Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
200 suhteet: Absoluuttinen korkeus, Ahven, Alavoinen, Alavoisenjoki, Allerød-kausi, Ancylusjärvi, Ankerias, Antrean verkko, Arotundra, Aunuksen kansallinen piiri, Aurajoki (Lahdenpohja), Ääninen, Baltian jääjärvi, Bifurkaatio (hydrologia), Birka, Eaa, Elämän tie, Euroopansampi, Eurooppa, Eymundin saaga, Fennoskandian mannerjäätikkö, Gardariki, Gneissi, Graniitti, Haihdunta, Haja-asutusalue, Harjus, Hauki, Härkäsimppu, Heinjoki, Hiidenselkä, Hiitolanjoki, Iijoki (Laatokan Karjala), Ilmajärvi, Imeni Morozova, Itämeri, Jäätikkövirta, Jänisjoki, Järvi, Järvilohi, Karjalan tasavalta, Karjalankannas, Käkisalmi, Keskiaika, Kiiski, Kilpolansaari, Kirjoeväsimppu, Kirkkojoki (joki Pitkärannassa), Kiteenjoki, Kivennuoliainen, ..., Kivisimppu, Koirinjoki, Kolmipiikki, Konevitsa, Konstantinopoli, Koponinjoki, Korotkan piiri, Kuha, Kuore, Kymmenpiikki, Laatokan saariston kansallispuisto, Laatokan valuma-alue, Laatokanlinna, Laatokannorppa, Laatokka (täsmennyssivu), Lahdenpohja, Lahdenpohjan piiri, Lahna, Laivasto-osasto K, Lasku-uoma, Laskukynnys, Lavajoki, Läpivirtausjärvi, Leningradin alue, Leningradin piiritys, Litorinameri, Liuske, Lohi, Lunkulanlahti, Lunkulansaari, Luovutettu Karjala, Maankohoaminen, Made, Mannerjäätikkö, Mantsinsaari, Metsäpirtti, Miekkasärki, Miinalanjoki (Lahdenpohja), Miinalanjoki (Salmi), Monni, Moreeni, Muikku, Murjajoki, Mutakala, Mutu, Naasianjoki, Nahkiainen, Neliökilometri, Nestorin kronikka, Neuvostoliitto, Neva (joki), Nevan vesistö, Novgorod, Nuorempi dryas, Olhavan piiri, Olhavanjoki, Olhavanlahti, Ortodoksia, Pasuri, Pääjärvi, Pähkinälinna, Pärnänjoki, Pegmatiitti, Petrokrepostin lahti, Pižinjoki, Pikkunahkiainen, Pitkärannan piiri, Pitkäranta, Purotaimen, Rantanuoliainen, Rurik, Rusit, Ruuhi, Ruutana, Sadanta, Saimaa, Sakkola, Salakka, Sapa, Savainjoki, Särki, Säsjoki, Säyne, Seiche, Seipi, Selkä (vesistö), Seltikanjoki, Sergei Prokudin-Gorski, Seuloskoin piiri, Siika, Sjasstroi, Sortavala, Sortavalan piiri, Sorva, Soskuanjoki, Sulkava (kala), Sumerianjoki, Suomen kieli, Suomen Laatokan-laivasto, Suomenlahti, Suutari (kala), Suvanto (järvi), Svealaiset, Syskyänjoki, Syväri, Syvärinlahti, Taimen, Taipaleenjoki, Täyskierto, Törö, Termokliini, Tervunjoki, Tohmajoki, Toinen maailmansota, Toutain, Tulemajoki, Tundra, Tunturikoivikko, Turpa, Tuuloksenjoki, Tuulos (Aunuksen piiri), Uuksunjoki, Uuksunlahti, Uusi-Laatokka, Valamo, Valamon luostari (Laatokka), Varjagit, Veiksel-jääkausi, Venäjä, Vepsän kieli, Vesivoima, Viikinkiaika, Viikinkien idäntie, Viime jääkauden huippukohta, Viime jääkauden loppuvaihe, Viipuri, Viipymä, Vimpa, Virtaama, Vitele, Vitelenjoki, Volga, Voronežka, Vuoksen vesistö, Vuoksi, Vuoleenjoki, Yoldiameri, 1909, 753, 862. Laajenna indeksi (150 lisää) »
Absoluuttinen korkeus
Absoluuttinen korkeus on kohteen pystysuora etäisyys vertailutasosta, datumista.
Uusi!!: Laatokka ja Absoluuttinen korkeus · Katso lisää »
Ahven
Ahven (Perca fluviatilis) on Euraasiassa makeissa ja murtovesissä elävä kalalaji.
Uusi!!: Laatokka ja Ahven · Katso lisää »
Alavoinen
Alavoisen kunta Aunuksen kansallisen piirin kartalla. Alavoinen on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Laatokka ja Alavoinen · Katso lisää »
Alavoisenjoki
Alavoisenjoki tai myös Aunuksenjoki, jota on kutsuttu yläjuoksulla nimellä Yllönen, on Venäjällä Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä virtaavasta 144 kilometriä pitkästä joesta sen 87 kilometriä pitkä alajuoksun osuus, joka laskee Laatokan itärantaan.
Uusi!!: Laatokka ja Alavoisenjoki · Katso lisää »
Allerød-kausi
Allerød-kausi tai Alleröd-kausi oli viime jääkauden päättymisen aikainen lämmin kausi, jota seurasi kylmä nuorempi dryas-kausi.
Uusi!!: Laatokka ja Allerød-kausi · Katso lisää »
Ancylusjärvi
Ancylusjärven kattama alue noin 9 500 vuotta sitten. Ancylusjärvi oli nykyistä Itämerta edeltänyt järvivaihe Itämeren altaassa noin 8 900–7 200 eKr.
Uusi!!: Laatokka ja Ancylusjärvi · Katso lisää »
Ankerias
Ankerias (Anguilla anguilla) on ankeriaiden (Anguillidae) heimoon kuuluva käärmemäinen kalalaji.
Uusi!!: Laatokka ja Ankerias · Katso lisää »
Antrean verkko
311x311px Antrean verkko on Karjalankannakselta, Antrean Korpilahden kylästä, vuonna 1913 löytynyt kalaverkko ajalta noin 8540 eaa.
Uusi!!: Laatokka ja Antrean verkko · Katso lisää »
Arotundra
Ukokin tasanko Altain tasavallassa, Venäjällä, muistuttaa kadonnutta arotundraa. Arotundra oli parhaimmillaan puistomaista metsäaroa. Tietokoneella laskettu mammutin asuinalue eri aikoina. Merkintä "kyr BP" on tuhatta vuotta sitten. Arotundra oli jääkauden aikainen kitukasvuinen kasvillisuusvyöhyke, jossa kasvoi lähinnä ruohoja, heiniä ja saroja sekä joskus pensaita ja puita.
Uusi!!: Laatokka ja Arotundra · Katso lisää »
Aunuksen kansallinen piiri
Aunuksen kansallinen piiri on hallintopiiri Karjalan tasavallassa Venäjällä, Laatokan koillisrannalla.
Uusi!!: Laatokka ja Aunuksen kansallinen piiri · Katso lisää »
Aurajoki (Lahdenpohja)
Joen vedenväri on ruskeaa. Aurajoki on Venäjällä Karjalan tasavallan Lahdenpohjan piirissä virtaava 19 kilometriä pitkä joki, joka laskee Laatokkaan Lahdenpohjassa.
Uusi!!: Laatokka ja Aurajoki (Lahdenpohja) · Katso lisää »
Ääninen
Ääninen tai Äänisjärvi (tai Оне́го, Onego; tai Oniegu-järve; tai Änižjärv) on Euroopan toiseksi suurin järvi.
Uusi!!: Laatokka ja Ääninen · Katso lisää »
Baltian jääjärvi
Baltien jääjärven laajuus sen olemassaolon viime hetkinä. Kartan vesiraja ei vastaa täysin sitä käsitystä, mikä jääjärvestä on nykyään. Baltian jääjärvi (Balttilainen jääjärvi) on nykyisen Itämeren varhainen edeltäjä, joka on sijainnut Fennoskandian mannerjäätikön eteläreunalla viime jääkauden loppuvaiheessa noin 18 000–11 600 vuotta sitten (lyhennetään vs).
Uusi!!: Laatokka ja Baltian jääjärvi · Katso lisää »
Bifurkaatio (hydrologia)
Isojärveen Pomarkunjoen säännöstelypadon kautta (kuvassa). Inhottujärven toinen lasku-uoma on Noormarkunjoki. Bifurkaatio (latinan sanasta furca, "haarukka") tarkoittaa hydrologiassa joen virtauksen haaroittumista kahtaalle niin, etteivät haarat heti yhdisty, tai järven purkautumista kahta lasku-uomaa pitkin eri suuntiin niin, etteivät lasku-uomat heti yhdisty.
Uusi!!: Laatokka ja Bifurkaatio (hydrologia) · Katso lisää »
Birka
Arkeologisia kaivauksia Birkassa. Birka oli viikinkiajan huomattava kaupunki ja kauppapaikka Ruotsissa.
Uusi!!: Laatokka ja Birka · Katso lisää »
Eaa
EAA tai eaa. tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Laatokka ja Eaa · Katso lisää »
Elämän tie
Elintarvikkeita kuljetetaan piiritettyyn Leningradiin Laatokalla syyskuussa 1942. Elämän tie oli toisen maailmansodan aikaisen Leningradin piirityksen aikana Leningradin suurkaupungin ainoa liikenne- ja huoltoreitti, joka yhdisti sen muuhun Neuvostoliittoon.
Uusi!!: Laatokka ja Elämän tie · Katso lisää »
Euroopansampi
Euroopansampi eli sampi (Acipenser sturio) on uhanalainen eurooppalainen sampikalalaji.
Uusi!!: Laatokka ja Euroopansampi · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Laatokka ja Eurooppa · Katso lisää »
Eymundin saaga
Flateyjarbok Eymundin saaga (Eymundar þáttr hrings) on lyhyt norjalainen saaga, josta on säilynyt kaksi versiota.
Uusi!!: Laatokka ja Eymundin saaga · Katso lisää »
Fennoskandian mannerjäätikkö
Mannerjäätiköiden yhtyminen muodosti jäätikköalueen suurimman laajuuden Veiksel-jääkauden kylmimpänä aikana. Fennoskandian mannerjäätikkö (lyhennys FIS) tai Skandinavian mannerjäätikkö (SIS) oli Veiksel-jääkaudella (noin 115 000–11 000 vuotta sitten) yleensä joko vain Skandinavian tai laajemmin Fennoskandian peittänyt mannerjäätikkö, jonka alkuperäinen synnyinseutu oli Skandeilla.
Uusi!!: Laatokka ja Fennoskandian mannerjäätikkö · Katso lisää »
Gardariki
Viikinkiajan Rus Kasaarien alueet Kiovan Rusin valtakunta Vladimir Suuren aikana vuonna 1015 on merkitty karttaan vaaleanvihreällä. Garðaríki (myös Gardariki tai Gardarike) on muinaisnorjankielisissä teksteissä silloiseen Venäjän alueeseen viittaava nimi.
Uusi!!: Laatokka ja Gardariki · Katso lisää »
Gneissi
Gneissi, jossa esiintyy tyypillistä koostumusraitaisuutta. Virossa. Gneississä voi olla esimerkiksi graniitista sulkeumia, jotka erottuvat juonteiden välissä soikeina pullistumina. Gneissi on yleinen metamorfinen kivilaji, joka on tyypillisesti keski- tai karkearakeinen, ja jossa on koostumusraitaisuutena ilmenevä suuntaus.
Uusi!!: Laatokka ja Gneissi · Katso lisää »
Graniitti
Graniitti on rakeinen syväkivilaji, joka kuuluu magmakiviin.
Uusi!!: Laatokka ja Graniitti · Katso lisää »
Haihdunta
Haihdunta on haihtumiseen liittyvä suure.
Uusi!!: Laatokka ja Haihdunta · Katso lisää »
Haja-asutusalue
Haja-asutusaluetta Mäntyharjulla. Haja-asutusalue on alue, jolla on enintään 200 asukkaan rakennusryhmiä.
Uusi!!: Laatokka ja Haja-asutusalue · Katso lisää »
Harjus
Harjus eli harri (Thymallus thymallus) on pitkulainen lohikala, jolla on erityisen korkea, purjemainen selkäevä.
Uusi!!: Laatokka ja Harjus · Katso lisää »
Hauki
Hauki (Esox lucius) on sisä- ja rannikkovesissä elävä petokala, jota tavataan suurimmasta osasta pohjoista Euraasiaa ja Pohjois-Amerikkaa.
Uusi!!: Laatokka ja Hauki · Katso lisää »
Härkäsimppu
Härkäsimppu (Myoxocephalus quadricornis) on kylmien vesien kala, joka Suomessa elää rannikkovesissä ja suurimmissa järvissä.
Uusi!!: Laatokka ja Härkäsimppu · Katso lisää »
Heinjoki
Heinjoen epävirallinen perinnevaakuna. Heinjoki on entinen Suomen kunta Etelä-Karjalassa Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Laatokka ja Heinjoki · Katso lisää »
Hiidenselkä
Hiidenselkä on kylä Karjalan tasavallan Pitkärannan piirin Läskelän kunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Laatokka ja Hiidenselkä · Katso lisää »
Hiitolanjoki
Simpeleen asemalta juuri lähtenyt InterCity-juna ylittämässä talvista Hiitolanjokea. Hiitolanjoki (paikallisesti myös Kokkolanjoki) on Venäjän ja Suomen alueella virtaava 62 kilometriä pitkä joki.
Uusi!!: Laatokka ja Hiitolanjoki · Katso lisää »
Iijoki (Laatokan Karjala)
Iijoki eli Ihalanjoki (tai И́халанйо́ки) on Venäjällä Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä virtaava joki, joka laskee Laatokan luoteisrantaan Iivedenselkään liittyvään Kumolanlahteen.
Uusi!!: Laatokka ja Iijoki (Laatokan Karjala) · Katso lisää »
Ilmajärvi
Ilmajärven vesistö Ilmajärvi on Venäjällä Novgorodin alueella, Moskovan ja Pietarin välissä sijaitseva järvi, joka laskee Olhavanjokea Laatokkaan.
Uusi!!: Laatokka ja Ilmajärvi · Katso lisää »
Imeni Morozova
Morozovin kunta Seuloskoin piirin kartalla. Imeni Morozova (inkerinsuomeksi myös Pähkinän Ruuttehas) on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Leningradin alueen Seuloskoin piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Laatokka ja Imeni Morozova · Katso lisää »
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Uusi!!: Laatokka ja Itämeri · Katso lisää »
Jäätikkövirta
Etelämantereen jäätikön laskennallisessa mallissa jäänjakajat on merkitty mustalla viivalla. Jäänjakajilta alkavat suuret virtauskielekkeet, jotka virtaavat eri suuntiin. Kielekkeiden väliset saumavyöhykkeet on myös merkitty mustalla viivalla. Davidin jäätikkö Etelämantereella. Popen jäätikkö ja taustalla Mount Murphyn huiput. Pine Islandin jäätikön jäähyllyssä on rakoilua, joka rikkoo sen jäävuoriksi ja jäälautoiksi. Jacobshavns Isbræn jäätikkövirran reunan vetäyminen deglasiaation aikana vuosina 1851–2006 Länsi-Grönlannissa. Jacobshavns Isbræn jäähylly. Jäätikkövirta ja sen virtauskieleke eli jääkieleke ovat nimityksiä suuren mannerjäätikön maantieteellisesti rajoittuneen jäämassan sisäisestä virtauksesta, joka alkaa jäätikön korkealla sijaitsevan jääkilven jäänjakajasta ja virtaa alemmaksi kohti jäätikön reunaa.
Uusi!!: Laatokka ja Jäätikkövirta · Katso lisää »
Jänisjoki
Jänisjoki Suomessa Pohjois-Karjalan Joensuun Tuupovaarassa ja Enossa ja Tohmajärvellä sekä Venäjällä Karjalan tasavallan Pitkärannan ja Sortavalan piireissä virtaava noin 150 kilometriä pitkä joki, joka laskee Läskelässä Laatokan Hiidenselkään.
Uusi!!: Laatokka ja Jänisjoki · Katso lisää »
Järvi
Järvi Argentiinassa Järvi on merestä erillään oleva maaston muotojen rajaama yhtenäinen vesialue.
Uusi!!: Laatokka ja Järvi · Katso lisää »
Järvilohi
Järvilohi (Salmo salar m. sebago) on lohen ekologinen muoto, joka ei tee merivaellusta, vaan viettää koko elämänsä makeassa vedessä.
Uusi!!: Laatokka ja Järvilohi · Katso lisää »
Karjalan tasavalta
Karjalan tasavalta (lyydiksi Karjalan tazavald) on Venäjän federaatioon kuuluva autonominen tasavalta Luoteis-Venäjällä, Suomen itäpuolella.
Uusi!!: Laatokka ja Karjalan tasavalta · Katso lisää »
Karjalankannas
Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.
Uusi!!: Laatokka ja Karjalankannas · Katso lisää »
Käkisalmi
Käkisalmi (vuoteen 1611 Коре́ла, Korela, 1611–1918 ja 1940–1948 Кексгольм, Keksgol'm) on Laatokan rantakaupunki Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Laatokka ja Käkisalmi · Katso lisää »
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Uusi!!: Laatokka ja Keskiaika · Katso lisää »
Kiiski
Kiiski (Gymnocephalus cernua, ent. Gymnocephalus cernuus) on ahventen (Percidae) heimoon kuuluva pienikokoinen kalalaji.
Uusi!!: Laatokka ja Kiiski · Katso lisää »
Kilpolansaari
Kilpolansaari (ven. Ки́льпола) on noin 6 × 8 kilometrin kokoinen saari luoteisella Laatokalla.
Uusi!!: Laatokka ja Kilpolansaari · Katso lisää »
Kirjoeväsimppu
Kirjoeväsimppu (Cottus poecilopus) on simppujen heimoon kuuluva kalalaji.
Uusi!!: Laatokka ja Kirjoeväsimppu · Katso lisää »
Kirkkojoki (joki Pitkärannassa)
Kirkkojoki on Venäjällä Karjalan tasavallan Pitkärannan piirissä virtaava 20 kilometriä pitkä joki, joka laskee Laatokkaan Lunkulanlahteen Salmissa.
Uusi!!: Laatokka ja Kirkkojoki (joki Pitkärannassa) · Katso lisää »
Kiteenjoki
Kiteenjoki on Pohjois-Karjalan Kiteeltä alkava ja Venäjällä Sortavalan piirissä Laatokan rannikolle asti virtaava noin 71 kilometriä pitkä joki, joka on kuitenkin Tohmajoen sivujoki.
Uusi!!: Laatokka ja Kiteenjoki · Katso lisää »
Kivennuoliainen
Kivennuoliainen (Barbatula barbatula) on pieni, viiksekäs pohjan lähellä pysyttelevä euraasialainen kalalaji.
Uusi!!: Laatokka ja Kivennuoliainen · Katso lisää »
Kivisimppu
Kivisimppu (Cottus gobio) on pieni, Euroopassa esiintyvä sisävesien rantojen pohjakala.
Uusi!!: Laatokka ja Kivisimppu · Katso lisää »
Koirinjoki
Koirinjoki (myös Койриноя, Koirinoja) on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä ja Pitkärannan piirissä virtaava 22 kilometriä pitkä joki, joka laskee Laatokkaan Koirinojalla Koirinojanlahteen 7 kilometriä Pitkärannasta pohjoiseen.
Uusi!!: Laatokka ja Koirinjoki · Katso lisää »
Kolmipiikki
Kolmipiikki, jota usein kutsutaan kansanomaisilla nimillä rapatuikki ja rautakala, (Gasterosteus aculeatus) on 4–7 cm pitkä kalalaji, jolla on selässään nimensä mukaisesti kolme piikkiruotoa.
Uusi!!: Laatokka ja Kolmipiikki · Katso lisää »
Konevitsa
Konevitsan saari sijaitsee Laatokalla. Konevitsan luostari talvella. Konevitsalle tyypillistä hiekkarantaa luostarin edustalla. Hevoskivi ja tsasouna sen päällä Konevitsa on Laatokan länsirannan tuntumassa Sortanlahden edustalla sijaitseva saari, joka tunnetaan ortodoksisesta Konevitsan luostarista.
Uusi!!: Laatokka ja Konevitsa · Katso lisää »
Konstantinopoli
Konstantinopolin kartta Konstantinopolin piiritys. Maalaus vuodelta 1499. Konstantinopoli oli Itä-Rooman eli Bysantin valtakunnan pääkaupunki vuosina 330–1453.
Uusi!!: Laatokka ja Konstantinopoli · Katso lisää »
Koponinjoki
Koponinjoki on Venäjällä Leningradin alueen Olhavan ja Korotkan piireissä virtaava 45 kilometriä pitkä joki, joka laskee Laatokan lounaisrannikolla Petrokrepostin lahteen.
Uusi!!: Laatokka ja Koponinjoki · Katso lisää »
Korotkan piiri
Kirovskin piirin sijainti Leningradin alueen kartalla Korotkan piiri eli Kirovskin piiri on paikallinen itsehallintoalue Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Laatokka ja Korotkan piiri · Katso lisää »
Kuha
250px Kuha (Sander lucioperca, syn. Stizostedion lucioperca) on ahventen heimoon kuuluva euraasialainen makeiden ja murtovesien petokala.
Uusi!!: Laatokka ja Kuha · Katso lisää »
Kuore
Kuore eli norssi (Osmerus eperlanus) on pienehkö sisä- ja murtovesien kala, joka kuuluu lohikaloja muistuttavien kuorekalojen lahkoon.
Uusi!!: Laatokka ja Kuore · Katso lisää »
Kymmenpiikki
Kymmenpiikki (Pungitius pungitius) on pieni kala, joka on saanut nimensä lajille tunnusomaisista selkäpiikeistä.
Uusi!!: Laatokka ja Kymmenpiikki · Katso lisää »
Laatokan saariston kansallispuisto
Laatokan saariston kansallispuisto on 1 220 neliökilometrin laajuinen Venäjän federaation liittovaltiotason luonnonsuojelualue Laatokan luoteisrannalla ja sen tuntumassa.
Uusi!!: Laatokka ja Laatokan saariston kansallispuisto · Katso lisää »
Laatokan valuma-alue
Nevan vesistön valuma-alue ja valtioiden rajat. Jos poistaa Nevajoen vesistöalueesta Nevajoen lähiympäristön, saa Laatokan valuma-alueen. Laatokan valuma-alue on pääosin Venäjällä, Suomessa ja myös Valko-Venäjällä sijaitseva Nevan vesistöön kuuluva valuma-alue, joka muodostuu niistä vesistöalueista ja -valuma-alueista, laskevat suoraan tai välillisesti Laatokkaan.
Uusi!!: Laatokka ja Laatokan valuma-alue · Katso lisää »
Laatokanlinna
Pyhän Georgios Voittajan kirkko. Linna ja Vanhan-Laatokan kylää. Kieli.
Uusi!!: Laatokka ja Laatokanlinna · Katso lisää »
Laatokannorppa
Laatokannorppa eli laatokanhylje (Pusa hispida ladogensis, aiemmin Phoca hispida ladogensis) on norpan alalaji, jota elää vain Laatokan järvessä Venäjällä.
Uusi!!: Laatokka ja Laatokannorppa · Katso lisää »
Laatokka (täsmennyssivu)
Laatokka tarkoittaa muun muassa seuraavia.
Uusi!!: Laatokka ja Laatokka (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Lahdenpohja
Lahdenpohja on kaupunki ja Lahdenpohjan piirin hallinnollinen keskus Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Laatokka ja Lahdenpohja · Katso lisää »
Lahdenpohjan piiri
Lahdenpohjan piiri on kunnallinen itsehallintoalue Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Laatokka ja Lahdenpohjan piiri · Katso lisää »
Lahna
Lahna (Abramis brama) on särkikalojen heimoon kuuluva kalalaji.
Uusi!!: Laatokka ja Lahna · Katso lisää »
Laivasto-osasto K
8,8 cm FlaK -ilmatorjuntatykki Laivasto-osasto K oli jatkosodan aikana syksyllä 1942 Laatokalla toiminut suomalais-saksalais-italialainen sotatoimiyhtymä.
Uusi!!: Laatokka ja Laivasto-osasto K · Katso lisää »
Lasku-uoma
Näsijärven laskujoki. Pyhäjärveen. Lasku-uoma (myös laskujoki, laskupuro, laskuoja) on hydrologiassa ja maantieteessä joen uoma, joka saa alkunsa järvestä tai muusta selvärajaisesta vesistöstä.
Uusi!!: Laatokka ja Lasku-uoma · Katso lisää »
Laskukynnys
Laskukynnys on hydrologiassa järven rannan, tai vastaavasti valuma-alueen vedenjakajan, matalin kohta.
Uusi!!: Laatokka ja Laskukynnys · Katso lisää »
Lavajoki
Lavajoki on Venäjällä Leningradin alueen Korotkan piirissä virtaava 31 kilometriä pitkä joki, joka laskee Laatokan etelärantaan Petrokrepostin lahdella.
Uusi!!: Laatokka ja Lavajoki · Katso lisää »
Läpivirtausjärvi
Läpivirtausjärvi on järvi, johon virtaa muualta paljon pinta- ja pohjavettä ja josta poistuu paljon pinta- ja pohjavettä.
Uusi!!: Laatokka ja Läpivirtausjärvi · Katso lisää »
Leningradin alue
Leningradin alue on hallinnollinen alue Luoteis-Venäjällä, yksi Venäjän federaation jäsenalueista, federaatiosubjekteista.
Uusi!!: Laatokka ja Leningradin alue · Katso lisää »
Leningradin piiritys
Leningradin piiritys oli toisen maailmansodan aikana suoritettu sotilasoperaatio, jossa Leningradin (nyk. Pietari) maayhteydet muuhun Neuvostoliittoon katkaistiin.
Uusi!!: Laatokka ja Leningradin piiritys · Katso lisää »
Litorinameri
Kaavakuva Litorinameren laajuudesta 7000 vuotta sitten Litorinameri oli Itämeren paljon nykyistä suolaisempi ja jonkin verran laajempi varhaisvaihe Ancylusjärven jälkeen noin 8 500 – 4 000/2 000 vuotta sitten.
Uusi!!: Laatokka ja Litorinameri · Katso lisää »
Liuske
Liusketta Liuske on yleisnimitys metamorfisille kivilajeille, jotka ovat hieno- tai keskirakeisia sekä voimakkaasti suuntautuneita.
Uusi!!: Laatokka ja Liuske · Katso lisää »
Lohi
Lohi (Salmo salar) eli atlantinlohi on lohikalojen heimoon kuuluva kala, jonka alkuperäinen levinneisyysalue on viileissä Pohjois-Atlantin vesissä ja niihin virtaavissa joissa.
Uusi!!: Laatokka ja Lohi · Katso lisää »
Lunkulanlahti
Lunkulanlahti on Venäjällä Karjalan tasavallan Pitkärannan piirissä sijaitseva Laatokan koillisrannikon suojaisia lahtimainen vesialue.
Uusi!!: Laatokka ja Lunkulanlahti · Katso lisää »
Lunkulansaari
Lunkulansaari on saari ja kylä Laatokan koillisrannikolla Salmin kunnallishallintoalueella Pitkärannan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Laatokka ja Lunkulansaari · Katso lisää »
Luovutettu Karjala
Luovutettu Karjala. Luovutettu Karjala tarkoittaa talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 Suomen Neuvostoliitolle luovuttamista alueista sitä, joka käsitti noin puolet Karjalan historiallisen maakunnan alueesta.
Uusi!!: Laatokka ja Luovutettu Karjala · Katso lisää »
Maankohoaminen
Maannousu ja isostasia. Maailmanlaajuinen maankohoaminen. Maankohoaminen tarkoittaa maan hyvin hidasta kohoamista.
Uusi!!: Laatokka ja Maankohoaminen · Katso lisää »
Made
Made eli matikka (Lota lota) on ainoa makeassa vedessä esiintyvä turskakalalaji.
Uusi!!: Laatokka ja Made · Katso lisää »
Mannerjäätikkö
Grönlannin mannerjäätikkö satelliittikuvassa valkoisella. Etelämantereen mannerjäätikkö kuvassa valkoisella. Mannerjäätikkö on jäätikkö, jonka pinta-ala on vähintään 50 000 neliökilometriä.
Uusi!!: Laatokka ja Mannerjäätikkö · Katso lisää »
Mantsinsaari
Mantsinsaari, Mantsi on saari Laatokan koillisrannikolla Salmin kunnallishallintoalueella Pitkärannan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Laatokka ja Mantsinsaari · Katso lisää »
Metsäpirtti
Metsäpirtin epävirallinen perinnevaakuna. Metsäpirtti on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliittoon 1944 liitetyllä alueella.
Uusi!!: Laatokka ja Metsäpirtti · Katso lisää »
Miekkasärki
Miekkasärki (Pelecus cultratus) on särkien heimoon (Leuciscidae) ja alaheimoon (Leuciscinae) kuuluva kalalaji.
Uusi!!: Laatokka ja Miekkasärki · Katso lisää »
Miinalanjoki (Lahdenpohja)
Joen vedenväri on ruskea. Miinalanjoki on Venäjällä Karjalan tasavallan Lahdenpohjan piirissä virtaava 7 kilometriä pitkä joki, joka laskee Miinalan Miklissä Laatokan Metsolanselältä työntyvään Lemetrannanselkään.
Uusi!!: Laatokka ja Miinalanjoki (Lahdenpohja) · Katso lisää »
Miinalanjoki (Salmi)
Miinalanjoki eli Änäjoki (Майналан-йоки, Mainalanjoki) on Venäjällä Karjalan tasavallan Prääsän ja Pitkärannan piireissä virtaava 90 kilometriä pitkä joki, joka laskee Laatokkaan Lunkulanlahdessa Salmissa.
Uusi!!: Laatokka ja Miinalanjoki (Salmi) · Katso lisää »
Monni
Monnin päässä on pitkiä viiksisäikeitä. Monnin pituus tässä 124 cm. Monni eli säkiä (Silurus glanis) on monnikaloihin kuuluva kookas makean veden petokala, joka Suomesta on hävinnyt sukupuuttoon.
Uusi!!: Laatokka ja Monni · Katso lisää »
Moreeni
Jäätikön tuottamaa moreenia Kanadassa. Lumivyöryn paljastamaa kivistä moreenia Norjassa. Esiin kaivettua moreenikerrostumaa Saksassa. Moreeni on sekalajitteinen maalaji, joka sisältää kiviaineksen eri raekokoja savesta kallionlohkareisiin.
Uusi!!: Laatokka ja Moreeni · Katso lisää »
Muikku
Muikku (Coregonus albula) on siikojen sukuun (Coregonus) kuuluva 5–20 senttimetriä pitkä lohikala, joka elää parvina Euroopan pohjoisosan järvissä ja Itämeren vähäsuolaisissa reunaosissa.
Uusi!!: Laatokka ja Muikku · Katso lisää »
Murjajoki
Murjajoki tai Murjejoki (Мо́рья, Morja) on Nevan vesistöön kuuluva joki Leningradin alueen Seuloskoin piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Laatokka ja Murjajoki · Katso lisää »
Mutakala
Mutakala (Misgurnus fossilis) on matomainen piikkinuoliaisiin kuuluva kala.
Uusi!!: Laatokka ja Mutakala · Katso lisää »
Mutu
Mutu (Phoxinus phoxinus) on särkien heimoon (Leuciscidae) kuuluva pienikokoinen kalalaji.
Uusi!!: Laatokka ja Mutu · Katso lisää »
Naasianjoki
Naasianjoki on Venäjällä Leningradin alueen Korotkan piirissä virtaava 43 kilometriä pitkä joki, joka laskee Laatokkan etelärantaan Petrokrepostin lahdella Nazijassa.
Uusi!!: Laatokka ja Naasianjoki · Katso lisää »
Nahkiainen
Nahkiainen (Lampetra fluviatilis) on ympyräsuisiin kuuluva leuaton kala, joka nousee loppukesällä tai syksyllä merestä jokiin kutemaan.
Uusi!!: Laatokka ja Nahkiainen · Katso lisää »
Neliökilometri
Neliökilometri (tunnus km²) on pinta-alan kansainvälisen yksikköjärjestelmän johdannaisyksikkö.
Uusi!!: Laatokka ja Neliökilometri · Katso lisää »
Nestorin kronikka
Mark Antokolskin veistos Nestorista (1890) Nestorin kronikka (muinaiskirkkoslaaviksi Повѣсть врємѧннꙑхъ лѣтъ,, Kertomus menneistä ajoista) on varhainen Kiovan Rusin historiaa kuvaava kirjallinen teos, joka on säilynyt nykypäiviin asti.
Uusi!!: Laatokka ja Nestorin kronikka · Katso lisää »
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Uusi!!: Laatokka ja Neuvostoliitto · Katso lisää »
Neva (joki)
Neva tai Nevajoki Venäjällä Pietarin kaupungin ja Leningradin alueella virtaava 74 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Laatokan lounaisrannasta Imeni Morozovan ja Pähkinälinnan taajamista ja laskee Itämeren Suomenlahteen Pietarissa.
Uusi!!: Laatokka ja Neva (joki) · Katso lisää »
Nevan vesistö
Ileksajoen valuma-alue. Itämeren valuma-alue ulottuu 14 valtion alueelle, joista 9 on Itämeren rantavaltiota. Suurempien jokien pääuomat on merkitty lihavoituina ja valuma-alueen korkeussuhteet ja veden syvyydet ilmaistaan väreinä. Ileksajoen valuma-alue puuttuu valuma-alueesta. Neva valuma-alue (oranssilla) ja muu Suomenlahden valuma-alue (vihreällä). Ileksan valuma-alue on merkitty oikein Nevan vesistö (eli Nevan valuma-alue, vesistöaluetunnus 01040300312102000008487) muodostuu Suomenlahden itäpäähän laskevan Nevan sivujokien, järvien Laatokan, Ilmajärven, Saimaan ja Äänisen laskujokien ja niiden sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka pinta-ala on 281 600 neliökilometrin.
Uusi!!: Laatokka ja Nevan vesistö · Katso lisää »
Novgorod
Novgorod (vuodesta 1999 lähtien virallisesti Veliki Novgorod, Вели́кий Но́вгород eli ”Suur-Novgorod” erotuksena Volgan rannalla sijaitsevasta Nižni Novgorodista) on kaupunki Luoteis-Venäjällä.
Uusi!!: Laatokka ja Novgorod · Katso lisää »
Nuorempi dryas
Nuorempi dryaskausi oli viime jääkauden loppuvaiheen aikainen kylmä jakso, joka alkoi noin 12 800 kalenterivuotta sitten ja kesti noin 1 300 vuotta.
Uusi!!: Laatokka ja Nuorempi dryas · Katso lisää »
Olhavan piiri
Olhavan piirin vaakuna Olhavan piirin sijainti Leningradin alueen kartalla. Olhavan piiri on paikallinen itsehallintoalue Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Laatokka ja Olhavan piiri · Katso lisää »
Olhavanjoki
Olhavanjoki tai Olhava on Venäjällä Leningradin ja Novgorodin alueilla virtaava 224 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Ilmajärvestä ja laskee Laatokan Olhavanlahteen.
Uusi!!: Laatokka ja Olhavanjoki · Katso lisää »
Olhavanlahti
Olhavanlahti on Venäjällä Leningradin alueella Laatokan etelärannassa sijaitseva leveäsuinen lahti.
Uusi!!: Laatokka ja Olhavanlahti · Katso lisää »
Ortodoksia
Ortodoksia ja ortodoksisuus (”oikea” ja ”ylistys”) tarkoittavat sananmukaisesti käännettynä oikeaa ylistystä, mutta ortodoksia on vakiintunut suomen kielessä tarkoittamaan (Suomen ja Itä-Euroopan) ortodoksisen kirkon uskonkäsitystä.
Uusi!!: Laatokka ja Ortodoksia · Katso lisää »
Pasuri
Pasuri (Blicca bjoerkna) on särkikalojen heimoon kuuluva rehevissä sisä- ja murtovesissä viihtyvä kalalaji.
Uusi!!: Laatokka ja Pasuri · Katso lisää »
Pääjärvi
Pääjärvi yleisnimenä tarkoittaa vesistön yleensä suurinta ja merkittävintä järveä, ks.
Uusi!!: Laatokka ja Pääjärvi · Katso lisää »
Pähkinälinna
Pähkinälinna (vuoteen 1611 saakka Оре́шек, Orešek, vuosina 1611–1702 Нотебург, Noteburg ja vuosina 1944–1992 Петрокрепость, Petrokrepost) on kaupunki Leningradin alueen Kirovskin piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Laatokka ja Pähkinälinna · Katso lisää »
Pärnänjoki
Pärnänjoki (vanhastaan myös Vuoksi) on Venäjällä Leningradin alueen Käkisalmen piirissä virtaava 6 kilometriä pitkä joki.
Uusi!!: Laatokka ja Pärnänjoki · Katso lisää »
Pegmatiitti
Pegmatiittia (Canaãn alkalimassiivi, Rio de Janeiro, Brasilia) alt.
Uusi!!: Laatokka ja Pegmatiitti · Katso lisää »
Petrokrepostin lahti
Petrokrepostin lahti (tai myös) on Venäjällä Leningradin alueella Laatokan etelärannassa sijaitseva leveäsuinen lahti.
Uusi!!: Laatokka ja Petrokrepostin lahti · Katso lisää »
Pižinjoki
Pižinjoki on Venäjällä karjalan tasavallan Aunuksen kansallinen piirissä 26 kilometriä pitkä joki, joka laskee Laatokkaan.
Uusi!!: Laatokka ja Pižinjoki · Katso lisää »
Pikkunahkiainen
Pikkunahkiainen (Lampetra planeri) on ympyräsuisiin kuuluva kala.
Uusi!!: Laatokka ja Pikkunahkiainen · Katso lisää »
Pitkärannan piiri
Pitkärannan piiri on hallinnollinen alue Laatokan rannalla Karjalan tasavallan eteläosassa Venäjällä.
Uusi!!: Laatokka ja Pitkärannan piiri · Katso lisää »
Pitkäranta
Pitkärannan kaupunkikunta Pitkärannan piirin kartalla. Pitkäranta on kaupunki, kaupunkikunta ja Pitkärannan piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Laatokka ja Pitkäranta · Katso lisää »
Purotaimen
Purotaimen eli forelli, tammukka tai tonko (Salmo trutta fario tai Salmo trutta m. fario) on lähteestä riippuen joko taimenen alalajiksi tai ekologiseksi muodoksi luokiteltu lohikala.
Uusi!!: Laatokka ja Purotaimen · Katso lisää »
Rantanuoliainen
Rantanuoliainen eli rantaneula (Cobitis taenia) on kalalaji, joka elää hitaasti virtaavissa tai seisovissa hiekkapohjaisissa vesissä.
Uusi!!: Laatokka ja Rantanuoliainen · Katso lisää »
Rurik
Rurik ja hänen veljensä saapuvat Laatokankaupunkiin. Apollinari Vasnetsovin (1856–1933) maalaus. Rurik (n. 830 – n. 879) oli puolilegendaarinen varjagi, joka vanhojen venäläisten kronikoiden mukaan saapui Venäjälle vuonna 862 ja perusti Kiovan Venäjän eli ensimmäisen Venäjän valtion sekä Rurikin dynastian, joka hallitsi Venäjää vuoteen 1598 saakka.
Uusi!!: Laatokka ja Rurik · Katso lisää »
Rusit
Rusit eli russit olivat viikinkejä, jotka liikkuivat, osittain asuivatkin ja harjoittivat kauppaa muinaisella Venäjällä.
Uusi!!: Laatokka ja Rusit · Katso lisää »
Ruuhi
Ruuhi on puunrungosta koverrettu vene tai kanootti, jonka tärkein ulkoinen tunnusmerkki on puunrungosta veistetty ja koverrettu palkomainen muoto.
Uusi!!: Laatokka ja Ruuhi · Katso lisää »
Ruutana
Ruutana (Carassius carassius) on karppikalojen lahkoon ja karppien heimoon (Cyprinidae) kuuluva kalalaji.
Uusi!!: Laatokka ja Ruutana · Katso lisää »
Sadanta
Sadanta eli sademäärä mittaa alueelle tietyssä ajassa sateena pudonnutta vettä eri olomuodoissa.
Uusi!!: Laatokka ja Sadanta · Katso lisää »
Saimaa
Suur-Saimaa eli Iso-Saimaa Saimaan ranta Joutsenossa. Suur-Saimaa sekä eräitä siihen liittyviä järvireittejä ja asutuskeskuksia. Olavinlinnassa. Saimaa, josta käytetään myös nimityksiä Suur-Saimaa tai Iso-Saimaa, on Suomen suurin järvi, joka sijaitsee Kaakkois-Suomessa.
Uusi!!: Laatokka ja Saimaa · Katso lisää »
Sakkola
Sakkolan epävirallinen perinnevaakuna Sakkola (kirkonkylän nimenä vuodesta 1948) on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Laatokka ja Sakkola · Katso lisää »
Salakka
Salakka (Alburnus alburnus) on makeassa vedessä ja murtovedessä elävä hopeankirkas särkien heimon kalalaji.
Uusi!!: Laatokka ja Salakka · Katso lisää »
Sapa
Sapa (Abramis sapa) on lahnan sukuinen särkikalalaji.
Uusi!!: Laatokka ja Sapa · Katso lisää »
Savainjoki
Savainjoki on Venäjällä Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä virtaava 42 kilometriä pitkä joki, joka laskee Haapalammella Laatokkaan Palosaarenselällä Melloistenlahteen.
Uusi!!: Laatokka ja Savainjoki · Katso lisää »
Särki
Särki (Rutilus rutilus) on karppikalojen lahkoon (Cypriniformes) kuuluva makean ja murtoveden kalalaji, jota tavataan läntisessä Aasiassa ja Euroopassa Välimeren aluetta lukuun ottamatta.
Uusi!!: Laatokka ja Särki · Katso lisää »
Säsjoki
Säsjoki on Venäjällä Leningradin ja Novgorodin alueella Tihvinän, Olhavan ja Ljubytinon piireissä virtaava 260 kilometriä pitkä joki, joka laskee Sjasstroissa Laatokan Olhavanlahteen.
Uusi!!: Laatokka ja Säsjoki · Katso lisää »
Säyne
Suurikokoinen säyne (50 cm). Nuori hopeakylkinen säyne. Säyne, myös säynävä, säynäs, säynäjä (Leuciscus idus), on suhteellisen suuri särkikaloihin kuuluva kalalaji.
Uusi!!: Laatokka ja Säyne · Katso lisää »
Seiche
Seiche (äännetään /sɛʃ/) on suljettuun altaaseen syntyvä ominaisheilahtelu eli seisova aalto.
Uusi!!: Laatokka ja Seiche · Katso lisää »
Seipi
Seipi (Leuciscus leuciscus) on särkien heimoon kuuluva makeassa vedessä ja murtovedessä elävä kalalaji.
Uusi!!: Laatokka ja Seipi · Katso lisää »
Selkä (vesistö)
Selkä on järvellä tai meressä avonainen ja pääosin saareton vesialue, jota reunustaa saaret tai saaristot taikka kiinteän maa-alueen tai mantereen rannikko.
Uusi!!: Laatokka ja Selkä (vesistö) · Katso lisää »
Seltikanjoki
Seltikanjoki on Venäjällä Leningradin alueen Korotkan piirissä virtaava 12 kilometriä pitkä joki, joka laskee Laatokan etelärantaan Petrokrepostin lahdella.
Uusi!!: Laatokka ja Seltikanjoki · Katso lisää »
Sergei Prokudin-Gorski
Sergei Prokudin-Gorski vuonna 1906. Sergei Mihailovitš Prokudin-Gorski (30. elokuuta (J: 18. elokuuta) 1863 Funikova Gora – 27. syyskuuta 1944 Pariisi) oli venäläinen kemisti ja valokuvaaja.
Uusi!!: Laatokka ja Sergei Prokudin-Gorski · Katso lisää »
Seuloskoin piiri
Seuloskoin piirin sijainti Leningradin alueen kartalla Seuloskoin piiri on paikallinen itsehallintoalue Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Laatokka ja Seuloskoin piiri · Katso lisää »
Siika
Siika (Coregonus lavaretus) on Euraasian pohjoisosien sisä- ja murtovesissä elävä lohikalojen lahkon parvikala.
Uusi!!: Laatokka ja Siika · Katso lisää »
Sjasstroi
Sjasstroi on kaupunki ja kaupunkikunta Leningradin alueen Olhavan piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Laatokka ja Sjasstroi · Katso lisää »
Sortavala
Sortavalan kaupunkikunta Sortavalan piirin kartalla. Sortavala (Сортавала) on kaupunki Sortavalan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Laatokka ja Sortavala · Katso lisää »
Sortavalan piiri
Sortavalan piiri on paikallishallinnollinen alue Karjalan tasavallan lounaisosassa, Laatokan pohjoispään ja Suomen rajan välisellä alueella.
Uusi!!: Laatokka ja Sortavalan piiri · Katso lisää »
Sorva
Sorva (Scardinius erythrophthalmus) on Euroopassa ja Keski-Aasiassa esiintyvä kala.
Uusi!!: Laatokka ja Sorva · Katso lisää »
Soskuanjoki
Soskuanjoki on Venäjällä Karjalan tasavallan Lahdenpohjan piirissä virtaava 40 km pitkä joki, joka laskee Laatokan Kurkijoenlahteen (Куркийокский залив).
Uusi!!: Laatokka ja Soskuanjoki · Katso lisää »
Sulkava (kala)
Sulkava (Abramis ballerus, syn. Ballerus ballerus) on Suomessa tavattava lahnan sukuinen kalalaji.
Uusi!!: Laatokka ja Sulkava (kala) · Katso lisää »
Sumerianjoki
Sumerianjoki on Venäjällä Karjalan tasavallassa Pitkärannan piirissä virtaava 4 kilometriä pitkä joki, joka laskee Laatokkaan Impilahden kylän lähellä.
Uusi!!: Laatokka ja Sumerianjoki · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Laatokka ja Suomen kieli · Katso lisää »
Suomen Laatokan-laivasto
Laatokan laivasto oli suomalainen laivasto Laatokalla, joka oli muodostettu 1919 järjestettäessä alueen puolustusta itsenäistymisen jälkeen.
Uusi!!: Laatokka ja Suomen Laatokan-laivasto · Katso lisää »
Suomenlahti
Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä.
Uusi!!: Laatokka ja Suomenlahti · Katso lisää »
Suutari (kala)
Suutari akvaariossa. Suutari (Tinca tinca) on Euraasiassa laajalle levinnyt sisävesien särkikalalaji, joka elää myös Itämeren murtovedessä.
Uusi!!: Laatokka ja Suutari (kala) · Katso lisää »
Suvanto (järvi)
Suvanto on järvi Vuoksen eteläisessä laskuhaarassa Karjalankannaksella Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.
Uusi!!: Laatokka ja Suvanto (järvi) · Katso lisää »
Svealaiset
Skandinavia 1100-luvulla. Svealaiset keltaisella, göötit sinisellä ja gotlantilaiset vihreällä. Svealaiset olivat muinainen skandinaavinen kansa, heimo tai muu ryhmä, josta periytyy Sveanmaan ja Ruotsin kansainvälinen nimi.
Uusi!!: Laatokka ja Svealaiset · Katso lisää »
Syskyänjoki
Syskyänjoki on Venäjällä Karjalan tasavallassa Pitkärannan piirissä virtaava 34 kilometriä joki, joka laskee Laatokkaan.
Uusi!!: Laatokka ja Syskyänjoki · Katso lisää »
Syväri
Syväri on Venäjän Leningradin alueella virtaava 224 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Äänisestä ja laskee Laatokan Syvärinlahteen.
Uusi!!: Laatokka ja Syväri · Katso lisää »
Syvärinlahti
Syvärinlahti on Venäjällä Leningradin alueella Laatokan etelärannassa sijaitseva leveäsuinen lahti.
Uusi!!: Laatokka ja Syvärinlahti · Katso lisää »
Taimen
Taimen (Salmo trutta) on ulkonäöltään hyvin paljon lohta muistuttava eurooppalainen lohikalalaji.
Uusi!!: Laatokka ja Taimen · Katso lisää »
Taipaleenjoki
Suvannosta ensin itään, sitten pohjoiseen ja jälleen itään laskeakseen Laatokkaan. Vasemmalla Kiviniemenkannas ja sen läpi virtaava Kiviniemenkoski. Taipaleenjoen Vaskelankoski. Taipaleenjoki (v:sta 1948) on Suvannonjärvestä Laatokkaan laskeva vuolas joki Karjalankannaksella.
Uusi!!: Laatokka ja Taipaleenjoki · Katso lisää »
Täyskierto
Täyskierto tarkoittaa keväällä ja syksyllä tapahtuvaa koko vesirungon sekoittumista pinnasta pohjaan.
Uusi!!: Laatokka ja Täyskierto · Katso lisää »
Törö
Törö (Gobio gobio) on pienikokoinen särkikalalaji, joka on sopeutunut elämään virtavesien pohjalla.
Uusi!!: Laatokka ja Törö · Katso lisää »
Termokliini
Termokliini on vedessä oleva lämpötilan harppauskerros.
Uusi!!: Laatokka ja Termokliini · Katso lisää »
Tervunjoki
Tervunjoki on Venäjällä Karjalan tasavallan Lahdenpohjan piirissä virtaava 2,5 kilometriä pitkä joki, joka laskee Laatokkan Tervunlahteen.
Uusi!!: Laatokka ja Tervunjoki · Katso lisää »
Tohmajoki
Tohmajoki (Тохма, Tohma) on Venäjällä Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä ja Suomessa Pohjois-Karjalan Tohmajärvellä virtaava 77 kilometriä pitkä joki, joka laskee Laatokkaan Sortavalassa.
Uusi!!: Laatokka ja Tohmajoki · Katso lisää »
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Uusi!!: Laatokka ja Toinen maailmansota · Katso lisää »
Toutain
Toutain (Leuciscus aspius) on särkikaloihin kuuluva petokala, joka elää Suomessa harvinaisena.
Uusi!!: Laatokka ja Toutain · Katso lisää »
Tulemajoki
Tulemajoki on Venäjällä Karjalan tasavallan eteläosassa Pitkärannan ja Prääsän piireissä virtaava 55 kilometriä pitkä joki, joka laskee Laatokkaan Lunkulanlahteen.
Uusi!!: Laatokka ja Tulemajoki · Katso lisää »
Tundra
Huippuvuorten tundraa. Norjan vuoristotundraa syksyllä. Kuolan niemimaan tundraa. Taimyrin niemimaan tundraa. Tundra on kylmyyden takia lähes aina puuton ja kitukasvuinen kasvillisuusvyöhyke.
Uusi!!: Laatokka ja Tundra · Katso lisää »
Tunturikoivikko
Tunturikoivuja Tunturikoivikko on tunturin kasvillisuusvyöhyke, jossa mänty ja kuusi eivät kasva korkeudesta johtuvan kylmyyden takia ja puumaisen kasvillisuuden muodostaa hieskoivun alalaji tunturikoivu.
Uusi!!: Laatokka ja Tunturikoivikko · Katso lisää »
Turpa
Turpa (Squalius cephalus, ent. Leuciscus cephalus) on eurooppalainen sisävesien särkikala.
Uusi!!: Laatokka ja Turpa · Katso lisää »
Tuuloksenjoki
Tuuloksenjoki eli Tuulosjoki on Venäjällä Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä virtaavan valuma-alueen 77 kilometriä pitkän pääuoman 47 kilometriä pitkän alajuoksun osuus joesta, joka laskee Laatokan itärantaan.
Uusi!!: Laatokka ja Tuuloksenjoki · Katso lisää »
Tuulos (Aunuksen piiri)
Tuulos on kylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirin Alavoisen kunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Laatokka ja Tuulos (Aunuksen piiri) · Katso lisää »
Uuksunjoki
Uuksunjoki on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven ja Pitkärannan piireissä virtaava 125 kilometriä pitkä joki, joka laskee Laatokan itärannikon Uuksunlahteen.
Uusi!!: Laatokka ja Uuksunjoki · Katso lisää »
Uuksunlahti
Uuksunlahti on Venäjällä Karjalan tasavallan Pitkärannan piirissä sijaitseva Laatokan koillisrannikon suojaisia lahti.
Uusi!!: Laatokka ja Uuksunlahti · Katso lisää »
Uusi-Laatokka
Uusi-Laatokka (myös Uusi Laatokankaupunki) on kaupunki Venäjällä, Leningradin alueella, Laatokan etelärannikolla, Olhavanjoen suulla.
