Katolinen kirkko ja Kirkkovuosi

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Katolinen kirkko ja Kirkkovuosi

Katolinen kirkko vs. Kirkkovuosi

Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia. Kirkkovuosi tarkoittaa kirkollisten pyhä- ja juhlapäivien sijoittumista vuoden aikajaksoon.

Anglikaaninen kirkko

Anglikaaninen kirkko on Englannin reformaation myötä syntynyt kristillinen kirkkokunta ja Englanin valtionkirkko 1500-luvulta lähtien.

Anglikaaninen kirkko ja Katolinen kirkko · Anglikaaninen kirkko ja Kirkkovuosi · Katso lisää »

Hiljainen viikko

Espanjassa "Semana Santa" on yksi vuoden merkittävimmistä uskonnollisista juhlista. Paraati Valladolidissa Ortodoksisessa perinteessä Kristuksen hautakuvaa kannetaan kirkon ympäri. Hiljainen viikko eli suuri viikko on kristinuskon pääsiäistä edeltävä viikko, joka alkaa palmusunnuntaista ja päättyy pääsiäiseen eli Kristuksen ylösnousemusjuhlaan.

Hiljainen viikko ja Katolinen kirkko · Hiljainen viikko ja Kirkkovuosi · Katso lisää »

Kiirastorstai

Kiirastorstai on pääsiäistä edeltävä torstai.

Katolinen kirkko ja Kiirastorstai · Kiirastorstai ja Kirkkovuosi · Katso lisää »

Kirkko

Kirkko (Laajimmassa merkityksessään sanalla kirkko voidaan viitata myös kaikki kristityt kattavaan (hengelliseen) yhteisöön. Kirkko-sanaa käytti jo Mikael Agricola teksteissään. Hänen raamatunkäännöksissään sillä viitattiin yksinomaan rakennuksiin. Kristittyjen yhteisöä tarkoittava kreikankielisen alkutekstin sana ekklesia (ekklēsia ’seurakunta’, alun perin ’(väen)kokous’) käännettiin säännönmukaisesti sanalla seurakunta. Nykysanakirjoissa sanalla on myös merkitykset yksityisten seurakuntien muodostama kokonaisuus, kirkkokunta ja joskus koko kristikunta. Uudessa kirkkoraamatussa on kahdessa kohdassa käännetty kreikan sana ekklesia sanalla ’kirkko’, kun vuoden 1938 käännöksessä koko sanaa ei käytetty lainkaan. Kirkkososiologia tutkii kirkon ja muun yhteiskunnan välisiä yhteyksiä. Käsitystä kirkon hengellisestä merkityksestä kutsutaan teologiassa kirkko-opiksi eli ekklesiologiaksi. Eri kirkkokuntien kirkko-opillisia käsityksiä tutkitaan dogmatiikassa.

Katolinen kirkko ja Kirkko · Kirkko ja Kirkkovuosi · Katso lisää »

Latina

Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.

Katolinen kirkko ja Latina · Kirkkovuosi ja Latina · Katso lisää »

Luterilaisuus

Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.

Katolinen kirkko ja Luterilaisuus · Kirkkovuosi ja Luterilaisuus · Katso lisää »

Ortodoksia

Ortodoksia ja ortodoksisuus (”oikea” ja ”ylistys”) tarkoittavat sananmukaisesti käännettynä oikeaa ylistystä, mutta ortodoksia on vakiintunut suomen kielessä tarkoittamaan (Suomen ja Itä-Euroopan) ortodoksisen kirkon uskonkäsitystä.

Katolinen kirkko ja Ortodoksia · Kirkkovuosi ja Ortodoksia · Katso lisää »

Pääsiäinen

Ylösnousemus'', 1665. Pääsiäinen on vuosittainen kristillinen juhla, jota vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen kunniaksi.

Katolinen kirkko ja Pääsiäinen · Kirkkovuosi ja Pääsiäinen · Katso lisää »

Rukoilu

Maria Magdaleena ristin juurella'', noin 1847. Rukoilu eli rukoileminen tarkoittaa uskonnoissa jumalien, henkien tai muiden korkeampina pidettyjen voimien puoleen kääntymistä Rukous tarkoittaa samaa kuin rukoileminen tai määrämuotoista rukoiltaessa käytettävää lausejaksoa.

Katolinen kirkko ja Rukoilu · Kirkkovuosi ja Rukoilu · Katso lisää »