Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Kreikan–Turkin sota (1919–1922) ja Ortodoksinen kirkko

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Kreikan–Turkin sota (1919–1922) ja Ortodoksinen kirkko

Kreikan–Turkin sota (1919–1922) vs. Ortodoksinen kirkko

Kreikan–Turkin sota 1919–1922 käytiin Kreikan ja Turkin kansallisen liikkeen välillä ensimmäisen maailman­sodan jälkeen, toukokuusta 1919 lokakuuhun 1922, kun Osmanien valta­kunnan alueita suunniteltiin jaettavaksi maailman­sodan voittaja­valtioiden kesken. Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.

Yhtäläisyyksiä Kreikan–Turkin sota (1919–1922) ja Ortodoksinen kirkko

Kreikan–Turkin sota (1919–1922) ja Ortodoksinen kirkko on 11 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Anatolia, Bolševikit, Bulgaria, Bysantin valtakunta, Diaspora, Ensimmäinen maailmansota, Islam, Istanbul, Konstantinopoli, Ortodoksia, Osmanien valtakunta.

Anatolia

Anatolia on niemimaa, joka käsittää suurimman osan nykyisen Turkin Aasiaan kuuluvaa osaa.

Anatolia ja Kreikan–Turkin sota (1919–1922) · Anatolia ja Ortodoksinen kirkko · Katso lisää »

Bolševikit

Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.

Bolševikit ja Kreikan–Turkin sota (1919–1922) · Bolševikit ja Ortodoksinen kirkko · Katso lisää »

Bulgaria

Bulgaria, virallisesti Bulgarian tasavalta on valtio Balkanilla Kaakkois-Euroopassa.

Bulgaria ja Kreikan–Turkin sota (1919–1922) · Bulgaria ja Ortodoksinen kirkko · Katso lisää »

Bysantin valtakunta

Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.

Bysantin valtakunta ja Kreikan–Turkin sota (1919–1922) · Bysantin valtakunta ja Ortodoksinen kirkko · Katso lisää »

Diaspora

Esimerkki diasporasta: somalien jakautuminen maailmassa. Somalialaisten koululaisten diaspora Kenian pakolaisleirillä. Sota ja nälkä ovat pakottaneet lapset pois kotimaastaan. Diaspora tarkoittaa suoraan kreikasta käännettynä hajaannusta, hajallaan asumista.

Diaspora ja Kreikan–Turkin sota (1919–1922) · Diaspora ja Ortodoksinen kirkko · Katso lisää »

Ensimmäinen maailmansota

alt.

Ensimmäinen maailmansota ja Kreikan–Turkin sota (1919–1922) · Ensimmäinen maailmansota ja Ortodoksinen kirkko · Katso lisää »

Islam

Islam (’alistuminen’) on monoteistinen, Lähi-idässä syntynyt uskonto.

Islam ja Kreikan–Turkin sota (1919–1922) · Islam ja Ortodoksinen kirkko · Katso lisää »

Istanbul

Istanbul (vuosina 667 eaa. – n. 330 jaa. Byzantion, vuosina n. 330–1930 Konstantinopoli, virallisesti nimen muutti Mustafa Kemal Atatürk vuonna 1930) on Turkin väestöltään suurin kaupunki (yli 15,3 milj. asukasta), ja maan kulttuurin, viestinnän, viihteen ja talouden keskus.

Istanbul ja Kreikan–Turkin sota (1919–1922) · Istanbul ja Ortodoksinen kirkko · Katso lisää »

Konstantinopoli

Konstantinopolin kartta Konstantinopolin piiritys. Maalaus vuodelta 1499. Konstantinopoli oli Itä-Rooman eli Bysantin valtakunnan pääkaupunki vuosina 330–1453.

Konstantinopoli ja Kreikan–Turkin sota (1919–1922) · Konstantinopoli ja Ortodoksinen kirkko · Katso lisää »

Ortodoksia

Ortodoksia ja ortodoksisuus (”oikea” ja ”ylistys”) tarkoittavat sananmukaisesti käännettynä oikeaa ylistystä, mutta ortodoksia on vakiintunut suomen kielessä tarkoittamaan (Suomen ja Itä-Euroopan) ortodoksisen kirkon uskonkäsitystä.

Kreikan–Turkin sota (1919–1922) ja Ortodoksia · Ortodoksia ja Ortodoksinen kirkko · Katso lisää »

Osmanien valtakunta

Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.

Kreikan–Turkin sota (1919–1922) ja Osmanien valtakunta · Ortodoksinen kirkko ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Kreikan–Turkin sota (1919–1922) ja Ortodoksinen kirkko

Kreikan–Turkin sota (1919–1922) on 137 suhteet, kun taas Ortodoksinen kirkko on 162. niillä on yhteistä 11, Jaccard'in indeksi on 3.68% = 11 / (137 + 162).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Kreikan–Turkin sota (1919–1922) ja Ortodoksinen kirkko. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »