Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Lakka (kasvi) ja Vatukat

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Lakka (kasvi) ja Vatukat

Lakka (kasvi) vs. Vatukat

Muurain eli lakka eli hilla eli suomuurain (Rubus chamaemorus) on vatukoiden sukuun kuuluva ruohovartinen kasvi. Sinivatukan (''Rubus caesius'') kerrannaisluumarja Vatukat (Rubus) on ruusukasveihin (Rosaceae) kuuluva suku.

Yhtäläisyyksiä Lakka (kasvi) ja Vatukat

Lakka (kasvi) ja Vatukat on 13 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aitokaksisirkkaiset, Carl von Linné, Koppisiemeniset, Lehti (kasvitiede), Luumarja, Marja, Putkilokasvit, Rosales, Rosidit, Rosoideae, Ruusukasvit, Siemenkasvit, Varsi.

Aitokaksisirkkaiset

Pitkäpalkojen siitepölyhiukkasessa on kolme ituaukkoa. Aitokaksisirkkaiset (Eudicotidae) ovat koppisiemenisiä, joilla on kaksi sirkkalehteä ja siitepölyhiukkasessa kolme ituaukkoa.

Aitokaksisirkkaiset ja Lakka (kasvi) · Aitokaksisirkkaiset ja Vatukat · Katso lisää »

Carl von Linné

Carl Linnaeus, myöhemmin Carl von Linné,, (23. toukokuuta 1707 – 10. tammikuuta 1778) oli ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian perusteet.

Carl von Linné ja Lakka (kasvi) · Carl von Linné ja Vatukat · Katso lisää »

Koppisiemeniset

Koppisiemeniset (Angiospermae) ovat siemenkasveja (Spermatophyta) ja putkilokasveja (Tracheophyta), joiden siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa eli "koppi".

Koppisiemeniset ja Lakka (kasvi) · Koppisiemeniset ja Vatukat · Katso lisää »

Lehti (kasvitiede)

Erilaisia lehtiä. Lehti on kasvin varren nivelestä kasvava peruselin.

Lakka (kasvi) ja Lehti (kasvitiede) · Lehti (kasvitiede) ja Vatukat · Katso lisää »

Luumarja

persikan) poikkileikkaus, jossa näkyy sekä hedelmä että siemen. Luumarja on mehevien hedelmien tyyppi, jossa maltokerroksen keskellä on yleensä vain yksi, hedelmän kovan sisäosan eli endokarpin (arkikielessä ”kiven”) ympäröimä siemen.

Lakka (kasvi) ja Luumarja · Luumarja ja Vatukat · Katso lisää »

Marja

Puolukoita Ahomansikoita Marja on gastronomiassa ja yleiskielessä pienehkö, pyöreähkö ja mehevä hedelmä.

Lakka (kasvi) ja Marja · Marja ja Vatukat · Katso lisää »

Putkilokasvit

Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.

Lakka (kasvi) ja Putkilokasvit · Putkilokasvit ja Vatukat · Katso lisää »

Rosales

Rosales on aitokaksisirkkaisten rosidien ryhmään kuuluva kasvilahko, joka sisältää muun muassa ruusukasvit.

Lakka (kasvi) ja Rosales · Rosales ja Vatukat · Katso lisää »

Rosidit

Rosidit (joskus tieteellisellä nimellä Rosidae) ovat aitokaksisirkkaisiin kasveihin kuuluva yksisyntyinen ryhmä eli kladi.

Lakka (kasvi) ja Rosidit · Rosidit ja Vatukat · Katso lisää »

Rosoideae

Rosoideae on ruusukasvien heimon alaheimo, joka jaetaan kuuteen tribukseen.

Lakka (kasvi) ja Rosoideae · Rosoideae ja Vatukat · Katso lisää »

Ruusukasvit

Ruusukasvit (Rosaceae) on Rosales-lahkoon kuuluva aitokaksisirkkaisten kasvien heimo.

Lakka (kasvi) ja Ruusukasvit · Ruusukasvit ja Vatukat · Katso lisää »

Siemenkasvit

Siemenkasvit eli spermatofyytit (Spermatophyta), toisinaan myös fanerogaamit (Phanerogamae) ovat putkilokasveja (Tracheophyta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.

Lakka (kasvi) ja Siemenkasvit · Siemenkasvit ja Vatukat · Katso lisää »

Varsi

Kookospalmulla saattaa olla jopa 20 metrin pituinen varsi. Varsi on tavallisesti kasvin maanpäällinen osa eli ilmaverso, joka kannattelee lehtiä ja kukkia, eli toimii kasvin tukirankana.

Lakka (kasvi) ja Varsi · Varsi ja Vatukat · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Lakka (kasvi) ja Vatukat

Lakka (kasvi) on 105 suhteet, kun taas Vatukat on 40. niillä on yhteistä 13, Jaccard'in indeksi on 8.97% = 13 / (105 + 40).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Lakka (kasvi) ja Vatukat. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »