Sisällysluettelo
174 suhteet: Aglibol, Aika, Aitkenin allas, ALSEP, Alumiini, Anortosiitti, Antiikin Kreikan uskonto, Apollo (avaruusohjelma), Apollo 11, Apollo 8, Artemis, Artemis (avaruusohjelma), Arthur C. Clarke, Asteekit, Asteroidi, Astrologia, Astronautti, Auringonpimennys, Aurinko, Aurinkokunta, Aurinkotuuli, Avaruusalus, Avaruuskilpa, Avaruusluotain, Babylonia, Basaltti, Blue Origin, Breksia, Buzz Aldrin, Celsiusaste, Chandra, Chandrayaan-1, Chang’e 2, Chang’e 3, Chang’e-1, Clementine (kuuluotain), Coyolxauhqui, Cyrano de Bergerac, Dante Alighieri, Deklinaatio (tähtitiede), Donald Trump, Ellipsi, Ensimmäinen kuukävely, Esihistoria, Euroopan avaruusjärjestö, Galileo Galilei, Geologia, Giovanni Riccioli, Golfpallo, Happi, ... Laajenna indeksi (124 lisää) »
- Kuut
Aglibol
Palmyralaisia jumalia. Vasemmalta oikealle: Aglibol, Baalshamin ja auringonjumala Malakbel. Louvre. Aglibol oli muinaissyyrialainen Kuun jumala Palmyrasta.
Katsoa Kuu ja Aglibol
Aika
Hiekka valuu tiimalasin kupista toiseen aina samassa ajassa maapallon pinnalla. Ajan suureen numeerinen arvo määritetään erilaisilla kelloilla. Oheessa on käsiajanottoon soveltuva kello. Aika on olemassaolon ja tapahtumien jatkuvaa ilmeisen peruuttamatonta etenemistä menneisyydestä tulevaisuuteen nykyhetken kautta.
Katsoa Kuu ja Aika
Aitkenin allas
Etelänavan-Aitkenin allas korkokuvakarttana Etelänavan-Aitkenin allas (toisinaan hieman virheellisesti pelkkä Aitkenin allas) on Kuussa oleva pyöreä syvänne pääosin Kuun maahan näkymättömällä puolella ja osin Kuun etelänapa-alueella.
Katsoa Kuu ja Aitkenin allas
ALSEP
Apollo 14:n ALSEP. Apollo Lunar Surface Experiments Package (ALSEP) oli sarja tieteellisiä välineitä, jotka astronautit jättivät jokaisen Apollo-tehtävän laskupaikalle Apollo 11 -lennon jälkeen (Apollo 12, 14, 15, 16 ja 17).
Katsoa Kuu ja ALSEP
Alumiini
Alumiiniatomeja kuvattuna elektronimikroskoopilla. Alumiini on alkuaineiden jaksollisen järjestelmän kolmanteen jaksoon ja 13. ryhmään (eli kolmanteen pääryhmään) kuuluva metalli.
Katsoa Kuu ja Alumiini
Anortosiitti
Kuuperäistä anortosiittia Apollo 16:n laskeutumisalueelta Anortosiitti Suomesta, Ylämaalta (''Spectrolite'') Anortosiitti on leukokraattinen eli vaalea syväkivilaji, joka on koostumukseltaan lähes puhdasta plagioklaasimaasälpää (90–100 %) ja jonka kvartsipitoisuus on hyvin alhainen.
Katsoa Kuu ja Anortosiitti
Antiikin Kreikan uskonto
ΕΠΙΔΡΟΜΟΣ ΚΑΛΟΣ) varustetussa kyliksissä noin vuodelta 510–500 eaa. Antiikin kreikkalainen uskonto koostui useista toistensa kanssa rinnan eläneistä kulteista, uskomuksista ja toimituksista, joiden alkuperä ja historia vaihtelivat.
Katsoa Kuu ja Antiikin Kreikan uskonto
Apollo (avaruusohjelma)
Apollo-ohjelman logo. Apollo 8:n laukaisu. Apollo oli Yhdysvaltojen vuosina 1961–1972 toteutettu avaruusohjelma, jonka päätavoite oli tehdä miehitetty avaruuslento Kuuhun, laskeutua sinne ja palata takaisin ennen 1960-luvun loppua ja ennen Neuvostoliittoa.
Katsoa Kuu ja Apollo (avaruusohjelma)
Apollo 11
Apollo 11 oli ensimmäinen Kuun kamaralle laskeutunut miehitetty avaruuslento.
Katsoa Kuu ja Apollo 11
Apollo 8
Astronautit onnistuivat lopulta säätöjen jälkeen ottamaan kuvan Maasta. Frank Borman Apollo 8:n komentomoduulin sisällä Kuun kiertoradalla. Apollo 8 oli ensimmäinen miehitetty lento Kuun lähelle ja Saturn V -raketin ensimmäinen miehitetty laukaisu.
Katsoa Kuu ja Apollo 8
Artemis
Diana metsästämässä, roomalainen kopio Artemiin patsaasta, ensimmäinen tai toinen vuosisata. Artemis on kreikkalaisessa mytologiassa metsästyksen jumalatar ja Apollonin kaksoissisar, Zeuksen ja Leton tytär.
Katsoa Kuu ja Artemis
Artemis (avaruusohjelma)
Artemis on Nasan Kuuhun suuntaava avaruusohjelma, joka kuuluu vuoden 2017 Space Policy Directive-1 -direktiiviin.
Katsoa Kuu ja Artemis (avaruusohjelma)
Arthur C. Clarke
Arthur Charles Clarke (16. joulukuuta 1917 Minehead, Somerset – 19. maaliskuuta 2008 Colombo, Sri Lanka) oli brittiläissyntyinen kirjailija, keksijä ja tieteen yleistajuistaja.
Katsoa Kuu ja Arthur C. Clarke
Asteekit
Asteekin urakehitys rahvaasta vankeja ottavaksi soturiksi ja sen ansiosta ylhäiseksi. Codex Mendozasta. Asteekit (aiemmin myös atsteekit ja azteekit) olivat Meksikon ylätasangoilla elänyt intiaanikansa.
Katsoa Kuu ja Asteekit
Asteroidi
kuu Dactyl Asteroidin 2004 FH maapallon ohilento. Kuvassa vilahtaa myös satelliitti Asteroidi (muinaiskreikan sanoista aster ’tähti’ ja -eides ’muotoinen’) on varsinaista planeettaa pienempi ja meteoroidia suurempi kivinen kappale, joka kiertää Aurinkoa.
Katsoa Kuu ja Asteroidi
Astrologia
Keskiaikaisen rukouskirjan ja kalenterin ''Les Très Riches Heures du Duc de Berryn'' sivulla näkyvät eläinradan horoskooppimerkit kuvan reunoilla. Astrologia (tähti ja λόγος, logos, oppi) eli tähdistäennustaminen on oppi, jonka mukaan taivaankappaleiden suhteellisista asemista ja välisistä kulmista voidaan päätellä Maan tapahtumien yksityiskohtia kuten ihmissuhteita ja ihmisten kohtaloita sekä tulkita luonteita.
Katsoa Kuu ja Astrologia
Astronautti
Astronautti Bruce McCandless II avaruuskävelyllä, Challenger-lennolla STS-41-B Astronautti on yhdysvaltalaisen määritelmän mukaan ihminen, joka on käynyt yli 50 mailin (n. 80 km) korkeudessa.
Katsoa Kuu ja Astronautti
Auringonpimennys
Aurinko, Maa, Kuu sekä Kuun täysvarjo ja puolivarjo auringonpimennyksen aikana. Täysvarjon kohdalla näkyy täydellinen auringonpimennys, puolivarjon kohdalla osittainen. Auringonpimennys on luonnonilmiö, joka syntyy Kuun liikkuessa Maan ja Auringon väliin siten, että kaikki kolme ovat samalla suoralla.
Katsoa Kuu ja Auringonpimennys
Aurinko
Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.
Katsoa Kuu ja Aurinko
Aurinkokunta
Aurinko, sitä radoillaan kiertävät planeetat, asteroidivyöhyke sekä komeetta pyrstöineen. Kuvan mittasuhteet eivät ole todenmukaiset, vaan planeetat ovat todellisuudessa hyvin paljon kauempana toisistaan ja Auringosta. Aurinkokunta on Auringon ja kaikkien Aurinkoa kiertävien kappaleiden, kuten planeettojen, kuiden, kääpiöplaneettojen, asteroidien, meteoroidien, komeettojen ja transneptunisten kohteiden muodostama järjestelmä.
Katsoa Kuu ja Aurinkokunta
Aurinkotuuli
Aurinkotuulella tarkoitetaan Auringon koronasta lähtöisin olevaa hiukkasvirtaa, joka pakenee Auringosta poispäin.
Katsoa Kuu ja Aurinkotuuli
Avaruusalus
Avaruusalusten kohtaaminen Maan kiertoradalla. Kuvassa Gemini 6A -kapseli kuvattuna Gemini 7:stä. Avaruusalus on avaruuslennolla käytettävä kulkuväline ja itsenäisesti avaruudessa toimiva järjestelmä.
Katsoa Kuu ja Avaruusalus
Avaruuskilpa
Sputnik 1. Avaruuskilpa oli Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton kilpailu avaruuden valloittamisesta.
Katsoa Kuu ja Avaruuskilpa
Avaruusluotain
Avaruusluotaimet Voyager 1 ja Voyager 2 ovat matkalla ulos Aurinkokunnasta. Avaruusluotain on mikä tahansa Maasta Maan kiertorataa edemmäs avaruuteen laukaistu miehittämätön avaruusalus, jonka on tarkoitus suorittaa mittauksia.
Katsoa Kuu ja Avaruusluotain
Babylonia
Hammurabin lakipatsaan yläosa. Babylonia oli valtakunta Mesopotamiassa, nykyisen Irakin valtion eteläosassa.
Katsoa Kuu ja Babylonia
Basaltti
Basalttia. Basalttiin syntynyt luola Reynisfjarassa, Islannissa. Basaltti on tumma, hienorakeinen ja usein huokoinen vulkaaninen kivilaji, yleensä laava.
Katsoa Kuu ja Basaltti
Blue Origin
Blue Origin on yhdysvaltalainen avaruuslaitevalmistaja ja -operaattori.
Katsoa Kuu ja Blue Origin
Breksia
Breksiaa Breksia (sora) on seoskivilaji, joka on muodostunut iskosaineen yhteenliittämistä teräväsärmäisistä mineraalin tai kivilajin murtokappaleista.
Katsoa Kuu ja Breksia
Buzz Aldrin
Edwin Eugene ”Buzz” Aldrin, Jr. (s. 20. tammikuuta 1930 Glen Ridge, New Jersey) on yhdysvaltalainen astronautti, Yhdysvaltain ilmavoimien eversti ja toisena Kuuhun astunut ihminen.
Katsoa Kuu ja Buzz Aldrin
Celsiusaste
Lämpömittari celsius- ja fahrenheitasteikoilla. Celsiusaste (yksikön tunnus °C, yksikön nimen kirjoitusasu ”celsiusaste”, yleiskielessä ”aste”) on SI-järjestelmän mukainen lämpötilan johdannaisyksikkö.
Katsoa Kuu ja Celsiusaste
Chandra
pienoiskuva Chandra (Sanskrit: चन्द्र) on kuujumala ja yksi yhdeksästä planeetasta (Navagraha) hindulaisuudessa.
Katsoa Kuu ja Chandra
Chandrayaan-1
Chandrayaan-1 (sanskriitista chandra 'Kuu', yaan 'alus') oli Intian ensimmäinen kuuluotain.
Katsoa Kuu ja Chandrayaan-1
Chang’e 2
Piirros luotaimesta Chang'e 2 (嫦娥二号|t.
Katsoa Kuu ja Chang’e 2
Chang’e 3
Chang'e 3 on Kiinan kansantasavallan kolmas kuuluotain ja ensimmäinen kuulaskeutuja ja kuukulkija.
Katsoa Kuu ja Chang’e 3
Chang’e-1
Chang'e-1-luotain Chang'e-1 (CH-1) on Kiinan ensimmäinen kuuluotain.
Katsoa Kuu ja Chang’e-1
Clementine (kuuluotain)
Clementine-kuuluotaimen viimeisiä tarkastuksia. Clementinen kuva Kuusta, etelänapa kuvan keskiössä. Clementine oli Yhdysvaltain 25. tammikuuta 1994 Kuuta kiertämään lähettämä avaruusluotain.
Katsoa Kuu ja Clementine (kuuluotain)
Coyolxauhqui
pienoiskuva Coyolxauhqui oli Coatlicuen ja Mixcoatlin tytär.
Katsoa Kuu ja Coyolxauhqui
Cyrano de Bergerac
Cyrano de Bergerac Savinien de Cyrano de Bergerac (6. maaliskuuta 1619 Pariisi – 28. heinäkuuta 1655 Sannois) oli ranskalainen kirjailija, jonka elämä ja kirjallisuus toimivat innoituksena Edmond Rostandin näytelmälle Cyrano de Bergerac (Cyrano de Bergerac: Comedie héroïque en cinq actes).
Katsoa Kuu ja Cyrano de Bergerac
Dante Alighieri
Dante Alighieri (monesti vain Dante; noin 21. toukokuuta 1265 Firenze – 13. tai 14. syyskuuta 1321 Ravenna) oli italialainen kirjallisuushistorian maineikkaimpiin lukeutuvan Jumalainen näytelmä -runoelman kirjoittanut prosaisti ja runoilija.
Katsoa Kuu ja Dante Alighieri
Deklinaatio (tähtitiede)
Deklinaatio ja rektaskensio muodostavat tähtitieteessä käytetyn ekvatoriaalisen koordinaattijärjestelmän koordinaatit.
Katsoa Kuu ja Deklinaatio (tähtitiede)
Donald Trump
Donald John Trump (s. 14. kesäkuuta 1946 Queens, New York City, New York, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen poliitikko, liikemies ja televisioesiintyjä.
Katsoa Kuu ja Donald Trump
Ellipsi
Ellipsi Ellipsi (suomalaisittain yleensä soikio tai joskus myös ovaali) on suljettu toisen asteen käyrä.
Katsoa Kuu ja Ellipsi
Ensimmäinen kuukävely
Neil Armstrong ottamassa ”suurta harppausta ihmiskunnalle” 21. heinäkuuta 1969 kello 02.56,15 UTC. Neil Armstrong ja kuumoduuli maan kiertolaisen pinnalla. Ensimmäinen kuukävely oli historiallinen tapahtuma, jolloin ihminen ensi kerran astui vieraan taivaankappaleen pinnalle.
Katsoa Kuu ja Ensimmäinen kuukävely
Esihistoria
Etelä-Englannissa sijaitseva Stonehenge on maailman tunnetuimpia esihistoriallisia rakennelmia. Esihistoria tarkoittaa ihmisen menneisyyden ajanjaksoa ennen kirjoitustaidon käyttöönottoa.
Katsoa Kuu ja Esihistoria
Euroopan avaruusjärjestö
Euroopan avaruusjärjestö (ESA;, ASE) on kansainvälinen avaruusjärjestö, joka on perustettu vuonna 1975.
Katsoa Kuu ja Euroopan avaruusjärjestö
Galileo Galilei
Galileo Galilei (15. helmikuuta 1564 Pisa, Firenzen herttuakunta – 8. tammikuuta 1642 Arcetri, Toscanan suurherttuakunta) oli italialainen tähtitieteilijä, filosofi ja fyysikko.
Katsoa Kuu ja Galileo Galilei
Geologia
Maa Apollo 17:n astronauttien kuvaamana. Geologia (kreikan sanoista γη- (ge-, ’maa’) ja λογος (logos, ’tiede’)) on tieteenala, joka tutkii Maata ja sen historiaa, rakennetta, koostumusta sekä sen muotoutumiseen vaikuttavia tapahtumia.
Katsoa Kuu ja Geologia
Giovanni Riccioli
Giovanni Battista Riccioli (17. huhtikuuta 1598 Ferrara, Italia – 25. kesäkuuta 1671 Bologna, Italia) oli italialainen jesuiitta ja tähtitieteilijä.
Katsoa Kuu ja Giovanni Riccioli
Golfpallo
Golfpallo reiän vieressä. Golfpallo on golfissa käytettävä pallo.
Katsoa Kuu ja Golfpallo
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Katsoa Kuu ja Happi
Hiten
Hiten Hiten on ISASksen rakentama avaruusluotain.
Katsoa Kuu ja Hiten
Ilmakehä
Ilmakehän kerrokset (ei mittakaavassa). Ilmakehä on Maata ympäröivä, yhden määritelmän mukaan sadan kilometrin paksuinen kaasukehä, joka koostuu ilmasta.
Katsoa Kuu ja Ilmakehä
Iskeytymisluotain
Iskeytymisluotain on avaruusluotain, joka osuu jarruttamatta taivaankappaleen pintaan.
Katsoa Kuu ja Iskeytymisluotain
Johannes Hevelius
Johannes Hevelius, Jan Heweliusz (1611 – 1687) oli puolalainen tähtitieteilijä ja poliitikko.
Katsoa Kuu ja Johannes Hevelius
Johannes Kepler
Johannes Kepler (27. joulukuuta 1571 Weil der Stadt – 15. marraskuuta 1630 Regensburg) oli saksalainen tähtitieteilijä, joka laati planeettojen liikkeitä koskevia teorioita.
Katsoa Kuu ja Johannes Kepler
John F. Kennedy
John Fitzgerald Kennedy (tunnettiin myös lyhenteellä JFK ja lempinimellä Jack, 29. toukokuuta 1917 Brookline, Massachusetts, Yhdysvallat – 22. marraskuuta 1963 Dallas, Texas, Yhdysvallat) oli Yhdysvaltain 35. presidentti (1961–1963).
Katsoa Kuu ja John F. Kennedy
Jules Verne
Jules Gabriel Verne /ʒyl vɛʁn/ oli ranskalainen kirjailija, joka tunnetaan erityisesti tieteiskirjallisuuden edelläkävijänä.
Katsoa Kuu ja Jules Verne
Kaasukehä
Jupiterin kaasukehä. Kaasukehä eli atmosfääri on kiinteää planeettaa ympäröivä kaasuista ja hiukkasista koostuva kerros, jota planeetan gravitaatio pitää lähellä pintaa.
Katsoa Kuu ja Kaasukehä
Kaguya
SELENE SELENE (Selenelogical and Engineering Explorer), tunnettuna myös nimellä Kaguya, oli Japanin toinen kuuluotain, Hitenin jälkeen.
Katsoa Kuu ja Kaguya
Kalsium
Kalsium on maa-alkalimetalleihin kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Ca (.
Katsoa Kuu ja Kalsium
Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni
Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin logo. Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (lyh. IAU,, lyh. UAI) on vuonna 1919 perustettu tähtitieteen ammattilaisista koostuva järjestö, joka päättää muun muassa tähtitieteeseen liittyvistä standardeista ja nimistöasioista kansainvälisellä tasolla.
Katsoa Kuu ja Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni
Kaukoputki
Kaukoputki on optinen laite, jonka tarkoitus on tuottaa silmälle lähikuva kauempana olevasta kohteesta.
Katsoa Kuu ja Kaukoputki
Kelvin
Kelvin (yksikön tunnus K) on SI-järjestelmän mukainen lämpötilan mittayksikkö ja yksi SI-järjestelmän perusyksiköistä.
Katsoa Kuu ja Kelvin
Kiikari
Kiikari (arkikielessä joskus mon. kiikarit) on suurentava optinen laite, jossa on yhdistetty kaksi kaukoputkea rinnakkain, yksi kumpaakin silmää varten, jotta katseltavasta kohteesta saataisiin aikaan kolmiulotteinen syvyysvaikutelma.
Katsoa Kuu ja Kiikari
Kilometri
Paikalta, jossa tämä liikennemerkki sijaitsee, on 119 kilometriä Helsinkiin. Kilometri (lyhennettynä km) on pituusyksikkö metrijärjestelmässä.
Katsoa Kuu ja Kilometri
Komeetta
Hale-Boppin komeetta. Komeetta eli pyrstötähti on pienehkö aurinkokunnan kappale, joka muistuttaa asteroidia, mutta koostuu pääasiassa jäästä, ja jonka ympärillä on Auringon säteilyn irrottaman kaasun ja pölyn muodostama koma.
Katsoa Kuu ja Komeetta
Koordinoitu yleisaika
Koordinoitu yleisaika (UTC) on ensisijainen aikajärjestelmä, jolla maailman aika määrätään.
Katsoa Kuu ja Koordinoitu yleisaika
Kopernikus (Kuun kraatteri)
Kopernikus kuvattuna Apollo 12 -avaruusaluksesta. Kopernikus on halkaisijaltaan 96,07 kilometrin levyinen ja 3,8 kilometriä syvä kraatteri Kuussa tumman Oceanus Procellarumin laavatasangon alueella, koordinaateissa 9,7° N, 20,0° W. Kraatterissa on keskushuippu ja sitä ympäröi sädemäisten valkoisten viirujen alue.
Katsoa Kuu ja Kopernikus (Kuun kraatteri)
Kromi
Kromi on järjestysluvultaan 24.
Katsoa Kuu ja Kromi
Kulmaminuutti
Kulmaminuutti eli minuutti (tunnus ′, yläpuolinen indeksointipilkku) on asteen kuudeskymmenesosa.
Katsoa Kuu ja Kulmaminuutti
Kuu (täsmennyssivu)
Kuu voi tarkoittaa ainakin seuraavia.
Katsoa Kuu ja Kuu (täsmennyssivu)
Kuu (yleisnimi)
Yleisnimenä kuu on planeetan, kääpiöplaneetan tai pienkappaleen luonnollinen kiertolainen, eli satelliitti.
Katsoa Kuu ja Kuu (yleisnimi)
Kuu-ukko
Lähes täysi kuu Berliinin yllä Saksassa, noin 30 minuuttia Kuun nousun jälkeen Kuu-ukon kasvonpiirteet (silmät, nenä ja suu) niin kuin ne pohjoisella pallonpuoliskolla tavallisimmin hahmotetaan Kuun mallinnettu ulkonäkö 30 minuuttia Kuun nousun jälkeen samalta pituuspiiriltä pohjoiselta (vasemmalla) ja eteläiseltä (oikealla) pallonpuoliskolta katsottuna.
Katsoa Kuu ja Kuu-ukko
Kuuasema
Taiteilijan näkemys kuuasemasta, jossa on hallimaisia rakennelmia. Taustalla näkyy laskeutuneita kuualuksia. Kuuasema on ehdotus pysyvälle tukikohdalle Kuussa, jonne lennetään kuualuksin.
Katsoa Kuu ja Kuuasema
Kuuauto
Kuuajoneuvon tärkeimmät komponentit Lunar Rover ((LRV)) eli kuuauto on sähkökäyttöinen kuuhun suunniteltu ajoneuvo, jota käytettiin kolmella Apollo-lennolla; Apollo 15, Apollo 16 ja Apollo 17.
Katsoa Kuu ja Kuuauto
Kuuhulluus
Kuu Kuuhulluus on uskomuksissa fanaattinen tai innostunut tila tai jopa mielenhäiriö, jonka saa aikaan täysikuu.
Katsoa Kuu ja Kuuhulluus
Kuukalenteri
Kuukalenteri on Kuun vaiheisiin perustuva kalenteri.
Katsoa Kuu ja Kuukalenteri
Kuukartta
Topografinen kartta kuusta. NASAn tekemä kartta Maahan näkyvältä puolelta kuuta. Kuukartta on Maata kiertävästä Kuusta tehty kartta.
Katsoa Kuu ja Kuukartta
Kuukausi
Kuukausi (lyhenne kk) on ajanlaskun yksikkö, joka perustuu Kuun kiertoaikaan Maan ympäri.
Katsoa Kuu ja Kuukausi
Kuukautiskierto
Kuukautiskierto. Kuukautiskierto on jakso, jonka aikana hedelmällisessä iässä olevan naisen kuukautiset eli menstruaatio tulevat kerran.
Katsoa Kuu ja Kuukautiskierto
Kuukivi
Vaaleanpunainen kuukivi, joka tunnetaan myös persikkakuukivenä. Opaliitti, ihmisen lasista valmistama kristalli, joka muistuttaa erehdyttävästi kuukiveä. Kissansilmäilmiö (cat's eye effect) on nähtävissä mm. kuukivessä ja tiikerinsilmässä.
Katsoa Kuu ja Kuukivi
Kuukivi (Kuu)
Apollo 16 -lennolta tuotua vaaleaa anortosiittia. Apollo 15 -lennolta tuotua tummaa basalttia. Kuusta tullut meteoriitti ''Allan Hills 81005''. Kuukivi on Kuun kiveä.
Katsoa Kuu ja Kuukivi (Kuu)
Kuulento
Eugene Cernan ajaa kuuautoa Apollo 17 -lennolla. Kuulento on Maan kiertolaiseen Kuuhun suuntautuva miehitetty tai miehittämätön avaruuslento.
Katsoa Kuu ja Kuulento
Kuumoduuli
Apollo 11:n kuumoduuli. Kuumoduuli (eli LM, alun perin eli LEM) oli Apollo-ohjelmassa yhdessä Apollo-avaruusaluksen kanssa käytetty kaksiosainen avaruusalus.
Katsoa Kuu ja Kuumoduuli
Kuun etupuoli
Kuun etupuoli tai lähipuoli on se puoli Kuusta, joka näkyy Maahan.
Katsoa Kuu ja Kuun etupuoli
Kuun lyhytkestoiset ilmiöt
Clavius katsottuna huonolla seeingillä, eli silloin kun ilma väreilee. Ajoittain välähtelevät esille pienten kraatterien reunavallit. Kuun lyhytkestoiset ilmiöt (lunar transient phenomenon; lyh. TLP, LTP) tarkoittaa väitettyjä Kuun pinnalla tapahtuvia lyhytaikaisia ja nopeasti ohimeneviä muutoksia, joiden aiheuttajaa ei tunneta.
Katsoa Kuu ja Kuun lyhytkestoiset ilmiöt
Kuun Maahan näkymätön puoli
Kuun Maahan näkymätön puoli. Keskushuipullinen Daedaulus-kraatteri on miltei Kuun kääntöpuolen keskellä. Sen läpimitta on 93 km. Kraatterin koordinaatit ovat 5,9° S, 179,4° E. Kuun Maahan näkymätön puoli tai etäpuoli jää aina Maasta katsoen näkymättömiin, sillä Kuu kääntää aina saman puolen kohti Maata sen vuoksi, että vuorovesivoimat ovat lukinneet sen pyörimään kiertoaikansa tahdissa.
Katsoa Kuu ja Kuun Maahan näkymätön puoli
Kuun meri
Kuussa näkyviä tummia alueita sanotaan Kuun meriksi. Kuun meri on Kuun pinnalla oleva suuri tumma basalttitasanko.
Katsoa Kuu ja Kuun meri
Kuun synty
Kuu syntyi luultavasti Marsin kokoisen varhaisen planeetan törmättyä Maahan. Törmäysjäte jäi kiertämään Maata, ja siitä kasautui Kuu. Kuun synty tapahtui nykynäkemyksen mukaan luultavimmin siten, että Marsin kokoinen planeetta, Theia, törmäsi alku-Maahan, Törmäyksen tuloksena alku-Maan kiertoradalle lensi ainetta, josta syntyi aikaa myöten kasautumalla Kuu.
Katsoa Kuu ja Kuun synty
Kuun vaiheet
Kuun vaiheet ovat eri tapoja, joilla Kuu näyttäytyy Maahan.
Katsoa Kuu ja Kuun vaiheet
Kuun valloituksen aikajana
Tämä on aikajana Kuuhun laskeutuneista, iskeytyneistä ja ohilentäneistä luotaimista ja avaruusaluksista.
Katsoa Kuu ja Kuun valloituksen aikajana
Kuunpimennys
Kuunpimennys 9. marraskuuta 2003. Kuu näyttää pimennyksen aikana usein punaruskealta. Kuunpimennys on tilanne, jolloin Kuu siirtyy Maan varjoon eli Aurinko jää Kuusta katsottuna Maan taakse.
Katsoa Kuu ja Kuunpimennys
Laava
Kymmenisen metriä korkea laavavirta Havaijilla, Yhdysvalloissa. Laava on tulivuoresta maan pinnalle tai meren pohjalle purkautunutta sulaa kivimassaa eli magmaa, joka on peräisin Maan vaipasta tai vaippaan vajoavasta maankuoresta.
Katsoa Kuu ja Laava
Laivakronometri
Laivakronometri on erikoisvalmisteinen, hyvin tarkkakäyntinen kello, jota käytetään laivoissa astronomiseen navigointiin pituusasteen määrittämiseksi merellä.
Katsoa Kuu ja Laivakronometri
Laskeutumisluotain
NASAn Marsiin laskeutuneita luotaimia. Laskeutumisluotain eli laskeutuja on avaruusluotain, joka laskeutuu taivaankappaleelle, kuten kuuhun, planeetalle, komeetalle tai asteroidille.
Katsoa Kuu ja Laskeutumisluotain
Libraatio
Kuun libraatiota kuvaava tietokoneanimaatio. Tässä on näytetty myös kuun vaiheet. Kuvassa näkyvä ajanjakso on loka-marraskuusta 2007. Todellisuudessa libraatio ja Kuun vaiheet eivät tapahdu kuukaudesta toiseen samaan tahtiin siten kuin silmukkana pyörivässä animaatiossa näyttää.
Katsoa Kuu ja Libraatio
Lohikäärme
Kiinalainen lohikäärmeveistos taiwanilaisen temppelin katolla. Lohikäärme on liskomainen taruolento, joka tunnetaan tarustoista kautta maailman.
Katsoa Kuu ja Lohikäärme
Louis Daguerre
Louis-Jacques-Mandé Daguerre (18. marraskuuta 1787 Cormeilles-en-Parisis, Ranska – 10. heinäkuuta 1851 Bry-sur-Marne, Ranska) oli ranskalainen taiteilija ja keksijä, joka tunnetaan parhaiten kehittämästään valokuvausmenetelmästä, dagerrotypiasta.
Katsoa Kuu ja Louis Daguerre
Luettelo Kuun pinnanmuodoista
Kuun nimistö on pääosin perua muutaman sadan vuoden takaa, 1600-luvulla tummia alueita alettiin kutsua meriksi, ja meret nimettiin pääosin ilmaston termien ja mielialojen mukaan.
Katsoa Kuu ja Luettelo Kuun pinnanmuodoista
Luettelo Kuun vuorista ja vuoristoista
Luettelo Kuun vuorista ja vuoristoista.
Katsoa Kuu ja Luettelo Kuun vuorista ja vuoristoista
Luettelo Kuussa käyneistä ihmisistä
NASA aloitti vuonna 2005 uusien miehitettyjen kuulentojen suunnittelemisen.
Katsoa Kuu ja Luettelo Kuussa käyneistä ihmisistä
Luksi
Työtilojen valaistusta mittaava luksimittari Luksi (tunnus lx) on SI-järjestelmän mukainen yksikkö valaistusvoimakkuudelle.
Katsoa Kuu ja Luksi
Luna
Luna-ohjelma oli sarja avaruusluotaimia, jotka Neuvostoliitto lähetti Kuuhun vuosina 1959–1976.
