Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
176 suhteet: Absalon, Adam Bremeniläinen, Aizkraukle, Ajoverkko, Ako, Albert von Buxhövden, Alkuperäiskansa, Altmarkin rauha, Anders Johan Sjögren, Armeijaryhmä Kuurinmaa, August Wilhelm Hupel, Augustinolaiset, Auranala, Balduin Alnalainen, Baltian historia (kirja), Baltian maat, Baptismi, Bertold, Bremen, Bulla, Cēsis, DNA-profilointi, Dundagan kunta, E. N. Setälä, Edgar Vaalgamaa, Eduard Vääri, Eesti Päevaleht, Ensimmäinen maailmansota, Esperanto, Evankeliumi Matteuksen mukaan, Ferdinand Johan Wiedemann, Folkloristiikka, Gauja, Grizelda Kristiņa, Hartvig II, Heimoaate, Heinola, Heinrich von Jannau, Helsinki, Henrikin Liivinmaan kronikka, Herrnhutilaisuus, Holmen linna, Idumea (muinaismaakunta), Iitti, Ikšķile, Innocentius III, Itämerensuomalaiset kansat, Itämerensuomalaiset kielet, Itkuvirsi, Juhannus, ..., Julgī Stalte, Kaarle IX, Kaarle XI, Kalparitaristo, Kampakeraaminen kulttuuri, Kampela, Kanada, Katariina Suuri, Kauppo, Kōrli Stalte, Kerran olin taivaan suolajärvi, Kilohaili, Klaudios Ptolemaios, Kolhoosi, Kolka, Kristinusko, Kuldīga, Kustaa II Aadolf, Kuurinmaa, Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta, Kuurit, Lammekinus, Latgallia, Latgallit, Latvia, Latvialaiset, Latvian kieli, Latvian yliopisto, Lauri Kettunen, Līvli (lehti), Lielirbe, Lielvārde, Liiviläisten kulttuurikeskus, Liiviläisten liitto, Liiviläisten lippu, Liiviläisten ystävät, Liivin kieli, Liivinkielinen kirjallisuus, Liivinranta, Livones Veinalenses, Luterilaisuus, Mahrz Sahrum, Matinpäivän taistelu, Mazirbe, Mehiläishoito, Meinhard, Memel, Meripihka, Merjalaiset, Metsepole, Miķeļtornis, Min izāmō, Naula (mittayksikkö), Neoliittinen kausi, Nestorin kronikka, Nika Schuberg, Nuorakeraaminen kulttuuri, Olli Heikkonen, Ortodoksinen kirkko, Oskar Kallas, Oskar Loorits, Pakkosiirto, Pakolainen, Paul Ariste, Peijaiset, Peruna, Petõr Damberg, Peura, Pitkäsiima, Pohjoinen armeijaryhmä, Polatskin ruhtinaskunta, Pronssikauden meripihkakauppa, Pronssikausi, Puola-Liettua, Rautakausi, Riika, Ruotsi, Ruskolevät, Saksan keisarikunta, Salatsi, Salatsijoki, Saulen taistelu, Sīkrags, Seelit, Selonia, Semgallit, Silakka, Slaavit, Staicele, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomensukuinen, Suuri Pohjan sota, Tacitus, Tanska, Tarton yliopisto, Tartto, Thomas Hiärne, Toinen maailmansota, Toreida, Tuhkaus, Tulli Lum, Turska, Tuusula, Ugālen pitäjä, Uldriķis Kāpbergs, Unesco, Uralilaiset kielet, Uudenkaupungin rauha, Valkoisen hiekan kansa, Valt Ernštreit, Vanha-Liivinmaa, Väinäjoki, Venäjän keisarikunta, Vene, Ventspils, Ventspilsin kunta, Vepsäläiset, Vidzeme, Viikingit, Viktor Berthold, Vilhelm Modenalainen, Virolaiset, Viron kieli, Vironruotsalaiset, Yhdysvallat, Ymaut. Laajenna indeksi (126 lisää) »
Absalon
Absalon (n. 1128 Fjenneslev, Sjælland, Tanska – 21. maaliskuuta 1201 Sorø, Sjælland, Tanska) oli tanskalainen arkkipiispa ja valtiomies, jota pidetään Kööpenhaminan perustajana.
Uusi!!: Liiviläiset ja Absalon · Katso lisää »
Adam Bremeniläinen
Sivu Adam Bremeniläisen kirjoittamasta Hampurin piispojen historiasta, ''Gesta Hammaburgensis ecclesiae pontificum''. Sivu sisältää alun Tanskan maantieteellisestä kuvauksesta. Adam Bremeniläinen (s. ilmeisesti ennen 1045, k. 1081/1085) oli bremeniläinen pappi ja historiankirjoittaja.
Uusi!!: Liiviläiset ja Adam Bremeniläinen · Katso lisää »
Aizkraukle
Aizkraukle on hieman yli 8000 hengen kaupunki Latvian keskiosassa Väinäjoen rannalla.
Uusi!!: Liiviläiset ja Aizkraukle · Katso lisää »
Ajoverkko
Ajoverkko on kalaverkko, joka liikkuu vedessä joko aluksen hinaamana tai itsekseen ajelehtien.
Uusi!!: Liiviläiset ja Ajoverkko · Katso lisää »
Ako
"Akon pää" patsas Riian Liivin aukiolla Ako (latinaksi Acco) oli liiviläinen päällikkö joka taisteli Baltian ristiretkien aikana Saksalaista ritarikuntaa vastaan.
Uusi!!: Liiviläiset ja Ako · Katso lisää »
Albert von Buxhövden
Albert von Buxhövden (n. 1165 – 17. tammikuuta 1229) oli Riian kolmas piispa Liivinmaalla.
Uusi!!: Liiviläiset ja Albert von Buxhövden · Katso lisää »
Alkuperäiskansa
Kominaisia ja lapsia kansallispuvuissaan Pohjois-Venäjällä. Alkuperäiskansalla tarkoitetaan yleiskielessä erityisesti vähemmistöksi jäänyttä kansallisuutta, joka on jonkin alueen alkuperäistä väestöä, esimerkkinä "Intiaanit, saamelaiset ym.
Uusi!!: Liiviläiset ja Alkuperäiskansa · Katso lisää »
Altmarkin rauha
Altmarkin rauha (myös nimellä Altmarkin välirauha) solmittiin kuusikymmenvuotisessa sodassa Ruotsin ja Puola-Liettuan välille 25.
Uusi!!: Liiviläiset ja Altmarkin rauha · Katso lisää »
Anders Johan Sjögren
Anders Johan Sjögren (8. toukokuuta 1794 Iitti – 18. tammikuuta 1855 Pietari) oli suomalainen kirjailija ja suomen kielen, kansatieteen tutkija, historiantutkija ja tutkimusmatkailija.
