197 suhteet: Aasia, Aavikko, Afrikka, Alaska, Alligaattorit, Alpit, Amazonin sademetsä, Amerikka, Ammoniitit, Apt-vaihe, Arabian niemimaa, Asteroidi, Atlantin valtameri, Auringon säteily, Aurinko, Australia, Campania-vaihe, Celsiusaste, Cenomanum-vaihe, Chicxulubin kraatteri, Deccanin laavapurkaukset, Deccanin ylänkö, Devonikausi, Dinosaurukset, Englanti, Etelä-Amerikka, Etelä-Eurooppa, Etelämanner, Etelänapa, Euraasia, Eurooppa, Flamingot, Fossiili, Geologia, Giganotosaurus, Ginkgoales, Gondwana, Grönlanti, Happi, Happosade, Havupuut, Helmiveneet, Hesperornis, Hesperornithiformes, Hiilidioksidi, Hudsoninlahti, Hyökyaalto, Hyönteiset, Hyönteissyöjät, Hyppypäästäiset, ..., Ichthyornis, Iibikset, Ilmastonmuutos, Impakti, Intia, Intian valtameri, Irak, Iran, Jääkausi, Jäätikkö, Jättiläismanner, Joukkosukupuutto, Joutsenliskot, Jukatanin niemimaa, Jurakausi, Juurakko, K/T-raja, Kalaliskot, Kalkki, Kalkkikivi, Kallioperä, Kanada, Kannas, Kasvihuone, Kasvihuoneilmiö, Kasvihuonekaasu, Kasvillisuusvyöhyke, Kädelliset, Käpypalmut, Kärkiväli, Keski-Eurooppa, Keskiselänne, Kivihiili, Koppisiemeniset, Korallieläimet, Kortteet, Krokotiilit, Kukka, Kuuma piste, Kuutiometri, Laava, Lauraasia, Lähi-itä, Lehtipuut, Lentoliskot, Lepakot, Leveysaste, Liitukauden joukkosukupuutto, Linnut, Liskot, Litosfäärilaatta, Lumi, Lumiraja, Maa, Maaöljy, Maakaasu, Maan historia, Maan vaippa, Maastricht-vaihe, Maatalousyhteiskunta, Magnoliat, Manner, Mannerliikunnot, Matelijat, Meksiko, Merenpinnan taso, Merijää, Merikilpikonnat, Meripihka, Merivesi, Merivirta, Mesotsooinen maailmankausi, Metsävaahtera, Mikrobi, Mongolia, Monisoluinen eliö, Mosasaurit, Myöhäisliitukausi, Napapiiri, Nilviäiset, Nisäkkäät, Norja, Paineaalto, Palmukasvit, Pangea, Päiväntasaaja, Pölytys, Pelikaanit, Pintavesi, Pituusaste, Plankton, Pluumi, Pohjois-Afrikka, Pohjois-Amerikka, Pohjois-Eurooppa, Pohjoisnapa, Ppm, Pteranodon, Pussieläimet, Puu, Pyökit, Pyörremyrsky, Pyrstö, Ravintoketju, Rikkihappo, Sahara, Saksanpähkinä, Salmi, Saniaiset, Sarvikuonot, Selkärangattomat, Shiva-kraatteri, Siemen, Subtrooppinen vyöhyke, Sukupuutto, Suuret tasangot, Tammi, Tasalämpöisyys, Törmäyskraatteri, Teropodit, Tethysmeri, Triaskausi, Triceratops, Trooppinen hirmumyrsky, Trooppinen sademetsä, Trooppinen vyöhyke, Tulivuorenpurkaus, Tulivuori, Tulva, Turonia-vaihe, Tylosaurus, Tyrannosaurus rex, Tyynimeri, Ukraina, Vaihtolämpöisyys, Valtameri, Varaanit, Varhaisliitukausi, Välimeri, Venäjä, Vesihöyry, Viikunat, Vuori, Vuoristo, Vuosilusto, Ydintalvi, Yhteyttäminen. Laajenna indeksi (147 lisää) »
Aasia
Aasia on maapallon suurin maanosa niin väestöltään kuin pinta-alaltaankin.
Uusi!!: Liitukausi ja Aasia · Katso lisää »
Aavikko
Hiekkadyynejä aavikolla Sora-aavikkoa eli ''regiä'' Aavikko eli autiomaa on ilmasto- ja kasvillisuusvyöhyke, jonka tyypillinen piirre on kuivuusindeksin mukaan määriteltävissä oleva kuivuus.
Uusi!!: Liitukausi ja Aavikko · Katso lisää »
Afrikka
Afrikka on maailman toiseksi suurin maanosa.
Uusi!!: Liitukausi ja Afrikka · Katso lisää »
Alaska
Alaska (amerikkalaisittain) on Yhdysvaltain pohjoisin ja pinta-alaltaan suurin osavaltio.
Uusi!!: Liitukausi ja Alaska · Katso lisää »
Alligaattorit
Alligaattorit (Alligatoridae) on heimo krokotiilieläinten lahkossa.
Uusi!!: Liitukausi ja Alligaattorit · Katso lisää »
Alpit
Alpit on Euroopan suurin ja korkein vuoristo.
Uusi!!: Liitukausi ja Alpit · Katso lisää »
Amazonin sademetsä
Amazonin sademetsäalue. Amazonin sademetsä (toisinaan myös Amazonia) on Etelä-Amerikassa sijaitseva maailman suurin sademetsä.
Uusi!!: Liitukausi ja Amazonin sademetsä · Katso lisää »
Amerikka
Amerikan manner eli Uusi manner. Amerikka eli Uusi manner on manner maapallon läntisellä puoliskolla.
Uusi!!: Liitukausi ja Amerikka · Katso lisää »
Ammoniitit
Halkaistusta ammoniitista nähdään sen kuoren väliseinät ja kammiot. Ammoniitit olivat nilviäisten pääjaksoon ja siinä pääjalkaisten luokkaan luettuja muinaisia merieläimiä, joiden lähimpiä nykysukulaisia lienevät helmiveneet.
Uusi!!: Liitukausi ja Ammoniitit · Katso lisää »
Apt-vaihe
Apt-vaihe oli varhaisen liitukauden jakso, jolloin Maa lämpeni.
Uusi!!: Liitukausi ja Apt-vaihe · Katso lisää »
Arabian niemimaa
Arabian niemimaa eli Arabia on Lähi-idässä sijaitseva niemimaa.
Uusi!!: Liitukausi ja Arabian niemimaa · Katso lisää »
Asteroidi
kuu Dactyl Asteroidin 2004 FH maapallon ohilento. Kuvassa vilahtaa myös satelliitti Asteroidi (muinaiskreikan sanoista aster ’tähti’ ja -eides ’muotoinen’) on varsinaista planeettaa pienempi ja meteoroidia suurempi kivinen kappale, joka kiertää Aurinkoa.
Uusi!!: Liitukausi ja Asteroidi · Katso lisää »
Atlantin valtameri
Atlantin valtameren rajat IHO:n merialuejaon mukaan. Atlantin valtameri eli Atlantti on maapallon toiseksi suurin valtameri.
Uusi!!: Liitukausi ja Atlantin valtameri · Katso lisää »
Auringon säteily
intensiteetin spektri heti Maan ilmakehän ulkopuolella sekä meren pinnan tasolla. Keltainen väri kuvaa säteilyä ilmakehän ulkopuolella ja punainen merenpinnan tasolla. Viiva kuvaa laskennallista 5 523 K mustan kappaleen säteilyä. Auringon säteily on Auringon säteilemää sähkömagneettista säteilyä.
Uusi!!: Liitukausi ja Auringon säteily · Katso lisää »
Aurinko
Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.
Uusi!!: Liitukausi ja Aurinko · Katso lisää »
Australia
Australia eli Australian yhteisö on valtio eteläisellä pallonpuoliskolla.
Uusi!!: Liitukausi ja Australia · Katso lisää »
Campania-vaihe
Campania-vaihe (engl. Campanian) oli myöhäisliitukauden keskivaihe, joka kesti noin 13 miljoonaa vuotta.
Uusi!!: Liitukausi ja Campania-vaihe · Katso lisää »
Celsiusaste
Lämpömittari celsius- ja fahrenheitasteikoilla. Celsiusaste (yksikön tunnus °C, yksikön nimen kirjoitusasu ”celsiusaste”, yleiskielessä ”aste”) on SI-järjestelmän mukainen lämpötilan johdannaisyksikkö.
Uusi!!: Liitukausi ja Celsiusaste · Katso lisää »
Cenomanum-vaihe
Cenomanum-vaihe (engl. Cenomanium) oli liitukauden keskivaiheeseen sijoittunut geologinen ajanjakso noin 99,6–93,5 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Liitukausi ja Cenomanum-vaihe · Katso lisää »
Chicxulubin kraatteri
Chicxulub painovoimakartassa. Chicxulubin kraatteri on Mesoamerikassa Etelä-Meksikossa Jukatanin niemimaalla oleva nyt jo maaperään hautautunut suuri impaktissa syntynyt törmäyskraatteri.
Uusi!!: Liitukausi ja Chicxulubin kraatteri · Katso lisää »
Deccanin laavapurkaukset
Deccanin basalttimuodostumia Länsi-Ghatissa Intiassa. Deccanin laavapurkaukset Deccanin ylängöllä läntisessä ja keskisessä Intiassa ovat yksi Maan laajimmista laakiopurkauksista.
Uusi!!: Liitukausi ja Deccanin laavapurkaukset · Katso lisää »
Deccanin ylänkö
Deccanin ylänkö (''Deccan Plateau'') Deccanin ylänkö on suuri ylänkö Länsi-Ghatien ja Itä-Ghatien vuoristojen välissä Intiassa.
Uusi!!: Liitukausi ja Deccanin ylänkö · Katso lisää »
Devonikausi
Taiteilijan näkemys devonikautisesta maisemasta. Devonikausi on geologinen aikakausi, joka kesti siluurikauden lopulta 419,2 ± 3,2 miljoonaa vuotta sitten kivihiilikauden alkuun 358,9 ± 0,4 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Liitukausi ja Devonikausi · Katso lisää »
Dinosaurukset
Dinosaurukset eli hirmuliskot (Dinosauria) olivat mesotsooisella maailmankaudella elänyt hyvin menestyksekäs eläinryhmä.
Uusi!!: Liitukausi ja Dinosaurukset · Katso lisää »
Englanti
Englanti (korniksi Pow Sows) on maa, joka sijaitsee pääasiassa Ison-Britannian saarella.
Uusi!!: Liitukausi ja Englanti · Katso lisää »
Etelä-Amerikka
Satelliittikuva Etelä-Amerikasta. Etelä-Amerikka on maanosa läntisellä pallonpuoliskolla Tyynenmeren ja Atlantin välissä.
Uusi!!: Liitukausi ja Etelä-Amerikka · Katso lisää »
Etelä-Eurooppa
Etelä-Euroopan maat. Etelä-Eurooppa on Euroopan eteläinen osa-alue.
Uusi!!: Liitukausi ja Etelä-Eurooppa · Katso lisää »
Etelämanner
Etelämanner satelliittikuvassa. Etelämanner on maapallon eteläisin manner.
Uusi!!: Liitukausi ja Etelämanner · Katso lisää »
Etelänapa
Etelämanner ja sen navat: 1. Etelänapa 2. Magneettinen etelänapa (2007) 3. Geomagneettinen etelänapa (2005) 4. Eteläinen luoksepääsemättömyyden napa Maantieteellinen etelänapa on merkitty kuvassa oikealla näkyvällä teräspylväällä. Etelänapa on maapallon akselin eteläpää ja siis planeetan eteläisin paikka.
Uusi!!: Liitukausi ja Etelänapa · Katso lisää »
Euraasia
Euraasia kartalla. Euraasia on manner (tai osa Vanhaa mannerta), jota ympäröivät Pohjoinen jäämeri, Atlantin valtameri, Välimeri, Punainenmeri, Intian valtameri ja Tyynimeri.
Uusi!!: Liitukausi ja Euraasia · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Liitukausi ja Eurooppa · Katso lisää »
Flamingot
Flamingot (Phoenicopteridae) on lintujen heimo, joka toisinaan lasketaan haikaralintujen (Ciconiiformes) lahkoon, toisinaan omaan flamingolintujen lahkoonsa (Phoenicopteriformes) Luettu 11.4.2011.
Uusi!!: Liitukausi ja Flamingot · Katso lisää »
Fossiili
trilobiitin fossiili. ''Isocrinus nicoleti'' Fossiili on vähintään 10 000 vuotta sitten eläneen eliön jäännös.
Uusi!!: Liitukausi ja Fossiili · Katso lisää »
Geologia
Maa Apollo 17:n astronauttien kuvaamana. Geologia (kreikan sanoista γη- (ge-, ’maa’) ja λογος (logos, ’tiede’)) on tieteenala, joka tutkii Maata ja sen historiaa, rakennetta, koostumusta sekä sen muotoutumiseen vaikuttavia tapahtumia.
Uusi!!: Liitukausi ja Geologia · Katso lisää »
Giganotosaurus
Giganotosaurus oli teropodeihin kuulunut hirmulisko, joka eli myöhäisliitukaudella 93–89 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Liitukausi ja Giganotosaurus · Katso lisää »
Ginkgoales
Ginkgoales on paljassiemenisten kasvien ryhmä.
Uusi!!: Liitukausi ja Ginkgoales · Katso lisää »
Gondwana
Geologien esittämä Gondwanan synty noin 550–500 miljoonaa vuotta sitten. Gondwana triaskaudella. Gondwana (Gondwanamanner, Gondwanamaa) oli eteläisellä pallonpuoliskolla sijainnut jättiläismanner, joka syntyi mannerliikunnoissa 500 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Liitukausi ja Gondwana · Katso lisää »
Grönlanti
Grönlanti (grönlanniksi Kalaallit Nunaat, tanskaksi Grønland) on Tanskalle kuuluva itsehallintoalue ja maailman suurin saari Pohjois-Atlantin ja Pohjoisen jäämeren välissä.
Uusi!!: Liitukausi ja Grönlanti · Katso lisää »
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Uusi!!: Liitukausi ja Happi · Katso lisää »
Happosade
Happosateiden aiheuttamia metsätuhoja Jizeravuorilla Puolassa vuonna 2006. Hiilivoimalat ovat merkittäviä happosateiden aiheuttajia. Happosade on sadetta, joka sisältää merkittävästi rikkihappoa tai typpihappoa.
Uusi!!: Liitukausi ja Happosade · Katso lisää »
Havupuut
Havupuut ovat paljassiemenisiin siemenkasveihin kuuluva kasviryhmä.
Uusi!!: Liitukausi ja Havupuut · Katso lisää »
Helmiveneet
Helmiveneet (Nautiloidea) ovat kuorellisia, merissä eläviä pääjalkaisten luokkaan luettavia nilviäisiä.
Uusi!!: Liitukausi ja Helmiveneet · Katso lisää »
Hesperornis
Hesperornis oli myöhäisliitukaudella elänyt esihistoriallinen, kookas ja lentokyvytön merilintu.
Uusi!!: Liitukausi ja Hesperornis · Katso lisää »
Hesperornithiformes
Hesperornithiformes on sukupuuttoon kuolleiden esihistoriallisten lintujen lahko.
Uusi!!: Liitukausi ja Hesperornithiformes · Katso lisää »
Hiilidioksidi
272x272px Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.
Uusi!!: Liitukausi ja Hiilidioksidi · Katso lisää »
Hudsoninlahti
Hudsoninlahti Hudsoninlahti on 1 230 000 neliökilometrin laajuinen merivesialue koillisessa Kanadassa.
Uusi!!: Liitukausi ja Hudsoninlahti · Katso lisää »
Hyökyaalto
Suuri aalto murtuu rannikon läheisyydessä. Hyökyaalto on hyökyvä aalto, hyöky.
Uusi!!: Liitukausi ja Hyökyaalto · Katso lisää »
Hyönteiset
Hyönteiset (Insecta) on lajimäärältään suurin biologinen luokka.
Uusi!!: Liitukausi ja Hyönteiset · Katso lisää »
Hyönteissyöjät
Hyönteissyöjät (Insectivora) on tieteellisessä luokittelussa aiemmin käytössä ollut nisäkäslahko.
Uusi!!: Liitukausi ja Hyönteissyöjät · Katso lisää »
Hyppypäästäiset
Tummajättiläishyppypäästäinen (''Rhynchocyon petersi''). Lyhytkorvahyppypäästäinen (''Macroscelides proboscideus''). Hyppypäästäiset (Macroscelidea) on afrikkalainen nisäkäslahko, joka vielä muutama vuosikymmen sitten luettiin hyönteissyöjiin.
Uusi!!: Liitukausi ja Hyppypäästäiset · Katso lisää »
Ichthyornis
Ichthyornis (”kalalintu”) on sukupuuttoon kuollut lintusuku.
Uusi!!: Liitukausi ja Ichthyornis · Katso lisää »
Iibikset
Iibikset (Threskiornithidae) on pelikaanilintujen heimo.
Uusi!!: Liitukausi ja Iibikset · Katso lisää »
Ilmastonmuutos
Vostokin jäässä viimeisen 400 000 vuoden aikana. Nykyinen tilanne oikealla. Ilmastonmuutos on merkittävä pitkän aikavälin muutos globaalissa tai paikallisessa ilmastossa.
Uusi!!: Liitukausi ja Ilmastonmuutos · Katso lisää »
Impakti
dinosaurukset kuolivat luultavasti valtavaan asteroidin impaktiin eli törmäykseen. 8 kilometrin läpimittainen Bosumtwijärvi on syntynyt asteroidi-impaktissa arviolta hieman yli miljoona vuotta sitten. Impaktilla (törmäys, isku) tarkoitetaan avaruudesta tulevan kappaleen törmäystä Maahan.
Uusi!!: Liitukausi ja Impakti · Katso lisää »
Intia
Intian tasavalta eli Intia on liittovaltio Etelä-Aasiassa.
Uusi!!: Liitukausi ja Intia · Katso lisää »
Intian valtameri
Intian valtameri Intian valtameri on maailman kolmanneksi suurin vesialue, joka sijaitsee Afrikan, Aasian, Australian ja Eteläisen jäämeren välissä.
Uusi!!: Liitukausi ja Intian valtameri · Katso lisää »
Irak
Irakin tasavalta eli Irak on tasavalta Lähi-idässä.
Uusi!!: Liitukausi ja Irak · Katso lisää »
Iran
Iranin islamilainen tasavalta eli Iran on Lähi-idässä sijaitseva valtio, jonka pääkaupunki on Teheran.
Uusi!!: Liitukausi ja Iran · Katso lisää »
Jääkausi
Mannerjäätikkö (sinivihreällä) laajimmillaan viimeisen jääkauden aikaan pohjoisella pallonpuoliskolla Antarktiksen lämmönvaihtelut ja jään määrä viimeisten 450 000 vuoden aikana osoittavat kylmien ja lauhojen kausien vaihtelut Grönlannissa vallitsee vieläkin jääkausi jäätikön virtausta. Satelliitin kuvaama Vatnajökull on kuin pieni mannerjäätikkö. Kuvassa näkyy jään "siirappimainen" virtaus kielekkeinä alaville maille. Jääkausi on kausi, jolloin maapallolla on suuria mannerjäätiköitä.
Uusi!!: Liitukausi ja Jääkausi · Katso lisää »
Jäätikkö
Jäätikkö on maanpintaa peittävä, lumena tai muuna kiinteän olomuodon sateena tulleesta vedestä muodostunut, pitkään säilyvä laaja-alainen jäämassa, joka liikkuu hitaasti virtaamalla.
Uusi!!: Liitukausi ja Jäätikkö · Katso lisää »
Jättiläismanner
Mannerlaattojen liikkeet Pangean jättiläismantereesta nykypäivään. Jättiläismanner eli supermanner on useimpien tai kaikkien maapallon mantereiden yhteensulautumisessa syntynyt manner.
Uusi!!: Liitukausi ja Jättiläismanner · Katso lisää »
Joukkosukupuutto
Fossiileista tunnettujen merieläinsukujen määrä eri aikakausina. Monimuotoisuushuippuja seuraavat romahdukset edustavat joukkosukupuuttoja. Joukkosukupuutto, joukkotuho tai sukupuuttoaalto tarkoittaa hyvin monien eliölajien tai -ryhmien samanaikaista sukupuuttoa.
Uusi!!: Liitukausi ja Joukkosukupuutto · Katso lisää »
Joutsenliskot
Joutsenliskot eli plesiosaurit (Plesiosauria) on sukupuuttoon kuollut matelijoihin kuuluva lahko.
Uusi!!: Liitukausi ja Joutsenliskot · Katso lisää »
Jukatanin niemimaa
Jukatanin niemimaan sijainti. Jukatanin niemimaa satellittikuvassa. Jukatanin niemimaa on niemimaa, joka erottaa Karibianmeren Meksikonlahdesta.
Uusi!!: Liitukausi ja Jukatanin niemimaa · Katso lisää »
Jurakausi
kannon päällä ''Archaeopteryx''. Jurakausi oli geologinen kausi noin 206–144 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella.
Uusi!!: Liitukausi ja Jurakausi · Katso lisää »
Juurakko
Puun juurakko. Juurakko tarkoittaa yleiskielessä puun juuriston jykevintä osaa eli kantoa ja siihen liittyviä järeitä juuria.
Uusi!!: Liitukausi ja Juurakko · Katso lisää »
K/T-raja
Coloradossa. Ilmeisesti omasta päästä keksitty termi, maanjäristys ja hyökyaalto kylvivät tuhoa miljoonien neliökilometrien alueella. Liitukauden-paleogeenin raja (K-Pg-raja, aiemmin K/T-raja) kivikerrostumissa näkyvä raja liitukauden ja tertiäärikauden välissä.
Uusi!!: Liitukausi ja K/T-raja · Katso lisää »
Kalaliskot
Kalaliskoja maalauksen havainnollistamana (''Heinrich Harder'', 1916). Kalaliskot (Ichthyosauria) on Ichthyopterygia ylälahkoon kuuluva sukupuuttoon kuollut diapsidisten matelijoiden lahko.
Uusi!!: Liitukausi ja Kalaliskot · Katso lisää »
Kalkki
Kalkin kierto eri prosesseissa. Kalkki eli kalsiumoksidi (CaO), josta käytetään myös nimiä poltettu kalkki tai sammuttamaton kalkki, on valkoinen emäksinen kiteinen yhdiste.
Uusi!!: Liitukausi ja Kalkki · Katso lisää »
Kalkkikivi
Kalkkikivi. Paraisilla. Kalkkikiveä Berliinin olympiastadionin julkisivussa. Kalkkikivi (CaCO3) on kerrostunut kivilaji, jota syntyy kalsiumkarbonaatin saostuessa vedessä.
Uusi!!: Liitukausi ja Kalkkikivi · Katso lisää »
Kallioperä
Helsingin edustalla. Kallioperä on maapallon kiinteä ”kuori”, joka koostuu erilaisista kivilajeista.
Uusi!!: Liitukausi ja Kallioperä · Katso lisää »
Kanada
Kanada (engl. ja) on Pohjois-Amerikassa sijaitseva parlamentaarinen monarkia, ja liittovaltio.
Uusi!!: Liitukausi ja Kanada · Katso lisää »
Kannas
Brunyn saarella Tasmaniassa. Pohjois-Amerikan yhdistävä Panamankannas kartalla. Kannas on kahta vesialuetta kuten meriä erottava ja kahta laajempaa maa-aluetta yhdistävä kapea maa-alue.
Uusi!!: Liitukausi ja Kannas · Katso lisää »
Kasvihuone
Kasvihuone, jossa kasvatetaan mansikkaa. Kasvihuone on kasvien kasvatukseen tarkoitettu, lasilla tai muovilla päällystetty tila tai rakennelma, joka sijaitsee ulkotiloissa.
Uusi!!: Liitukausi ja Kasvihuone · Katso lisää »
Kasvihuoneilmiö
Kasvihuoneilmiö perustuu kasvihuonekaasujen lämpöä vangitsevaan vaikutukseen. Kasvihuoneilmiö on luonnollinen fysikaalis-kemiallinen ilmiö, jossa hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen vaikutuksesta ilmakehän alimmat osat lämpenevät.
Uusi!!: Liitukausi ja Kasvihuoneilmiö · Katso lisää »
Kasvihuonekaasu
halogeeneja. O2) pitoisuuksissa. Kuukausittaiset hiilidioksidin pitoisuusmittaukset näyttävät pientä vuodenaikojen mukaan tapahtuvaa oskillaatiota eli heilahdusvaihtelua, jonka huippukohta on pohjoisen pallonpuoliskon myöhäiskevään aikaan. CO2-pitoisuudet laskevat kasvukauden aikana, kun kasvillisuus sitoo hiilidioksidia ilmakehästä. Kasvihuonekaasu on kaasu, joka ilmakehässä ollessaan päästää lähes kaiken auringonsäteilyn lävitseen, mutta absorboi suuren osan Maan pinnalta lähtevästä lämpösäteilystä aiheuttaen kasvihuoneilmiön.
Uusi!!: Liitukausi ja Kasvihuonekaasu · Katso lisää »
Kasvillisuusvyöhyke
Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet. Kasvillisuusvyöhykkeet eli kasvillisuusalueet ovat kasvillisuudeltaan toisistaan eroavia alueita.
Uusi!!: Liitukausi ja Kasvillisuusvyöhyke · Katso lisää »
Kädelliset
Kädelliset (Primates) on nisäkkäiden lahko, johon ihminenkin kuuluu.
Uusi!!: Liitukausi ja Kädelliset · Katso lisää »
Käpypalmut
Käpypalmut ovat paljassiemenisiä siemenkasveja, jotka muodostavat lahkon Cycadales.
Uusi!!: Liitukausi ja Käpypalmut · Katso lisää »
Kärkiväli
Matkustajalentokoneen siipien kärkiväli. Kärkiväli tarkoittaa kahden pisteen välistä välimatkaa.
Uusi!!: Liitukausi ja Kärkiväli · Katso lisää »
Keski-Eurooppa
Keski-Euroopan valtiot. Toinen Keski-Euroopan määrittely merkitty karttaan sinisellä. Keski-Eurooppa on alue keskellä Eurooppaa.
Uusi!!: Liitukausi ja Keski-Eurooppa · Katso lisää »
Keskiselänne
Valtamerten keskiselänteet punaisella viivalla Keskiselänteessä syntyy uutta merenpohjaa Keskiselänne on valtamerissä mannerlaattojen saumoja pitkin kulkeva valtava merenalainen vuorimainen ketju.
Uusi!!: Liitukausi ja Keskiselänne · Katso lisää »
Kivihiili
Kivihiiltä aromaattisia renkaita. Mitä enemmän kivihiilessä on tällaisia renkaita, sitä enemmän se muistuttaa grafiittia. Kivihiili on eloperäinen, kiteytymätön, pääasiassa hiiltä, happea ja vetyä sisältävä kivilaji.
Uusi!!: Liitukausi ja Kivihiili · Katso lisää »
Koppisiemeniset
Koppisiemeniset (Angiospermae) ovat siemenkasveja (Spermatophyta) ja putkilokasveja (Tracheophyta), joiden siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa eli "koppi".
Uusi!!: Liitukausi ja Koppisiemeniset · Katso lisää »
Korallieläimet
Korallieläimet (Anthozoa) on polttiaiseläinten (Cnidaria) pääjaksoon kuuluva luokka, johon suurin osa polttiaiseläinlajeista kuuluu.
Uusi!!: Liitukausi ja Korallieläimet · Katso lisää »
Kortteet
Peltokortteen (''Equisetum arvense'') itiöverso. Kortteet (Equisetum) on sanikkaisten suku, jonka nykyisin elävät lajit edustavat yksin kortekasvien (Equisetaceae) heimoa, Equisetales-lahkoa ja Equisetopsida-luokkaa (synonyymi Sphenopsida).
Uusi!!: Liitukausi ja Kortteet · Katso lisää »
Krokotiilit
Krokotiilit (Crocodylidae) ovat suurikokoisten matelijoiden heimo, johon kuuluu neljätoista nykyisin elävää, vedessä viihtyvää lajia.
Uusi!!: Liitukausi ja Krokotiilit · Katso lisää »
Kukka
Liljan kukkia. Kukka on koppisiemenisillä kasveilla lisääntymiseen erilaistunut kasvinosa, jossa kehittyy kasvin hedelmä.
Uusi!!: Liitukausi ja Kukka · Katso lisää »
Kuuma piste
alt.
Uusi!!: Liitukausi ja Kuuma piste · Katso lisää »
Kuutiometri
Kuutiometri (tunnus m³) on SI-järjestelmän mukainen tilavuuden yksikkö.
Uusi!!: Liitukausi ja Kuutiometri · Katso lisää »
Laava
Kymmenisen metriä korkea laavavirta Havaijilla, Yhdysvalloissa. Laava on tulivuoresta maan pinnalle tai meren pohjalle purkautunutta sulaa kivimassaa eli magmaa, joka on peräisin Maan vaipasta tai vaippaan vajoavasta maankuoresta.