Uusi!!: Laatokka ja Uusi-Laatokka · Katso lisää »
Valamo
Valamon rantakallioita. Valamo on saaristo, joka sijaitsee keskellä Pohjois-Laatokkaa noin 40 kilometriä Sortavalasta etelään.
Uusi!!: Laatokka ja Valamo · Katso lisää »
Valamon luostari (Laatokka)
Valamon luostarin pääkirkko. Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Laatokka ja Valamon luostari (Laatokka) · Katso lisää »
Varjagit
Nikolai Roerichin maalaus ''Vieraat meren takaa'' vuodelta 1899. Varjagit eli varangit olivat viikinkejä, jotka tekivät matkoja idäntielle eli lähinnä Venäjälle ja Bysanttiin.
Uusi!!: Laatokka ja Varjagit · Katso lisää »
Veiksel-jääkausi
Veiksel-jääkausi oli viimeisin Pohjois-Euroopan jääkausi.
Uusi!!: Laatokka ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Laatokka ja Venäjä · Katso lisää »
Vepsän kieli
Vepsä on uhanalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisiin kieliin ja sen itämerensuomalaiseen haaraan.
Uusi!!: Laatokka ja Vepsän kieli · Katso lisää »
Vesivoima
Tammerkosken Keskikosken voimalaitos, jonka vesivarastona on Näsijärvi. Kartta Henry Bordonin vesivoimalaitoksen patojärvestä Brasilian Sao Paolossa. Vesivoimalaitoksen rakennekuva Vesivoima on energiaa, joka on tuotettu vesivoimalaitoksessa virtaavan veden liike-energiasta tai putoavan veden potentiaalienergiasta ja joka on muutettu muuksi energiamuodoksi kulloisenkin käyttötarpeen mukaan.
Uusi!!: Laatokka ja Vesivoima · Katso lisää »
Viikinkiaika
Viikinkien retket ja heidän asuttamansa alueet. Viikinkiaika (n. 793–1066) on Pohjoismaiden esihistoriaan liittyvä ajanjakso, jota leimasivat viikinkien ryöstöretket, valloitukset ja kaupankäynti.
Uusi!!: Laatokka ja Viikinkiaika · Katso lisää »
Viikinkien idäntie
Viikinkiajan idänteitä. Punainen tarkoittaa Volgan reittiä ja violetti Dneprin reittiä. Oranssit reitit ovat 700–1000-lukujen muita kauppareittejä. Viikinkien idäntieksi kutsutaan jokireittejä, joita pitkin viikingit matkasivat Itämereltä nykyisen Venäjän alueelle ja usein kauemmaksikin kohti Mustaamerta ja Kaspianmerta.
Uusi!!: Laatokka ja Viikinkien idäntie · Katso lisää »
Viime jääkauden huippukohta
Viime jääkauden viimeisen 40 000 vuoden lämpökäyrä. Viime jääkauden loppuvaiheen aikakaudet. Viime jääkauden huippukohta oli Veikseliksi nimetyn viimeisimmän jääkauden kylmin vaihe, joka oli noin 27 000–21 000 vuotta sitten.
Uusi!!: Laatokka ja Viime jääkauden huippukohta · Katso lisää »
Viime jääkauden loppuvaihe
Jääkauden loppuvaiheen ja holoseenin merenpinnan korkeuskäyrä. Läntisen Saksan Meerfelder Maar -järven kerrostumista mitatut siitepölyjen prosenttiosuudet. 15 yleisintä siitepölytyyppiä prosentti-aluekaaviona. Kylmä nuorempi dryaskausi näkyy jaksolla 12 600 – 11 600 BP. Klikkaa kuvaa isommaksi. Jääkauden loppuvaihe oli noin 21 500 – 10 000 kalenterivuotta sitten.
Uusi!!: Laatokka ja Viime jääkauden loppuvaihe · Katso lisää »
Viipuri
Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.
Uusi!!: Laatokka ja Viipuri · Katso lisää »
Viipymä
Veden viipymä eli viipymä tarkoittaa teoreettista aikaa, jonka kuluessa jonkin vesistösysteemin vesivarasto uusiutuu kertaalleen.
Uusi!!: Laatokka ja Viipymä · Katso lisää »
Vimpa
Vimpa (Vimba vimba) on särkien heimoon kuuluva vaelluskala, joka Suomessa elää murtovedessä ja nousee jokiin kutemaan toukokuun alkupuolella.
Uusi!!: Laatokka ja Vimpa · Katso lisää »
Virtaama
Putken virtaama mitataan paine-erojen avulla. Virtaama eli tilavuusvirta on virtauskanavan (putken, uoman, vesistöalueen tms.) poikkileikkauksen läpi kulkevan nestemäärän tilavuus aikayksikössä.
Uusi!!: Laatokka ja Virtaama · Katso lisää »
Vitele
Vitelen kunta Aunuksen piirin kartalla. Vitelen ortodoksinen kirkko kesällä 2007. Vitele on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Laatokka ja Vitele · Katso lisää »
Vitelenjoki
Vitelenjoki on Venäjällä Karjalan tasavallan Aunuksen ja Prääsän piireissä virtaava 67 kilometriä pitkä joki, joka laskee Laatokan itärannikolle.
Uusi!!: Laatokka ja Vitelenjoki · Katso lisää »
Volga
Volga (mordvaksi Рав, Rav) on Euroopan pisin ja runsasvetisin joki.
Uusi!!: Laatokka ja Volga · Katso lisää »
Voronežka
Voronežka on Venäjällä Leningradin alueella Olhavan piirissä virtaava 41 kilometriä pitkä joki, joka laskee Laatokkaan Olhavanlahteen Voronovon kylän lähellä.
Uusi!!: Laatokka ja Voronežka · Katso lisää »
Vuoksen vesistö
Vuoksen vesistö (vesistöaluetunnus 04) on Suomen suurin vesistöalue, joka sijaitsee pääosin Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan sekä osittain Kymenlaakson maakuntien alueilla Itä-Suomessa.
Uusi!!: Laatokka ja Vuoksen vesistö · Katso lisää »
Vuoksi
Vuoksen Imatrankoski syyskuussa 2012 Antreassa. Svetogorskin voimalaitos Kiviniemen koski Näkymä pääuomalle Jääskessä Taipaleenjoen suu Vuoksi on Saimaasta Laatokkaan virtaava Vuoksen vesistön laskujoki.
Uusi!!: Laatokka ja Vuoksi · Katso lisää »
Vuoleenjoki
Vuoleenjoki (myös Aulokka) on Laatokkaan laskeva joki Leningradin alueen Seuloskoin piirissä.
Uusi!!: Laatokka ja Vuoleenjoki · Katso lisää »
Yoldiameri
Yoldiavaihe alkoi, kun vetäytyvän jäätikön reuna avasi salmen Keski-Ruotsin poikki (toisin kuin kuva näyttää, Tanskan salmien kautta ei tuolloin ollut meriyhteyttä) Yoldiasimpukan (''Portlandia arctica'') fossiilinen kuori Yoldiameri (ääntyy Joldiameri) oli nykyisen Itämeren varhaisvaihe, joka syntyi noin 11 600 vuotta sitten, kun Baltian jääjärvi yhdistyi Atlanttiin Keski-Ruotsin poikki syntyneen salmen kautta jäätikön vetäytyessä alueelta pohjoiseen.
Uusi!!: Laatokka ja Yoldiameri · Katso lisää »
1909
Ei kuvausta.
Uusi!!: Laatokka ja 1909 · Katso lisää »
753
Ei kuvausta.
Uusi!!: Laatokka ja 753 · Katso lisää »
862
Ei kuvausta.
Uusi!!: Laatokka ja 862 · Katso lisää »