Uusi!!: Liiviläiset ja Anders Johan Sjögren · Katso lisää »
Armeijaryhmä Kuurinmaa
Armeijaryhmä Kuurinmaan hihanauha Itärintama operaatio Bagrationin aikana, puna-armeijan eteneminen 1. elokuuta 1943 – 31. joulukuuta 1944 Armeijaryhmä Kuurinmaa oli Saksan itärintaman armeijaryhmä, jonka puna-armeija saartoi Kuurinmaalle operaatio Bagrationin yhteydessä syksyllä 1944.
Uusi!!: Liiviläiset ja Armeijaryhmä Kuurinmaa · Katso lisää »
August Wilhelm Hupel
August Wilhelm Hupel (25. helmikuuta 1737 – 7. helmikuuta 1819) oli saksalainen pappi, kielitieteilijä ja julkaisija.
Uusi!!: Liiviläiset ja August Wilhelm Hupel · Katso lisää »
Augustinolaiset
Augustinolaisiin kuuluu useita katolisia sääntökuntia, joista osa on tarkoitettu miehille ja osa naisille.
Uusi!!: Liiviläiset ja Augustinolaiset · Katso lisää »
Auranala
Auranala (Nykysuomen sanakirja, s.v. auranala. Helsinki 1957. jonka koko on 71 metriä × 35,5 metriä eli noin 2 500 neliömetriä. Mitan ajateltiin juontuvan siitä, paljonko yhdellä härkäparilla voitiin kyntää peltoalaa päivässä. Plinius vanhempi kirjoitti: ”Jugerumiksi kutsuttiin sellaista peltoalaa, jonka yksi härkäpari pystyi kyntämään päivässä, aktukseksi taas sitä kyntöauran vetomatkaa, joka häriltä voitiin yhdellä kertaa kohtuullisesti vaatia: tämän matkan pituus oli 120 jalkaa, ja sen kaksinkertainen määrä oli sama kuin jugerumin pituus.”.
Uusi!!: Liiviläiset ja Auranala · Katso lisää »
Balduin Alnalainen
Balduin Alnalainen oli paavin alilegaatti ja myöhemmin legaatti Itämeren alueella vuosina 1230–1234.
Uusi!!: Liiviläiset ja Balduin Alnalainen · Katso lisää »
Baltian historia (kirja)
Baltian historia on professori Vilho Niitemaan kirjoittama Baltian historiaa käsittelevä kirja.
Uusi!!: Liiviläiset ja Baltian historia (kirja) · Katso lisää »
Baltian maat
Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.
Uusi!!: Liiviläiset ja Baltian maat · Katso lisää »
Baptismi
Baptistikirkko Ottawassa. Baptismi on protestanttisen reformaation pohjalta vuonna 1609 syntynyt kristillinen kirkkokunta.
Uusi!!: Liiviläiset ja Baptismi · Katso lisää »
Bertold
Bertold oli hannoverilainen sisteriläismunkki ja myöhemmin Liivinmaan piispa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Bertold · Katso lisää »
Bremen
Bremen on satamakaupunki ja Bremenin osavaltion pääkaupunki Luoteis-Saksassa, Weser-joen varrella.
Uusi!!: Liiviläiset ja Bremen · Katso lisää »
Bulla
Paavi Urbanus VIII:n 1637 julkaisema bulla, jossa on lyijysinetti. Bulla tarkoittaa nauhan ympärille valettua savi-, lyijy- tai vahamöhkälettä, johon on painettu sinetti.
Uusi!!: Liiviläiset ja Bulla · Katso lisää »
Cēsis
Cēsis (liiviksi Vennen) on hansa-ajalta peräisin oleva linnoituskaupunki Pohjois-Latviassa, Vidzemen pohjoisosassa, Gauja-joen laaksossa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Cēsis · Katso lisää »
DNA-profilointi
Varhaisaikojen DNA-profilointia. DNA-profilointi (myös geneettinen sormenjälkitutkimus, DNA-testi) tarkoittaa tekniikoita, joilla eliöyksilön identiteetti määritetään sen kudoksesta tai eritteestä otetusta näytteestä eristetyn DNA:n perusteella.
Uusi!!: Liiviläiset ja DNA-profilointi · Katso lisää »
Dundagan kunta
Dundagan kunta Latvian kartalla Dundaga on entinen kunta Latviassa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Dundagan kunta · Katso lisää »
E. N. Setälä
Nestor Emil (Emil Nestor, E. N.) Setälä (27. helmikuuta 1864 Kokemäki – 8. helmikuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen kielen- ja kansanrunoudentutkija ja poliitikko.
Uusi!!: Liiviläiset ja E. N. Setälä · Katso lisää »
Edgar Vaalgamaa
Edgar Vaalgamaa (14. syyskuuta 1912 – 20. joulukuuta 2003) oli Latvian liiviläinen pappi, ja kansatieteilijä, joka asui Suomessa vuodesta 1934 kuolemaansa saakka.
Uusi!!: Liiviläiset ja Edgar Vaalgamaa · Katso lisää »
Eduard Vääri
Eduard Vääri (vasemmalla) vuonna 1960.Eduard Vääri (26. kesäkuuta 1926 – 17. toukokuuta 2005) oli virolainen kielitieteiljä ja Tarton yliopiston suomalais-ugrilaisten kielten professori.
Uusi!!: Liiviläiset ja Eduard Vääri · Katso lisää »
Eesti Päevaleht
Eesti Päevaleht (EPL) on yksi Viron vanhimpia sanomalehtiä ja maan toiseksi suurin päivälehti Postimeesin jälkeen.
Uusi!!: Liiviläiset ja Eesti Päevaleht · Katso lisää »
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Uusi!!: Liiviläiset ja Ensimmäinen maailmansota · Katso lisää »
Esperanto
Esperanto (alkujaan lingvo internacia) on luonnollisiin kieliin perustuva keinotekoinen kansainvälinen apukieli, jonka loi puolanjuutalainen silmälääkäri L. L. Zamenhof 1880-luvulla Puolassa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Esperanto · Katso lisää »
Evankeliumi Matteuksen mukaan
Evankeliumi Matteuksen mukaan eli Matteuksen evankeliumi on järjestykseltään ensimmäinen Uuden testamentin neljästä evankeliumista.
Uusi!!: Liiviläiset ja Evankeliumi Matteuksen mukaan · Katso lisää »
Ferdinand Johan Wiedemann
Ferdinand Johan Wiedemann Ferdinand Johan Wiedemann(ven.Фердинанд Иванович Видеман,Ferdinand Ivanovits Videman) (30. maaliskuuta 1805 Haapsalu - 29. joulukuuta 1887 Pietari) oli saksalais-ruotsalaissyntyinen kielitieteilijä, joka tutki etenkin viron kieltä ja muita suomalais-ugrilaisia kieliä, kuten liiviä, suomalaisen Antti Juhana Sjögrenin julkaisemattomien teosten pohjalta (Wiedemann nimenomaan julkaisi Sjögrenin laatimat liivin kieliopin ja sanakirjan Sjögrenin kuoltua).
Uusi!!: Liiviläiset ja Ferdinand Johan Wiedemann · Katso lisää »
Folkloristiikka
Folkloristiikka (myös kansanrunoudentutkimus ja perinteentutkimus) on humanistinen tieteenala, joka tutkii ihmisten elämismaailmaa ja kansanomaisia ajattelumalleja eli kansan tietämystä.
Uusi!!: Liiviläiset ja Folkloristiikka · Katso lisää »
Gauja
Gauja (viroksi Koiva jõgi) on joki Pohjois-Latviassa, vanhan Liivinmaan alueella.
Uusi!!: Liiviläiset ja Gauja · Katso lisää »
Grizelda Kristiņa
Grizelda Kristiņa (o.s. Berthold; 19. maaliskuuta 1910 − 2. kesäkuuta 2013) oli tiettävästi maailman viimeinen liivin kieltä äidinkielenään puhunut henkilö, vaikkakin yleisen uutisoinnin mukaan viimeinen oli vuonna 2009 kuollut Viktor Berthold, jonka serkku Grizelda Kristiņa oli.
Uusi!!: Liiviläiset ja Grizelda Kristiņa · Katso lisää »
Hartvig II
Hartvig II oli Bremenin arkkipiispa vuosina 1185–1190 ja 1192–1207.
Uusi!!: Liiviläiset ja Hartvig II · Katso lisää »
Heimoaate
Heimoaate tarkoittaa useimmiten suomalais-ugrilaisten kansojen yhteenkuuluvuutta korostavaa aatetta, jota on kutsuttu myös panfennismiksi.
Uusi!!: Liiviläiset ja Heimoaate · Katso lisää »
Heinola
Heinola on kaupunki Päijät-Hämeen maakunnassa, noin 30 kilometriä Lahdesta koilliseen ja 130 kilometriä Helsingistä linnuntietä.
Uusi!!: Liiviläiset ja Heinola · Katso lisää »
Heinrich von Jannau
Heinrich von Jannau (1753–1821) oli baltiansaksalainen kirjailija ja julkaisija.
Uusi!!: Liiviläiset ja Heinrich von Jannau · Katso lisää »
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Uusi!!: Liiviläiset ja Helsinki · Katso lisää »
Henrikin Liivinmaan kronikka
Henrikin Liivinmaan kronikka on 1200-luvulla kirjoitettu kronikka, joka on Novgorodin ensimmäisen kronikan ja Liivinmaan riimikronikan ohella merkittävimpiä Baltian varhaiskeskiajan historian lähteitä.
Uusi!!: Liiviläiset ja Henrikin Liivinmaan kronikka · Katso lisää »
Herrnhutilaisuus
Liikkeen alullepanija Nikolaus Ludwig von Zinzendorf. Herrnhutilaisuus on kristillinen herätysliike, jonka katsotaan olevan lähtöisin pietismistä.
Uusi!!: Liiviläiset ja Herrnhutilaisuus · Katso lisää »
Holmen linna
Holmen linna oli piispa Meinhardin 1180-luvulla rakennuttama kivilinna Martinsalan saarella Latviassa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Holmen linna · Katso lisää »
Idumea (muinaismaakunta)
Idumea oli liiviläisten ja latgallien sekaisin asuttama muinaismaakunta Latviassa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Idumea (muinaismaakunta) · Katso lisää »
Iitti
Iitti on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnan kaakkoisosassa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Iitti · Katso lisää »
Ikšķile
Ikšķile on noin 3 900 asukkaan kaupunki Latviassa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Ikšķile · Katso lisää »
Innocentius III
Paavi Innocentius III (s. n. 1161–16. heinäkuuta 1216) oli paavina 8. tammikuuta 1198 – 16. heinäkuuta 1216.
Uusi!!: Liiviläiset ja Innocentius III · Katso lisää »
Itämerensuomalaiset kansat
Itämerensuomalaisten kielten puhuma-alue. Itämerensuomalaiset kansat ovat suomalais-ugrilaisia kansoja, jotka puhuvat kantasuomen kielestä polveutuneita itämerensuomalaisia kieliä.
Uusi!!: Liiviläiset ja Itämerensuomalaiset kansat · Katso lisää »
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Uusi!!: Liiviläiset ja Itämerensuomalaiset kielet · Katso lisää »
Itkuvirsi
Sortavalassa vuonna 1906. Itkuvirret eli itkut ovat muun muassa joidenkin itämerensuomalaisten kansojen ja slaavilaisten kansojen keskuudessa määrätilanteissa, kuten häissä ja hautajaisissa esitettäviä valitusrunoja, jotka on improvisoitu perinteisistä aineksista.
Uusi!!: Liiviläiset ja Itkuvirsi · Katso lisää »
Juhannus
Anders Zorn, ''Juhannustanssit'', 1897. Juhannus on valon ja keskikesän juhla, jota vietetään kesäkuun lopussa kesäpäivänseisauksen tienoilla.
Uusi!!: Liiviläiset ja Juhannus · Katso lisää »
Julgī Stalte
Julgī Stalte vuonna 2009. Julgī Stalte (s. 28. lokakuuta 1978, Riika) on liiviläinen laulaja.
Uusi!!: Liiviläiset ja Julgī Stalte · Katso lisää »
Kaarle IX
Kaarle IX (4. lokakuuta 1550 – 30. lokakuuta 1611) oli Ruotsin hallitsija vuosina 1599–1611, kuningas virallisesti vuodesta 1604. Hän oli yksi kuningas Kustaa Vaasan pojista. Kaarlesta on käytetty myös nimitystä Kaarle-herttua viitattaessa tapahtumiin ennen hänen kuninkuuttaan. Kustaa Vaasa luovutti hänelle testamentissaan oman herttuakunnan Sveanmaan alueelta. Kaarle käytännössä johti kapinaa veljeään Eerikiä vastaan, jonka seurauksena Juhana III tuli Eerikin tilalle valtaistuimelle. Kaarlen ja Juhanan välit olivat kuitenkin kireät. Juhana olisi halunnut rajoittaa Kaarlen valtaa, mutta Juhanan luovuttua tästä tavoitteesta kiistanaiheeksi nousi uskonto. Kryptokalvinismia tukenut Kaarle ei hyväksynyt sitä, että Juhana muutti Ruotsin kirkon toimintaa korkeakirkollisempaan suuntaan. Kaarle ei myöskään hyväksynyt unionia katolisen Puola-Liettuan kanssa. Ristiriidat pahenivat, kun katolinen Sigismund tuli isänsä Juhanan kuoltua Puolan ja Ruotsin kuninkaaksi. Kaarle painosti Sigismundin allekirjoittamaan Uppsalan päätöksen, jossa hän tunnusti Ruotsin olevan protestanttinen valtio. Tämä ei riittänyt Ruotsin ylimystölle, jonka enemmistö piti Sigismundia ulkomaalaisena ja harhaoppisena. Vuonna 1595 Söderköpingin valtiopäivät valitsivat Kaarlen valtionhoitajaksi. Kaarle vaati Suomen käskynhaltijaa Klaus Flemingiä itsensä eikä Sigismundin alaiseksi, minkä seurauksena maassa syttyi sisällissota.
Uusi!!: Liiviläiset ja Kaarle IX · Katso lisää »
Kaarle XI
Kaarle XI (24. marraskuuta 1655 – 5. huhtikuuta 1697) oli Ruotsin kuningas 1660–1697.
Uusi!!: Liiviläiset ja Kaarle XI · Katso lisää »
Kalparitaristo
Kalpaveljet oli Liivinmaalla toiminut keskiaikainen katolinen ritarikunta, joka perustettiin Riiassa vuonna 1202 käännyttämään Baltian asukkaita kristinuskoon.
Uusi!!: Liiviläiset ja Kalparitaristo · Katso lisää »
Kampakeraaminen kulttuuri
ietf-kielikoodi.
Uusi!!: Liiviläiset ja Kampakeraaminen kulttuuri · Katso lisää »
Kampela
Kampela eli maariankala (Platichthys flesus) on oikeasilmäkampeloiden (Pleuronectidae) heimoon kuuluva litteä kalalaji, jonka vatsa on useimmiten vasemmalla kyljellä ja selkä (silmät) oikealla kyljellä.
Uusi!!: Liiviläiset ja Kampela · Katso lisää »
Kanada
Kanada (engl. ja) on Pohjois-Amerikassa sijaitseva parlamentaarinen monarkia, ja liittovaltio.
Uusi!!: Liiviläiset ja Kanada · Katso lisää »
Katariina Suuri
Nuori Katariina vuonna 1745 (Louis Caravaquen maalaus) Katariina II Suuri, alun perin prinsessa Sophie Auguste Friederike von Anhalt-Zerbst; (2. toukokuuta 1729 Stettin, Pommerin provinssi, Preussi – 17. marraskuuta (J: 6. marraskuuta) 1796 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna vuosina 1762–1796.
Uusi!!: Liiviläiset ja Katariina Suuri · Katso lisää »
Kauppo
Kauppo, (? – 22. syyskuuta 1217) oli liiviläisten päällikkö Toreidan muinaismaakunnan alueella 1200-luvulla.
Uusi!!: Liiviläiset ja Kauppo · Katso lisää »
Kōrli Stalte
Kōrli (Karl) Stalte (1870–1947) oli Mazirbessä syntynyt liiviläinen runoilija, kääntäjä ja toimittaja.
Uusi!!: Liiviläiset ja Kōrli Stalte · Katso lisää »
Kerran olin taivaan suolajärvi
Kerran olin taivaan suolajärvi on kaksikielinen liiviläistä runoutta esittelevä antologia.
Uusi!!: Liiviläiset ja Kerran olin taivaan suolajärvi · Katso lisää »
Kilohaili
Suolattua Mustanmeren kilohailia Odessan torilla. Kilohaili (Sprattus sprattus) on hyvin paljon silakkaa ja hieman muikkua muistuttava sillien heimon kalalaji.
Uusi!!: Liiviläiset ja Kilohaili · Katso lisää »
Klaudios Ptolemaios
Keskiaikaisen taiteilijan näkemys Klaudios Ptolemaioksesta. Klaudios Ptolemaios (n. 85 – n. 165) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko, tähtitieteilijä, maantieteilijä ja astrologi.
Uusi!!: Liiviläiset ja Klaudios Ptolemaios · Katso lisää »
Kolhoosi
Juutalainen kolhoosi Ukrainassa 1930-luvulla Kolhoosi eli yhteistoimintatila on maatila, jota yhteisö viljelee valtion valvonnassa ja joka toimii osuustoimintaperiaatteella.
Uusi!!: Liiviläiset ja Kolhoosi · Katso lisää »
Kolka
Kolka (liiviksi Kūolka) on kylä Kuurinmaan pohjoiskärjen niin sanotun Liivinrannan itärannalla.
Uusi!!: Liiviläiset ja Kolka · Katso lisää »
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Uusi!!: Liiviläiset ja Kristinusko · Katso lisää »
Kuldīga
Kuldīga on kaupunki Latvian länsiosassa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Kuldīga · Katso lisää »
Kustaa II Aadolf
Kustaa II Aadolf (Gustav II Adolf, 9. joulukuuta 1594 Tukholma – 6. marraskuuta 1632 Lützen juliaanisen kalenterin mukaan) oli Ruotsin kuningas (arvonimenään Ruotsein, Gööttein ja Vendein kuningas) vuosina 1611–1632.
Uusi!!: Liiviläiset ja Kustaa II Aadolf · Katso lisää »
Kuurinmaa
Latvian historialliset alueet, Kuurinmaa keltaisella. Kuurinmaan vaakuna Kuurinmaa on nykyisen Latvian alueella sijainnut historiallinen maakunta, joka vuosisatojen saatossa kuului Liivinmaan liittoon, Puola-Liettuaan ja Venäjän keisarikuntaan.
Uusi!!: Liiviläiset ja Kuurinmaa · Katso lisää »
Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta
Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta oli Kuurinmaalla ja Zemgalessa sijainnut herttuakunta, joka oli ensin Puola-Liettuan ja sittemmin Venäjän keisarikunnan alainen.
Uusi!!: Liiviläiset ja Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta · Katso lisää »
Kuurit
Kuurien asuttama alue 1200-luvulla Kuurit on nimi, jota käytetään Kuurinmaan historiallisista asukkaista.
Uusi!!: Liiviläiset ja Kuurit · Katso lisää »
Lammekinus
Lammekinus (latina: Lammekinus tai Lammechinus, latvia: Lamekins) oli 1200-luvulla elänyt kuurien päällikkö.
