259 suhteet: Aakkoset, Aarni Penttilä, Adaptaatio, Adjektiivi, Adpositio, Adverbi, Aelius Donatus, Aeschillus Petraeus, Aikamuoto, Aisti, Aivot, Al-Andalus, Albert Sechehaye, Aleksandrian koulukunta, Alexander Melville Bell, Analogia (kielitiede), Anders Johan Sjögren, Antti Iivonen, Antti Sovijärvi, Apollonios Dyskolos, Arabian kieli, Aristoteles, Artikkeli (kielioppi), Artturi Kannisto, Arvid Genetz, Aspekti (kielitiede), Assimilaatio (fonetiikka), Attikan murre, August Ahlqvist, August Leskien, August Schleicher, August Wilhelm von Schlegel, Auli Hakulinen, Axel Gabriel Corander, Äännelaki, Äänteenmuutos, Étienne Bonnot de Condillac, Baabelin torni, Bahuvriihi, Bartholdus Vhaël, Benjamin Whorf, Biolingvistiikka, Biologia, Bysantin valtakunta, Carl Axel Gottlund, Carl Niclas Keckman, Carl von Linné, Charles Bally, Charles Darwin, Charles Morris, ..., Charles S. Peirce, D. E. D. Europaeus, Daniel Juslenius, Dialektologia, Dionysios Traakialainen, Diskurssianalyysi, Duns Scotus, E. A. Tunkelo, Eduard Sievers, Edward Sapir, Elias Lönnrot, Ensimmäinen maailmansota, Erkki Itkonen, Esa Itkonen, Etymologia, Evoluutio, Ferdinand de Saussure, Filologia, Filosofia, Foinikialainen kirjaimisto, Foneemi, Fonetiikka, Fonologia, Franz Boas, Franz Bopp, Fred Karlsson, Friedrich Schlegel, Generatiivinen kielitiede, Genetiivi, George Lakoff, Germaaniset kielet, Gootin kieli, Gottfried Leibniz, Grimmin laki, Gustaf Erik Eurén, Gustaf Renvall, Heikki Ojansuu, Heikki Paunonen, Henry Sweet, Heprea, Hermann Paul (kielitieteilijä), Hindulaisuus, Historiallis-vertaileva kielitiede, Homeerinen kreikka, Humanismi, Ihminen, Ihmistiede, Ilona Herlin, Intia, Jaakko Juteini, Jaakko Leino, Jacob Grimm, Jan Baudouin de Courtenay, János Sajnovics, Jean-Jacques Rousseau, Johann Gottfried von Herder, John Locke, John Rupert Firth, Julius Caesar Scaliger, Kaisa Häkkinen, Kalevi Wiik, Kalkyyli, Kari Sajavaara, Kari Suomi, Katalaani, Katolinen kirkko, Käännöstiede, Keskustelunanalyysi, Kieli, Kielifilosofia, Kielihistoria, Kieliopillinen luku, Kielioppi, Kieliteknologia, Kimmo Koskenniemi, Kirjoitus, Klusiili, Kognitiivinen kielitiede, Kognitivismi, Konjunktio (kielitiede), Konstantinopolin valloitus (1453), Konstruktiokielioppi, Kopula, Kosmologia, Kulttuurintutkimus, Lauri Hakulinen, Lauri Kettunen, Lauri Posti, Lauseenjäsenet, Löytöretket, Lea Laitinen, Leksikologia, Leonard Bloomfield, Lingua franca, Louis Hjelmslev, M. A. K. Halliday, Martti Rapola, Matias Martinius, Matthias Alexander Castrén, Maximilian Hell, Meemi, Merkitys, Metafysiikka (Aristoteles), Mikael Agricola, Mikko Korhonen, Minna Palander-Collín, Morfofonologia, Morfologia, Muinaisenglanti, Murre, Mutaatio, Nationalismi, Näköaisti, Neurolingvistiikka, Neurolingvistinen ohjelmointi, Nikolai Trubetzkoy, Nils Erik Enkvist, Nimistöntutkimus, Noam Chomsky, Nomini, Nuorgrammatismi, Oikeinkirjoitus, Ontologia, Otto Donner (kielitieteilijä), Paavo Ravila, Paavo Siro, Paleografia, Partikkeli (sanaluokka), Partisiippi, Paul Kiparsky, Pāṇini, Pääluokka, Pentti Leino, Petrus Ramus, Platon, Port-Royalin logiikka, Pragmatiikka, Prahan kielitieteellinen piiri, Predikatiivi, Prepositio, Priscianus, Pronomini, Propositio, Provensaali, Psykolingvistiikka, Raimo Aulis Anttila, Rakenteellinen funktionalismi, Rasmus Rask, Rationalismi, Reduktionismi, Reinhold von Becker, Rektio, Rekursio, René Descartes, Renessanssi, Romaaniset kielet, Roman Jakobson, Rooman valtakunta, Sanajärjestys, Sanaluokka, Sandhi, Sanojen johtaminen, Sapirin–Whorfin hypoteesi, Sámuel Gyarmathi, Semantiikka, Semanttinen rooli, Semiotiikka, Sija, Skeema, Skolastiikka, Sofisti (dialogi), Sosiolingvistiikka, Soveltava kielitiede, Stilistiikka, Stoalaisuus, Strukturalismi, Substantiivi, Suku (kielioppi), Suomalais-ugrilaiset kielet, Syntaksi, Taivutus, Taksonomia, Tapaluokka, Teksti, Tekstilingvistiikka, Terentius Varro, Terho Itkonen, Terminologia, Teun A. van Dijk, Tiina Onikki-Rantajääskö, Transitiivisuus (kielioppi), Tuomas Erfurtilainen, Umberto Eco, Uskonpuhdistus, Uusi testamentti, Verbi, Viestintä, Vilém Mathesius, Vulgaarilatina, Vuorovaikutus, Vuorovaikutuslingvistiikka, Wilhelm von Humboldt, William Jones, William Labov, Wulfila, Yhdyssana, Yhteiskuntatiede, Yleisen kielitieteen kurssi, Zellig Harris. Laajenna indeksi (209 lisää) »
Aakkoset
Aakkoset eli aakkosto on tietyn kielen äännekirjoitukseen vakiintunut järjestetty kokoelma kirjaimia.
Uusi!!: Kielitiede ja Aakkoset · Katso lisää »
Aarni Penttilä
Aarni Emanuel Penttilä (vuoteen 1919 Hildén; 5. elokuuta 1899 Raahe – 25. elokuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä (fennisti), joka palveli 30 vuotta suomen kielen professorina Jyväskylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa.
Uusi!!: Kielitiede ja Aarni Penttilä · Katso lisää »
Adaptaatio
Adaptaatio (sovittaa, sopeutua) on mikä tahansa eliön ominaisuus, jonka ajatellaan lisäävän eliön kelpoisuutta — toisin sanoen tietty piirre on adaptiivinen, jos tuo piirre edistää yksilön tai sosiaalisen ryhmän elossa säilymistä tai lisääntymistä.
Uusi!!: Kielitiede ja Adaptaatio · Katso lisää »
Adjektiivi
Adjektiivi eli laatusana on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin eli sanoihin, jotka taipuvat sijamuodoissa.
Uusi!!: Kielitiede ja Adjektiivi · Katso lisää »
Adpositio
Adpositio eli suhdesana on yhteisnimitys postpositioille ja prepositioille.
Uusi!!: Kielitiede ja Adpositio · Katso lisää »
Adverbi
Adverbi eli seikkasana on verbin tai koko lauseen määritteenä toimiva taipumaton tai vajaasti taipuva sana, joka ilmaisee tyypillisesti aikaa, paikkaa, tapaa, syytä, varmuuden astetta tai keinoa.
Uusi!!: Kielitiede ja Adverbi · Katso lisää »
Aelius Donatus
Nürnbergin kronikassa. Aelius Donatus (300-luku) oli roomalainen grammatiikan opettaja.
Uusi!!: Kielitiede ja Aelius Donatus · Katso lisää »
Aeschillus Petraeus
Aeschillus (Eskil) Petraeus oli Turun piispa vuosina 1652–1657.
Uusi!!: Kielitiede ja Aeschillus Petraeus · Katso lisää »
Aikamuoto
Aikamuoto eli tempus on verbin taivutuskategoria, jolla ilmaistaan verbin kuvaaman tapahtumisen aikaa suhteessa puhehetkeen (Nyt puu on kaatunut) ja/tai kerrottuun viitehetkeen (Eilen tullessani puu oli jo kaatunut).
Uusi!!: Kielitiede ja Aikamuoto · Katso lisää »
Aisti
Aisti on eliön keino havainnoida ympäristöään erilaisten ärsykkeiden avulla.
Uusi!!: Kielitiede ja Aisti · Katso lisää »
Aivot
Ihmisen aivot Aivot ovat eläimen päässä sijaitseva elin, joka hallitsee ruumiintoimintoja.
Uusi!!: Kielitiede ja Aivot · Katso lisää »
Al-Andalus
Maurilainen basaari (maalaus 1873) Al-Andalus on arabiankielinen nimi arabien valtaamalle ja rajoiltaan vaihtuneelle alueelle Iberian niemimaalla vuosina 711–1492.
Uusi!!: Kielitiede ja Al-Andalus · Katso lisää »
Albert Sechehaye
Charles Albert Sechehaye (4. heinäkuuta 1870 Geneve – 2. heinäkuuta 1946 Geneve) oli sveitsiläinen kielitieteilijä, Geneven kielitieteellisen koulukunnan (école genevoise de linguistique) edustaja.
Uusi!!: Kielitiede ja Albert Sechehaye · Katso lisää »
Aleksandrian koulukunta
Aleksandrian koulukunta on yhteisnimitys tietyille filosofian, kirjallisuuden, lääketieteen ja luonnontieteiden suuntauksille, jotka kehittyivät Aleksandriassa, Egyptissä ensimmäisellä vuosisadalla jaa.
Uusi!!: Kielitiede ja Aleksandrian koulukunta · Katso lisää »
Alexander Melville Bell
Alexander Melville Bell (1819–1905) oli skotlantilainen foneetikko.
Uusi!!: Kielitiede ja Alexander Melville Bell · Katso lisää »
Analogia (kielitiede)
Analogian käsitteellä on kielitieteessä vähintään kolme eri tulkintaa.
Uusi!!: Kielitiede ja Analogia (kielitiede) · Katso lisää »
Anders Johan Sjögren
Anders Johan Sjögren (8. toukokuuta 1794 Iitti – 18. tammikuuta 1855 Pietari) oli suomalainen kirjailija ja suomen kielen, kansatieteen tutkija, historiantutkija ja tutkimusmatkailija.
Uusi!!: Kielitiede ja Anders Johan Sjögren · Katso lisää »
Antti Iivonen
Antti Kalervo Iivonen (s. 26. syyskuuta 1940 Vilppula) on suomalainen foneetikko.
Uusi!!: Kielitiede ja Antti Iivonen · Katso lisää »
Antti Sovijärvi
Arvi Antti Ilmari Sovijärvi (22. huhtikuuta 1912 Helsinki – 9. huhtikuuta 1995 Helsinki) oli suomalainen foneetikko ja kielentutkija.
Uusi!!: Kielitiede ja Antti Sovijärvi · Katso lisää »
Apollonios Dyskolos
Apollonios Dyskolos (100-luku) oli antiikin kreikkalainen grammaatikko.
Uusi!!: Kielitiede ja Apollonios Dyskolos · Katso lisää »
Arabian kieli
Arabia (arabiaksi اللغة العربية) on seemiläinen kieli, jota puhuu äidinkielenään yli 300 miljoonaa ihmistä etenkin Arabian niemimaalla ja muualla Lähi-idässä sekä Pohjois-Afrikassa.
Uusi!!: Kielitiede ja Arabian kieli · Katso lisää »
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Uusi!!: Kielitiede ja Aristoteles · Katso lisää »
Artikkeli (kielioppi)
Kieliopissa artikkeli on substantiiviin kiinteästi liittyvä sana, joka kertoo sen viittaussuhteesta.
Uusi!!: Kielitiede ja Artikkeli (kielioppi) · Katso lisää »
Artturi Kannisto
Juha Artturi Kannisto (12. toukokuuta 1874 Kylmäkoski – 10. maaliskuuta 1943 Helsinki) oli kielentutkija ja oikeakielisyysmies.
Uusi!!: Kielitiede ja Artturi Kannisto · Katso lisää »
Arvid Genetz
”Arwi Jännes 55 w. ikäisenä”, Eva Ingmanin maalaama muotokuva vuodelta 1903. Arvid Oskar Gustaf Genetz (kirjailijanimi Arvi Jännes; 1. heinäkuuta 1848 Impilahti – 3. toukokuuta 1915 Helsinki) oli suomalainen runoilija ja kielentutkija sekä senaattori 1901–1905.
Uusi!!: Kielitiede ja Arvid Genetz · Katso lisää »
Aspekti (kielitiede)
Kielitieteessä aspekti on verbin ominaisuus, joka liittää siihen ajallista etenemistä kuvaavan merkityseron.
Uusi!!: Kielitiede ja Aspekti (kielitiede) · Katso lisää »
Assimilaatio (fonetiikka)
Assimilaatio foneettisena ilmiönä tarkoittaa äänteen muuttumista toista äännettä muistuttavaksi tai jopa sulautumista siihen.
Uusi!!: Kielitiede ja Assimilaatio (fonetiikka) · Katso lisää »
Attikan murre
joonialaisten murteiden alue violetilla. Attikan murre (attikalainen kreikka) oli yksi muinaiskreikan murteista.
Uusi!!: Kielitiede ja Attikan murre · Katso lisää »
August Ahlqvist
Karl August Engelbrekt Ahlqvist, A. E. Ahlqvist, kirjailijana A. Oksanen (7. elokuuta 1826 Kuopio – 20. marraskuuta 1889 Helsinki), oli suomalainen runoilija, suomalais-ugrilaisten kielten tutkija ja vuodesta 1863 ystäväänsä Elias Lönnrotia seurannut Keisarillisen Aleksanterin yliopiston suomen kielen professori (myöhemmin myös kansleri).
Uusi!!: Kielitiede ja August Ahlqvist · Katso lisää »
August Leskien
August Leskien (8. heinäkuuta 1840 Kiel, Holsteinin herttuakunta, Preussin kuningaskunta – 20. syyskuuta 1916 Leipzig, Saksan keisarikunta) oli saksalainen kielitieteilijä, joka oli erityisesti perehtynyt slaavilaisiin ja balttilaisiin kieliin.
Uusi!!: Kielitiede ja August Leskien · Katso lisää »
August Schleicher
August Schleicher August Schleicher (19. helmikuuta 1821 Meiningen - 6. joulukuuta 1868 Jena) oli saksalainen kielentutkija, joka otti käyttöön sukupuun kielten välisiä sukulaisuussuhteita kuvatessaan.
Uusi!!: Kielitiede ja August Schleicher · Katso lisää »
August Wilhelm von Schlegel
August Wilhelm von Schlegel (8. syyskuuta 1767 Hannover – 12. toukokuuta 1845 Bonn) oli saksalainen kirjailija, kriitikko ja kirjallisuudentutkija.
Uusi!!: Kielitiede ja August Wilhelm von Schlegel · Katso lisää »
Auli Hakulinen
Auli Hakulinen läksiäisseminaarissaan tammikuussa 2007. Auli Talvikki Hakulinen (s. 10. maaliskuuta 1941 Helsinki) on suomalainen tutkija ja emeritaprofessori.
Uusi!!: Kielitiede ja Auli Hakulinen · Katso lisää »
Axel Gabriel Corander
Axel Gabriel Corander (23. maaliskuuta 1827 Mikkelin pitäjä – 29. syyskuuta 1877 Viipuri) oli suomalainen opettaja, kirjailija ja toimittaja.
Uusi!!: Kielitiede ja Axel Gabriel Corander · Katso lisää »
Äännelaki
Äännelaki (Äänteenmuutoksen ehtojen tulisi näin olla yksin äänteellisessä (rajatapauksena morfofonologisessa) kontekstissa. Toteutuessaan äänteenmuutos olisi mekaaninen, poikkeukseton ja metodologisesti ajaton. Muutosten säännönmukaisuus oli kielihistorioitsijoille tuttua jo entuudestaan ja äännelaki-nimitystäkin siitä oli aiemmin jo käytetty, mutta vasta nuorgrammaatikot antoivat käsitteelle täsmällisen määritelmän ja rajasivat sen toteutumisehdot äänneympäristöön tavoitteenaan luonnonlakien kaltainen ehdoton lainkaltaisuus. Teesiksi poikkeuksettomuutta esittivät ensimmäiseksi Wilhelm Scherer ja August Leskien. Nuorgrammaatikot pitivät äännelain poikkeuksettomuudesta ehdottomasti kiinni: jos jokin äänne tietyin ehdoin tiettynä aikana muuttuu, se muuttuu samoissa olosuhteissa kaikkialla samoin. Omanakin aikanaan käsitys nostatti myös kritiikkiä ennen kaikkea varsinaisen kielitieteen ulkopuolelta kielifilosofiasta ja kielipsykologiasta mutta myös murteentutkimuksesta. Jotkut aikaisemmin polven kielihistorioitsijat kuten Georg Curtius hyväksyivät kuitenkin myöhemminkin myös sporadisten äänteenmuutosten mahdollisuuden. Ellei jokin äänteenmuutos jossakin sanassa vaikuttanut toteutuneen, mahdollisia selityksiä olivat.
Uusi!!: Kielitiede ja Äännelaki · Katso lisää »
Äänteenmuutos
Äänteenmuutokseksi kutsutaan ilmiötä, jossa kielen äänne muuttuu toiseksi kielihistoriassa.
Uusi!!: Kielitiede ja Äänteenmuutos · Katso lisää »
Étienne Bonnot de Condillac
Étienne Bonnot de Condillac (30. syyskuuta 1714 Grenoble, Ranska – 3. elokuuta 1780 Lailly-en-Val, Ranska) oli ranskalainen filosofi ja tietoteoreetikko, joka töissään tutki mielenfilosofiaa ja psykologiaa.
Uusi!!: Kielitiede ja Étienne Bonnot de Condillac · Katso lisää »
Baabelin torni
Baabelin torni'' (1563). Baabelin torni (vuoden 1992 raamatunkäännöksessä Babylonin torni, heprean sanasta Bābhel ’sekaannus’, assyrialais-babylonialaisesta sanasta bāb-ili ’Jumalan ovi’) oli muun muassa Raamatun Ensimmäisen Mooseksen kirjan kertomuksen (1. Moos. 11) mukaan korkea torni, jota Nooan jälkeläiset ryhtyivät rakentamaan vedenpaisumuksen jälkeen BaabelinTietojätti, s. 91.
Uusi!!: Kielitiede ja Baabelin torni · Katso lisää »
Bahuvriihi
Bahuvriihi on yhdyssana, jonka kirjaimellisesti tarkoittama asia on koko yhdyssanan tarkoittaman olennon ominaispiirre.
Uusi!!: Kielitiede ja Bahuvriihi · Katso lisää »
Bartholdus Vhaël
Bartholdus ”Pärttyli” Gabrielis Vhaël (1667 Oulu – 19. tammikuuta 1723 Tukholma) oli suomalainen pappi, suomen kielen kieliopin kirjoittaja.
Uusi!!: Kielitiede ja Bartholdus Vhaël · Katso lisää »
Benjamin Whorf
Benjamin Lee Whorf (24. huhtikuuta 1897 Winthrop, Massachusetts, Yhdysvallat – 26. heinäkuuta 1941) oli yhdysvaltalainen kielitieteilijä.
Uusi!!: Kielitiede ja Benjamin Whorf · Katso lisää »
Biolingvistiikka
Biolingvistiikka on kielitieteen haara, joka yhdistää käytäntöjä niin kielitieteestä kuin biologiastakin.
Uusi!!: Kielitiede ja Biolingvistiikka · Katso lisää »
Biologia
naarasleijona. kasveja tutkii kasvitiede ja kasvipatologia. Kuvassa kasvisolu. Biologia on elollisen luonnon ilmiöitä ja lainalaisuuksia tutkiva luonnontiede.
Uusi!!: Kielitiede ja Biologia · Katso lisää »
Bysantin valtakunta
Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.
Uusi!!: Kielitiede ja Bysantin valtakunta · Katso lisää »
Carl Axel Gottlund
Carl Axel Gottlund vuonna 1857, tuntemattoman tekijän piirros. Carl Axel Gottlund (24. helmikuuta 1796 Ruotsinpyhtää – 20. huhtikuuta 1875 Helsinki), suomalaisittain Kaarle Aksel Gottlund, oli kirjailija ja Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori.
Uusi!!: Kielitiede ja Carl Axel Gottlund · Katso lisää »
Carl Niclas Keckman
Carl Niclas Keckman (25. kesäkuuta 1793 Oulu – 9. toukokuuta 1838 Helsinki) oli suomalainen yliopiston lehtori, kirjastonhoitaja ja suomen kielen kehittäjä.
Uusi!!: Kielitiede ja Carl Niclas Keckman · Katso lisää »
Carl von Linné
Carl Linnaeus, myöhemmin Carl von Linné,, (23. toukokuuta 1707 – 10. tammikuuta 1778) oli ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian perusteet.
Uusi!!: Kielitiede ja Carl von Linné · Katso lisää »
Charles Bally
Charles Bally Charles-Louis Bally (4. helmikuuta 1865 Geneve – 10. huhtikuuta 1947 Geneve) oli sveitsiläinen kielitieteilijä.
Uusi!!: Kielitiede ja Charles Bally · Katso lisää »
Charles Darwin
Charles Robert Darwin (12. helmikuuta 1809 – 19. huhtikuuta 1882) oli englantilainen luonnontieteilijä, joka esitti kokoamaansa tieteelliseen todistusaineistoon nojaten kaikkien eliölajien kehittyneen ajan saatossa yhteisestä kantamuodosta luonnonvalinnaksi nimetyn prosessin kautta.
Uusi!!: Kielitiede ja Charles Darwin · Katso lisää »
Charles Morris
Charles William Morris (23. toukokuuta 1901 – 15. tammikuuta 1979) oli yhdysvaltalainen filosofi ja semiootikko.
Uusi!!: Kielitiede ja Charles Morris · Katso lisää »
Charles S. Peirce
Charles Sanders Peirce (10. syyskuuta 1839 Cambridge, Massachusetts, Yhdysvallat – 19. huhtikuuta 1914 Milford, Pennsylvania, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen filosofi, loogikko, luonnontieteilijä ja yleisnero.
Uusi!!: Kielitiede ja Charles S. Peirce · Katso lisää »
D. E. D. Europaeus
David Emanuel Daniel (Taneli) Europaeus (1. joulukuuta 1820 Savitaipale – 15. lokakuuta 1884 Pietari) oli suomalainen kansanrunouden kerääjä, kielitieteilijä ja arkeologi.
Uusi!!: Kielitiede ja D. E. D. Europaeus · Katso lisää »
Daniel Juslenius
Daniel Juslenius (10. kesäkuuta 1676 Mietoinen, Suomi – 17. heinäkuuta 1752 Brunsbo, Skara, Ruotsi) oli suomalainen kirjailija ja isänmaanystävä.
Uusi!!: Kielitiede ja Daniel Juslenius · Katso lisää »
Dialektologia
Dialektologia eli murteentutkimus on kielitieteen osa-alue, joka tutkii murteita, ja niistä pääasiassa aluemurteita, eli kielellisen variaation alueellista jakautumista ja siihen liittyviä piirteitä.
Uusi!!: Kielitiede ja Dialektologia · Katso lisää »
Dionysios Traakialainen
Dionysios Traakialainen (noin 160 tai 170 – 85 tai 90 eaa.) oli antiikin kreikkalainen hellenistisen ajan grammaatikko, joka asui ja opiskeli ja jonka on arveltu myös työskennelleen Aleksandriassa, missä hänen opettajanaan oli yksi varhaisimpia homeerisia oppineita, Aristarkhos Samothrakelainen.
Uusi!!: Kielitiede ja Dionysios Traakialainen · Katso lisää »
Diskurssianalyysi
Diskurssianalyysi (myös diskurssitutkimus) tarkoittaa analyysiä, joka kohdistuu kirjoitettuun, puhuttuun tai merkein viestittyyn kielen käyttöön tai muuhun merkittävään semioottiseen tapahtumaan.
Uusi!!: Kielitiede ja Diskurssianalyysi · Katso lisää »
Duns Scotus
Justus van Gent: Johannes Duns Scotus. Johannes Duns Scotus (noin 1266 – 8. marraskuuta 1308) oli teologi, filosofi ja loogikko, ja nykyisin katolisen kirkon autuas.
Uusi!!: Kielitiede ja Duns Scotus · Katso lisää »
E. A. Tunkelo
Eemil Aukusti Tunkelo (vuoteen 1901 Ekman; 27. huhtikuuta 1870 Längelmäki – 28. maaliskuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä ja professori.
Uusi!!: Kielitiede ja E. A. Tunkelo · Katso lisää »
Eduard Sievers
Eduard Sievers Eduard Sievers, ääntämys:, (25. marraskuuta 1850 – 30. maaliskuuta 1932) oli saksalainen kielentutkija.
Uusi!!: Kielitiede ja Eduard Sievers · Katso lisää »
Edward Sapir
Edward Sapir Edward Sapir (26. tammikuuta 1884 Lauenburg, Saksa – 4. helmikuuta 1939) oli yhdysvaltalainen kielentutkija ja antropologi.
Uusi!!: Kielitiede ja Edward Sapir · Katso lisää »
Elias Lönnrot
Elias Lönnrot (9. huhtikuuta 1802 Sammatti – 19. maaliskuuta 1884 Sammatti) oli Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren kokoaja, kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja.
Uusi!!: Kielitiede ja Elias Lönnrot · Katso lisää »
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Uusi!!: Kielitiede ja Ensimmäinen maailmansota · Katso lisää »
Erkki Itkonen
Erkki Itkonen syksyllä 1981. Erkki Esaias Itkonen (26. huhtikuuta 1913 Inari – 28. toukokuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen akateemikko ja suomalais-ugrilaisten kielten kansainvälisesti tunnustettuja tutkijoita.
Uusi!!: Kielitiede ja Erkki Itkonen · Katso lisää »
Esa Itkonen
Esa Matti Itkonen (s. 3. tammikuuta 1944) on Turun yliopiston yleisen kielitieteen professori emeritus.
Uusi!!: Kielitiede ja Esa Itkonen · Katso lisää »
Etymologia
Etymologia (kreikan sanasta ἔτυμον ’oikea merkitys’) eli sanojen alkuperän tutkimus Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 tai sananselitysoppi on kielitieteisiin, erityisesti historiallis-vertailevaan kielitieteeseen kuuluva tutkimusala, jonka tutkimuskohteena on sanojen alkuperä ja historia.
Uusi!!: Kielitiede ja Etymologia · Katso lisää »
Evoluutio
Evoluutio viittaa sukupolvien myötä tapahtuviin muutoksiin biologisten populaatioiden periytyvissä ominaisuuksissa.
Uusi!!: Kielitiede ja Evoluutio · Katso lisää »
Ferdinand de Saussure
Ferdinand de Saussure. Ferdinand-Mongin de Saussure (26. marraskuuta 1857 Geneve, Geneven kantoni, Sveitsi – 22. helmikuuta 1913 Vufflens-le-Château, Vaud, Sveitsi) oli sveitsiläinen indoeurooppalaisten kielten tutkija, jonka esittämät ajatukset vaikuttivat suuresti kielen tieteellisen tutkimuksen painopisteen muuttumisessa rakenteellisen kuvauksen suuntaan.
Uusi!!: Kielitiede ja Ferdinand de Saussure · Katso lisää »
Filologia
Filologia on oppiaine, joka tutkii kielen, tekstien ja kulttuurien välistä yhteyttä.
Uusi!!: Kielitiede ja Filologia · Katso lisää »
Filosofia
Filosofia on noin 600–400 eaa.
Uusi!!: Kielitiede ja Filosofia · Katso lisää »
Foinikialainen kirjaimisto
Foinikialainen kirjaimisto kehittyi vuoden 1050 eaa.
Uusi!!: Kielitiede ja Foinikialainen kirjaimisto · Katso lisää »
Foneemi
Foneemi on puhutun kielen pienin distinktiivinen eli merkityksiä erottava yksikkö.
Uusi!!: Kielitiede ja Foneemi · Katso lisää »
Fonetiikka
Fonetiikka eli ääntöoppi on tieteenala, jossa tutkitaan puhetta: ihmisäänen ja kielen äänteiden – vokaalien ja konsonanttien – syntyä, niiden akustista luonnetta ja kuulosignaalin tulkitsemista.
Uusi!!: Kielitiede ja Fonetiikka · Katso lisää »
Fonologia
Fonologia eli äänneoppi (klassisen kreikan sanoista φωνή /pʰoːnéː/ 'ääni' ja λόγος /lógos/ 'puhe; järki'), etenkin amerikkalaisessa käytännössä myös fonemiikka, on luonnollisen kielen rakennetutkimuksen osa-alue (katso myös kielitiede).
Uusi!!: Kielitiede ja Fonologia · Katso lisää »
Franz Boas
Franz Uri Boas (9. heinäkuuta 1858 Minden, Saksa – 21. joulukuuta 1942 New York, Yhdysvallat) oli saksalaissyntyinen, Yhdysvalloissa vaikuttanut antropologi, joka tunnetaan erityisesti Pohjois-Vancouverin ja Brittiläisen Kolumbian kwakiutl-intiaanien parissa tekemästään tutkimuksesta, jonka tuloksena hän kehitti uuden käsityksen kulttuureista.
Uusi!!: Kielitiede ja Franz Boas · Katso lisää »
Franz Bopp
Franz Bopp Franz Bopp (14. syyskuuta 1791, Mainz — 23. lokakuuta 1867, Berliini) oli saksalainen kielitieteilijä, joka osaltaan oli vakiinnuttamassa sanskriitin johtavaa asemaa indoeurooppalaisten kielten vertailevassa tutkimuksessa useiksi sukupolviksiCollinge, N. E.: History of comparative linguistics.
Uusi!!: Kielitiede ja Franz Bopp · Katso lisää »
Fred Karlsson
Fred Karlsson Auli Hakulisen läksiäisseminaarissa tammikuussa 2007. Fred Göran Karlsson (s. 17. helmikuuta 1946 Turku) on yleisen kielitieteen emeritusprofessori Helsingin yliopistossa ja suomen kielen dosentti.
Uusi!!: Kielitiede ja Fred Karlsson · Katso lisää »
Friedrich Schlegel
Friedrich Schlegel 1801 Karl Wilhelm Friedrich von Schlegel (10. maaliskuuta 1772 Hannover – 12. tammikuuta 1829 Dresden) oli saksalainen filosofi, kirjailija, kriitikko, kirjallisuushistorioitsija ja kääntäjä.
Uusi!!: Kielitiede ja Friedrich Schlegel · Katso lisää »
Generatiivinen kielitiede
Generatiivinen kielitiede on Yhdysvalloissa 1960–luvulla syntynyt kielitieteen suuntaus, jonka aatehistorialliset juuret ovat formaalissa logiikassa ja metamatematiikassa, laskennan teoriassa, ja kartesiolaisessa rationalismissa.
Uusi!!: Kielitiede ja Generatiivinen kielitiede · Katso lisää »
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Uusi!!: Kielitiede ja Genetiivi · Katso lisää »
George Lakoff
George Lakoff vuonna 2008. George P. Lakoff (s. 24. toukokuuta 1941) on lingvistiikan (ja erityisesti kognitiivisen lingvistiikan) professori Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä, missä hän on opettanut vuodesta 1972 lähtien.
Uusi!!: Kielitiede ja George Lakoff · Katso lisää »
Germaaniset kielet
fääri Germaaniset kielet ovat indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.
Uusi!!: Kielitiede ja Germaaniset kielet · Katso lisää »
Gootin kieli
Codex Argenteus, gootinkielinen Raamatun käsikirjoitus 500-luvulta Gootti (gootiksi 𐌲𐌿𐍄𐌹𐍃𐌺𐍉 𐍂𐌰𐌶𐌳𐌰, gutisko razda) oli goottien puhuma germaaniseen kieliryhmään kuuluva, jo kauan sitten sammunut itägermaaninen kieli.
Uusi!!: Kielitiede ja Gootin kieli · Katso lisää »
Gottfried Leibniz
Gottfried Wilhelm Leibniz (myös Leibnitz tai von Leibniz; 1. heinäkuuta (J: 21. kesäkuuta) 1646 Leipzig – 14. marraskuuta 1716 Hannover) oli saksalainen filosofi, luonnontieteilijä, diplomaatti, matemaatikko, oikeus- ja valtiotieteilijä, historiantutkija, kielitieteilijä, kirjastonhoitaja ja yleisnero.
Uusi!!: Kielitiede ja Gottfried Leibniz · Katso lisää »
Grimmin laki
Grimmin laki on säännönmukaisuus, jonka mukaisesti germaanisten kielten sanoissa tietyt konsonantit poikkeavat systemaattisesti samojen sanojen etymologisista vastineista muissa indoeurooppalaisissa kielissä.
Uusi!!: Kielitiede ja Grimmin laki · Katso lisää »
Gustaf Erik Eurén
Gustaf Erik Eurén (20. syyskuuta 1818 Pori – 13. helmikuuta 1872 Hämeenlinna) oli suomalainen opettaja, kirjailija ja kielentutkija.
Uusi!!: Kielitiede ja Gustaf Erik Eurén · Katso lisää »
Gustaf Renvall
Gustaf (Kustaa) Renvall (23. syyskuuta 1781 Halikko – 22. tammikuuta 1841 Ulvila) oli suomalainen pappi, kielentutkija ja yksi suomen kirja- ja yleiskielen merkittävistä kehittäjistä.
Uusi!!: Kielitiede ja Gustaf Renvall · Katso lisää »
Heikki Ojansuu
Heikki Ojansuu (26. heinäkuuta 1873 Tyrvää – 18. tammikuuta 1923) oli suomalainen kielitieteilijä.
Uusi!!: Kielitiede ja Heikki Ojansuu · Katso lisää »
Heikki Paunonen
Heikki Paunonen (s. 10. maaliskuuta 1946 Helsinki) on Tampereen yliopiston suomen kielen emeritusprofessori.
Uusi!!: Kielitiede ja Heikki Paunonen · Katso lisää »
Henry Sweet
Henry Sweet (15. syyskuuta 1845 Lontoo, Britannia – 30. huhtikuuta 1912 Oxford, Britannia) oli brittiläinen kielitieteilijä ja filologi, joka usein mainitaan 1800-luvun merkittävimmäksi foneetikoksi.