Uusi!!: Liitukausi ja Laava · Katso lisää »
Lauraasia
triaskaudella. Lauraasia oli muinainen Pohjois-Amerikasta, Grönlannista, Euroopasta ja Aasiasta muodostunut manner, joka syntyi jättimanner Pangean hajotessa noin 200–175 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Liitukausi ja Lauraasia · Katso lisää »
Lähi-itä
Lähi-idän valtiot. Joissain määritelmissä Turkkia ei lueta Lähi-itään. Lähi-idän kartta. Lähi-itä on alue, johon kuuluvat lounaisen Aasian maat ja Egypti.
Uusi!!: Liitukausi ja Lähi-itä · Katso lisää »
Lehtipuut
kellastuvat ja putoavat. Lehtipuu on yhteisnimitys koppisiemenisiin kasveihin kuuluville puille, joilla on yleensä leveät lehdet toisin kuin havupuilla, joiden lehdet ovat usein kapeita neulasia tai pieniä suomulehtiä.
Uusi!!: Liitukausi ja Lehtipuut · Katso lisää »
Lentoliskot
Lentoliskot eli siipisaurukset, pterosaurukset, pterosaurit (Pterosauria), olivat dinosaurusten aikaan mesotsooisella maailmankaudella eläneitä lentäviä matelijoita, joilla oli nykyisen lepakon siipeä muistuttavat nahkaiset siivet.
Uusi!!: Liitukausi ja Lentoliskot · Katso lisää »
Lepakot
Lepakot (Chiroptera) ovat yleensä pienikokoisia, öiseen aikaan lentäviä nisäkkäitä, joista useat suunnistavat kaikuluotauksen avulla ja nukkuvat pää alaspäin.
Uusi!!: Liitukausi ja Lepakot · Katso lisää »
Leveysaste
Leveysaste ilmaisee pisteen pohjois–etelä-suuntaisen sijainnin Maan pinnalla.
Uusi!!: Liitukausi ja Leveysaste · Katso lisää »
Liitukauden joukkosukupuutto
kraatterin. Taiteilijan tulkinta asteroidin törmäyksestä maahan. Liitukauden joukkosukupuutto tapahtui Maapallolla 65,5 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Liitukausi ja Liitukauden joukkosukupuutto · Katso lisää »
Linnut
Linnut (Aves) ovat tasalämpöisiä, munivia ja höyhenpeitteisiä selkärankaisia, joiden siivet antavat useimmille niistä lentokyvyn.
Uusi!!: Liitukausi ja Linnut · Katso lisää »
Liskot
Liskot (Lacertilia) on alalahko suomumatelijoiden (Squamata) lahkossa.
Uusi!!: Liitukausi ja Liskot · Katso lisää »
Litosfäärilaatta
Kartta suurimmista litosfäärilaatoista. Litosfäärilaatta on kappale Maan litosfääriä.
Uusi!!: Liitukausi ja Litosfäärilaatta · Katso lisää »
Lumi
Luminen metsämaisema. Tykkylunta ja kinoksia. Lumi on jääkiteiden ja ilman muodostamaa kuohkeaa ainetta, jota syntyy pilvissä ja sataa maahan riippuen siitä, onko ilman lämpötila tarpeeksi kylmä.
Uusi!!: Liitukausi ja Lumi · Katso lisää »
Lumiraja
Andeilla noin 5 000 metriä merenpinnan yläpuolella. Alaskassa Denalin ylimmät osat jäävät lumirajan yläpuolelle. Lumiraja on se korkeus, jonka yläpuolella on pysyvä lumipeite ja jäätiköitä maan yllä.
Uusi!!: Liitukausi ja Lumiraja · Katso lisää »
Maa
Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.
Uusi!!: Liitukausi ja Maa · Katso lisää »
Maaöljy
Öljypumppu. Maaöljy eli raakaöljy tai vuoriöljy, joskus myös yksinkertaisesti öljy, on maaperässä muinaisista eliöistä muodostunut hiilivetyjen seos.
Uusi!!: Liitukausi ja Maaöljy · Katso lisää »
Maakaasu
Maakaasusäiliö Maakaasu eli luonnonkaasu on tavallisesti lähes kokonaan metaanista (CH4) koostuva kaasu, joka on merkittävä fossiilinen polttoaine asuntojen lämmityksessä ja sähköntuotannossa.
Uusi!!: Liitukausi ja Maakaasu · Katso lisää »
Maan historia
Maan ajanjaksot. Maan historia alkoi 4,6 miljardia vuotta sitten maapallon syntyessä.
Uusi!!: Liitukausi ja Maan historia · Katso lisää »
Maan vaippa
Konvektiosolu 11 Litosfääri 12 Astenosfääri 13 Gutenberg-pinta 14 Moho-pintaMaan vaippa on maapallon sisäinen kerros kuoren ja ytimen välissä.
Uusi!!: Liitukausi ja Maan vaippa · Katso lisää »
Maastricht-vaihe
Maastricht-vaihe oli myöhäisliitukauden päättänyt geologinen ajanjakso, nykyisten ajoitusten mukaan noin 70,6–65,5 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Liitukausi ja Maastricht-vaihe · Katso lisää »
Maatalousyhteiskunta
Ranskassa. Maatalousyhteiskunta eli agraariyhteiskunta on yhteiskunta, jonka bruttokansantuotteesta maatalous muodostaa valtaosan ja ihmisistä valtaosa työskentelee maatalouden parissa.
Uusi!!: Liitukausi ja Maatalousyhteiskunta · Katso lisää »
Magnoliat
Magnoliat (Magnolia) ovat Aasian ja Pohjois-Amerikan lauhkeilta ja subtrooppisilta alueilta kotoisin olevia puuvartisia kasveja.
Uusi!!: Liitukausi ja Magnoliat · Katso lisää »
Manner
Manner on täysin veden ympäröimä, saarta suurempi, yhtenäinen maa-alue erotukseksi maanosista, jotka ovat ihmisen määrittämiä.
Uusi!!: Liitukausi ja Manner · Katso lisää »
Mannerliikunnot
Wegenerin kirjassaan käyttämä kuva Mannerliikunnot tarkoittavat mantereiden liikkumista toisiinsa nähden laattatektoniikan vaikutuksesta.
Uusi!!: Liitukausi ja Mannerliikunnot · Katso lisää »
Matelijat
Matelijat (Reptilia) on nelijalkaisten selkärankaisten luokka.
Uusi!!: Liitukausi ja Matelijat · Katso lisää »
Meksiko
Meksiko (tai Méjico), virallisesti Meksikon yhdysvallat (esp. Estados Unidos Mexicanos), on Pohjois-Amerikan eteläosassa sijaitseva 119,5 miljoonan asukkaan valtio, jonka rajanaapureita ovat Yhdysvallat, Belize ja Guatemala.
Uusi!!: Liitukausi ja Meksiko · Katso lisää »
Merenpinnan taso
ilmaston lämpenemisen seurauksena. Merenpinnan taso on valtamerien keskimääräinen pinnan korkeus.
Uusi!!: Liitukausi ja Merenpinnan taso · Katso lisää »
Merijää
Kieli.
Uusi!!: Liitukausi ja Merijää · Katso lisää »
Merikilpikonnat
Merikilpikonnat (Cheloniidae) on kilpikonnaheimo johon kuuluu kuusi lajia.
Uusi!!: Liitukausi ja Merikilpikonnat · Katso lisää »
Meripihka
Meripihka on miljoonia vuosia sitten eläneiden puiden tuottamaa fossilisoitunutta, kovettunutta pihkaa tai mahlaa.
Uusi!!: Liitukausi ja Meripihka · Katso lisää »
Merivesi
Kuohuvaa merivettä Merivesi on suolapitoista vettä valtamerissä ja reunamerissä.
Uusi!!: Liitukausi ja Merivesi · Katso lisää »
Merivirta
Pintamerivirtojen kartta vuodelta 1943. Merivirta on valtameressä tapahtuva virtaus, jossa pintavesi liikkuu eteenpäin tai pintavesi liikkuu pystyvirtauksena painuen alaspäin.
Uusi!!: Liitukausi ja Merivirta · Katso lisää »
Mesotsooinen maailmankausi
Mesotsooinen maailmankausi eli elämän keskiaika oli geologinen ajanjakso noin 251–65 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Liitukausi ja Mesotsooinen maailmankausi · Katso lisää »
Metsävaahtera
Metsävaahtera eli vaahtera (Acer platanoides) on saippuamarjakasveihin (Sapindaceae) kuuluva puu.
Uusi!!: Liitukausi ja Metsävaahtera · Katso lisää »
Mikrobi
Bakteerit ovat mikrobeja. Mikrobi (Ihmisen mikrobistossa on noin kaksi kilogrammaa mikrobeja, jotka säätelevät ihmisen terveyttä. Patogeenit eroavat normaaliflooraan kuuluvista kommensaalimikrobeista ennen kaikkea siinä, että ne kykenevät tunkeutumaan ja leviämään elimistöön kommensaaleja paljon tehokkaammin. Normaaliflooraan kuuluvat mikrobit eivät yleensä muodosta riskiä eliön terveydelle. Niitä pidetään päin vastoin hyödyllisinä, koska ne kilpailevat patogeenien kanssa elintilasta. Mikrobeja tutkiva tiede on mikrobiologia.
Uusi!!: Liitukausi ja Mikrobi · Katso lisää »
Mongolia
Mongolian tasavalta eli Mongolia on sisämaavaltio Itä-Aasiassa.
Uusi!!: Liitukausi ja Mongolia · Katso lisää »
Monisoluinen eliö
Monisoluinen eliö on eliö, joka koostuu useammasta kuin yhdestä solusta.
Uusi!!: Liitukausi ja Monisoluinen eliö · Katso lisää »
Mosasaurit
Mosasaurit tai mosasaurukset olivat matalien merten valtiaita liitukaudella.
Uusi!!: Liitukausi ja Mosasaurit · Katso lisää »
Myöhäisliitukausi
Myöhäsliitukausi oli liitukauden jälkimmäinen epookki 99,6–65,5 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Liitukausi ja Myöhäisliitukausi · Katso lisää »
Napapiiri
Pohjoinen ja eteläinen napapiiri Napapiirit ovat maapallon pohjois- ja eteläosissa sijaitsevat kaksi leveyspiiriä, joiden kulmaetäisyys navoista on sama kuin Maan pyörimisakselin kaltevuus Maan ratatasoon nähden.
Uusi!!: Liitukausi ja Napapiiri · Katso lisää »
Nilviäiset
Nilviäiset (Mollusca) on yksi eläinkunnan pääjaksoista, ja lajimäärältään toiseksi suurin niveljalkaisten jälkeen.
Uusi!!: Liitukausi ja Nilviäiset · Katso lisää »
Nisäkkäät
Nisäkkäät (Mammalia) ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia.
Uusi!!: Liitukausi ja Nisäkkäät · Katso lisää »
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Liitukausi ja Norja · Katso lisää »
Paineaalto
Paineaalto on useimmiten nesteessä, kaasussa tai kaasuseoksessa esiintyvä voimakas paine-ero, joka etenee pitkittäisen aallon tavoin.
Uusi!!: Liitukausi ja Paineaalto · Katso lisää »
Palmukasvit
Palmukasvit (Arecaceae, vanhin heimosta käytetty nimi on Palmae) on yksisirkkaisten kasvien heimo, joka kuului aiemmin ainoana ryhmänä lahkoon Arecales.
Uusi!!: Liitukausi ja Palmukasvit · Katso lisää »
Pangea
Pangea Pangea (myös Pangaia tai Pangaea, ”kaikki maa”) oli yhtenäinen jättiläismanner paleotsooisen maailmankauden lopulta mesotsooiselle maailmankaudelle noin 300–180 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Liitukausi ja Pangea · Katso lisää »
Päiväntasaaja
350px Päiväntasaaja eli ekvaattori on kuvitteellinen suora viiva maapallon ympäri juuri pohjoisnavan ja etelänavan puolivälissä.
Uusi!!: Liitukausi ja Päiväntasaaja · Katso lisää »
Pölytys
Tuulipölytteisen koiranheinän siitepöly leviää tuulessa. Pölytys on siemenkasvien siitepölyn kulkeutumista koppisiemenisillä kasveilla kukan emin luotille tai paljassiemenisillä kasveilla emikävyn paljaalle siemenaiheelle.
Uusi!!: Liitukausi ja Pölytys · Katso lisää »
Pelikaanit
Pelikaanit (Pelecanidae) ovat kaloja syöviä suurikokoisia pelikaanilintuja, joille tunnusomaista on suuri venyvä nokkapussi leuan alla.
Uusi!!: Liitukausi ja Pelikaanit · Katso lisää »
Pintavesi
Pintavesi on vesialueilla, kuten joissa ja järvissä, oleva maanpäällinen vesi.
Uusi!!: Liitukausi ja Pintavesi · Katso lisää »
Pituusaste
Pituusaste ilmaisee pisteen itä–länsi-suuntaisen sijainnin Maan pinnalla.
Uusi!!: Liitukausi ja Pituusaste · Katso lisää »
Plankton
Planktoneliö (valtameren katka). Plankton (vaeltava, ajelehtiva) eli keijusto on yhteisnimitys kaikille vedessä vapaasti eläville, useimmiten mikroskooppisille mutta myös suuremmille eliöille, jotka liikkuvat lähinnä ajelehtimalla virtausten mukana tai liikkuvat hitaasti.
Uusi!!: Liitukausi ja Plankton · Katso lisää »
Pluumi
Laavalampun muoto konkretisoi nähtäväksi pluumin perusidean. Pluumi on geologiassa Maan vaipassa tapahtuva, vaipan yläpintaa kohti nouseva, ympäristöä kuumemman sitkaan suurpaineisen kiviaineksen jatkuva virtaus tai nouseva muodostelma, valtava "pisara".
Uusi!!: Liitukausi ja Pluumi · Katso lisää »
Pohjois-Afrikka
Pohjois-Afrikkaan kuuluvat alueet YK:n määritelmän mukaan. Pohjois-Afrikka on Afrikan pohjoisin osa.
Uusi!!: Liitukausi ja Pohjois-Afrikka · Katso lisää »
Pohjois-Amerikka
Pohjois-Amerikka satelliittikoostekuvassa. Pohjois-Amerikka on pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitseva maanosa Etelä-Amerikan pohjoispuolella, Tyynenmeren ja Atlantin valtameren välissä.
Uusi!!: Liitukausi ja Pohjois-Amerikka · Katso lisää »
Pohjois-Eurooppa
Yhdistyneiden kansakuntien määritelmä Pohjois-Euroopalle on merkitty karttaan tummansinisellä.Toinen Pohjois-Eurioopan määrittely merkitty karttaan vihreällä. Pohjois-Eurooppa tarkoittaa Euroopan pohjoisosia.
Uusi!!: Liitukausi ja Pohjois-Eurooppa · Katso lisää »
Pohjoisnapa
Pohjoisnapa pituuspiirien leikkauspisteessä keskellä Pohjoista jäämerta. Tämä pohjoisnavalla sijaitseva jääpaineharju on noin 1 km pitkä ja muodostuu kahden monivuotisen jään väliin. Viitattu.
Uusi!!: Liitukausi ja Pohjoisnapa · Katso lisää »
Ppm
Parts per million, lyhenne ppm, on prosentin ja promillen kaltainen suhteellinen suhdeyksikkö, joka ilmaisee, kuinka monta miljoonasosaa jokin on jostakin.
Uusi!!: Liitukausi ja Ppm · Katso lisää »
Pteranodon
ihmiseen Pteranodon (kreikaksi πτερόν (pteron, ”siipi”) ja ἀνόδων (anodon, ”hampaaton”) oli Pohjois-Amerikassa myöhäisellä liitukaudella (noin 90–70 miljoonaa vuotta sitten) elänyt Pterosaurus.
Uusi!!: Liitukausi ja Pteranodon · Katso lisää »
Pussieläimet
Pussieläimet (Metatheria, aiemmin Marsupialia) ovat nisäkkäitä, joiden naarailla on sikiön kasvattamista ja poikasen kantamista varten erityinen pussi vatsan seudulla.
Uusi!!: Liitukausi ja Pussieläimet · Katso lisää »
Puu
Riippakeltasalava (''Salix'' × ''sepulcralis'') Puu on suurikokoinen monivuotinen puuvartinen kasvi, jolla on yleensä yksi hallitseva varsi.
Uusi!!: Liitukausi ja Puu · Katso lisää »
Pyökit
Pyökit eli kehtopyökit (Fagus) on pyökkikasvien (Fagaceae) heimoon kuuluva suku, johon kuuluu kymmenen puulajia.
Uusi!!: Liitukausi ja Pyökit · Katso lisää »
Pyörremyrsky
Tornado Pyörremyrsky on voimakas myrsky, johon liittyy maanpinnasta korkealle pilviin ulottuva ilmavirtaus.
Uusi!!: Liitukausi ja Pyörremyrsky · Katso lisää »
Pyrstö
Linnun pyrstö Kalan pyrstö Pyrstö vastaa anatomisesti linnuilla sekä kaloilla ja eräillä muilla vesieläimillä maalla elävien nisäkkäiden häntää.
Uusi!!: Liitukausi ja Pyrstö · Katso lisää »
Ravintoketju
Yksinkertaistetut esimerkit kahdesta erilaisesta ravintoketjusta. Ravintoketju kuvaa aineen ja energian kulkua trofiatasolta toiselle eliöyhteisössä.
Uusi!!: Liitukausi ja Ravintoketju · Katso lisää »
Rikkihappo
alt.
Uusi!!: Liitukausi ja Rikkihappo · Katso lisää »
Sahara
Ergiä, hiekkamerta, Libyassa. Sahara on Pohjois-Afrikassa sijaitseva maailman suurin, kuuma ja hyvin kuiva aavikko.
Uusi!!: Liitukausi ja Sahara · Katso lisää »
Saksanpähkinä
Saksanpähkinä eli saksanjalopähkinä (Juglans regia) on kookaslehtinen yksikotinen puu, jonka hede- ja emikukinnot ovat erikseen.
Uusi!!: Liitukausi ja Saksanpähkinä · Katso lisää »
Salmi
Gibraltarinsalmi satelliittikuvassa E10-tie ylittää Tjeldsundbru-sillan kautta Tjeldsundet-salmen manner-Norjasta Hinnøyan saarelle. Kuva syyskuulta 2010. Salmi on kapea vesiyhteys kahden laajemman vesialueen välillä.
Uusi!!: Liitukausi ja Salmi · Katso lisää »
Saniaiset
Parikellussaniainen eli kellussaniainen (''Salvinia natans'') ''Cyathea dregei'' -saniaispuu kasvaa sademetsissä. Saniaiset (Pteridophytina, aiemmin Filicophytina) ovat putkilokasveihin kuuluvia itiökasveja ja sanikkaisten kaaren merkittävin ryhmä.
Uusi!!: Liitukausi ja Saniaiset · Katso lisää »
Sarvikuonot
Sarvikuonot (Rhinocerotidae) ovat kavioeläimiin kuuluvia suurikokoisia nisäkkäitä, joita elää luonnonvaraisina Afrikassa ja Aasiassa.
Uusi!!: Liitukausi ja Sarvikuonot · Katso lisää »
Selkärangattomat
Selkärangattomat (Invertebrata) ovat eläimiä, joilla ei ole sisäistä tukirankaa eli selkärankaa.
Uusi!!: Liitukausi ja Selkärangattomat · Katso lisää »
Shiva-kraatteri
Shiva-kraatteri on väitetty Intian rannikolla oleva muinainen asteroidin aiheuttama törmäyskraatteri.
Uusi!!: Liitukausi ja Shiva-kraatteri · Katso lisää »
Siemen
ravintovarasto ja osa ohuesta kuoresta. Siemen on suvullisesti lisääntyvän siemenkasvin lisääntymiselin.
Uusi!!: Liitukausi ja Siemen · Katso lisää »
Subtrooppinen vyöhyke
Subtrooppinen vyöhyke kartalla keltaisella Subtrooppinen vyöhyke eli lämmin vyöhyke on maapallon lämpövyöhyke trooppisen ja lauhkean vyöhykkeen välillä.
Uusi!!: Liitukausi ja Subtrooppinen vyöhyke · Katso lisää »
Sukupuutto
uhanalaisuusluokituksessa sukupuuttoon kuolleita lajeja varten on luokka ''hävinnyt laji'' (EX, Extinct). Sukupuutto tarkoittaa jonkin eliölajin, populaation tai muun taksonin alueellista tai globaalia häviämistä viimeistä yksilöä myöten.
Uusi!!: Liitukausi ja Sukupuutto · Katso lisää »
Suuret tasangot
Yhdysvalloista ja ulottuvat pohjoisessa Kanadan puolelle. Suurten tasankojen avointa preeriaa Nebraskassa. Oglala National Grassland. Suurten tasankojen yhteistuotantoa nykypäivänä. Karja laiduntaa tuulivoimaloiden läheisyydessä. Suuret tasangot on laaja preeria-alue, joka sijaitsee Kalliovuorten itäpuolella Yhdysvalloissa ja Kanadassa.
Uusi!!: Liitukausi ja Suuret tasangot · Katso lisää »
Tammi
Metsätammi eli tammi (Quercus robur) on pyökkikasveihin kuuluva, jaloihin lehtipuihin luettava puulaji.
Uusi!!: Liitukausi ja Tammi · Katso lisää »
Tasalämpöisyys
Tasalämpöinen eli homeoterminen eliö on eliö, joka pyrkii pitämään ruumiinlämpötilansa samana vaihtelevista ympäristöolosuhteista huolimatta.
Uusi!!: Liitukausi ja Tasalämpöisyys · Katso lisää »
Törmäyskraatteri
Apollo 11:n kuvaamana. Törmäyskraatteri eli meteoriittikraatteri, tavallisesti lyhyemmin kraatteri (kreikan sanasta krātēr ’krateeri’ eli viinin sekoitusmalja), on räjähdyksen synnyttämä kuoppa.
Uusi!!: Liitukausi ja Törmäyskraatteri · Katso lisää »
Teropodit
Giganotosauruksen'' rekonstruoitu luuranko, toiseksi suurin teropodi. Theropoda (kreik. "petojalka") eli teropodit on dinosaurusten alalahko, jonka lajeja yhdistää kolmivarpaiset raajat, ontot luut ja suuret silmäkuopat.
Uusi!!: Liitukausi ja Teropodit · Katso lisää »
Tethysmeri
Tethysmeri 200 miljoonaa vuotta sitten. Tethysmeri oli muinainen Lauraasian ja Gondwanamantereen erottanut meri.
Uusi!!: Liitukausi ja Tethysmeri · Katso lisää »
Triaskausi
Triaskausi oli geologinen ajanjakso noin 252–201 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella.
Uusi!!: Liitukausi ja Triaskausi · Katso lisää »
Triceratops
Triceratops ("kolmisarvinaama") oli myöhäisellä liitukaudella elänyt hirmulisko.
Uusi!!: Liitukausi ja Triceratops · Katso lisää »
Trooppinen hirmumyrsky
Sykloni Gafilo satelliittikuvassa vuonna 2004. Pyörimissuunnasta voi päätellä, että mysky on tapahtunut eteläisellä pallonpuoliskolla. Myrskyn silmä erottuu selkeästi. Trooppisten hirmumyrskyjen reittejä 1985–2005. Trooppinen hirmumyrsky on kääntöpiirien välisellä alueella esiintyvä voimakas matalapaine, johon liittyy hirmumyrskyn voimakkuudella puhaltava tuuli.
Uusi!!: Liitukausi ja Trooppinen hirmumyrsky · Katso lisää »
Trooppinen sademetsä
Amazonin sademetsää. Trooppinen sademetsä on ainavihanta ja tiheä sademetsä tropiikissa, jossa sataa vähintään 1 500 millimetriä vuodessa.
Uusi!!: Liitukausi ja Trooppinen sademetsä · Katso lisää »
Trooppinen vyöhyke
Tropiikki kääntöpiirien mukaan määriteltynä. Tummansiniset viivat.
Uusi!!: Liitukausi ja Trooppinen vyöhyke · Katso lisää »
Tulivuorenpurkaus
Havaiji-purkauksen laavavirtaa– alaoikealla Stromboli-purkaus Yasurtulivuoren purkaus. Tulivuorenpurkaus on tapahtuma, jossa tulivuoresta purkautuu magmaa, kiviä, pölymäistä ainetta ja kaasua.
Uusi!!: Liitukausi ja Tulivuorenpurkaus · Katso lisää »
Tulivuori
arkistoitu.
Uusi!!: Liitukausi ja Tulivuori · Katso lisää »
Tulva
Tulvaa Puolassa vuonna 2010. Tulva tarkoittaa vesistön vedenpinnan noususta, meren pinnan noususta tai hulevesien kertymisestä aiheutuvaa maan tilapäistä peittymistä vedellä.
Uusi!!: Liitukausi ja Tulva · Katso lisää »
Turonia-vaihe
Turonia-vaihe (engl. Turonian) oli myöhäisliitukauden se jakso, jolloin oli kaikkein lämpimintä.
Uusi!!: Liitukausi ja Turonia-vaihe · Katso lisää »
Tylosaurus
Tylosaurus oli 86,5–75 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Amerikan ja Euroopan merissä elänyt mosasauri.
Uusi!!: Liitukausi ja Tylosaurus · Katso lisää »
Tyrannosaurus rex
Tyrannosaurus rex (lat. ”tyranniliskojen kuningas”) oli liitukauden lopun Maastricht-vaiheella, 68–65 miljoonaa vuotta sitten elänyt teropodidinosaurus ja sukunsa Tyrannosaurus ainoa laji.
Uusi!!: Liitukausi ja Tyrannosaurus rex · Katso lisää »
Tyynimeri
Tyynenmeren sijainti maapallolla. Tyynimeri eli Tyyni valtameri (vanh. Iso valtameri) on maailman suurin merialue, joka ulottuu pohjoisesta Arktikselta etelään Antarktikselle ja lännestä Aasian ja Australian mantereilta itään Pohjois- ja Etelä-Amerikan mantereille.
Uusi!!: Liitukausi ja Tyynimeri · Katso lisää »
Ukraina
Ukraina on valtio Itä-Euroopassa.
Uusi!!: Liitukausi ja Ukraina · Katso lisää »
Vaihtolämpöisyys
Vaihtolämpöinen on eliö, jonka lämpötila muuttuu ympäristön mukaan.
Uusi!!: Liitukausi ja Vaihtolämpöisyys · Katso lisää »
Valtameri
Maapallon valtameret ja niiden rajat Valtameret ovat maapallon suurimpia meriä.
Uusi!!: Liitukausi ja Valtameri · Katso lisää »
Varaanit
Varaanit (Varanidae) ovat suuria tropiikin liskoja.
Uusi!!: Liitukausi ja Varaanit · Katso lisää »
Varhaisliitukausi
Varhaisliitukausi oli liitukauden ensimmäinen epookki 145,5–99,6 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Liitukausi ja Varhaisliitukausi · Katso lisää »
Välimeri
Välimeri on Atlantista itään työntyvä, Euroopan, Aasian ja Afrikan välissä sijaitseva meri.
Uusi!!: Liitukausi ja Välimeri · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Liitukausi ja Venäjä · Katso lisää »
Vesihöyry
Vesihöyryä muodustuu esimerkiksi kuumennettaessa vettä. Kuplat kiehuvan veden sisällä sisältävät vesihöyryä. Vesihöyry (arkikielessä pelkkä höyry) on kaasumaista vettä.
Uusi!!: Liitukausi ja Vesihöyry · Katso lisää »
Viikunat
Viikunat eli marjaviikunat eli fiikukset (Ficus) on mulperikasvisuku, johon kuuluu yli 800 trooppista tai subtrooppista puuta, pensasta ja liaania.
Uusi!!: Liitukausi ja Viikunat · Katso lisää »
Vuori
Mount Everest, maapallon korkein vuori Matterhorn auringonlaskussa, Sveitsin Alpit Fuji, Japanin korkein vuori Hokusain puupiirroksessa Vuori on ympäröivää aluetta selvästi korkeampi pinnanmuoto.
Uusi!!: Liitukausi ja Vuori · Katso lisää »
Vuoristo
Kansainväliseltä avaruusasemalta nähtynä. Kuvaussuunta on kohti etelää, etualalla on Tiibetin ylänkö. mannerlaattojen rajoilla kohoavia merenalaisia vuoristoja. Vuoristo eli vuoriryhmä tai vuorijakso on toisiinsa liittyvien vuorten tai vuorijonojen muodostama laaja ja korkeusvaihteluiltaan huomattava kallioperän kohoama-alue, joka erottuu ympäristöstään selvin rintein.
Uusi!!: Liitukausi ja Vuoristo · Katso lisää »
Vuosilusto
Puun vuosirenkaita. Vuosilusto eli vuosirengas on puuhun vuoden kuluessa kasvava uusi kerros.
Uusi!!: Liitukausi ja Vuosilusto · Katso lisää »
Ydintalvi
Ydintalvi on termi, jolla viitataan ydinsodasta mahdollisesti aiheutuvaan ilmaston väliaikaiseen jäähtymiseen.
Uusi!!: Liitukausi ja Ydintalvi · Katso lisää »
Yhteyttäminen
Yhteyttäminen tarkoittaa eliöissä tapahtuvaa energian sitomista orgaanisten yhdisteiden sidoksiin.
Uusi!!: Liitukausi ja Yhteyttäminen · Katso lisää »