Uusi!!: Liiviläiset ja Lammekinus · Katso lisää »
Latgallia
Latvian historialliset alueet, Latgallia violetilla. Latgallia (latgalliksi Latgola,,,, Latgalija) on yksi Latvian historiallisista kulttuurialueista.
Uusi!!: Liiviläiset ja Latgallia · Katso lisää »
Latgallit
Latgallit (historiallisesti eri variaatioina letti, leththi, lethti, letthi, letthigalli, letigolli, leththigallia) ovat latvialaisten alaryhmä, jota joskus myös pidetään omana etnisenä ryhmänään.
Uusi!!: Liiviläiset ja Latgallit · Katso lisää »
Latvia
Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista.
Uusi!!: Liiviläiset ja Latvia · Katso lisää »
Latvialaiset
Latvialaiset eli lätit ovat Latviassa asuva etninen ryhmä.
Uusi!!: Liiviläiset ja Latvialaiset · Katso lisää »
Latvian kieli
Puhuttua latviaa Latvian kieli, latvia eli lätti (omakielinen nimi: latviešu valoda) kuuluu balttilaisiin kieliin, joka on indoeurooppalaisen kielikunnan haara.
Uusi!!: Liiviläiset ja Latvian kieli · Katso lisää »
Latvian yliopisto
Latvian yliopisto on Riiassa sijaitseva Latvian vanhin yliopisto.
Uusi!!: Liiviläiset ja Latvian yliopisto · Katso lisää »
Lauri Kettunen
Lauri Kettunen Lauri Einari Kettunen (10. syyskuuta 1885 Joroinen – 26. helmikuuta 1963 Helsinki t. laivassa Tukholman ja Helsingin välillä) oli merkittävä suomen kielen murteiden ja itämerensuomalaisten kielten tutkija.
Uusi!!: Liiviläiset ja Lauri Kettunen · Katso lisää »
Līvli (lehti)
Līvli-lehden pääsivu vuodelta 1939. Līvli on Latviassa ilmestyvä sanomalehti.
Uusi!!: Liiviläiset ja Līvli (lehti) · Katso lisää »
Lielirbe
Lielirbe on kylä Liivinrannan kulttuurinsuojelualueella Latvian Ventspilsin kunnan pohjoisnurkassa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Lielirbe · Katso lisää »
Lielvārde
Lielvārde (historiallisesti) on kaupunki ja kuntakeskus Latvian keskiosassa Väinäjoen oikealla rannalla, 52 kilometriä Riiasta kaakkoon.
Uusi!!: Liiviläiset ja Lielvārde · Katso lisää »
Liiviläisten kulttuurikeskus
Liiviläisten kulttuurikeskus (liiviksi Līvõ kultūr sidām) on järjestö, joka perustettiin Riiassa 1994.
Uusi!!: Liiviläiset ja Liiviläisten kulttuurikeskus · Katso lisää »
Liiviläisten liitto
Liiviläisten liitto on liiviläisiä edustava latvialainen järjestö, jonka toiminta alkoi vuonna 1922.
Uusi!!: Liiviläiset ja Liiviläisten liitto · Katso lisää »
Liiviläisten lippu
Liiviläisten lippu - vihreä, valkoinen, sininen Liiviläisten lippu on liiviläisiä edustava lippu.
Uusi!!: Liiviläiset ja Liiviläisten lippu · Katso lisää »
Liiviläisten ystävät
Liiviläisten ystävät ry on liiviläisten ystävyysseura.
Uusi!!: Liiviläiset ja Liiviläisten ystävät · Katso lisää »
Liivin kieli
Liivi (līvõ kēļ) on uralilaisten kielten päähaaraan eli suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva kieli, joka on suomen lähisukukieli, eli itämerensuomalainen kieli.
Uusi!!: Liiviläiset ja Liivin kieli · Katso lisää »
Liivinkielinen kirjallisuus
Liivinkielinen kirjallisuus on hyvin suppea.
Uusi!!: Liiviläiset ja Liivinkielinen kirjallisuus · Katso lisää »
Liivinranta
Liivinrannan sijainti Latvian kartalla Liivinranta on liiviläisten perinteisesti asuttama alue Latvian Kuurinmaan pohjoisrannikolla.
Uusi!!: Liiviläiset ja Liivinranta · Katso lisää »
Livones Veinalenses
Livones Veinalenses oli Henrikin Liivinmaan kronikassa mainittu nimitys Väinäjoen liiviläisten asuttamalle muinaismaakunnalle.
Uusi!!: Liiviläiset ja Livones Veinalenses · Katso lisää »
Luterilaisuus
Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Luterilaisuus · Katso lisää »
Mahrz Sahrum
Mahrz Sahrum (1799–1859) oli Cēsisin alueella syntynyt rakennusmestari.
Uusi!!: Liiviläiset ja Mahrz Sahrum · Katso lisää »
Matinpäivän taistelu
Matinpäivän taistelu oli Baltian ristiretkien aikaan käyty virolaisten ja Kalparitariston sekä heidän liiviläisten liittolaisten välinen taistelu.
Uusi!!: Liiviläiset ja Matinpäivän taistelu · Katso lisää »
Mazirbe
Liiviläisten liiton päämaja Mazirbessa, yksi kylän keskeisistä rakennuksista Mazirbe (liiviksi Irē) on kylä Latviassa Itämeren rannalla Dundagan kunnassa, 18 kilometriä Kolkasta lounaaseen.
Uusi!!: Liiviläiset ja Mazirbe · Katso lisää »
Mehiläishoito
Hunajakenno Mehiläishoito eli mehiläistenhoito tarkoittaa mehiläisten, etenkin tarhamehiläisten kasvatusta ja hoitoa hunajanCD-Facta 2005, WSOY.
Uusi!!: Liiviläiset ja Mehiläishoito · Katso lisää »
Meinhard
Meinhard von Segeberg (1130- tai 1140-luku – 1196) oli saksalainen Liivinmaan piispa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Meinhard · Katso lisää »
Memel
Memel voi tarkoittaa jotain seuraavista.
Uusi!!: Liiviläiset ja Memel · Katso lisää »
Meripihka
Meripihka on miljoonia vuosia sitten eläneiden puiden tuottamaa fossilisoitunutta, kovettunutta pihkaa tai mahlaa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Meripihka · Katso lisää »
Merjalaiset
Merjalaiset (merjaksi merä) on hävinnyt suomensukuinen kansa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Merjalaiset · Katso lisää »
Metsepole
Metsepolen sijainti kartalla. Metsepole on historiallinen Liivinmaalla sijainnut maakunta, jota asuttivat liiviläiset.
Uusi!!: Liiviläiset ja Metsepole · Katso lisää »
Miķeļtornis
Miķeļtornis (liiviksi Pizā) on kylä Kuurinmaalla Ventspilsin kunnassa Latviassa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Miķeļtornis · Katso lisää »
Min izāmō
Min izāmō on liiviläisten kansallislaulu.
Uusi!!: Liiviläiset ja Min izāmō · Katso lisää »
Naula (mittayksikkö)
Naula (tunnus lb), amerikansuomessa myös pauna (engl. pound), on muun muassa brittiläisessä yksikköjärjestelmässä käytetty massan ja painon (normaalivoiman) mittayksikkö.
Uusi!!: Liiviläiset ja Naula (mittayksikkö) · Katso lisää »
Neoliittinen kausi
Maatalouden keksiminen oli neoliittisen kauden alku. Maatalous keksittiin kartassa vihreällä merkityillä alueilla itsenäisesti mutta eri aikoina. Neoliittista hiottua kiviesineistöä Neoliittinen kausi (kreikk. neos ’uusi’, lithos ’kivi’) eli nuorempi kivikausi on kausi esihistoriassa, kivikauden viimeinen vaihe.
Uusi!!: Liiviläiset ja Neoliittinen kausi · Katso lisää »
Nestorin kronikka
Mark Antokolskin veistos Nestorista (1890) Nestorin kronikka (muinaiskirkkoslaaviksi Повѣсть врємѧннꙑхъ лѣтъ,, Kertomus menneistä ajoista) on varhainen Kiovan Rusin historiaa kuvaava kirjallinen teos, joka on säilynyt nykypäiviin asti.
Uusi!!: Liiviläiset ja Nestorin kronikka · Katso lisää »
Nika Schuberg
Nika Schuberg (1832–1884) oli liiviläinen laivanomistaja ja aktivisti.
Uusi!!: Liiviläiset ja Nika Schuberg · Katso lisää »
Nuorakeraaminen kulttuuri
Nuorakeraamisen kulttuurin, eli vasarakirveskulttuurin, levinneisyysalue. Nuorakeraaminen kulttuuri tai vasarakirveskulttuuri on kivikauden neoliittisella kaudella laajalla alueella vallinnut kulttuuri.
Uusi!!: Liiviläiset ja Nuorakeraaminen kulttuuri · Katso lisää »
Olli Heikkonen
Olli Heikkonen (s. 28. toukokuuta 1965 Kontiolahti) on suomalainen runoilija.
Uusi!!: Liiviläiset ja Olli Heikkonen · Katso lisää »
Ortodoksinen kirkko
Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Uusi!!: Liiviläiset ja Ortodoksinen kirkko · Katso lisää »
Oskar Kallas
Oskar Kallas Helsingissä, 1892–1893. Oskar Philipp Kallas (25. lokakuuta 1868 Kaarma, Viro – 26. tammikuuta 1946 Tukholma, Ruotsi) oli virolainen diplomaatti, sekä kielen- ja kansanrunouden tutkija.
Uusi!!: Liiviläiset ja Oskar Kallas · Katso lisää »
Oskar Loorits
Oskar Loorits Oskar Loorits (9. marraskuuta 1900 Kõpu – 12. joulukuuta 1961 Uppsala, Ruotsi) oli virolainen folkloristikko.
Uusi!!: Liiviläiset ja Oskar Loorits · Katso lisää »
Pakkosiirto
Pakkosiirto tarkoittaa väestön siirtämistä maan sisällä vastoin näiden tahtoa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Pakkosiirto · Katso lisää »
Pakolainen
Pakolainen on henkilö, joka on paennut vieraaseen maahan peläten vainoa esimerkiksi syntyperän, uskonnon, mielipiteiden vuoksi.
Uusi!!: Liiviläiset ja Pakolainen · Katso lisää »
Paul Ariste
Paul Ariste, ent.
Uusi!!: Liiviläiset ja Paul Ariste · Katso lisää »
Peijaiset
Peijaiset (murteissa myös peijahaiset, peijaat, peijaajaiset) ovat karhun tai muun ison riistaeläimen kaadon ja itse kaatajan sekä kohteeksi joutuneen eläimen kunniaksi järjestetyt pidot.
Uusi!!: Liiviläiset ja Peijaiset · Katso lisää »
Peruna
Peruna (Solanum tuberosum) on koisokasvien (Solanaceae) heimoon kuuluva kasvi, jonka mukulaa käytetään ravintona.
Uusi!!: Liiviläiset ja Peruna · Katso lisää »
Petõr Damberg
Petõr Damberg (1909 Sīkrags – 15. maaliskuuta 1987 Baltezers, Ādaži) oli liiviläinen opettaja, kielitieteilijä ja runoilija.
Uusi!!: Liiviläiset ja Petõr Damberg · Katso lisää »
Peura
Peura (Rangifer tarandus) on arktisella tundralla ja pohjoisella havumetsävyöhykkeellä useina alalajeina esiintyvä hirvieläin.
Uusi!!: Liiviläiset ja Peura · Katso lisää »
Pitkäsiima
Katalonialaisen kokoon kehityn pitkänsiiman koukut. Pitkäsiima on seisova kalastuspyydys.
Uusi!!: Liiviläiset ja Pitkäsiima · Katso lisää »
Pohjoinen armeijaryhmä
Pohjoinen armeijaryhmä oli toisessa maailmansodassa Saksan maavoimien yhtymä, joka koordinoi siihen liitettyjen armeijoiden toimintaa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Pohjoinen armeijaryhmä · Katso lisää »
Polatskin ruhtinaskunta
Polatskin ruhtinaskunta oli keskiaikainen valtio nykyisen Valko-Venäjän alueella, Pihkovasta kaakkoon.
Uusi!!: Liiviläiset ja Polatskin ruhtinaskunta · Katso lisää »
Pronssikauden meripihkakauppa
Meripihkakorun raaka-aine näyttää rannalta kerättynä tällaiselta. Pronssikautisesta hautakummusta Ala-Baijerin Landau an der Isarsista löydetty meripihkasta tehty kaulaketju. Meripihkasta valmistettu koru keskipronssikaudelta, Všekary-Husté Lečesta, Länsi-Böömistä, Tšekistä. Pronssikauden meripihkakauppa on Euroopan pronssikaudella tapahtunut ekonominen ilmiö, joka vaikutti Britannian etelärannikon, Etelä-Skandinavian ja Baltiassa Itämeren kaakkoisrannikon väestöjen taloustilanteeseen merkittävästi.
Uusi!!: Liiviläiset ja Pronssikauden meripihkakauppa · Katso lisää »
Pronssikausi
Kansallismuseon tunnus KM 72:1a,b. Pronssikausi oli esihistorian aikakausi, jolloin pääasiallinen metalli aseiden ja työkalujen valmistamisessa oli pronssi.
Uusi!!: Liiviläiset ja Pronssikausi · Katso lisää »
Puola-Liettua
Puola-Liettua, muodollisemmin Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta, oli vuosina 1569–1795 Keski- ja Itä-Euroopassa sijainnut suurvalta, joka syntyi, kun Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta muodostivat valtioliiton.
Uusi!!: Liiviläiset ja Puola-Liettua · Katso lisää »
Rautakausi
ietf-kielikoodi.
Uusi!!: Liiviläiset ja Rautakausi · Katso lisää »
Riika
Riika on Latvian pääkaupunki ja Baltian maiden merkittävin teollinen, liiketoiminnallinen, kulttuurillinen ja urheilullinen keskus sekä myös tärkein satamakaupunki.
Uusi!!: Liiviläiset ja Riika · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Ruotsi · Katso lisää »
Ruskolevät
Ruskolevät (Phaeophyceae syn. Phaeophyta) on ruskeiden levien ryhmä, johon kuuluu noin 2 000 monisoluista pääosin merivedessä elävää lajia.
Uusi!!: Liiviläiset ja Ruskolevät · Katso lisää »
Saksan keisarikunta
Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.
Uusi!!: Liiviläiset ja Saksan keisarikunta · Katso lisää »
Salatsi
Salatsi (latviaksi Salacgrīva) on kaupunki Vidzemen historiallisella alueella Latvian pohjoisosassa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Salatsi · Katso lisää »
Salatsijoki
Salatsijoki on joki Pohjois-Latviassa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Salatsijoki · Katso lisää »
Saulen taistelu
Saulen taistelu oli Kalparitariston ja liettualaisten sekä heidän kanssaan liittoutuneiden semgallien välillä käyty taistelu 23. syyskuuta 1236.
Uusi!!: Liiviläiset ja Saulen taistelu · Katso lisää »
Sīkrags
Sikgrags (liiviksi Sīkrõg) on kylä Liivinrannalla Latviassa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Sīkrags · Katso lisää »
Seelit
Baltialaiset heimot 1200-luvulla.Seelit (latv. sēļi) olivat historiallinen balttilainen heimo, jotka asuttivat oman muinaismaakuntansa muodostanutta Seloniaksi kutsuttua aluetta.
Uusi!!: Liiviläiset ja Seelit · Katso lisää »
Selonia
Latvian historialliset alueet, Selonia ja Zemgale vihreällä. Selonia on historiallinen alue Latvian ja Liettuan rajaseudulla.
Uusi!!: Liiviläiset ja Selonia · Katso lisää »
Semgallit
Baltialaiset heimot 1200-luvulla. Semgallit (latv. zemgaļi) historiallinen balttilainen heimo.
Uusi!!: Liiviläiset ja Semgallit · Katso lisää »
Silakka
pienoiskuva Silakka eli haili (Clupea harengus membras) on Itämeressä elävä sillin alalaji.
Uusi!!: Liiviläiset ja Silakka · Katso lisää »
Slaavit
Eteläslaavit Slaavit ovat slaavilaisia kieliä puhuvia kansoja, jotka asuvat pääasiassa Itä-Euroopassa ja Balkanin niemimaalla.
Uusi!!: Liiviläiset ja Slaavit · Katso lisää »
Staicele
Staicele on kaupunki Pohjois-Latviassa Vidzemen historiallisella alueella.
Uusi!!: Liiviläiset ja Staicele · Katso lisää »
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Uusi!!: Liiviläiset ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »
Suomensukuinen
Uralilaisten kielten levinneisyys Suomensukuinen tarkoittaa suomensukuista eli uralilaista kieltä puhuvaa kansaa tai ihmistä, tai suomalais-ugrilaista kieltä puhuvaa kansaa tai ihmistä.
Uusi!!: Liiviläiset ja Suomensukuinen · Katso lisää »
Suuri Pohjan sota
Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700–1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ruotsin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover. Sota päättyi Ruotsin tappioon Venäjän voimia vastaan, minkä johdosta Ruotsi joutui Uudenkaupungin rauhassa luovuttamaan suuria alueita. Sodan seurauksena Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana. Suomi kärsi sodan aikana isonavihana tunnetusta miehityskaudesta. Tanska ei sodassa onnistunut valloittamaan Skånen, Hallandin ja Blekingen maakuntia, jotka se oli menettänyt Ruotsille Roskilden rauhassa vuonna 1658.
Uusi!!: Liiviläiset ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »
Tacitus
Publius Cornelius Tacitus (noin 55–120) oli roomalainen senaattori ja historioitsija.
Uusi!!: Liiviläiset ja Tacitus · Katso lisää »
Tanska
Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Tanska · Katso lisää »
Tarton yliopisto
Yliopiston päärakennus. Tarton yliopisto vuonna 2021 Tarton yliopisto (viroksi Tartu Ülikool, latinaksi Universitas Tartuensis) on Virossa Tarton kaupungissa sijaitseva tiedekorkeakoulu.
Uusi!!: Liiviläiset ja Tarton yliopisto · Katso lisää »
Tartto
Nelikopterilla ilmasta kuvattu video Toomemäellä Tartussa Tartto (ohje), Kotimaisten kielten keskus, viitattu 28.4.2017 on Viron toiseksi suurin kaupunki, jossa asui 1.
Uusi!!: Liiviläiset ja Tartto · Katso lisää »
Thomas Hiärne
Thomas Hiärne l. Hjärne (1638 Skuoritsa, Inkerinmaa – 1678 Werdenin kartano) oli ruotsinkielinen liivinmaalainen runoilija ja historioitsija, Erlandus Jonæ Hjärnen poika ja Urban Hjärnen veli.
Uusi!!: Liiviläiset ja Thomas Hiärne · Katso lisää »
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Uusi!!: Liiviläiset ja Toinen maailmansota · Katso lisää »
Toreida
Toreida oli liiviläisten asuttama muinaismaakunta Latviassa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Toreida · Katso lisää »
Tuhkaus
Hautajaisseremonia Indonesiassa. Tuhkaus eli polttohautaus on hautaustapa, jossa ruumis poltetaan.
Uusi!!: Liiviläiset ja Tuhkaus · Katso lisää »
Tulli Lum
Tuļļi Lum ('tulinen lumi') on 1999 perustettu liiviläis-virolainen folk rockia soittava yhtye, joka käyttää sanoituksissaan liivin kieltä.
Uusi!!: Liiviläiset ja Tulli Lum · Katso lisää »
Turska
Turska (Gadus morhua) on Pohjois-Atlantin kalastuksessa perinteisesti tärkeimpiä saaliskaloja niin Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassakin.
Uusi!!: Liiviläiset ja Turska · Katso lisää »
Tuusula
Tuusula on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Tuusula · Katso lisää »
Ugālen pitäjä
Ugalen vaakuna Ugāle on pitäjä (latv. pagasts) Latvian Kuurinmaalla Ventspilsin kunnassa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Ugālen pitäjä · Katso lisää »
Uldriķis Kāpbergs
Uldriķis Kāpbergs Uldriķis Kāpbergs (25. maaliskuuta 1869 – 1. kesäkuuta 1932) oli liiviläinen aktivisti ja kalastaja.
Uusi!!: Liiviläiset ja Uldriķis Kāpbergs · Katso lisää »
Unesco
Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö on Yhdistyneiden kansakuntien itsenäinen erityisjärjestö, jonka tarkoituksena on kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin avulla edistää rauhaa ja kansojenvälistä yhteistyötä.
Uusi!!: Liiviläiset ja Unesco · Katso lisää »
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »
Uudenkaupungin rauha
Uudenkaupungin rauha 30.
Uusi!!: Liiviläiset ja Uudenkaupungin rauha · Katso lisää »
Valkoisen hiekan kansa
Valkoisen hiekan kansa: Liiviläisten historiaa ja kulttuuria on Edgar Vaalgamaan kirjoittama liiviläisten historiaa ja kulttuuria käsittelevä kirja, joka ilmestyi vuonna 2001.
Uusi!!: Liiviläiset ja Valkoisen hiekan kansa · Katso lisää »
Valt Ernštreit
Valt Ernštreit (26. toukokuuta 1974 Riika) on liiviläinen kulttuurivaikuttaja, kielentutkija ja kieliaktivisti.
Uusi!!: Liiviläiset ja Valt Ernštreit · Katso lisää »
Vanha-Liivinmaa
Vanha-Liivinmaa (Bojtár, sivu 169) tarkoittaa saksalaisten 1200-luvulta 1500-luvun puoleenväliin hallitsemaa Baltian aluetta.
Uusi!!: Liiviläiset ja Vanha-Liivinmaa · Katso lisää »
Väinäjoki
Väinäjoki ((”Läntinen Dvina”),,, liiviksi Vēna) on 1 020 kilometriä pitkä Itämeren Riianlahteen laskeva joki.
Uusi!!: Liiviläiset ja Väinäjoki · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Liiviläiset ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Vene
Pieni perämoottorivene 2012 Olympialaisissa pronssia Suomelle voittanut purjevene Elliott 6m harjoittelemassa Helsingin merisataman edustalla kajakilla Katamaraani eli monirunkovene syyskuussa 2006 Helsingin edustalla Utajärveltä Suomen yleisin purjevene H-vene, joita on rakennettu Suomessa n. 1000 kappaletta Pienehkö perämoottorivene Vene on vedessä kulkeva alus, joka on laivaa pienempi.
Uusi!!: Liiviläiset ja Vene · Katso lisää »
Ventspils
Ventspils (aiemmin Виндава) on kaupunki Latvian luoteisosassa Itämeren rannalla.
Uusi!!: Liiviläiset ja Ventspils · Katso lisää »
Ventspilsin kunta
Ventspilsin kunta Latvian kartalla Ventspilsin kunta on kunta Latvian Kuurinmaalla.
Uusi!!: Liiviläiset ja Ventspilsin kunta · Katso lisää »
Vepsäläiset
Kartta eri kansojen asuma-aloista 800-luvulla. Vepsäläiset ylhäällä keskellä. Vepsäläiset ovat itämerensuomalainen kansa, joka asuu Venäjällä.
Uusi!!: Liiviläiset ja Vepsäläiset · Katso lisää »
Vidzeme
Latvian historialliset alueet, Vidzeme punaisella. Vidzemen vaakuna. Vidzeme on yksi Latvian historiallisista alueista.
Uusi!!: Liiviläiset ja Vidzeme · Katso lisää »
Viikingit
Viikinkejä piirroksessa 800- tai 900-luvulta. Viikinkiajan pitkäveneen ennallistus. Alkuperäinen, Roskildeen päätynyt laiva oli rakennettu Dublinissa noin vuonna 1042. Kuninkaiden kummut, Vanha Uppsala. Strora Hammarsin riimukivi. Viikinkien kaupunkeja Skandinaviassa. Viikingit olivat pääasiassa skandinaavista alkuperää olevia aseistautuneita merenkulkijoita 700–1000-luvuilla eli viikinkiajalla.
Uusi!!: Liiviläiset ja Viikingit · Katso lisää »
Viktor Berthold
Viktor Berthold (10. heinäkuuta 1921 – 28. helmikuuta 2009) oli uutisoinnin mukaan viimeinen liiviläinen, joka oli oppinut liivin äidinkielenään osana katkeamatonta liiviläissukupolvien ketjua.
Uusi!!: Liiviläiset ja Viktor Berthold · Katso lisää »
Vilhelm Modenalainen
Vilhelm Modenalainen (~1184 – 31. maaliskuuta 1251) oli italialainen uskonoppinut, joka toimi paavi Honorius III:n ja Gregorius IX:n legaattina Preussissa 1240-luvulla ja Liivinmaalla 1220-luvulla.
Uusi!!: Liiviläiset ja Vilhelm Modenalainen · Katso lisää »
Virolaiset
Virolaiset (vanha vironkielinen nimi maarahvas) ovat toiseksi suurin itämerensuomalainen kansa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Virolaiset · Katso lisää »
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Uusi!!: Liiviläiset ja Viron kieli · Katso lisää »
Vironruotsalaiset
Vironruotsalaiset eli rantaruotsalaiset (viroksi rannarootslased, ruots. estlandssvenskar) ovat Viron historiallinen ruotsalaisvähemmistö, joka käytännössä kokonaan siirtyi Ruotsiin ennen toista neuvostomiehitystä vuonna 1944.
Uusi!!: Liiviläiset ja Vironruotsalaiset · Katso lisää »
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.
Uusi!!: Liiviläiset ja Yhdysvallat · Katso lisää »
Ymaut
Ymaut (myös: Imauts) oli liiviläinen sotilas, joka Henrikin Liivinmaan kronikan mukaan tappoi Liivinmaan toisen piispan Bertoldin vuonna 1198 Baltian ristiretkien aikana.
Uusi!!: Liiviläiset ja Ymaut · Katso lisää »
