Sisällysluettelo
176 suhteet: Absalon, Adam Bremeniläinen, Aizkraukle, Ajoverkko, Ako, Albert von Buxhövden, Alkuperäiskansa, Altmarkin rauha, Anders Johan Sjögren, Armeijaryhmä Kuurinmaa, August Wilhelm Hupel, Augustinolaiset, Auranala, Balduin Alnalainen, Baltian historia (kirja), Baltian maat, Baptismi, Bertold, Bremen, Bulla, Cēsis, DNA-profilointi, Dundagan kunta, E. N. Setälä, Edgar Vaalgamaa, Eduard Vääri, Eesti Päevaleht, Ensimmäinen maailmansota, Esperanto, Evankeliumi Matteuksen mukaan, Ferdinand Johan Wiedemann, Folkloristiikka, Gauja, Grizelda Kristiņa, Hartvig II, Heimoaate, Heinola, Heinrich von Jannau, Helsinki, Henrikin Liivinmaan kronikka, Herrnhutilaisuus, Holmen linna, Idumea (muinaismaakunta), Iitti, Ikšķile, Innocentius III, Itämerensuomalaiset kansat, Itämerensuomalaiset kielet, Itkuvirsi, Juhannus, ... Laajenna indeksi (126 lisää) »
- Itämerensuomalaiset kansat
- Latvian etniset ryhmät
- Viron etniset ryhmät
Absalon
Absalon (n. 1128 Fjenneslev, Sjælland, Tanska – 21. maaliskuuta 1201 Sorø, Sjælland, Tanska) oli tanskalainen arkkipiispa ja valtiomies, jota pidetään Kööpenhaminan perustajana.
Katsoa Liiviläiset ja Absalon
Adam Bremeniläinen
Sivu Adam Bremeniläisen kirjoittamasta Hampurin piispojen historiasta, ''Gesta Hammaburgensis ecclesiae pontificum''. Sivu sisältää alun Tanskan maantieteellisestä kuvauksesta. Adam Bremeniläinen (s.
Katsoa Liiviläiset ja Adam Bremeniläinen
Aizkraukle
Aizkraukle on hieman yli 8000 hengen kaupunki Latvian keskiosassa Väinäjoen rannalla.
Katsoa Liiviläiset ja Aizkraukle
Ajoverkko
Ajoverkko on kalaverkko, joka liikkuu vedessä joko aluksen hinaamana tai itsekseen ajelehtien.
Katsoa Liiviläiset ja Ajoverkko
Ako
"Akon pää" patsas Riian Liivin aukiolla Ako (latinaksi Acco) oli liiviläinen päällikkö joka taisteli Baltian ristiretkien aikana Saksalaista ritarikuntaa vastaan.
Katsoa Liiviläiset ja Ako
Albert von Buxhövden
Albert von Buxhövden (n. 1165 – 17. tammikuuta 1229) oli Riian kolmas piispa Liivinmaalla.
Katsoa Liiviläiset ja Albert von Buxhövden
Alkuperäiskansa
Kominaisia ja lapsia kansallispuvuissaan Pohjois-Venäjällä. Alkuperäiskansalla tarkoitetaan yleiskielessä erityisesti vähemmistöksi jäänyttä kansallisuutta, joka on jonkin alueen alkuperäistä väestöä, esimerkkinä "Intiaanit, saamelaiset ym.
Katsoa Liiviläiset ja Alkuperäiskansa
Altmarkin rauha
Altmarkin rauha (myös nimellä Altmarkin välirauha) solmittiin kuusikymmenvuotisessa sodassa Ruotsin ja Puola-Liettuan välille 25.
Katsoa Liiviläiset ja Altmarkin rauha
Anders Johan Sjögren
Anders Johan Sjögren (8. toukokuuta 1794 Iitti – 18. tammikuuta 1855 Pietari) oli suomalainen kirjailija ja suomen kielen, kansatieteen tutkija, historiantutkija ja tutkimusmatkailija.
Katsoa Liiviläiset ja Anders Johan Sjögren
Armeijaryhmä Kuurinmaa
Armeijaryhmä Kuurinmaan hihanauha Itärintama operaatio Bagrationin aikana, puna-armeijan eteneminen 1. elokuuta 1943 – 31. joulukuuta 1944 Armeijaryhmä Kuurinmaa oli Saksan itärintaman armeijaryhmä, jonka puna-armeija saartoi Kuurinmaalle operaatio Bagrationin yhteydessä syksyllä 1944.
Katsoa Liiviläiset ja Armeijaryhmä Kuurinmaa
August Wilhelm Hupel
August Wilhelm Hupel (25. helmikuuta 1737 – 7. helmikuuta 1819) oli saksalainen pappi, kielitieteilijä ja julkaisija.
Katsoa Liiviläiset ja August Wilhelm Hupel
Augustinolaiset
Augustinolaisiin kuuluu useita katolisia sääntökuntia, joista osa on tarkoitettu miehille ja osa naisille.
Katsoa Liiviläiset ja Augustinolaiset
Auranala
Auranala (Nykysuomen sanakirja, s.v. auranala. Helsinki 1957. jonka koko on 71 metriä × 35,5 metriä eli noin 2 500 neliömetriä. Mitan ajateltiin juontuvan siitä, paljonko yhdellä härkäparilla voitiin kyntää peltoalaa päivässä. Plinius vanhempi kirjoitti: ”Jugerumiksi kutsuttiin sellaista peltoalaa, jonka yksi härkäpari pystyi kyntämään päivässä, aktukseksi taas sitä kyntöauran vetomatkaa, joka häriltä voitiin yhdellä kertaa kohtuullisesti vaatia: tämän matkan pituus oli 120 jalkaa, ja sen kaksinkertainen määrä oli sama kuin jugerumin pituus.”.
Katsoa Liiviläiset ja Auranala
Balduin Alnalainen
Balduin Alnalainen oli paavin alilegaatti ja myöhemmin legaatti Itämeren alueella vuosina 1230–1234.
Katsoa Liiviläiset ja Balduin Alnalainen
Baltian historia (kirja)
Baltian historia on professori Vilho Niitemaan kirjoittama Baltian historiaa käsittelevä kirja.
Katsoa Liiviläiset ja Baltian historia (kirja)
Baltian maat
Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.
Katsoa Liiviläiset ja Baltian maat
Baptismi
Baptistikirkko Ottawassa. Baptismi on protestanttisen reformaation pohjalta vuonna 1609 syntynyt kristillinen kirkkokunta.
Katsoa Liiviläiset ja Baptismi
Bertold
Bertold oli hannoverilainen sisteriläismunkki ja myöhemmin Liivinmaan piispa.
Katsoa Liiviläiset ja Bertold
Bremen
Bremen on satamakaupunki ja Bremenin osavaltion pääkaupunki Luoteis-Saksassa, Weser-joen varrella.
Katsoa Liiviläiset ja Bremen
Bulla
Paavi Urbanus VIII:n 1637 julkaisema bulla, jossa on lyijysinetti. Bulla tarkoittaa nauhan ympärille valettua savi-, lyijy- tai vahamöhkälettä, johon on painettu sinetti.
Katsoa Liiviläiset ja Bulla
Cēsis
Cēsis (liiviksi Vennen) on hansa-ajalta peräisin oleva linnoituskaupunki Pohjois-Latviassa, Vidzemen pohjoisosassa, Gauja-joen laaksossa.
Katsoa Liiviläiset ja Cēsis
DNA-profilointi
Varhaisaikojen DNA-profilointia. DNA-profilointi (myös geneettinen sormenjälkitutkimus, DNA-testi) tarkoittaa tekniikoita, joilla eliöyksilön identiteetti määritetään sen kudoksesta tai eritteestä otetusta näytteestä eristetyn DNA:n perusteella.
Katsoa Liiviläiset ja DNA-profilointi
Dundagan kunta
Dundagan kunta Latvian kartalla Dundaga on entinen kunta Latviassa.
Katsoa Liiviläiset ja Dundagan kunta
E. N. Setälä
Nestor Emil (Emil Nestor, E. N.) Setälä (27. helmikuuta 1864 Kokemäki – 8. helmikuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen kielen- ja kansanrunoudentutkija ja poliitikko.
Katsoa Liiviläiset ja E. N. Setälä
Edgar Vaalgamaa
Edgar Vaalgamaa (14. syyskuuta 1912 – 20. joulukuuta 2003) oli Latvian liiviläinen pappi, ja kansatieteilijä, joka asui Suomessa vuodesta 1934 kuolemaansa saakka.
Katsoa Liiviläiset ja Edgar Vaalgamaa
Eduard Vääri
Eduard Vääri (vasemmalla) vuonna 1960.Eduard Vääri (26. kesäkuuta 1926 – 17. toukokuuta 2005) oli virolainen kielitieteiljä ja Tarton yliopiston suomalais-ugrilaisten kielten professori.
Katsoa Liiviläiset ja Eduard Vääri
Eesti Päevaleht
Eesti Päevaleht (EPL) on yksi Viron vanhimpia sanomalehtiä ja maan toiseksi suurin päivälehti Postimeesin jälkeen.
Katsoa Liiviläiset ja Eesti Päevaleht
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Katsoa Liiviläiset ja Ensimmäinen maailmansota
Esperanto
Esperanto (alkujaan lingvo internacia) on luonnollisiin kieliin perustuva keinotekoinen kansainvälinen apukieli, jonka loi puolanjuutalainen silmälääkäri L. L. Zamenhof 1880-luvulla Puolassa.
Katsoa Liiviläiset ja Esperanto
Evankeliumi Matteuksen mukaan
Evankeliumi Matteuksen mukaan eli Matteuksen evankeliumi on järjestykseltään ensimmäinen Uuden testamentin neljästä evankeliumista.
Katsoa Liiviläiset ja Evankeliumi Matteuksen mukaan
Ferdinand Johan Wiedemann
Ferdinand Johan Wiedemann Ferdinand Johan Wiedemann(ven.Фердинанд Иванович Видеман,Ferdinand Ivanovits Videman) (30. maaliskuuta 1805 Haapsalu - 29. joulukuuta 1887 Pietari) oli saksalais-ruotsalaissyntyinen kielitieteilijä, joka tutki etenkin viron kieltä ja muita suomalais-ugrilaisia kieliä, kuten liiviä, suomalaisen Antti Juhana Sjögrenin julkaisemattomien teosten pohjalta (Wiedemann nimenomaan julkaisi Sjögrenin laatimat liivin kieliopin ja sanakirjan Sjögrenin kuoltua).
Katsoa Liiviläiset ja Ferdinand Johan Wiedemann
Folkloristiikka
Folkloristiikka (myös kansanrunoudentutkimus ja perinteentutkimus) on humanistinen tieteenala, joka tutkii ihmisten elämismaailmaa ja kansanomaisia ajattelumalleja eli kansan tietämystä.
Katsoa Liiviläiset ja Folkloristiikka
Gauja
Gauja (viroksi Koiva jõgi) on joki Pohjois-Latviassa, vanhan Liivinmaan alueella.
Katsoa Liiviläiset ja Gauja
Grizelda Kristiņa
Grizelda Kristiņa (o.s. Berthold; 19. maaliskuuta 1910 − 2. kesäkuuta 2013) oli tiettävästi maailman viimeinen liivin kieltä äidinkielenään puhunut henkilö, vaikkakin yleisen uutisoinnin mukaan viimeinen oli vuonna 2009 kuollut Viktor Berthold, jonka serkku Grizelda Kristiņa oli.
