41 suhteet: Alexander von Humboldt, Alfred Wegener, Alityöntö, Astenosfääri, Basaltti, Ganymedes, Hautavajoama, Himalaja, Keskiselänne, Kitka, Kivihiilikausi, Kuu, Litosfääri, Litosfäärilaatta, Maa, Maan magneettikenttä, Maan vaippa, Maanjäristys, Magma, Mannerliikunnot, Mars, Merenpohja, Merkurius, Metamorfinen kivilaji, Orogenia, Paleomagnetismi, Pangea, Poimuvuoristo, Saarikaari, San Andreasin siirros, Sedimentti, Seismologia, Syvänmeren hauta, Tieteellinen teoria, Triaskausi, Tulivuori, Ural (vuoristo), Valtameri, Viskositeetti, Vulkanologia, Vuoristo.
Alexander von Humboldt
Chimborazo. Julius Schraderin muotokuva vuodelta 1859. Vapaaherra Friedrich Wilhelm Heinrich Alexander von Humboldt (14. syyskuuta 1769 Berliini – 6. toukokuuta 1859 Berliini) oli preussilainen luonnontieteilijä ja tutkimusmatkailija.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Alexander von Humboldt · Katso lisää »
Alfred Wegener
Alfred Lothar Wegener (1. marraskuuta 1880 Berliini – ilmeisesti 16. marraskuuta 1930) oli saksalainen meteorologi ja geofyysikko, joka esitti teorian mannerliikunnoista.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Alfred Wegener · Katso lisää »
Alityöntö
keskiselänteestä (rygg) kohti alityöntövyöhykettä (djuphavsgrav). Alityöntö eli subduktio on laattatektoninen prosessi, jossa merellinen mannerlaatta työntyy toisen laatan alle astenosfääriin.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Alityöntö · Katso lisää »
Astenosfääri
Moho-pinta Astenosfääri on Maan litosfäärin alla sijaitseva suuren viskositeetin kivikerros.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Astenosfääri · Katso lisää »
Basaltti
Basalttia. Basalttiin syntynyt luola Reynisfjarassa, Islannissa. Basaltti on tumma, hienorakeinen ja usein huokoinen vulkaaninen kivilaji, yleensä laava.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Basaltti · Katso lisää »
Ganymedes
Ganymedes on Jupiterin suurin kuu ja myös koko Aurinkokunnan suurin kuu; se on halkaisijaltaan suurempi kuin Merkurius, mutta massaltaan vain puolet siitä.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Ganymedes · Katso lisää »
Hautavajoama
Hautavajoaman synty ja täyttyminen merivedellä. Islannissa. Hautavajoama on kahden erkanevan mannerlaatan saumassa oleva tasapohjainen, jyrkkäreunainen, pitkä laakso.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Hautavajoama · Katso lisää »
Himalaja
Himalaja (sanskritiksi हिमालय Himālaya; jossa hima tarkoittaa 'lumi' ja ālaya tarkoittaa 'koti') on Aasiassa sijaitseva vuoristo, joka erottaa Intian niemimaan Tiibetin ylängöstä.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Himalaja · Katso lisää »
Keskiselänne
Valtamerten keskiselänteet punaisella viivalla Keskiselänteessä syntyy uutta merenpohjaa Keskiselänne on valtamerissä mannerlaattojen saumoja pitkin kulkeva valtava merenalainen vuorimainen ketju.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Keskiselänne · Katso lisää »
Kitka
Kitkavoima Ff vastustaa voimaa F. Kitka eli liikevastus on voima, joka vastustaa kahden kiinteän kappaleen toisiaan koskettavien pintojen välillä ilmenevää liikettä tai tällaisen liikkeen alkamista.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Kitka · Katso lisää »
Kivihiilikausi
Kivihiilikausi eli hiilikausi oli geologinen kausi devonikauden ja permikauden välissä noin 359–299 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Kivihiilikausi · Katso lisää »
Kuu
Kuu (symboli: ☾) on Maan ainoa luonnollinen kiertolainen ja aurinkokunnan viidenneksi suurin kuu.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Kuu · Katso lisää »
Litosfääri
Moho-pinta Litosfääri eli kivikehä koostuu Maan kuoresta ja vaipan ylimmästä osasta.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Litosfääri · Katso lisää »
Litosfäärilaatta
Kartta suurimmista litosfäärilaatoista. Litosfäärilaatta on kappale Maan litosfääriä.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Litosfäärilaatta · Katso lisää »
Maa
Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Maa · Katso lisää »
Maan magneettikenttä
Maan magneettikenttää jäljittelevän tietokoneohjelman tulokset. Tietokonesimulaation mukaan maan magneettikenttä on ytimessä kuin sotkuinen lankakerä, jossa näkyy hieman järjestystä päiväntasaajan suuntaan. Maan magneettikenttä on maapalloa ympäröivä kaksinapainen magneettikenttä, joka ulottuu useita kymmeniä tuhansia kilometrejä avaruuteen magnetosfäärinä.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Maan magneettikenttä · Katso lisää »
Maan vaippa
Konvektiosolu 11 Litosfääri 12 Astenosfääri 13 Gutenberg-pinta 14 Moho-pintaMaan vaippa on maapallon sisäinen kerros kuoren ja ytimen välissä.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Maan vaippa · Katso lisää »
Maanjäristys
Maanjäristyksen tuhoama koulu El Salvadorissa. Richterin asteikolla, 1973–2004. Väri kuvaa maanjäristyksen esiintymissyvyyttä. Maanjäristysten keskipisteet 1963–1998. 358 214 järistystä. Maanjäristysaaltojen eteneminen Maan sisuksissa. San Franciscon raunioita vuoden 1906 maanjäristyksen jälkeen Maanjäristys on Maan peruskallion tärähtelyä, joka on voimakkaana hyvin tuhoisaa rakennuksille ja ihmisille.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Maanjäristys · Katso lisää »
Magma
Tässä kuvassa on magmaa, joka on purkautunut maan pinnalle, jolloin magmaa kutsutaan laavaksi Magma on maanpinnan alapuolella esiintyvä sulan tai puoliksi sulaneen kiven, sekä erilaisten kiinteiden ja haihtuvien aineiden seos.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Magma · Katso lisää »
Mannerliikunnot
Wegenerin kirjassaan käyttämä kuva Mannerliikunnot tarkoittavat mantereiden liikkumista toisiinsa nähden laattatektoniikan vaikutuksesta.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Mannerliikunnot · Katso lisää »
Mars
Mars (symboli: ♂) on Maan naapuriplaneetta ja aurinkokunnan neljäs planeetta Auringosta laskettuna.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Mars · Katso lisää »
Merenpohja
keskiselänteen kohdalla Merenpohja on veden peittämää maata meren pohjassa.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Merenpohja · Katso lisää »
Merkurius
Merkurius (symboli: ☿) on aurinkokunnan pienin ja Aurinkoa lähin planeetta.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Merkurius · Katso lisää »
Metamorfinen kivilaji
Gneissi on metamorfinen kivi. Metamorfisiksi kivilajeiksi kutsutaan alkujaan sedimentti- tai magmakivilajeja, joissa on tapahtunut muutoksia tyypillisesti kiderakenteessa tai kemiallisessa koostumuksessa.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Metamorfinen kivilaji · Katso lisää »
Orogenia
Orogenia on prosessi, jossa vuoristot, kuten kuvan Himalaja, syntyvät. Kuvaussuunta on likimain etelään, joten etualalla on Tiibetin ylänkö. Orogenia eli vuorijonopoimutus on prosessi, jossa vuoristo syntyy mannerliikuntojen työntäessä mannerlaattoja yhteen.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Orogenia · Katso lisää »
Paleomagnetismi
Paleomagnetismi tutkii Maan muinaista magneettikenttää, jonka suunta ja voimakkuus voidaan mitata magneettisia mineraaleja sisältävistä kivistä.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Paleomagnetismi · Katso lisää »
Pangea
Pangea Pangea (myös Pangaia tai Pangaea, ”kaikki maa”) oli yhtenäinen jättiläismanner paleotsooisen maailmankauden lopulta mesotsooiselle maailmankaudelle noin 300–180 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Pangea · Katso lisää »
Poimuvuoristo
Poimuvuoristo on vuoristo, joka on syntynyt mannerlaattojen törmäysvyöhykkeellä.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Poimuvuoristo · Katso lisää »
Saarikaari
Saarikaari syntyy mantereen puolelle (kuvassa savupatsaan alla) kun mannerlaatta työntyy toisen alle. Saarikaari on tuliperäinen saariketju, joka syntyy kun merenpohja työntyy mantereisen laatan alle.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Saarikaari · Katso lisää »
San Andreasin siirros
San Andreasin siirrosvyöhyke Kalifornian rannikolla ja laattojen suhteelliset liikesuunnat San Andreasin siirros on Yhdysvaltain Kaliforniassa sijaitseva siirrosvyöhyke.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja San Andreasin siirros · Katso lisää »
Sedimentti
Sedimentti tarkoittaa kerrostuvaa maa-ainesta, joka on siirtynyt paikalle veden, tuulen tai jäätikön vaikutuksesta.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Sedimentti · Katso lisää »
Seismologia
Seismologia (kreikan kielestä seismos.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Seismologia · Katso lisää »
Syvänmeren hauta
''Trench'' – syvänmeren hauta Syvänmeren hauta on merenpohjassa sijaitseva useita kilometrejä syvä ja satoja kilometrejä pitkä painauma.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Syvänmeren hauta · Katso lisää »
Tieteellinen teoria
Tieteellinen teoria on hyvin perusteltu selitys ilmiölle, joka on saavutettu käyttäen tieteellistä menetelmää ja on toistuvasti vahvistettu havaintojen ja kokeiden kautta.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Tieteellinen teoria · Katso lisää »
Triaskausi
Triaskausi oli geologinen ajanjakso noin 252–201 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Triaskausi · Katso lisää »
Tulivuori
arkistoitu.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Tulivuori · Katso lisää »
Ural (vuoristo)
Ural eli Uralvuoret tai Uralvuoristo tai Uralin vuoristo on noin 2 500 kilometrin pituinen, pohjois–etelä-suuntainen vuoristo Venäjällä ja Kazakstanissa.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Ural (vuoristo) · Katso lisää »
Valtameri
Maapallon valtameret ja niiden rajat Valtameret ovat maapallon suurimpia meriä.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Valtameri · Katso lisää »
Viskositeetti
Havainnekuva kahden nesteen viskositeetista. Violetin nesteen viskositeetti on kirkasta korkeampi. Viskositeetti (sitkaus) on suure, joka kuvaa fluidin (lähinnä nesteen tai kaasun) kykyä vastustaa virtaamista.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Viskositeetti · Katso lisää »
Vulkanologia
George Julius Poulett Scrope, ''Vesuviuksen purkaus Napolista nähtynä'', piirros 1822 Ilmakuva Vesuviuksesta. Tulivuorioppi on oppi tulivuorista, laavasta, magmasta ja näihin liittyvistä geologisista ilmiöistä.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Vulkanologia · Katso lisää »
Vuoristo
Kansainväliseltä avaruusasemalta nähtynä. Kuvaussuunta on kohti etelää, etualalla on Tiibetin ylänkö. mannerlaattojen rajoilla kohoavia merenalaisia vuoristoja. Vuoristo eli vuoriryhmä tai vuorijakso on toisiinsa liittyvien vuorten tai vuorijonojen muodostama laaja ja korkeusvaihteluiltaan huomattava kallioperän kohoama-alue, joka erottuu ympäristöstään selvin rintein.
Uusi!!: Laattatektoniikka ja Vuoristo · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Laattaliikunnot, Laattatektoniikkateoria, Mannerlaattaliikunnot, Tektoniikka.