Yhtäläisyyksiä Kirkko-oppi ja Korkeakirkollisuus
Kirkko-oppi ja Korkeakirkollisuus on 8 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Ehtoollinen, Herätysliike, Katolinen kirkko, Katolisuus, Kirkko, Luterilaisuus, Ortodoksinen kirkko, Pietismi.
Ehtoollinen
viimeinen ehtoollinen. Ehtoollinen eli eukaristia on kristillinen rituaali, jota pidetään kristinuskon suuntauksesta riippuen sakramenttina tai seurakuntamääräyksenä ja kristillisen uskon ilmaisuna.
Ehtoollinen ja Kirkko-oppi · Ehtoollinen ja Korkeakirkollisuus ·
Herätysliike
Gustaf Cederström, ''Baptisterna'', 1886. Herätysliike tarkoittaa kristillistä liikettä, joka on syntynyt herätyksen seurauksena.
Herätysliike ja Kirkko-oppi · Herätysliike ja Korkeakirkollisuus ·
Katolinen kirkko
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Katolinen kirkko ja Kirkko-oppi · Katolinen kirkko ja Korkeakirkollisuus ·
Katolisuus
Ilmaisulla katolinen tarkoitetaan yhtä, yhtenäistä ja alkuperäistä Kristuksen ja apostolien perustamaksi ajateltua, universaalia, yksittäisten kirkkokuntien yläpuolella olevaa, ekumeenista Kristuksen kirkkoa.
Katolisuus ja Kirkko-oppi · Katolisuus ja Korkeakirkollisuus ·
Kirkko
Kirkko (Laajimmassa merkityksessään sanalla kirkko voidaan viitata myös kaikki kristityt kattavaan (hengelliseen) yhteisöön. Kirkko-sanaa käytti jo Mikael Agricola teksteissään. Hänen raamatunkäännöksissään sillä viitattiin yksinomaan rakennuksiin. Kristittyjen yhteisöä tarkoittava kreikankielisen alkutekstin sana ekklesia (ekklēsia ’seurakunta’, alun perin ’(väen)kokous’) käännettiin säännönmukaisesti sanalla seurakunta. Nykysanakirjoissa sanalla on myös merkitykset yksityisten seurakuntien muodostama kokonaisuus, kirkkokunta ja joskus koko kristikunta. Uudessa kirkkoraamatussa on kahdessa kohdassa käännetty kreikan sana ekklesia sanalla ’kirkko’, kun vuoden 1938 käännöksessä koko sanaa ei käytetty lainkaan. Kirkkososiologia tutkii kirkon ja muun yhteiskunnan välisiä yhteyksiä. Käsitystä kirkon hengellisestä merkityksestä kutsutaan teologiassa kirkko-opiksi eli ekklesiologiaksi. Eri kirkkokuntien kirkko-opillisia käsityksiä tutkitaan dogmatiikassa.
Kirkko ja Kirkko-oppi · Kirkko ja Korkeakirkollisuus ·
Luterilaisuus
Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.
Kirkko-oppi ja Luterilaisuus · Korkeakirkollisuus ja Luterilaisuus ·
Ortodoksinen kirkko
Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Kirkko-oppi ja Ortodoksinen kirkko · Korkeakirkollisuus ja Ortodoksinen kirkko ·
Pietismi
Pietismi on 1600-luvun lopussa luterilaisessa Saksassa syntynyt, kirkon sisällä toiminut, herätysliike, jota pidetään aitoluterilaisuuden jatkona.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Kirkko-oppi ja Korkeakirkollisuus
- Mitä heillä on yhteistä Kirkko-oppi ja Korkeakirkollisuus
- Yhtäläisyyksiä Kirkko-oppi ja Korkeakirkollisuus
Vertailu Kirkko-oppi ja Korkeakirkollisuus
Kirkko-oppi on 61 suhteet, kun taas Korkeakirkollisuus on 61. niillä on yhteistä 8, Jaccard'in indeksi on 6.56% = 8 / (61 + 61).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Kirkko-oppi ja Korkeakirkollisuus. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: