Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Kreikkalainen mytologia ja Rooman valtakunnan kulttuuri

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Kreikkalainen mytologia ja Rooman valtakunnan kulttuuri

Kreikkalainen mytologia vs. Rooman valtakunnan kulttuuri

Hydran'', noin 1475. Kreikkalaisella mytologialla tarkoitetaan antiikin Kreikan aikaista tarustoa, joka alun perin syntyi ja levisi suullisesti ja runomuotoisesti. Roomalainen kulttuuri on yksi eurooppalaisen kulttuurin peruspylväistä.

Yhtäläisyyksiä Kreikkalainen mytologia ja Rooman valtakunnan kulttuuri

Kreikkalainen mytologia ja Rooman valtakunnan kulttuuri on 11 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Antiikin Kreikka, Apuleius, Hellenismi, Julius Caesar, Latina, Ovidius, Petronius, Plautus, Renessanssi, Rooman valtakunta, Vergilius.

Antiikin Kreikka

Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.

Antiikin Kreikka ja Kreikkalainen mytologia · Antiikin Kreikka ja Rooman valtakunnan kulttuuri · Katso lisää »

Apuleius

Apuleius. Lucius Apuleius eli Apuleios (n. 123/125 - n. 180) oli roomalainen retoriikan opettaja, kirjailija ja keskiplatonilainen filosofi.

Apuleius ja Kreikkalainen mytologia · Apuleius ja Rooman valtakunnan kulttuuri · Katso lisää »

Hellenismi

Hellenismi tarkoittaa Aleksanteri Suuren valtakunnan raunioille syntynyttä, useiden eri etnisten ryhmien yhteistä kreikankielistä kulttuuripiiriä.

Hellenismi ja Kreikkalainen mytologia · Hellenismi ja Rooman valtakunnan kulttuuri · Katso lisää »

Julius Caesar

Julius Caesar (12. tai 13. heinäkuuta 100 eaa. – 15. maaliskuuta 44 eaa.) oli roomalainen valtiomies, sotilas ja kirjailija.

Julius Caesar ja Kreikkalainen mytologia · Julius Caesar ja Rooman valtakunnan kulttuuri · Katso lisää »

Latina

Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.

Kreikkalainen mytologia ja Latina · Latina ja Rooman valtakunnan kulttuuri · Katso lisää »

Ovidius

Ovidius Anton von Wernerin maalauksessa. Publius Ovidius Naso (20. maaliskuuta 43 eaa. – 17/18 jaa.) oli roomalainen runoilija.

Kreikkalainen mytologia ja Ovidius · Ovidius ja Rooman valtakunnan kulttuuri · Katso lisää »

Petronius

Titus (tai Gaius) Petronius Arbiter (27–66) oli roomalainen, keisari Neron hovissa vaikuttanut makutuomari (elegentiae arbiter), joka oli uransa aikana ainakin maaherra Bithyniassa ja joko vuonna 61 tai 62 consul suffectus eli kesken virkakautta valittu konsuli.

Kreikkalainen mytologia ja Petronius · Petronius ja Rooman valtakunnan kulttuuri · Katso lisää »

Plautus

Titus Maccius Plautus Titus Maccius Plautus (254–184 eaa.) oli roomalainen näytelmäkirjailija.

Kreikkalainen mytologia ja Plautus · Plautus ja Rooman valtakunnan kulttuuri · Katso lisää »

Renessanssi

Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.

Kreikkalainen mytologia ja Renessanssi · Renessanssi ja Rooman valtakunnan kulttuuri · Katso lisää »

Rooman valtakunta

Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.

Kreikkalainen mytologia ja Rooman valtakunta · Rooman valtakunnan kulttuuri ja Rooman valtakunta · Katso lisää »

Vergilius

Publius Vergilius Maro (15. lokakuuta 70 eaa. Andes, Gallia cisalpina, Rooman tasavalta – 21. syyskuuta 19 eaa. Brundisium, Italia, Rooman valtakunta) oli roomalainen runoilija.

Kreikkalainen mytologia ja Vergilius · Rooman valtakunnan kulttuuri ja Vergilius · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Kreikkalainen mytologia ja Rooman valtakunnan kulttuuri

Kreikkalainen mytologia on 367 suhteet, kun taas Rooman valtakunnan kulttuuri on 89. niillä on yhteistä 11, Jaccard'in indeksi on 2.41% = 11 / (367 + 89).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Kreikkalainen mytologia ja Rooman valtakunnan kulttuuri. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »