Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Kreikkalaiset ja Muinaiskreikka
Kreikkalaiset ja Muinaiskreikka on 37 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Anatolia, Antiikin Ateena, Antiikin Boiotia, Antiikin Kreikka, Antiikin Thessalia, Arkadokyproslainen murre, Bysantin kreikka, Bysantin valtakunta, Doorilainen murre, Hellenismi, Homeros, Indoeurooppalainen kantakieli, Indoeurooppalaiset kielet, Joonialainen murre, Kiinan kieli, Koinee, Konstantinopoli, Kreikan kieli, Kreikan klassinen kausi, Kreikka, Kreikkalainen kirjaimisto, Latina, Lesbos, Lineaari-B-kirjoitus, Lingua franca, Muinainen makedonia, Mykeneläinen kreikka, Mykeneläinen kulttuuri, Nykykreikka, Osmanien valtakunta, ..., Polis, Raamattu, Renessanssi, Roomalainen Kreikka, Rooman valtakunta, Uusi testamentti, Välimeri. Laajenna indeksi (7 lisää) »
Anatolia
Anatolia on niemimaa, joka käsittää suurimman osan nykyisen Turkin Aasiaan kuuluvaa osaa.
Anatolia ja Kreikkalaiset · Anatolia ja Muinaiskreikka ·
Antiikin Ateena
Ateena oli antiikin aikana merkittävä kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Attikan maakunnassa Kreikassa.
Antiikin Ateena ja Kreikkalaiset · Antiikin Ateena ja Muinaiskreikka ·
Antiikin Boiotia
Boiotia ja muut keskisen Kreikan antiikin aikaiset alueet kartalla. Boiotia oli antiikin Kreikan maakunta, joka sijaitsi Keski-Kreikassa ja käsitti pääosin saman alueen kuin nykyinen Boiotian alueyksikkö.
Antiikin Boiotia ja Kreikkalaiset · Antiikin Boiotia ja Muinaiskreikka ·
Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.
Antiikin Kreikka ja Kreikkalaiset · Antiikin Kreikka ja Muinaiskreikka ·
Antiikin Thessalia
Thessalia ja sen pääalueet sekä muut keskisen Kreikan antiikin aikaiset alueet kartalla. Thessalia (myös Thettalia, ja Thettalos) oli antiikin Kreikan maakunta.
Antiikin Thessalia ja Kreikkalaiset · Antiikin Thessalia ja Muinaiskreikka ·
Arkadokyproslainen murre
Egeanmeren alueella. Arkadokyproslaisten murteiden alueet merkitty vihreällä. Arkadokyproslainen murre oli yksi muinaiskreikan päämurteista tai oikeammin murreryhmistä.
Arkadokyproslainen murre ja Kreikkalaiset · Arkadokyproslainen murre ja Muinaiskreikka ·
Bysantin kreikka
Bysantin kreikka on kreikan kielen keskiaikainen kehitysvaihe, joka sijoittuu muinaiskreikan ja nykykreikan väliin ja kattaa noin vuodet 330–1453.
Bysantin kreikka ja Kreikkalaiset · Bysantin kreikka ja Muinaiskreikka ·
Bysantin valtakunta
Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.
Bysantin valtakunta ja Kreikkalaiset · Bysantin valtakunta ja Muinaiskreikka ·
Doorilainen murre
Egeanmeren alueella. Varsinaisten doorilaisten murteiden alueet merkitty vaaleanruskealla, luoteiskreikkalaisten murteiden alueet muilla ruskean sävyillä. Sisiliassa. Varsinaisten doorilaisten murteiden alueet merkitty vaaleanruskealla, luoteiskreikkalaisten murteiden alueet muilla ruskean sävyillä. Doorilainen murre oli yksi muinaiskreikan päämurteista tai oikeammin murreryhmistä.
Doorilainen murre ja Kreikkalaiset · Doorilainen murre ja Muinaiskreikka ·
Hellenismi
Hellenismi tarkoittaa Aleksanteri Suuren valtakunnan raunioille syntynyttä, useiden eri etnisten ryhmien yhteistä kreikankielistä kulttuuripiiriä.
Hellenismi ja Kreikkalaiset · Hellenismi ja Muinaiskreikka ·
Homeros
Homeros oli mahdollisesti myyttinen runoilija antiikin Kreikan muinaisajalla, todennäköisesti 700-luvulla eaa.
Homeros ja Kreikkalaiset · Homeros ja Muinaiskreikka ·
Indoeurooppalainen kantakieli
Indoeurooppalainen kantakieli eli kantaindoeurooppa on oletettu eli hypoteettinen kantakieli, josta indoeurooppalaiset kielet ovat aikaa myöten eriytyneet.
Indoeurooppalainen kantakieli ja Kreikkalaiset · Indoeurooppalainen kantakieli ja Muinaiskreikka ·
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.
Indoeurooppalaiset kielet ja Kreikkalaiset · Indoeurooppalaiset kielet ja Muinaiskreikka ·
Joonialainen murre
Egeanmeren alueella. Joonialaisten murteiden alueet merkitty violetilla. Sisiliassa. Joonialaisten murteiden alueet merkitty violetilla. Joonialainen murre oli yksi muinaiskreikan päämurteista tai oikeammin murreryhmistä.
Joonialainen murre ja Kreikkalaiset · Joonialainen murre ja Muinaiskreikka ·
Kiinan kieli
Puhutun kiinan muotoja Kiinassa. Kiinan kieli (汉语, perinteisin merkein 漢語 (hànyǔ, eli Han-kansan kieli) tai 中文 (zhōngwén, millä viitataan pääasiassa kirjoitettuun kieleen, joka on kaikille kiinan kielille yhteinen) tai taiwanilaisen nimityksen mukaan 国语, perinteisin merkein 國語 (guóyǔ, eli valtion kieli)) on joukko läheistä sukua olevia, mutta yleensä ei keskenään ymmärrettäviä kieliä, jotka yhdessä muodostavat sinotiibetiläisten kielten siniittisten kielten haaran.
Kiinan kieli ja Kreikkalaiset · Kiinan kieli ja Muinaiskreikka ·
Koinee
Koinee-kreikka (”yleismurre”) oli hellenistisellä kaudella kehittynyt kreikan kielen muoto tai sekamurre, joka edustaa muinaiskreikan kehityksen myöhempää vaihetta.
Koinee ja Kreikkalaiset · Koinee ja Muinaiskreikka ·
Konstantinopoli
Konstantinopolin kartta Konstantinopolin piiritys. Maalaus vuodelta 1499. Konstantinopoli oli Itä-Rooman eli Bysantin valtakunnan pääkaupunki vuosina 330–1453.
Konstantinopoli ja Kreikkalaiset · Konstantinopoli ja Muinaiskreikka ·
Kreikan kieli
Kreikan kieli (kreik. Ελληνικά, Elliniká) on indoeurooppalainen kieli, jonka dokumentoitu historia alkaa Kreikassa vuoden 1400 eaa.
Kreikan kieli ja Kreikkalaiset · Kreikan kieli ja Muinaiskreikka ·
Kreikan klassinen kausi
Antiikin Kreikan alueen poliittinen rakenne arkaaisella ja klassisella kaudella Kreikan klassinen kausi käsittää antiikin Kreikan historiassa noin vuodet 480–323 eaa. persialaissotien alkamisesta hellenistiseen aikaan Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen vuonna 323 eaa.
Kreikan klassinen kausi ja Kreikkalaiset · Kreikan klassinen kausi ja Muinaiskreikka ·
Kreikka
Kreikka, virallisesti Kreikan tasavalta tai Helleenien tasavalta, on valtio Etelä-Euroopassa, Balkanin niemimaan Välimeren ympäröimässä eteläkärjessä.
Kreikka ja Kreikkalaiset · Kreikka ja Muinaiskreikka ·
Kreikkalainen kirjaimisto
Kreikkalainen kirjaimisto (kreikkalainen aakkosto) on aakkosto, jota on käytetty kreikan kielen kirjoittamiseen 700-luvulta eaa.
Kreikkalainen kirjaimisto ja Kreikkalaiset · Kreikkalainen kirjaimisto ja Muinaiskreikka ·
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Kreikkalaiset ja Latina · Latina ja Muinaiskreikka ·
Lesbos
Lesbos on Kreikan saari, joka kuuluu Pohjoisen Egean saarten saariryhmään ja sijaitsee Egeanmeren itäosassa lähellä Turkin rannikkoa.
Kreikkalaiset ja Lesbos · Lesbos ja Muinaiskreikka ·
Lineaari-B-kirjoitus
Kansallinen arkeologinen museo, Ateena. Lineaari-B-kirjoitus on Kreikan mantereella ja Kreetan saarella kukoistaneen mykeneläisen kulttuurin noin 1400-luvulta 1100-luvulle eaa. käyttämä lineaarikirjoitusjärjestelmä.
Kreikkalaiset ja Lineaari-B-kirjoitus · Lineaari-B-kirjoitus ja Muinaiskreikka ·
Lingua franca
Lingua franca tarkoittaa yleiskieltä, jolla on äidinkielisiäkin puhujia, mutta jota myös muunkieliset yleisesti osaavat ja käyttävät keskinäiseen viestintäänsä.
Kreikkalaiset ja Lingua franca · Lingua franca ja Muinaiskreikka ·
Muinainen makedonia
Muinainen makedonian kieli oli muinaiskreikalle läheistä sukua ollut kieli tai muinaiskreikan murre, jota puhuttiin antiikin aikana Makedonian valtakunnassa.
Kreikkalaiset ja Muinainen makedonia · Muinainen makedonia ja Muinaiskreikka ·
Mykeneläinen kreikka
Mykeneläinen kreikka on kreikan kielen vanhin dokumentoitu muoto.
Kreikkalaiset ja Mykeneläinen kreikka · Muinaiskreikka ja Mykeneläinen kreikka ·
Mykeneläinen kulttuuri
Mykeneläinen kulttuuri oli Kreikan mantereella ja Egeanmeren alueella noin vuosina 1700–1050 eaa.
Kreikkalaiset ja Mykeneläinen kulttuuri · Muinaiskreikka ja Mykeneläinen kulttuuri ·
Nykykreikka
Nykykreikan kielellä eli (nyky)kreikalla (tai Νεοελληνική γλώσσα, Neoellinikí glóssa) viitataan kreikan kielen muotoihin ja -murteisiin, joita puhutaan nykyaikana pääasiassa Kreikassa ja Kyproksella.
Kreikkalaiset ja Nykykreikka · Muinaiskreikka ja Nykykreikka ·
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
Kreikkalaiset ja Osmanien valtakunta · Muinaiskreikka ja Osmanien valtakunta ·
Polis
Akropolis. Ateena oli klassisen kauden merkittävimpiä kaupunkivaltioita. Polis (monikossa poleis) tarkoitti antiikin Kreikassa kaupunkia.
Kreikkalaiset ja Polis · Muinaiskreikka ja Polis ·
Raamattu
Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.
Kreikkalaiset ja Raamattu · Muinaiskreikka ja Raamattu ·
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Kreikkalaiset ja Renessanssi · Muinaiskreikka ja Renessanssi ·
Roomalainen Kreikka
Roomalainen Kreikka on ajanjakso Kreikan historiassa.
Kreikkalaiset ja Roomalainen Kreikka · Muinaiskreikka ja Roomalainen Kreikka ·
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Kreikkalaiset ja Rooman valtakunta · Muinaiskreikka ja Rooman valtakunta ·
Uusi testamentti
Uusi testamentti on kristinuskon ohjeellinen tekstikokoelma eli kaanon.
Kreikkalaiset ja Uusi testamentti · Muinaiskreikka ja Uusi testamentti ·
Välimeri
Välimeri on Atlantista itään työntyvä, Euroopan, Aasian ja Afrikan välissä sijaitseva meri.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Kreikkalaiset ja Muinaiskreikka
- Mitä heillä on yhteistä Kreikkalaiset ja Muinaiskreikka
- Yhtäläisyyksiä Kreikkalaiset ja Muinaiskreikka
Vertailu Kreikkalaiset ja Muinaiskreikka
Kreikkalaiset on 376 suhteet, kun taas Muinaiskreikka on 115. niillä on yhteistä 37, Jaccard'in indeksi on 7.54% = 37 / (376 + 115).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Kreikkalaiset ja Muinaiskreikka. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
