu
Sorsalinnut
Sorsalinnut (Anseriformes) on lintulahko, jonka edustajat ovat sopeutuneet hyvin vedessä elämiseen.
Katsoa Linnut ja Sorsalinnut
Stereonäkö
Stereonäkö on kyky havaita visuaalisesti rakenteiden kolmiulotteisuus, mikä mahdollistaa suhteellisten etäisyyksien arvioimisen.
Katsoa Linnut ja Stereonäkö
Strutsi
Strutsi (Struthio camelus) on suurin nykyisin elävä lintu, joka kasvaa jopa 2,8 metriä korkeaksi.
Katsoa Linnut ja Strutsi
Strutsit
Strutsit (Struthionidae) on lintuheimo, johon kuuluu yksi suku, strutsit (Struthio).
Katsoa Linnut ja Strutsit
Sukkulamadot
Sukkulamadot (Nematoda) on eläinkunnan pääjakso.
Katsoa Linnut ja Sukkulamadot
Suku (biologia)
Suku (monikko genera) on tieteellisen luokittelun taso, joka koostuu joukosta joko rakenteellisesti tai fylogeneettisesti läheisistä lajeista.
Katsoa Linnut ja Suku (biologia)
Sukupuutto
uhanalaisuusluokituksessa sukupuuttoon kuolleita lajeja varten on luokka ''hävinnyt laji'' (EX, Extinct). Sukupuutto tarkoittaa jonkin eliölajin, populaation tai muun taksonin alueellista tai globaalia häviämistä viimeistä yksilöä myöten.
Katsoa Linnut ja Sukupuutto
Suliformes
Suliformes on uusi lintujen lahko, joka sisältää taksonomisesti kiisteltyyn pelikaanilintuihin (Pelecaniformes) aiemmin luettuja heimoja.
Katsoa Linnut ja Suliformes
Sulkasato
Sulkasato tarkoittaa lintujen höyhenpeitteen uusiutumista.
Katsoa Linnut ja Sulkasato
Suoliluu
Vasemmalla ylhäällä suoliluu (ilium) ja suoliluuharjanne (iliac crest) Suoliluu (os ilium) on lonkkaluun osa.
Katsoa Linnut ja Suoliluu
Suolinkainen
Suolinkainen (Ascaris lumbricoides) on sukkulamatoihin kuuluva loiseläin, jota tavataan koko maailmassa.
Katsoa Linnut ja Suolinkainen
Suomalainen muinaisusko
Joutsen ja muna Karjalassa sijaitsevan kalliopiirroksen mukaan Suomalainen muinaisusko tarkoittaa ennen kristinuskon valtakautta Suomen alueella harjoitettuja uskonnollisia tapoja ja uskomuksia.
Katsoa Linnut ja Suomalainen muinaisusko
Suomen linnusto
Pajulintu on Suomen yleisin pesimälintu Suomen linnusto käsittää Suomessa tavatut lintulajit, joista jotkin kierto- ja paikkalinnut viettävät koko elämänsä Suomessa.
Katsoa Linnut ja Suomen linnusto
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Linnut ja Suomi
Suomu
Särjen suomuja. Suomu on verinahan luutuma, joka yhdessä orvaskeden kanssa muodostaa kalojen sekä matelijoiden ihon.
Katsoa Linnut ja Suomu
Suonikalvo
kovakalvon (''scleran'') ja verkkokalvon (''retinan'') välissä. Suonikalvo eli korioidea on silmän seinämässä keskimmäinen kerros kovakalvon (scleran) ja verkkokalvon (retinan) välissä.
Katsoa Linnut ja Suonikalvo
Suulaki
Ihmisen kova suulaki Suulaki eli kitalaki rajaa suuonteloa ylhäältä ja erottaa sen nenäontelosta.
Katsoa Linnut ja Suulaki
Sylki
Sylki on suussa sylkirauhasista erittyvää nestettä, joka huuhtelee suuta, tekee ruoan liukkaaksi ja hillitsee bakteerien kasvua.
Katsoa Linnut ja Sylki
Taistelevat metsot
Taistelevat metsot on suomalaisen taidemaalari Ferdinand von Wrightin öljyvärimaalaus vuodelta 1886.
Katsoa Linnut ja Taistelevat metsot
Takaraivoluu
Takaraivoluun (näkyy vihertävänä) sijainti ihmisenkallossa. Takaraivoluun (näkyy sinertävänä) sijainti lampaan kallossa. Takaraivoluu kuuluu kallon luihin (ossa cranii) ja se koostuu kolmesta yhteen liittyneestä osasta.
Katsoa Linnut ja Takaraivoluu
Taksonomia
Taksonomia on tieteenala, joka tutkii eliöiden luokittelua ja luokittelee niitä taksoneihin.
Katsoa Linnut ja Taksonomia
Talvihorros
Talvihorros eli hibernaatio tarkoittaa säänneltyä alilämpöisyyttä, jonka avulla eläimet voivat säästää energiaa talven ylitse.
Katsoa Linnut ja Talvihorros
Tappisolu
Tappisolutyyppien (S, M, L) normalisoidut herkkyyskäyrät valon eri aallonpituuksille. Tappisolun rakenne Tappisolut ovat silmän verkkokalvolla sijaitsevia valon aistimiseen erikoistuneita soluja.
Katsoa Linnut ja Tappisolu
Tasalämpöisyys
Tasalämpöinen eli homeoterminen eliö on eliö, joka pyrkii pitämään ruumiinlämpötilansa samana vaihtelevista ympäristöolosuhteista huolimatta.
Katsoa Linnut ja Tasalämpöisyys
Täikärpäset
Täikärpäset (Hippoboscidae) on kaksisiipisiin (Diptera) kuuluva hyönteisheimo.
Katsoa Linnut ja Täikärpäset
Täit
Täit (Anoplura) on jäytiäisten lahkoon kuuluva hyönteisten ryhmä, johon kuuluu noin 500 lajia.
Katsoa Linnut ja Täit
Täpläkorvakyyhky
Täpläkorvakyyhky (Zenaida auriculata) on vaikertajakyyhkyjen sukuun kuuluva kyyhkylintu.
Katsoa Linnut ja Täpläkorvakyyhky
Tärykalvo
Tärykalvo (membrana tympanica) on korvassa sijaitseva noin senttimetrin halkaisijaltaan oleva ohut kalvo, joka on kiinnittynyt korvakäytävän reunoihin ja vasaran varteen.
Katsoa Linnut ja Tärykalvo
Teeri
Teeri (Lyrurus tetrix, aiemmin Tetrao tetrix) on pohjoisella havumetsävyöhykkeellä elävä kanalintulaji.
Katsoa Linnut ja Teeri
Teropodit
Giganotosauruksen'' rekonstruoitu luuranko, toiseksi suurin teropodi. Theropoda (kreik. "petojalka") eli teropodit on dinosaurusten alalahko, jonka lajeja yhdistää kolmivarpaiset raajat, ontot luut ja suuret silmäkuopat.
Katsoa Linnut ja Teropodit
Tertiäärikausi
Tertiäärikausi on vanhentunut geologisen ajanjakson käsite, joka käsitti suurimman osan kenotsooisesta maailmankaudesta.
Katsoa Linnut ja Tertiäärikausi
Tervapääsky
Tervapääsky (Apus apus) on kiitäjälintujen (Apodiformes) lahkoon kuuluva nopealentoinen, tumma lintulaji.
Katsoa Linnut ja Tervapääsky
Thomas Henry Huxley
Thomas Henry Huxley Thomas Henry Huxley (4. toukokuuta 1825 – 29. kesäkuuta 1895) oli brittiläinen biologi, joka puolusti Charles Darwinin evoluutioteoriaa.
Katsoa Linnut ja Thomas Henry Huxley
Thot
Thoth kuvattuna paviaanina British Museumissa olevassa patsaassa. Thot (egyptiksi ḏḥwty) oli muinaisessa Egyptissä palvottu kuun, magian, viisauden ja kirjoitustaidon jumala.
Katsoa Linnut ja Thot
Tikat
Tikan hakkaamia reikiä puussa. Isbn.
Katsoa Linnut ja Tikat
Tikkalinnut
Tikkalinnut (Piciformes) on lintujen lahko.
Katsoa Linnut ja Tikkalinnut
Tinamit
Tinamit (Tinamidae) on eteläamerikkalainen lintujen heimo, joka nykyisin muodostaa oman lahkonsa tinamilinnut (Tinamiformes).
Katsoa Linnut ja Tinamit
Tornipöllö
Tornipöllö (Tyto alba) on tornipöllöjen heimoon kuuluva keskikokoinen pöllölintu.
Katsoa Linnut ja Tornipöllö
Trapit
Trapit (Otididae) on lintujen heimo, jonka jäseniä elää Aasiassa, Australiassa, Euroopassa ja varsinkin Afrikassa.
Katsoa Linnut ja Trapit
Trogonilinnut
Trogonilinnut eli vanhalta nimeltään surukulinnut (Trogoniformes) ovat tropiikissa eläviä eksoottisia lintulajeja, joilla on kaksi varvasta suuntautunut eteenpäin ja kaksi taaksepäin.
Katsoa Linnut ja Trogonilinnut
Trooppinen vyöhyke
Tropiikki kääntöpiirien mukaan määriteltynä. Tummansiniset viivat.
Katsoa Linnut ja Trooppinen vyöhyke
Tropiikkilinnut
Tropiikkilinnut eli vanhalta nimeltään jouhipyrstöt (Phaethontidae) on merilintujen heimo joka nykyään luetaan omaan lahkoonsa Phaethontiformes.
Katsoa Linnut ja Tropiikkilinnut
Tukaanit
Tukaanit, aikaisemmin myös pippurinsyöjät (Ramphastidae) ovat Keski- ja Etelä-Amerikan trooppisilla alueilla esiintyvä tikkalintuheimo.
Katsoa Linnut ja Tukaanit
Tuma
Elektronimikroskoopin kuva tumasta. Tumajyvänen erottuu tummana. Tuma on pallomainen tai litteä solun osa, jossa kromosomit sijaitsevat.
Katsoa Linnut ja Tuma
Tuonen joutsen
Kuva joutsenesta ja munasta (Karjalan kalliopiirroksen mukaan) Tuonen joutsen tai Tuonelan joutsen on kalevalaisessa runoudessa esiintyvä joutsen, joka ui Tuonen mustassa joessa.
Katsoa Linnut ja Tuonen joutsen
Turakot
Turakot (Musophagidae) on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa elävä lintuheimo, joka on sijoitettu omaan turakolintujen lajkoonsa.
Katsoa Linnut ja Turakot
Tuulihaukka
Tuulihaukka (Falco tinnunculus) on jalohaukkojen heimoon kuuluva pieni petolintu.
Katsoa Linnut ja Tuulihaukka
Työntövoima
Työntövoima on kappaleen liikettä muuttava tai ylläpitävä voima.
Katsoa Linnut ja Työntövoima
Uikut
Uikut (Podicipedidae) on uikkulintujen lahkon (Podicipediformes) ainoa heimo.
Katsoa Linnut ja Uikut
Ulappakeijulinnut
Ulappakeijulinnut (Procellariiformes) ovat merilintuja.
Katsoa Linnut ja Ulappakeijulinnut
Ulappaliitäjät
Ulappaliitäjät (Procellariidae) ovat keskikokoisia merilintuja.
Katsoa Linnut ja Ulappaliitäjät
Ulkokorva
Alasin 8.Jalustin 9.Kaarikäytävä 10. Simpukka 11.Kuulo-tasapainohermo 12.Korvatorvi Ulkokorva (auris externa) käsittää korvan osista korvalehden ja korvakäytävän.
Katsoa Linnut ja Ulkokorva
Ultraviolettisäteily
Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudet. Ultraviolettisäteily (lyh. UV-säteily) on esimerkiksi auringosta, loiste- tai halogeenivalaisimesta tai ultraviolettilampusta peräisin olevaa sähkömagneettista säteilyä.
Katsoa Linnut ja Ultraviolettisäteily
Umpisuoli
Umpisuolen sijainti suolistossa. Umpisuoli on paksusuolen alkupää.
Katsoa Linnut ja Umpisuoli
Undulaatti
Undulaatti (Melopsittacus undulatus) on kaijojen (Psittaculidae) heimoon kuuluva lintulaji.
Katsoa Linnut ja Undulaatti
Untuva
Untuvaa Untuva on höyhen, jonka höydyt eivät ole väkäsillä toisissaan kiinni.
Katsoa Linnut ja Untuva
Uusi-Seelanti
Uusi-Seelanti on Tyynen valtameren lounaisosassa sijaitseva saarivaltio, joka koostuu kahdesta pääsaaresta – Etelä- ja Pohjoissaaresta – sekä lukuisista pienemmistä saarista.
Katsoa Linnut ja Uusi-Seelanti
Valkokulmapingviini
''Pygoscelis papua'' Valkokulmapingviini (Pygoscelis papua) on pingviinilaji.
Katsoa Linnut ja Valkokulmapingviini
Valkosolu
Vasemmalta oikealle: punasolu, verihiutale ja valkosolu. Valkosolut eli leukosyytit ovat verisoluja, jotka osana immuunijärjestelmää auttavat elimistöä torjumaan tartuntatauteja.
Katsoa Linnut ja Valkosolu
Varpunen
Varpunen (Passer domesticus) on yleinen lintulaji suuressa osassa Eurooppaa ja Aasiaa.
Katsoa Linnut ja Varpunen
Varpuslinnut
Varpuslinnut (Passeriformes) on suurin lintujen lahko.
Katsoa Linnut ja Varpuslinnut
Väiveet
Väiveet (Mallophaga) on aiemmin käytössä ollut hyönteisten lahko.
Katsoa Linnut ja Väiveet
Väkäkärsämadot
Väkäkärsämadot (Acanthocephala) on eläinkunnan pääjakso.
Katsoa Linnut ja Väkäkärsämadot
Välikorva
Jalustin ja soikea ikkuna. e) Välikorvaontelo Välikorva on ulkokorvan ja sisäkorvan välissä oleva korvan osa, jossa kuuloluut sijaitsevat.
Katsoa Linnut ja Välikorva
Värekarva
Värekarva eli cilium (monikko cilia) on solun pinnalla oleva karvamainen rakenne, jonka tehtävä on yleensä joko liikuttaa nestettä solun pinnalla tai liikuttaa itse solua nesteessä.
Katsoa Linnut ja Värekarva
Väriaisti
Väriaisti eli värinäkö tarkoittaa monilla eliöillä olevaa kykyä nähdä eri värejä.
Katsoa Linnut ja Väriaisti
Värikalvo
Sininen värikalvo vauvan silmässä. Värikalvo eli iiris, myös kehäkalvo on silmän etuosassa sijaitseva ympyränmuotoinen osa, jonka tehtävänä on säädellä silmään pääsevän valon määrää.
Katsoa Linnut ja Värikalvo
Värttinäluu
Värttinäluu eli radius muodostaa kyynärluun eli ulnan kanssa kyynärvarren. Värttinäluu on toinen kyynärvarren kahdesta luusta.
Katsoa Linnut ja Värttinäluu
Vedenpaisumus
Gustave Doré, ''Vedenpaisumus'', 1866. Vedenpaisumus on Raamatun Vanhassa testamentissa oleva kertomus suuresta tulvasta.
Katsoa Linnut ja Vedenpaisumus
Verinahka
3.Verinahka Runsasverisuoninen verinahka eli korium eli dermis sijaitsee orvaskeden alla ihossa.
Katsoa Linnut ja Verinahka
Verkkokalvo
Verkkokalvoa. R: sauvasolu, C: tappisolu, M: Müllerin gliasolu Verkkokalvo eli retina on silmän aistiva osa, joka muistuttaa rakenteeltaan keskushermostoa.
