Lennart Oesch ja Taubilan kartano

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Lennart Oesch ja Taubilan kartano

Lennart Oesch vs. Taubilan kartano

Karl Lennart Oesch (8. elokuuta 1892 Pyhäjärvi Vpl – 28. maaliskuuta 1978 Helsinki) oli suomalainen jääkäri, kenraaliluutnantti ja ministeri. Taubila eli Touvila on Viipurin läänin Pyhäjärvellä Valkeamäellä eli Touvilassa sijainnut suurtila, joka on tunnettu myös Taubilan hovina.

Christian Oesch

Christian Oesch (24. marraskuuta 1860 Schwarzenegg, Sveitsi – 25. marraskuuta 1935 Sortavala, Suomi) oli sveitsiläinen vuonna 1879 valtion kutsusta Suomeen saapunut meijeristi, jonka päätehtävä oli maidonjalostuksen ja karjatalouden ohjaaminen Pohjois-Karjalassa Tohmajärvellä.

Christian Oesch ja Lennart Oesch · Christian Oesch ja Taubilan kartano · Katso lisää »

Freedricksz

Freedericksz (on venäläinen aatelissuku, joka Suomessa on tullut tunnetuksi lahjoitus­maiden omistajana ja talonpoikien riistäjänä. Suvun varhaisin tunnettu edustaja on tiettävästi vuonna 1731 Arkangelissa mainittu kauppias Jürgen Freederiksz, jota on oletettu hollantilaiseksi. Vaihtoehtoisen teorian mukaan suku polveutuisi Arkangeliin venäläisten sotavankina tuodun ruotsalaisen sotilaan Jöran Fredrikinpojan pojasta Johanista. Keisarinna Katariina Suuri kohotti merkittäväksi liikemieheksi ja pankkiiriksi kohonneen Johan (Ivan) Freederikcszin (1723—1779) paroniksi vuonna 1773, minkä jälkeen hän alkoi käyttää nimeä von Freederikscz. 200x200px Suomen ritarihuoneeseen suvun suomalainen haara naturalisoitiin vuonna 1853 ja kirjattiin vapaaherrallisena sukuna numero 36 nimellä Freedricksz. - Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917 Suvun kreivillinen haara on mainittu Venäjän aatelisnimikirjan osan XIX (12.06.1914) sivulla 2. Suku hallitsi Vanhassa Suomessa useita kartanoita lahjoitus­maana. Touvilan (Taubila) kartano Pyhäjärvellä siirtyi vuonna 1774 Freederickszeille. Vapaaherra Andrei Freederickszsin kiristettyä talonpoikien verotusta alkoi vuosikymmeniä kestänyt kiista. Lopullisesti kiista ratkesi 1870-luvulla Suomen valtion lunastettua Freederickszeiltä Metsäpirtin pitäjän Saaroisten hovin maat 380 000 markan hintaan. Petäjärven lahjoitusmaahovin hankki vuonna 1775 omistukseensa pietarilainen pankkiiri, paroni Johan von Freedericksz (1723–1779) ostamalla sen Novgorodin kuvernööri Jakob Johan von Sieversiltä 35 000 ruplalla, hinta oli liki kaksinkertaistunut seitsemässä vuodessa. Sakkolan donaatioon kuului kauppakirjan mukaan kaksi hovileiriä – Petäjärvi ja Riiska – sekä useita myllyjä, sahoja ja viinapolttimoita. Näin Johan von Freederickszistä tuli Viipurin kuvernementin suurimpia lahjoitusmaaisäntiä. Omistajaperheen perinnönjaossa vuonna 1779 Sakkolan lahjoitusmaat siirtyivät Peter von Freederickszille (1786-1855). Suku sammui Suomessa mieslinjalta Woldemar Freederickszin kuoltua ilman miespuolista perillistä vuonna 1927 ja lopullisesti Ruotsiin muuttaneista tyttäristä viimeisen Eugenie Valeria Josefina Freedericksz Voeikovan (1867–1950) kuoltua lapsettomana vuonna 1950.

Freedricksz ja Lennart Oesch · Freedricksz ja Taubilan kartano · Katso lisää »

Pyhäjärvi Vpl

Pyhäjärvi Vpl:n epävirallinen perinnevaakuna. Pyhäjärvi Vpl oli Suomen Viipurin läänin kunta Karjalankannaksella Laatokan rannalla.

Lennart Oesch ja Pyhäjärvi Vpl · Pyhäjärvi Vpl ja Taubilan kartano · Katso lisää »