Katsoa Kuu ja Luna
Luna 1
Luna 1 oli Neuvostoliiton tammikuussa 1959 lähettämä avaruusluotain, joka ensimmäisenä miehittämättömänä avaruuslaitteena ohitti Kuun läheltä.
Katsoa Kuu ja Luna 1
Luna 2
Luna 2 oli ensimmäinen ihmisen lähettämä avaruusluotain, joka iskeytyi Kuuhun.
Katsoa Kuu ja Luna 2
Luna 3
Luna 3 oli avaruusluotain, joka otti ensimmäiset valokuvat Kuun Maahan näkymättömästä puolesta.
Katsoa Kuu ja Luna 3
Luna 9
Luna 9 oli ensimmäinen Kuun pinnalle pehmeästi laskeutunut avaruusluotain, jonka lähetti Neuvostoliitto.
Katsoa Kuu ja Luna 9
Lunar Orbiter
Lunar Orbiter 1 Lunar Orbiter -ohjelma oli viiden miehittämättömän avaruusluotaimen sarja.
Katsoa Kuu ja Lunar Orbiter
Lunar Prospector
Lunar Prospector oli yhdysvaltalainen Kuuta kiertänyt miehittämätön avaruusluotain, joka laukaistiin 7.
Katsoa Kuu ja Lunar Prospector
Lunar Reconnaissance Orbiter
LRO Kuun kiertoradalla. Taiteilijan näkemys. Lunar Reconnaissance Orbiter (LRO) on yhdysvaltalainen kuuluotain.
Katsoa Kuu ja Lunar Reconnaissance Orbiter
Maa
Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.
Katsoa Kuu ja Maa
Maan vaippa
Konvektiosolu 11 Litosfääri 12 Astenosfääri 13 Gutenberg-pinta 14 Moho-pintaMaan vaippa on maapallon sisäinen kerros kuoren ja ytimen välissä.
Katsoa Kuu ja Maan vaippa
Maasälpä
Maasälvät ovat joukko hyvin yleisiä hohkasilikaattimineraaleja maankuoressa.
Katsoa Kuu ja Maasälpä
Magneettikenttä
Rautasirut ovat kääntyneenä magneettikenttäviivojen mukaisesti. Magneettikenttä on voimaan liittyvä ilmiö, joka aiheutuu sähkövirrasta tai sähkökentän muutoksista.
Katsoa Kuu ja Magneettikenttä
Magnesium
Magnesium on alkuaine, jonka järjestysluku on 12, kemiallinen merkki Mg ja CAS-numero 7439-95-4.
Katsoa Kuu ja Magnesium
Mangaani
Mangaani on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Mn, järjestysluku 25 ja CAS-numero 7439-96-5.
Katsoa Kuu ja Mangaani
Mars
Mars (symboli: ♂) on Maan naapuriplaneetta ja aurinkokunnan neljäs planeetta Auringosta laskettuna.
Katsoa Kuu ja Mars
Matka kuuhun (vuoden 1902 elokuva)
Matka kuuhun (Le Voyage dans la lune) on Georges Mélièsin ohjaama, tuottama ja käsikirjoittama ranskalainen lyhyt mustavalkoinen mykkä tieteiselokuva vuodelta 1902.
Katsoa Kuu ja Matka kuuhun (vuoden 1902 elokuva)
Meteoriitti
Meteoriitti Meteoriitti on Maan tai muun taivaankappaleen pinnalle avaruudesta pudonnut "kivi" eli asteroidi, asteroidin osa, komeetta tai suuri meteoroidi.
Katsoa Kuu ja Meteoriitti
Michael van Langren
Kuusta Michael Florent van Langren (kast. 27. huhtikuuta 1598 Amsterdam – toukokuu 1675 Bryssel) oli tähtitieteilijä ja kartanpiirtäjä.
Katsoa Kuu ja Michael van Langren
Mineraali
Mineraali eli kivennäinen on luonnossa kiinteässä muodossa esiintyvä alkuaine tai epäorgaaninen yhdiste, jolla on tietty koostumus ja tavallisesti säännöllinen kiderakenne.
Katsoa Kuu ja Mineraali
Mons Huygens
Mons Huygens Mons Huygens on Kuun korkein vuori (muttei sen korkein kohta).
Katsoa Kuu ja Mons Huygens
Montes Apenninus
Montes Apenninus Montes Apenninus on karu vuorijono Kuun Maahan näkyvän puoliskon pohjoisosissa.
Katsoa Kuu ja Montes Apenninus
Muinainen Egypti
Muinainen Egypti tärkeimpine kaupunkeineen ja viljelykelpoisine alueineen Niilin varrella. Muinainen Egypti eli faaraoiden Egypti oli Koillis-Afrikassa, pääasiassa nykyisten Egyptin ja Sudanin alueella suunnilleen vuosina 3150–30 eaa.
Katsoa Kuu ja Muinainen Egypti
Mytologia
Mytologia eli jumalaistarusto on kansan tai heimon myyttien järjestelmä, yhteinen tarusto ja uskomusten kokonaisuus.
Katsoa Kuu ja Mytologia
Nasa
Nasan "matologo" oli käytössä 1975–1992. National Aeronautics and Space Administration (lyhenne Nasa tai NASA) on Yhdysvaltain liittohallituksen alainen ilmailu- ja avaruushallintovirasto.
Katsoa Kuu ja Nasa
Neil Armstrong
Neil Alden Armstrong (5. elokuuta 1930 Wapakoneta, Ohio – 25. elokuuta 2012 Columbus, Ohio) oli yhdysvaltalainen astronautti ja ensimmäinen Kuun pinnalla kävellyt ihminen.
Katsoa Kuu ja Neil Armstrong
Neuvostoliiton kuuohjelma
Neuvostoliiton suunnittelema kuunkiertorata-alus LOK, joka ei lentänyt koskaan kuun kiertoradalle asti. Neuvostoliiton kuuohjelma oli neuvostoliittolaisten yritys lähettää miehitetty lento Kuuhun.
Katsoa Kuu ja Neuvostoliiton kuuohjelma
Oksennuspussi
Ethiopian Airlinesin oksennuspussi. Oksennuspussi on yleensä voimapaperista tai muovista valmistettu pussi, joita on usein saatavilla paikoissa ja tilanteissa, joissa oksentamiseen johtava pahoinvointi on yleistä.
Katsoa Kuu ja Oksennuspussi
Painovoima
Matalalla kiertoradalla Maata kiertävään satelliittiin vaikuttaa alaspäin suuntautuvan painovoiman lisäksi muiden muassa ilmakehän ilmanvastus, joka hidastaa sen nopeutta. Tämän vuoksi satelliitin rataa on korjattava säännöllisin väliajoin, ettei se putoaisi Maata kohti.
Katsoa Kuu ja Painovoima
Pascal (yksikkö)
Pascal (tunnus Pa) on paine, jonka yhden newtonin voima aiheuttaa kohdistuessaan neliömetrin pinta-alalle.
Katsoa Kuu ja Pascal (yksikkö)
Pii (alkuaine)
Yksikiteinen (koko palkki on yhtä ja samaa kidettä) piipalkki ja pienempiä paloja piikiteistä. Pii on puolimetalli, joka on maankuoren toiseksi yleisin alkuaine.
Katsoa Kuu ja Pii (alkuaine)
Pioneer 4
Pioneer 4 Pioneer 4 oli yhdysvaltalainen stabilisoitu miehittämätön avaruusalus, joka laukaistiin osana Pioneer-ohjelmaa joka meni Kuun ohi ja aurinkokeskiseen kiertorataan, tekevän siitä ensimmäisen Yhdysvaltojen luotaimen joka karkasi Maapallon painovoimasta.
Katsoa Kuu ja Pioneer 4
Plagioklaasi
Plagioklaasi on maasälpälaji ja yleisimpiä Suomen kivimineraaleista.
Katsoa Kuu ja Plagioklaasi
Protoplaneetta
Protoplaneetta on syntyvä planeetta, joka on tavallista planeettaa pienempi.
Katsoa Kuu ja Protoplaneetta
Psyyke
Psyykellä (psykhē) eli sielulla tarkoitetaan usein eri yhteyksissä eri asioita.
Katsoa Kuu ja Psyyke
Pyörähdysaika
Asteroidi 4 Vestan pyörähdysaika on 5,342 tuntia.Pyörähdysaika on aika, joka kuluu kappaleen pyörähtämiseen kerran pyörimisakselinsa ympäri (360°).
Katsoa Kuu ja Pyörähdysaika
Ranger-ohjelma
Ranger 7. Ranger-luotaimet olivat Nasan vuosina 1961–1965 Kuuta kohden lähettämiä iskeytymisluotaimia, joista vain kolme viimeistä onnistuivat halutulla tavalla.
Katsoa Kuu ja Ranger-ohjelma
Rauta
Rauta on siirtymämetallien ryhmään kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Fe.
Katsoa Kuu ja Rauta
Rupikonna
Rupikonna (Bufo bufo), arkikielessä joskus rupisammakko, on konnalaji, jota tavataan lähes koko Euroopassa, Irlantia, Pohjois-Skandinaviaa ja joitakin Välimeren saaria lukuun ottamatta.
Katsoa Kuu ja Rupikonna
Satelliitti
kaukokartoitussatelliitteja Satelliitti eli tekokuu on taivaankappaletta kiertämään saatettu teknisiä tutkimuksia tai muunlaisia tehtäviä suorittava laitteisto.
Katsoa Kuu ja Satelliitti
Selene
Roomalainen patsas Kuun jumalattaresta Lunasta, joka vastasi kreikkalaista Seleneä. Musei Capitolini, Rooma. Selene oli kreikkalaisessa mytologiassa kuun jumalatar, titaani Hyperionin ja tämän sisaren Theian tytär.
Katsoa Kuu ja Selene
Selenografia
Johannes Heveliuksen Kuun kartta kirjasta ''Selenographia, sive Lunae descriptio'' (1647), ensimmäinen kartta, jossa on libraation vaiheet Selenografia on Kuun pinnan ja sen fyysisten ominaisuuksien tutkimista.
Katsoa Kuu ja Selenografia
Silikaattimineraali
Silikaattimineraalit eli silikaatit (ja joihin kuuluu yli 300 eri mineraalia. Kemiallisesti ne koostuvat silikaateista, jotka ovat piin ja hapen muodostamia yhdisteitä (esimerkiksi SiO2 tai SiO4) ja sisältävät yleensä myös yhtä tai useampaa metallia sekä joskus lisäksi vetyä.
Katsoa Kuu ja Silikaattimineraali
Sin (jumala)
Sin (akkadialainen nimi: Sîn, Suen, sumeri: Nanna, valaisija) oli sumerilaisessa ja mesopotamialaisessa mytologiassa esiintynyt kuun jumala.
Katsoa Kuu ja Sin (jumala)
Sironta
Lasersäteilyn diffraktiokuvio kahdesta (yllä) ja viidestä (alla) raosta. Viinilasi videoprojektorin valokeilassa saa valon siroamaan. Sironta on fysikaalinen prosessi, missä säteily, esimerkiksi valo tai liikkuva hiukkanen, muuttaa suuntaansa kohdatessaan esteen tai tiheyden muutoksen aineessa, jossa se kulkee.
Katsoa Kuu ja Sironta
SMART-1
SMART-1 oli Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ensimmäinen kuuluotain.
Katsoa Kuu ja SMART-1
Soma (jumala)
pienoiskuva Soma (Sanskrit: सोम) on hindulaisuudessa Kuun ja lääkkeen jumala.
Katsoa Kuu ja Soma (jumala)
SpaceX
Orbcomm OG2 M1 -lennolle heinäkuussa 2014. SpaceX (eli Space Exploration Technologies Corporation) on yhdysvaltalainen yksityinen avaruusalan yritys.
Katsoa Kuu ja SpaceX
Sputnik 1
Sputnik 1 (Matkatoveri-1) oli ensimmäinen Maata kiertävä keinotekoinen satelliitti eli tekokuu.
Katsoa Kuu ja Sputnik 1
Superkuu
Superkuu Münsterin yllä, Saksassa 19. maaliskuuta 2011. Superkuu verrattuna tilanteeseen, jolloin se on keskimääräisen etäisyyden päässä Maasta. Superkuu tarkoittaa tilannetta, jossa Kuu on ratansa Maata lähimmässä pisteessä juuri täydenkuun aikaan, mikä saa sen näyttämään Maasta katsottuna mahdollisimman suurelta.
Katsoa Kuu ja Superkuu
Surveyor-ohjelma
Surveyor-luotain Surveyor-luotaimet olivat Nasan 30.5.
Katsoa Kuu ja Surveyor-ohjelma
Taulukko Kuun vaiheista
Taulukko Kuun vaiheista vuosina 2005–2020.
Katsoa Kuu ja Taulukko Kuun vaiheista
Tähtitieteelliset symbolit
Sivu vuoden 1833 Nautical Almanacista, jossa on käytetty kuun vaiheiden, planeettojen ja Eläinradan tähdistöjen symboleja. Tähtitieteelliset symbolit ovat symbolikuvioita, joita käytetään tarkoittamaan taivaankappaleita, teoreettisia rakenteita ja tähtitieteellisiä ilmiöitä.
Katsoa Kuu ja Tähtitieteelliset symbolit
Täysikuu
Täysikuu. Kuusta näkyy Maahan aina sama puoli. Kuu lähimmässä ja kauimmassa kohdassa radallaan. Täysikuu nousee vanhan majakan ylle Ystadin satamassa 11.2.2017. Täysikuu on Kuun vaihe, jolloin Maahan näkyvä eli "maahan katsova" Kuun pinta on täysin Auringon valaisema.
Katsoa Kuu ja Täysikuu
Törmäyskraatteri
Apollo 11:n kuvaamana. Törmäyskraatteri eli meteoriittikraatteri, tavallisesti lyhyemmin kraatteri (kreikan sanasta krātēr ’krateeri’ eli viinin sekoitusmalja), on räjähdyksen synnyttämä kuoppa.
Katsoa Kuu ja Törmäyskraatteri
Terminaattori (tähtitiede)
Päivänvalonraja piirrettynä maan kartalle Maan nouseva varjo nähtynä illalla lentokoneesta. Voimakkaimmin ilmiö näkyy vastakkaisella puolella auringonlaskuun (tai vaihtoehtoisesti auringonnousuun) nähden. Terminaattori on tähtitieteessä valon ja varjon raja kuiden tai planeettojen pinnalla.
Katsoa Kuu ja Terminaattori (tähtitiede)
Theia (planeetta)
Taiteilijan näkemys vastaavanlaisesta törmäyksestä. Theia on oletettu protoplaneetta, jonka arvellaan törmänneen Maahan noin 4,5 miljardia vuotta sitten ja synnyttäneen Kuun.
Katsoa Kuu ja Theia (planeetta)
Thot
Thoth kuvattuna paviaanina British Museumissa olevassa patsaassa. Thot (egyptiksi ḏḥwty) oli muinaisessa Egyptissä palvottu kuun, magian, viisauden ja kirjoitustaidon jumala.
Katsoa Kuu ja Thot
Tieteiselokuva
Metropolis (1927). Tieteiselokuva on elokuvan lajityyppi, joka perustuu tieteistarinoihin eli science fictioniin.
Katsoa Kuu ja Tieteiselokuva
Titaani
Titaani on metallinen alkuaine.
Katsoa Kuu ja Titaani
Tycho (kraatteri)
Täysikuu tuo esille Tycho-kraatterin ja säteet Kuun alareunassa. Tycho-kraatteri lähikuvassa. Keskushuippu ja porrasmainen reunavallin sisärinne näkyvät selvästi. Tycho eli Tyko on Maahan jo peruskiikarilla näkyvä 85,29 km läpimittainen, 4,6 km syvä asteroiditörmäyksen synnyttämä kraatteri Kuussa.
Katsoa Kuu ja Tycho (kraatteri)
Voiman momentti
Momentti saadaan kaavasta \vec\tau.
Katsoa Kuu ja Voiman momentti
Vuorovesi
Fundynlahdella Kanadassa. Vuorovesi tarkoittaa Kuun ja Auringon painovoiman sekä Maan pyörimisliikkeen aiheuttamaa merenpinnan laskua ja nousua.
Katsoa Kuu ja Vuorovesi
Vuorovesilukkiutuminen
Maan Kuu kääntää aina saman puolen kohti maata vain hieman huojuen. Vuorovesilukkiutuminen (engl. tidal locking) on ilmiö, jossa taivaankappaleen kiertoaika keskuskappaleen ympäri ja pyörähdysaika oman akselinsa ympäri ovat vuorovesivoimien vaikutuksesta tahdistuneet keskenään.
Katsoa Kuu ja Vuorovesilukkiutuminen
William Shakespeare
William Shakespeare (engl.; kastettu 26. huhtikuuta 1564 Stratford-upon-Avon, Warwickshire – 3. toukokuuta (J: 23. huhtikuuta) 1616 Stratford-upon-Avon, Warwickshire) oli englantilainen näytelmäkirjailija ja runoilija.
Katsoa Kuu ja William Shakespeare
Xochipili
Xochipili-patsas Xochipili tai Xochipilli oli taiteen, pelien, kauneuden, tanssin, kukkien ja laulun jumala asteekkien mytologiassa.
Katsoa Kuu ja Xochipili
Yhdysvaltain lippu
Yhdysvaltain lippu Yhdysvaltain lippu (epävirallisesti ”Tähtilippu”) on Yhdysvaltain kansallislippu.
Katsoa Kuu ja Yhdysvaltain lippu
Yleinen suhteellisuusteoria
Yleinen suhteellisuusteoria on modernin fysiikan painovoimaa kuvaava teoria, jonka kehitti teoreettinen fyysikko Albert Einstein vuosina 1907–1915, ja se on erityisen eli suppean suhteellisuusteorian laajennus.
Katsoa Kuu ja Yleinen suhteellisuusteoria
Zond 5
Zond 5 oli miehittämätön avaruusalus.
Katsoa Kuu ja Zond 5
Zond-ohjelma
Zond-ohjelma (luotain) oli sarja ainakin kahden tyyppisiä neuvostoliittolaisia planeetta- ja kuuluotaimia.
Katsoa Kuu ja Zond-ohjelma
1969
Vuosi 1969 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.
Katsoa Kuu ja 1969
20. heinäkuuta
20.
Katsoa Kuu ja 20. heinäkuuta
2001: Avaruusseikkailu (elokuva)
2001: Avaruusseikkailu on vuonna 1968 ensi-iltansa saanut Stanley Kubrickin ohjaama eeppinen tieteiselokuva, jonka hän käsikirjoitti yhdessä Arthur C. Clarken kanssa.
Katsoa Kuu ja 2001: Avaruusseikkailu (elokuva)
Katso myös
Kuut
Tunnetaan myös nimellä Kuun massa, Maan kuu.