Katsoa Linnut ja Verkkokalvo
Vesilintu
Sinisorsanaaraita. Vesilintu on usein metsästykseen liittyvässä sekä yleisessä sanankäytössä esiintyvä nimitys, joka ryhmittää joitakin lintuja, jotka elävät makeassa vedessä tai lähellä sitä.
Katsoa Linnut ja Vesilintu
Vieraslaji
Vieraslaji on eliölaji, joka ei esiinny tarkasteltavalla alueella alkuperäisenä, vaan ihmisen sinne joko tahattomasti tai tahallisesti siirtämänä kantana.
Katsoa Linnut ja Vieraslaji
Viides Mooseksen kirja
Viides Mooseksen kirja (Deuteronomium,, ”(Lain) toisto”;, ”Sanat/Asiat”) on viimeinen viidestä Mooseksen kirjasta (pentateukki), eli juutalaisten pyhän kirjoituksen Tooran viimeinen kirja.
Katsoa Linnut ja Viides Mooseksen kirja
Vilkkuluomi
Ihmisen silmän vilkkuluomi (''plica semilunaris''), teoksesta Grayn anatomia Vilkkuluomi on ihmisellä surkastuma, jonka jäänne on nenänpuoleisessa silmän päädyssä oleva punertava piste, caruncula, joka sisältää erittäviä rauhasia.
Katsoa Linnut ja Vilkkuluomi
Virtsahappo
Virtsahappo on orgaaninen yhdiste, jota syntyy puriinipohjaisten yhdisteiden aineenvaihduntatuotteina.
Katsoa Linnut ja Virtsahappo
Virtsaputki
Virtsaputki eli urethra tai uretra on putkimainen elin, jonka kautta virtsa poistuu elimistöstä.
Katsoa Linnut ja Virtsaputki
Virukset
Virus on hyvin pieni biologinen järjestelmä, joka tarvitsee isäntäsolun lisääntyäkseen.
Katsoa Linnut ja Virukset
Viuhkalisäke
Viuhkalisäke eli pekten on erityisesti lintujen ja matelijoiden silmän verkkokalvon sisäpinnalla oleva elin tai rakenne.
Katsoa Linnut ja Viuhkalisäke
Von Wrightin taiteilijaveljekset
Ferdinand. Von Wrightin taiteilijaveljekset olivat suomalaiset taidemaalarit Magnus von Wright (1805–1868), Wilhelm von Wright (1810–1887) ja Ferdinand von Wright (1822–1906).
Katsoa Linnut ja Von Wrightin taiteilijaveljekset
William Shakespeare
William Shakespeare (engl.; kastettu 26. huhtikuuta 1564 Stratford-upon-Avon, Warwickshire – 3. toukokuuta (J: 23. huhtikuuta) 1616 Stratford-upon-Avon, Warwickshire) oli englantilainen näytelmäkirjailija ja runoilija.
Katsoa Linnut ja William Shakespeare
Yhdysvaltain vaakuna
Yhdysvaltain vaakuna ja Yhdysvaltain suursinetti ovat Yhdysvaltain tunnuksia lipun, kahden tunnuslauseen ja kansallislaulun ohella.
Katsoa Linnut ja Yhdysvaltain vaakuna
Ympäristömyrkky
Ympäristömyrkky on aine, joka on eliöille haitallista jo pieninä pitoisuuksina.
Katsoa Linnut ja Ympäristömyrkky
Katso myös
Dinosaurukset
Tunnetaan myös nimellä Aves, Lintu, Pesäpakoinen.
, Harmaalokki, Haukkametsästys, Haulikko, Hautomalaikku, Häpyluu, Höyhen, Höyhenpeite, Heijastuminen, Heisimadot, Helmikanat, Heltta (eläimet), Henkitorvi, Heraldiikka, Hesperornis, Hietakurki, Hietakyyhkylinnut, Hiirihaukat, Hiirihaukka, Hiirolinnut, Hikirauhanen, Hippiäinen, Hoatsin, Hoatsinit, Horus, Hunaja, Hunajaoppaat, Huuhkaja, Hyttyset, Ilias, Ilmapussi, Ilmaston lämpeneminen, Immuunijärjestelmä, Influenssa, Infraääni, Isotrappi, Itämerensuomalaiset kansat, Jaavansalangaani, Jalkapöydänluu, Jalohaukat (suku), Jalohaukkalinnut, Japani, Jättiläisalbatrossi, Jean Sibelius, Johann Friedrich Gmelin, John Gould, Joseph Haydn, Joutsenet, Joutsenlampi, Jurakausi, Kahlaajat, Kaikuluotaus, Kalevala, Kalkkuna, Kalkkunakondori, Kalliokyyhky, Kalliopiirros, Kallo, Kampylobakteerit, Kana, Kanadanhanhi, Kanalinnut, Kanarianhemppo, Kansalliseepos, Karibianflamingo, Kasuaarilinnut, Kasuaarit, Käärmekurkilinnut, Käet, Käkilinnut, Käpylinnut, Käpyrauhanen, Käpytikat, Kehrääjälinnut, Keijutiira, Keisaripingviini, Keltaminla, Kenkänokka, Keratiini, Kesyhanhi, Kesykyyhky, Keuhkoputki, Keuhkot, Kieli (anatomia), Kiivit, Kimalaiskolibri, Kirjekyyhky, Kirjosieppo, Kirput, Kiuru, Kivikausi, Kladi, Kladistiikka, Kloaakki, Klostridit, Kolibrit, Kondorit, Korppi, Korppikotkat, Korppiluu, Korvakäytävä, Korvalehti, Koskelot, Kosmopoliitti (biologia), Kotka (lintu), Kottarainen, Kovakalvo (silmä), Krokotiilit, Kuikat, Kukko, Kukkotappelu, Kultatöyhtökakadu, Kuningasalbatrossi, Kuningaskalastaja, Kuningasmerikotka, Kupari, Kupu, Kurjet, Kurkilinnut, Kurkunpää, Kuroli, Kuuloaisti, Kyhmyjoutsen, Kyläkutoja, Kypäräkasuaari, Kyyhkylinnut, Kyyhkyrääkät, Kyyhkyt, Kyynärluu, Kyynärvarsi, Lahko (biologia), Laji, Lantio, Lapaluu, Lasiainen, Latinalainen Amerikka, Laulujoutsen, Lehmähaikara, Lemminkäisen äiti, Lentäminen, Lentokyvyttömät linnut, Liejukana, Lihasmaha, Liitäjät, Liitäminen, Liitukauden joukkosukupuutto, Liitukausi, Limakalvo, Linnunlaulu, Linnunpesä, Linnunrata, Linnut, Linnut (elokuva), Linnut (täsmennyssivu), Lintu (täsmennyssivu), Lintubongaus, Lintuharrastus, Lintuinfluenssa, Lintukoto, Lintulauta, Liskot, Lokit, Louis Pierre Vieillot, Ludwig van Beethoven, Luettelo lemmikkilinnuista, Luettelo linnuista, Luettelo lintuheimoista, Luettelo Suomen linnuista, Lumikieppi, Lunni, Luominen (oratorio), Luontomatkailu, Luteet, Luuhohka, Luurankolihas, Lyijy, Maakotka, Madagaskar, Magneettiaisti, Magnus von Wright, Maksa, Maku, Makuaisti, Maniraptora, Matelijat, Mauritiuksendodo, Mauritius, Medestäjät, Mehiläispesä, Meriharakka, Merikotka, Merimetso, Merimetsot, Mesi, Mesikot, Metsästys, Miljoonakutoja, Moalinnut, Muinainen Egypti, Muna, Munanjohdin, Munasolu, Mustajalkatylli, Mustavatsakukaali, Muurahaiset, Muuttohaukka, Muuttokyyhky, Muuttolintu, Myöhäisliitukausi, Mykiö, Myokardium, Nandut, Naurulokki, Näköhermo, Neognathae, Nikama, Nilkka, Nokka, Nooa, Norsulinnut, Nostovoima, Odin, Odysseia, Ohutsuoli, Olivier Messiaen, Olkavarsi, Orvaskesi, Oviraptorit, Ovulaatio, Painopiste, Paksusuoli, Palaeognathae, Paleontologia, Palmukakadu, Palokärki (maalaus), Papukaijakuume, Papukaijalinnut, Papukaijat, Pääskysenpesäkeitto, Pöllölinnut, Pöllöt, Pölyttäjä, Pölytys, Pelikaani, Pelikaanilinnut, Peltopyy, Petolinnut, Peukaloisen retket, Philip Lutley Sclater, Pigmentti, Pikkuaivot, Pikkuliitäjä, Pikkutropiikkilintu, Pingviinien matka, Pingviinit, Pjotr Tšaikovski, Pogostantauti, Pohjeluu, Poika ja varis, Polvilumpio, Punaniskaturako, Punarinta, Punasolu, Punatulkut, Punkit, Pupilli, Purjelentokone, Pyhä Henki, Pyrstö, Ra, Raadonsyöjä, Raamattu, Ranneluu, Rantakanat, Rantalinnut, Rauhan symboli, Rauhanen, Rauhasmaha, Räkättirastas, Räpylä (eläimet), Räyskä, Reisiluu, Reviiri, Riikinkukko, Riista, Rikkitukaani, Rintalasta, Rintalihas, Riuttatiira, Rooman keisari, Rubiinipartakolibri, Ruokatabu, Ruokatorvi, Ruumiinlämpö, Ruusukakadu, Saari, Sadekausi, Sakkaus, Salmonellat, Sappirakko, Sarvinokat, Sarvinokkalinnut, Sateenkaariluri, Sauvasolu, Sääksi, Sääriluu, Säihkylinnut, Sekstantti, Seksuaalivalinta, Selkäjänteiset, Selkäranka, Selkärankaiset, Siemen, Siipi, Siipikarja, Siittiö, Sikiö, Sileä lihaskudos, Sileälastaiset, Silmäkuoppa, Sinfonia nro 6 (Beethoven), Sinijalkasuula, Sinisorsa, Sinitiainen, Soidin, Solisluu, Sormiluu, Sorsalinnut, Stereonäkö, Strutsi, Strutsit, Sukkulamadot, Suku (biologia), Sukupuutto, Suliformes, Sulkasato, Suoliluu, Suolinkainen, Suomalainen muinaisusko, Suomen linnusto, Suomi, Suomu, Suonikalvo, Suulaki, Sylki, Taistelevat metsot, Takaraivoluu, Taksonomia, Talvihorros, Tappisolu, Tasalämpöisyys, Täikärpäset, Täit, Täpläkorvakyyhky, Tärykalvo, Teeri, Teropodit, Tertiäärikausi, Tervapääsky, Thomas Henry Huxley, Thot, Tikat, Tikkalinnut, Tinamit, Tornipöllö, Trapit, Trogonilinnut, Trooppinen vyöhyke, Tropiikkilinnut, Tukaanit, Tuma, Tuonen joutsen, Turakot, Tuulihaukka, Työntövoima, Uikut, Ulappakeijulinnut, Ulappaliitäjät, Ulkokorva, Ultraviolettisäteily, Umpisuoli, Undulaatti, Untuva, Uusi-Seelanti, Valkokulmapingviini, Valkosolu, Varpunen, Varpuslinnut, Väiveet, Väkäkärsämadot, Välikorva, Värekarva, Väriaisti, Värikalvo, Värttinäluu, Vedenpaisumus, Verinahka, Verkkokalvo, Vesilintu, Vieraslaji, Viides Mooseksen kirja, Vilkkuluomi, Virtsahappo, Virtsaputki, Virukset, Viuhkalisäke, Von Wrightin taiteilijaveljekset, William Shakespeare, Yhdysvaltain vaakuna, Ympäristömyrkky.