Katsoa Liiviläiset ja Grizelda Kristiņa
Hartvig II
Hartvig II oli Bremenin arkkipiispa vuosina 1185–1190 ja 1192–1207.
Katsoa Liiviläiset ja Hartvig II
Heimoaate
Heimoaate tarkoittaa useimmiten suomalais-ugrilaisten kansojen yhteenkuuluvuutta korostavaa aatetta, jota on kutsuttu myös panfennismiksi.
Katsoa Liiviläiset ja Heimoaate
Heinola
Heinola on kaupunki Päijät-Hämeen maakunnassa, noin 30 kilometriä Lahdesta koilliseen ja 130 kilometriä Helsingistä linnuntietä.
Katsoa Liiviläiset ja Heinola
Heinrich von Jannau
Heinrich von Jannau (1753–1821) oli baltiansaksalainen kirjailija ja julkaisija.
Katsoa Liiviläiset ja Heinrich von Jannau
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Katsoa Liiviläiset ja Helsinki
Henrikin Liivinmaan kronikka
Henrikin Liivinmaan kronikka on 1200-luvulla kirjoitettu kronikka, joka on Novgorodin ensimmäisen kronikan ja Liivinmaan riimikronikan ohella merkittävimpiä Baltian varhaiskeskiajan historian lähteitä.
Katsoa Liiviläiset ja Henrikin Liivinmaan kronikka
Herrnhutilaisuus
Liikkeen alullepanija Nikolaus Ludwig von Zinzendorf. Herrnhutilaisuus on kristillinen herätysliike, jonka katsotaan olevan lähtöisin pietismistä.
Katsoa Liiviläiset ja Herrnhutilaisuus
Holmen linna
Holmen linna oli piispa Meinhardin 1180-luvulla rakennuttama kivilinna Martinsalan saarella Latviassa.
Katsoa Liiviläiset ja Holmen linna
Idumea (muinaismaakunta)
Idumea oli liiviläisten ja latgallien sekaisin asuttama muinaismaakunta Latviassa.
Katsoa Liiviläiset ja Idumea (muinaismaakunta)
Iitti
Iitti on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnan kaakkoisosassa.
Katsoa Liiviläiset ja Iitti
Ikšķile
Ikšķile on noin 3 900 asukkaan kaupunki Latviassa.
Katsoa Liiviläiset ja Ikšķile
Innocentius III
Paavi Innocentius III (s. n. 1161–16. heinäkuuta 1216) oli paavina 8. tammikuuta 1198 – 16. heinäkuuta 1216.
Katsoa Liiviläiset ja Innocentius III
Itämerensuomalaiset kansat
Itämerensuomalaisten kielten puhuma-alue. Itämerensuomalaiset kansat ovat suomalais-ugrilaisia kansoja, jotka puhuvat kantasuomen kielestä polveutuneita itämerensuomalaisia kieliä.
Katsoa Liiviläiset ja Itämerensuomalaiset kansat
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Katsoa Liiviläiset ja Itämerensuomalaiset kielet
Itkuvirsi
Sortavalassa vuonna 1906. Itkuvirret eli itkut ovat muun muassa joidenkin itämerensuomalaisten kansojen ja slaavilaisten kansojen keskuudessa määrätilanteissa, kuten häissä ja hautajaisissa esitettäviä valitusrunoja, jotka on improvisoitu perinteisistä aineksista.
Katsoa Liiviläiset ja Itkuvirsi
Juhannus
Anders Zorn, ''Juhannustanssit'', 1897. Juhannus on valon ja keskikesän juhla, jota vietetään kesäkuun lopussa kesäpäivänseisauksen tienoilla.
Katsoa Liiviläiset ja Juhannus
Julgī Stalte
Julgī Stalte vuonna 2009. Julgī Stalte (s. 28. lokakuuta 1978, Riika) on liiviläinen laulaja.
Katsoa Liiviläiset ja Julgī Stalte
Kaarle IX
Kaarle IX (4. lokakuuta 1550 – 30. lokakuuta 1611) oli Ruotsin hallitsija vuosina 1599–1611, kuningas virallisesti vuodesta 1604. Hän oli yksi kuningas Kustaa Vaasan pojista. Kaarlesta on käytetty myös nimitystä Kaarle-herttua viitattaessa tapahtumiin ennen hänen kuninkuuttaan.
Katsoa Liiviläiset ja Kaarle IX
Kaarle XI
Kaarle XI (24. marraskuuta 1655 – 5. huhtikuuta 1697) oli Ruotsin kuningas 1660–1697.
Katsoa Liiviläiset ja Kaarle XI
Kalparitaristo
Kalpaveljet oli Liivinmaalla toiminut keskiaikainen katolinen ritarikunta, joka perustettiin Riiassa vuonna 1202 käännyttämään Baltian asukkaita kristinuskoon.
Katsoa Liiviläiset ja Kalparitaristo
Kampakeraaminen kulttuuri
ietf-kielikoodi.
Katsoa Liiviläiset ja Kampakeraaminen kulttuuri
Kampela
Kampela eli maariankala (Platichthys flesus) on oikeasilmäkampeloiden (Pleuronectidae) heimoon kuuluva litteä kalalaji, jonka vatsa on useimmiten vasemmalla kyljellä ja selkä (silmät) oikealla kyljellä.
Katsoa Liiviläiset ja Kampela
Kanada
Kanada (engl. ja) on Pohjois-Amerikassa sijaitseva parlamentaarinen monarkia, ja liittovaltio.
Katsoa Liiviläiset ja Kanada
Katariina Suuri
Nuori Katariina vuonna 1745 (Louis Caravaquen maalaus) Katariina II Suuri, alun perin prinsessa Sophie Auguste Friederike von Anhalt-Zerbst; (2. toukokuuta 1729 Stettin, Pommerin provinssi, Preussi – 17. marraskuuta (J: 6. marraskuuta) 1796 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna vuosina 1762–1796.
Katsoa Liiviläiset ja Katariina Suuri
Kauppo
Kauppo, (? – 22. syyskuuta 1217) oli liiviläisten päällikkö Toreidan muinaismaakunnan alueella 1200-luvulla.
Katsoa Liiviläiset ja Kauppo
Kōrli Stalte
Kōrli (Karl) Stalte (1870–1947) oli Mazirbessä syntynyt liiviläinen runoilija, kääntäjä ja toimittaja.
Katsoa Liiviläiset ja Kōrli Stalte
Kerran olin taivaan suolajärvi
Kerran olin taivaan suolajärvi on kaksikielinen liiviläistä runoutta esittelevä antologia.
Katsoa Liiviläiset ja Kerran olin taivaan suolajärvi
Kilohaili
Suolattua Mustanmeren kilohailia Odessan torilla. Kilohaili (Sprattus sprattus) on hyvin paljon silakkaa ja hieman muikkua muistuttava sillien heimon kalalaji.
Katsoa Liiviläiset ja Kilohaili
Klaudios Ptolemaios
Keskiaikaisen taiteilijan näkemys Klaudios Ptolemaioksesta. Klaudios Ptolemaios (n. 85 – n. 165) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko, tähtitieteilijä, maantieteilijä ja astrologi.
Katsoa Liiviläiset ja Klaudios Ptolemaios
Kolhoosi
Juutalainen kolhoosi Ukrainassa 1930-luvulla Kolhoosi eli yhteistoimintatila on maatila, jota yhteisö viljelee valtion valvonnassa ja joka toimii osuustoimintaperiaatteella.
Katsoa Liiviläiset ja Kolhoosi
Kolka
Kolka (liiviksi Kūolka) on kylä Kuurinmaan pohjoiskärjen niin sanotun Liivinrannan itärannalla.
Katsoa Liiviläiset ja Kolka
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Katsoa Liiviläiset ja Kristinusko
Kuldīga
Kuldīga on kaupunki Latvian länsiosassa.
Katsoa Liiviläiset ja Kuldīga
Kustaa II Aadolf
Kustaa II Aadolf (Gustav II Adolf, 9. joulukuuta 1594 Tukholma – 6. marraskuuta 1632 Lützen juliaanisen kalenterin mukaan) oli Ruotsin kuningas (arvonimenään Ruotsein, Gööttein ja Vendein kuningas) vuosina 1611–1632.
Katsoa Liiviläiset ja Kustaa II Aadolf
Kuurinmaa
Latvian historialliset alueet, Kuurinmaa keltaisella. Kuurinmaan vaakuna Kuurinmaa on nykyisen Latvian alueella sijainnut historiallinen maakunta, joka vuosisatojen saatossa kuului Liivinmaan liittoon, Puola-Liettuaan ja Venäjän keisarikuntaan.
Katsoa Liiviläiset ja Kuurinmaa
Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta
Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta oli Kuurinmaalla ja Zemgalessa sijainnut herttuakunta, joka oli ensin Puola-Liettuan ja sittemmin Venäjän keisarikunnan alainen.
Katsoa Liiviläiset ja Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta
Kuurit
Kuurien asuttama alue 1200-luvulla Kuurit on nimi, jota käytetään Kuurinmaan historiallisista asukkaista.
Katsoa Liiviläiset ja Kuurit
Lammekinus
Lammekinus (latina: Lammekinus tai Lammechinus, latvia: Lamekins) oli 1200-luvulla elänyt kuurien päällikkö.
Katsoa Liiviläiset ja Lammekinus
Latgallia
Latvian historialliset alueet, Latgallia violetilla. Latgallia (latgalliksi Latgola,,,, Latgalija) on yksi Latvian historiallisista kulttuurialueista.
Katsoa Liiviläiset ja Latgallia
Latgallit
Latgallit (historiallisesti eri variaatioina letti, leththi, lethti, letthi, letthigalli, letigolli, leththigallia) ovat latvialaisten alaryhmä, jota joskus myös pidetään omana etnisenä ryhmänään.
Katsoa Liiviläiset ja Latgallit
Latvia
Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista.
Katsoa Liiviläiset ja Latvia
Latvialaiset
Latvialaiset eli lätit ovat Latviassa asuva etninen ryhmä.
Katsoa Liiviläiset ja Latvialaiset
Latvian kieli
Puhuttua latviaa Latvian kieli, latvia eli lätti (omakielinen nimi: latviešu valoda) kuuluu balttilaisiin kieliin, joka on indoeurooppalaisen kielikunnan haara.
Katsoa Liiviläiset ja Latvian kieli
Latvian yliopisto
Latvian yliopisto on Riiassa sijaitseva Latvian vanhin yliopisto.
Katsoa Liiviläiset ja Latvian yliopisto
Lauri Kettunen
Lauri Kettunen Lauri Einari Kettunen (10. syyskuuta 1885 Joroinen – 26. helmikuuta 1963 Helsinki t. laivassa Tukholman ja Helsingin välillä) oli merkittävä suomen kielen murteiden ja itämerensuomalaisten kielten tutkija.
Katsoa Liiviläiset ja Lauri Kettunen
Līvli (lehti)
Līvli-lehden pääsivu vuodelta 1939. Līvli on Latviassa ilmestyvä sanomalehti.
Katsoa Liiviläiset ja Līvli (lehti)
Lielirbe
Lielirbe on kylä Liivinrannan kulttuurinsuojelualueella Latvian Ventspilsin kunnan pohjoisnurkassa.
Katsoa Liiviläiset ja Lielirbe
Lielvārde
Lielvārde (historiallisesti) on kaupunki ja kuntakeskus Latvian keskiosassa Väinäjoen oikealla rannalla, 52 kilometriä Riiasta kaakkoon.
Katsoa Liiviläiset ja Lielvārde
Liiviläisten kulttuurikeskus
Liiviläisten kulttuurikeskus (liiviksi Līvõ kultūr sidām) on järjestö, joka perustettiin Riiassa 1994.
Katsoa Liiviläiset ja Liiviläisten kulttuurikeskus
Liiviläisten liitto
Liiviläisten liitto on liiviläisiä edustava latvialainen järjestö, jonka toiminta alkoi vuonna 1922.
Katsoa Liiviläiset ja Liiviläisten liitto
Liiviläisten lippu
Liiviläisten lippu - vihreä, valkoinen, sininen Liiviläisten lippu on liiviläisiä edustava lippu.
Katsoa Liiviläiset ja Liiviläisten lippu
Liiviläisten ystävät
Liiviläisten ystävät ry on liiviläisten ystävyysseura.
Katsoa Liiviläiset ja Liiviläisten ystävät
Liivin kieli
Liivi (līvõ kēļ) on uralilaisten kielten päähaaraan eli suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva kieli, joka on suomen lähisukukieli, eli itämerensuomalainen kieli.
Katsoa Liiviläiset ja Liivin kieli
Liivinkielinen kirjallisuus
Liivinkielinen kirjallisuus on hyvin suppea.
Katsoa Liiviläiset ja Liivinkielinen kirjallisuus
Liivinranta
Liivinrannan sijainti Latvian kartalla Liivinranta on liiviläisten perinteisesti asuttama alue Latvian Kuurinmaan pohjoisrannikolla.
Katsoa Liiviläiset ja Liivinranta
Livones Veinalenses
Livones Veinalenses oli Henrikin Liivinmaan kronikassa mainittu nimitys Väinäjoen liiviläisten asuttamalle muinaismaakunnalle.
Katsoa Liiviläiset ja Livones Veinalenses
Luterilaisuus
Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.
Katsoa Liiviläiset ja Luterilaisuus
Mahrz Sahrum
Mahrz Sahrum (1799–1859) oli Cēsisin alueella syntynyt rakennusmestari.
Katsoa Liiviläiset ja Mahrz Sahrum
Matinpäivän taistelu
Matinpäivän taistelu oli Baltian ristiretkien aikaan käyty virolaisten ja Kalparitariston sekä heidän liiviläisten liittolaisten välinen taistelu.
Katsoa Liiviläiset ja Matinpäivän taistelu
Mazirbe
Liiviläisten liiton päämaja Mazirbessa, yksi kylän keskeisistä rakennuksista Mazirbe (liiviksi Irē) on kylä Latviassa Itämeren rannalla Dundagan kunnassa, 18 kilometriä Kolkasta lounaaseen.
Katsoa Liiviläiset ja Mazirbe
Mehiläishoito
Hunajakenno Mehiläishoito eli mehiläistenhoito tarkoittaa mehiläisten, etenkin tarhamehiläisten kasvatusta ja hoitoa hunajanCD-Facta 2005, WSOY.
Katsoa Liiviläiset ja Mehiläishoito
Meinhard
Meinhard von Segeberg (1130- tai 1140-luku – 1196) oli saksalainen Liivinmaan piispa.
Katsoa Liiviläiset ja Meinhard
Memel
Memel voi tarkoittaa jotain seuraavista.
Katsoa Liiviläiset ja Memel
Meripihka
Meripihka on miljoonia vuosia sitten eläneiden puiden tuottamaa fossilisoitunutta, kovettunutta pihkaa tai mahlaa.
Katsoa Liiviläiset ja Meripihka
Merjalaiset
Merjalaiset (merjaksi merä) on hävinnyt suomensukuinen kansa.
Katsoa Liiviläiset ja Merjalaiset
Metsepole
Metsepolen sijainti kartalla. Metsepole on historiallinen Liivinmaalla sijainnut maakunta, jota asuttivat liiviläiset.
Katsoa Liiviläiset ja Metsepole
Miķeļtornis
Miķeļtornis (liiviksi Pizā) on kylä Kuurinmaalla Ventspilsin kunnassa Latviassa.
Katsoa Liiviläiset ja Miķeļtornis
Min izāmō
Min izāmō on liiviläisten kansallislaulu.
Katsoa Liiviläiset ja Min izāmō
Naula (mittayksikkö)
Naula (tunnus lb), amerikansuomessa myös pauna (engl. pound), on muun muassa brittiläisessä yksikköjärjestelmässä käytetty massan ja painon (normaalivoiman) mittayksikkö.
Katsoa Liiviläiset ja Naula (mittayksikkö)
Neoliittinen kausi
Maatalouden keksiminen oli neoliittisen kauden alku. Maatalous keksittiin kartassa vihreällä merkityillä alueilla itsenäisesti mutta eri aikoina. Neoliittista hiottua kiviesineistöä Neoliittinen kausi (kreikk. neos ’uusi’, lithos ’kivi’) eli nuorempi kivikausi on kausi esihistoriassa, kivikauden viimeinen vaihe.
Katsoa Liiviläiset ja Neoliittinen kausi
Nestorin kronikka
Mark Antokolskin veistos Nestorista (1890) Nestorin kronikka (muinaiskirkkoslaaviksi Повѣсть врємѧннꙑхъ лѣтъ,, Kertomus menneistä ajoista) on varhainen Kiovan Rusin historiaa kuvaava kirjallinen teos, joka on säilynyt nykypäiviin asti.
Katsoa Liiviläiset ja Nestorin kronikka
Nika Schuberg
Nika Schuberg (1832–1884) oli liiviläinen laivanomistaja ja aktivisti.
Katsoa Liiviläiset ja Nika Schuberg
Nuorakeraaminen kulttuuri
Nuorakeraamisen kulttuurin, eli vasarakirveskulttuurin, levinneisyysalue. Nuorakeraaminen kulttuuri tai vasarakirveskulttuuri on kivikauden neoliittisella kaudella laajalla alueella vallinnut kulttuuri.
Katsoa Liiviläiset ja Nuorakeraaminen kulttuuri
Olli Heikkonen
Olli Heikkonen (s. 28. toukokuuta 1965 Kontiolahti) on suomalainen runoilija.
Katsoa Liiviläiset ja Olli Heikkonen
Ortodoksinen kirkko
Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Katsoa Liiviläiset ja Ortodoksinen kirkko
Oskar Kallas
Oskar Kallas Helsingissä, 1892–1893. Oskar Philipp Kallas (25. lokakuuta 1868 Kaarma, Viro – 26. tammikuuta 1946 Tukholma, Ruotsi) oli virolainen diplomaatti, sekä kielen- ja kansanrunouden tutkija.
Katsoa Liiviläiset ja Oskar Kallas
Oskar Loorits
Oskar Loorits Oskar Loorits (9. marraskuuta 1900 Kõpu – 12. joulukuuta 1961 Uppsala, Ruotsi) oli virolainen folkloristikko.
Katsoa Liiviläiset ja Oskar Loorits
Pakkosiirto
Pakkosiirto tarkoittaa väestön siirtämistä maan sisällä vastoin näiden tahtoa.
Katsoa Liiviläiset ja Pakkosiirto
Pakolainen
Pakolainen on henkilö, joka on paennut vieraaseen maahan peläten vainoa esimerkiksi syntyperän, uskonnon, mielipiteiden vuoksi.
Katsoa Liiviläiset ja Pakolainen
Paul Ariste
Paul Ariste, ent.
Katsoa Liiviläiset ja Paul Ariste
Peijaiset
Peijaiset (murteissa myös peijahaiset, peijaat, peijaajaiset) ovat karhun tai muun ison riistaeläimen kaadon ja itse kaatajan sekä kohteeksi joutuneen eläimen kunniaksi järjestetyt pidot.
Katsoa Liiviläiset ja Peijaiset
Peruna
Peruna (Solanum tuberosum) on koisokasvien (Solanaceae) heimoon kuuluva kasvi, jonka mukulaa käytetään ravintona.
Katsoa Liiviläiset ja Peruna
Petõr Damberg
Petõr Damberg (1909 Sīkrags – 15. maaliskuuta 1987 Baltezers, Ādaži) oli liiviläinen opettaja, kielitieteilijä ja runoilija.
Katsoa Liiviläiset ja Petõr Damberg
Peura
Peura (Rangifer tarandus) on arktisella tundralla ja pohjoisella havumetsävyöhykkeellä useina alalajeina esiintyvä hirvieläin.
Katsoa Liiviläiset ja Peura
Pitkäsiima
Katalonialaisen kokoon kehityn pitkänsiiman koukut. Pitkäsiima on seisova kalastuspyydys.
Katsoa Liiviläiset ja Pitkäsiima
Pohjoinen armeijaryhmä
Pohjoinen armeijaryhmä oli toisessa maailmansodassa Saksan maavoimien yhtymä, joka koordinoi siihen liitettyjen armeijoiden toimintaa.
Katsoa Liiviläiset ja Pohjoinen armeijaryhmä
Polatskin ruhtinaskunta
Polatskin ruhtinaskunta oli keskiaikainen valtio nykyisen Valko-Venäjän alueella, Pihkovasta kaakkoon.
Katsoa Liiviläiset ja Polatskin ruhtinaskunta
Pronssikauden meripihkakauppa
Meripihkakorun raaka-aine näyttää rannalta kerättynä tällaiselta. Pronssikautisesta hautakummusta Ala-Baijerin Landau an der Isarsista löydetty meripihkasta tehty kaulaketju. Meripihkasta valmistettu koru keskipronssikaudelta, Všekary-Husté Lečesta, Länsi-Böömistä, Tšekistä.
Katsoa Liiviläiset ja Pronssikauden meripihkakauppa
Pronssikausi
Kansallismuseon tunnus KM 72:1a,b. Pronssikausi oli esihistorian aikakausi, jolloin pääasiallinen metalli aseiden ja työkalujen valmistamisessa oli pronssi.
Katsoa Liiviläiset ja Pronssikausi
Puola-Liettua
Puola-Liettua, muodollisemmin Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta, oli vuosina 1569–1795 Keski- ja Itä-Euroopassa sijainnut suurvalta, joka syntyi, kun Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta muodostivat valtioliiton.
Katsoa Liiviläiset ja Puola-Liettua
Rautakausi
ietf-kielikoodi.
Katsoa Liiviläiset ja Rautakausi
Riika
Riika on Latvian pääkaupunki ja Baltian maiden merkittävin teollinen, liiketoiminnallinen, kulttuurillinen ja urheilullinen keskus sekä myös tärkein satamakaupunki.
Katsoa Liiviläiset ja Riika
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Liiviläiset ja Ruotsi
Ruskolevät
Ruskolevät (Phaeophyceae syn. Phaeophyta) on ruskeiden levien ryhmä, johon kuuluu noin 2 000 monisoluista pääosin merivedessä elävää lajia.
Katsoa Liiviläiset ja Ruskolevät
Saksan keisarikunta
Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.
Katsoa Liiviläiset ja Saksan keisarikunta
Salatsi
Salatsi (latviaksi Salacgrīva) on kaupunki Vidzemen historiallisella alueella Latvian pohjoisosassa.
Katsoa Liiviläiset ja Salatsi
Salatsijoki
Salatsijoki on joki Pohjois-Latviassa.
Katsoa Liiviläiset ja Salatsijoki
Saulen taistelu
Saulen taistelu oli Kalparitariston ja liettualaisten sekä heidän kanssaan liittoutuneiden semgallien välillä käyty taistelu 23. syyskuuta 1236.
Katsoa Liiviläiset ja Saulen taistelu
Sīkrags
Sikgrags (liiviksi Sīkrõg) on kylä Liivinrannalla Latviassa.
Katsoa Liiviläiset ja Sīkrags
Seelit
Baltialaiset heimot 1200-luvulla.Seelit (latv. sēļi) olivat historiallinen balttilainen heimo, jotka asuttivat oman muinaismaakuntansa muodostanutta Seloniaksi kutsuttua aluetta.
Katsoa Liiviläiset ja Seelit
Selonia
Latvian historialliset alueet, Selonia ja Zemgale vihreällä. Selonia on historiallinen alue Latvian ja Liettuan rajaseudulla.
Katsoa Liiviläiset ja Selonia
Semgallit
Baltialaiset heimot 1200-luvulla. Semgallit (latv. zemgaļi) historiallinen balttilainen heimo.
Katsoa Liiviläiset ja Semgallit
Silakka
pienoiskuva Silakka eli haili (Clupea harengus membras) on Itämeressä elävä sillin alalaji.
Katsoa Liiviläiset ja Silakka
Slaavit
Eteläslaavit Slaavit ovat slaavilaisia kieliä puhuvia kansoja, jotka asuvat pääasiassa Itä-Euroopassa ja Balkanin niemimaalla.
Katsoa Liiviläiset ja Slaavit
Staicele
Staicele on kaupunki Pohjois-Latviassa Vidzemen historiallisella alueella.
Katsoa Liiviläiset ja Staicele
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Katsoa Liiviläiset ja Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomensukuinen
Uralilaisten kielten levinneisyys Suomensukuinen tarkoittaa suomensukuista eli uralilaista kieltä puhuvaa kansaa tai ihmistä, tai suomalais-ugrilaista kieltä puhuvaa kansaa tai ihmistä.
Katsoa Liiviläiset ja Suomensukuinen
Suuri Pohjan sota
Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700–1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ruotsin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover. Sota päättyi Ruotsin tappioon Venäjän voimia vastaan, minkä johdosta Ruotsi joutui Uudenkaupungin rauhassa luovuttamaan suuria alueita.
Katsoa Liiviläiset ja Suuri Pohjan sota
Tacitus
Publius Cornelius Tacitus (noin 55–120) oli roomalainen senaattori ja historioitsija.
Katsoa Liiviläiset ja Tacitus
Tanska
Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Liiviläiset ja Tanska
Tarton yliopisto
Yliopiston päärakennus. Tarton yliopisto vuonna 2021 Tarton yliopisto (viroksi Tartu Ülikool, latinaksi Universitas Tartuensis) on Virossa Tarton kaupungissa sijaitseva tiedekorkeakoulu.
Katsoa Liiviläiset ja Tarton yliopisto
Tartto
Nelikopterilla ilmasta kuvattu video Toomemäellä Tartussa Tartto (ohje), Kotimaisten kielten keskus, viitattu 28.4.2017 on Viron toiseksi suurin kaupunki, jossa asui 1.
Katsoa Liiviläiset ja Tartto
Thomas Hiärne
Thomas Hiärne l. Hjärne (1638 Skuoritsa, Inkerinmaa – 1678 Werdenin kartano) oli ruotsinkielinen liivinmaalainen runoilija ja historioitsija, Erlandus Jonæ Hjärnen poika ja Urban Hjärnen veli.
Katsoa Liiviläiset ja Thomas Hiärne
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Katsoa Liiviläiset ja Toinen maailmansota
Toreida
Toreida oli liiviläisten asuttama muinaismaakunta Latviassa.
Katsoa Liiviläiset ja Toreida
Tuhkaus
Hautajaisseremonia Indonesiassa. Tuhkaus eli polttohautaus on hautaustapa, jossa ruumis poltetaan.
Katsoa Liiviläiset ja Tuhkaus
Tulli Lum
Tuļļi Lum ('tulinen lumi') on 1999 perustettu liiviläis-virolainen folk rockia soittava yhtye, joka käyttää sanoituksissaan liivin kieltä.
Katsoa Liiviläiset ja Tulli Lum
Turska
Turska (Gadus morhua) on Pohjois-Atlantin kalastuksessa perinteisesti tärkeimpiä saaliskaloja niin Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassakin.
Katsoa Liiviläiset ja Turska
Tuusula
Tuusula on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa.
Katsoa Liiviläiset ja Tuusula
Ugālen pitäjä
Ugalen vaakuna Ugāle on pitäjä (latv. pagasts) Latvian Kuurinmaalla Ventspilsin kunnassa.
Katsoa Liiviläiset ja Ugālen pitäjä
Uldriķis Kāpbergs
Uldriķis Kāpbergs Uldriķis Kāpbergs (25. maaliskuuta 1869 – 1. kesäkuuta 1932) oli liiviläinen aktivisti ja kalastaja.
Katsoa Liiviläiset ja Uldriķis Kāpbergs
Unesco
Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö on Yhdistyneiden kansakuntien itsenäinen erityisjärjestö, jonka tarkoituksena on kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin avulla edistää rauhaa ja kansojenvälistä yhteistyötä.
Katsoa Liiviläiset ja Unesco
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Katsoa Liiviläiset ja Uralilaiset kielet
Uudenkaupungin rauha
Uudenkaupungin rauha 30.
Katsoa Liiviläiset ja Uudenkaupungin rauha
Valkoisen hiekan kansa
Valkoisen hiekan kansa: Liiviläisten historiaa ja kulttuuria on Edgar Vaalgamaan kirjoittama liiviläisten historiaa ja kulttuuria käsittelevä kirja, joka ilmestyi vuonna 2001.
Katsoa Liiviläiset ja Valkoisen hiekan kansa
Valt Ernštreit
Valt Ernštreit (26. toukokuuta 1974 Riika) on liiviläinen kulttuurivaikuttaja, kielentutkija ja kieliaktivisti.
Katsoa Liiviläiset ja Valt Ernštreit
Vanha-Liivinmaa
Vanha-Liivinmaa (Bojtár, sivu 169) tarkoittaa saksalaisten 1200-luvulta 1500-luvun puoleenväliin hallitsemaa Baltian aluetta.
Katsoa Liiviläiset ja Vanha-Liivinmaa
Väinäjoki
Väinäjoki ((”Läntinen Dvina”),,, liiviksi Vēna) on 1 020 kilometriä pitkä Itämeren Riianlahteen laskeva joki.
Katsoa Liiviläiset ja Väinäjoki
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Katsoa Liiviläiset ja Venäjän keisarikunta
Vene
Pieni perämoottorivene 2012 Olympialaisissa pronssia Suomelle voittanut purjevene Elliott 6m harjoittelemassa Helsingin merisataman edustalla kajakilla Katamaraani eli monirunkovene syyskuussa 2006 Helsingin edustalla Utajärveltä Suomen yleisin purjevene H-vene, joita on rakennettu Suomessa n.
Katsoa Liiviläiset ja Vene
Ventspils
Ventspils (aiemmin Виндава) on kaupunki Latvian luoteisosassa Itämeren rannalla.
Katsoa Liiviläiset ja Ventspils
Ventspilsin kunta
Ventspilsin kunta Latvian kartalla Ventspilsin kunta on kunta Latvian Kuurinmaalla.
Katsoa Liiviläiset ja Ventspilsin kunta
Vepsäläiset
Kartta eri kansojen asuma-aloista 800-luvulla. Vepsäläiset ylhäällä keskellä. Vepsäläiset ovat itämerensuomalainen kansa, joka asuu Venäjällä.
Katsoa Liiviläiset ja Vepsäläiset
Vidzeme
Latvian historialliset alueet, Vidzeme punaisella. Vidzemen vaakuna. Vidzeme on yksi Latvian historiallisista alueista.
Katsoa Liiviläiset ja Vidzeme
Viikingit
Viikinkejä piirroksessa 800- tai 900-luvulta. Viikinkiajan pitkäveneen ennallistus. Alkuperäinen, Roskildeen päätynyt laiva oli rakennettu Dublinissa noin vuonna 1042. Kuninkaiden kummut, Vanha Uppsala. Strora Hammarsin riimukivi. Viikinkien kaupunkeja Skandinaviassa. Viikingit olivat pääasiassa skandinaavista alkuperää olevia aseistautuneita merenkulkijoita 700–1000-luvuilla eli viikinkiajalla.
Katsoa Liiviläiset ja Viikingit
Viktor Berthold
Viktor Berthold (10. heinäkuuta 1921 – 28. helmikuuta 2009) oli uutisoinnin mukaan viimeinen liiviläinen, joka oli oppinut liivin äidinkielenään osana katkeamatonta liiviläissukupolvien ketjua.
Katsoa Liiviläiset ja Viktor Berthold
Vilhelm Modenalainen
Vilhelm Modenalainen (~1184 – 31. maaliskuuta 1251) oli italialainen uskonoppinut, joka toimi paavi Honorius III:n ja Gregorius IX:n legaattina Preussissa 1240-luvulla ja Liivinmaalla 1220-luvulla.
Katsoa Liiviläiset ja Vilhelm Modenalainen
Virolaiset
Virolaiset (vanha vironkielinen nimi maarahvas) ovat toiseksi suurin itämerensuomalainen kansa.
Katsoa Liiviläiset ja Virolaiset
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Katsoa Liiviläiset ja Viron kieli
Vironruotsalaiset
Vironruotsalaiset eli rantaruotsalaiset (viroksi rannarootslased, ruots. estlandssvenskar) ovat Viron historiallinen ruotsalaisvähemmistö, joka käytännössä kokonaan siirtyi Ruotsiin ennen toista neuvostomiehitystä vuonna 1944.
Katsoa Liiviläiset ja Vironruotsalaiset
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.
Katsoa Liiviläiset ja Yhdysvallat
Ymaut
Ymaut (myös: Imauts) oli liiviläinen sotilas, joka Henrikin Liivinmaan kronikan mukaan tappoi Liivinmaan toisen piispan Bertoldin vuonna 1198 Baltian ristiretkien aikana.
Katsoa Liiviläiset ja Ymaut
Katso myös
Itämerensuomalaiset kansat
- Fintiaanit
- Itämerensuomalaiset kansat
- Karjalaiset (kansa)
- Kveenit
- Länsipohjalaiset
- Liiviläiset
- Olhavan tšuudit
- Ruotsinsuomalaiset
- Setukaiset
- Siperiansuomalaiset
- Suomalaiset
- Suur-Suomi
- Tšuhna
- Tšuudit
- Tverinkarjalaiset
- Võrolaiset
- Vatjalaiset
- Vepsäläiset
- Virolaiset
Latvian etniset ryhmät
- Baltiansaksalaiset
- Kreevinit
- Latgallit
- Latvialaiset
- Latvian puolalaiset
- Latvian valkovenäläiset
- Liiviläiset
- Lutsit
- Vendit (Baltia)
Viron etniset ryhmät
- Baltiansaksalaiset
- Inkeriläiset
- Korjo-saram
- Liiviläiset
- Setukaiset
- Võrolaiset
- Virolaiset
- Viron juutalaiset
- Viron venäläiset
- Vironruotsalaiset
Tunnetaan myös nimellä Liiviläinen, Liiviläiskansa.