Uusi!!: Kielitiede ja Henry Sweet · Katso lisää »
Heprea
Heprea on afroaasialainen kieli.
Uusi!!: Kielitiede ja Heprea · Katso lisää »
Hermann Paul (kielitieteilijä)
Hermann Otto Theodor Paul (7. elokuuta 1846 Salbke (Magdeburg), Saksin provinssi – 29. joulukuuta 1921 München, Saksa) oli yksi 1800-luvun merkittävimmistä kielitieteilijöistä.
Uusi!!: Kielitiede ja Hermann Paul (kielitieteilijä) · Katso lisää »
Hindulaisuus
Hindulaisuus on Intiasta peräisin oleva uskonto.
Uusi!!: Kielitiede ja Hindulaisuus · Katso lisää »
Historiallis-vertaileva kielitiede
Historiallis-vertaileva kielitiede eli komparatiivinen kielentutkimus on historiallisen kielitieteen alue, joka tutkii kielisukulaisuutta käyttäen hyväksi historiallis-vertailevaa metodia.
Uusi!!: Kielitiede ja Historiallis-vertaileva kielitiede · Katso lisää »
Homeerinen kreikka
Homeerinen eli eeppinen kreikka on muinaiskreikan muoto, jota Homeros käytti 700-luvulla eaa.
Uusi!!: Kielitiede ja Homeerinen kreikka · Katso lisää »
Humanismi
Humanismi on länsimaissa renessanssin myötä noussut kulttuurivirtaus sekä aatteellisena käsitteenä ihmisyyteen perustuva elämänkatsomus.
Uusi!!: Kielitiede ja Humanismi · Katso lisää »
Ihminen
Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva nisäkäs.
Uusi!!: Kielitiede ja Ihminen · Katso lisää »
Ihmistiede
Ihmistiede viittaa ihmistä tutkiviin tieteenaloihin, varsinkin humanistisiin ja yhteiskuntatieteisiin.
Uusi!!: Kielitiede ja Ihmistiede · Katso lisää »
Ilona Herlin
Maria Ilona Herlin (s. 8. huhtikuuta 1965 Kirkkonummi) on Cargotecin omistajia yhdessä veljiensä Ilkka Herlinin ja Niklas Herlinin kanssa.
Uusi!!: Kielitiede ja Ilona Herlin · Katso lisää »
Intia
Intian tasavalta eli Intia on liittovaltio Etelä-Aasiassa.
Uusi!!: Kielitiede ja Intia · Katso lisää »
Jaakko Juteini
Jaakko Juteini Jaakko Juteini (alk. Jaakko Heikinpoika Juutila, virallinen nimi Jacob Judén, 14. heinäkuuta 1781 Hattula – 20. kesäkuuta 1855 Viipuri) oli suomalainen kansallismielinen kirjailija ja valistusmies.
Uusi!!: Kielitiede ja Jaakko Juteini · Katso lisää »
Jaakko Leino
Jaakko Leino (s. 1971 Espoo)on suomalainen kielentutkija.
Uusi!!: Kielitiede ja Jaakko Leino · Katso lisää »
Jacob Grimm
Jacob Ludwig Carl Grimm (4. tammikuuta 1785 Hanau, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta – 20. syyskuuta 1863 Berliini, Preussi) oli saksalainen filologi ja mytologi.
Uusi!!: Kielitiede ja Jacob Grimm · Katso lisää »
Jan Baudouin de Courtenay
Jan Niecisław Baudouin de Courtenay (venäläisissä lähteissä Иван Александрович Бодуэн де Куртенэ; 13. maaliskuuta 1845 Radzymin, Kongressi-Puola – 3. marraskuuta 1929 Varsova, Puola) oli puolalainen kielitieteilijä, joka vaikutti etenkin foneemin käsitteen muodostumiseen sekä foneettisten ja morfofonologisten vaihtelujen kuvaukseen.
Uusi!!: Kielitiede ja Jan Baudouin de Courtenay · Katso lisää »
János Sajnovics
János Sajnovics (12. toukokuuta 1733 Tordas, Unkari – 4. toukokuuta 1785 Buda, Unkari) oli unkarilainen jesuiitta ja oppinut, joka harrasti kielitiedettä, matematiikkaa ja tähtitiedettä.
Uusi!!: Kielitiede ja János Sajnovics · Katso lisää »
Jean-Jacques Rousseau
Jean-Jacques Rousseau (28. kesäkuuta 1712 Geneve, Geneven tasavalta – 2. heinäkuuta 1778 Ermenonville, Ranskan kuningaskunta) oli geneveläis-ranskalainen filosofi, kirjailija ja säveltäjä.
Uusi!!: Kielitiede ja Jean-Jacques Rousseau · Katso lisää »
Johann Gottfried von Herder
Johann Gottfried von Herder vuonna 1775 Johann Gottfried von Herder (25. elokuuta 1744 Mohrungen, Itä-Preussi – 18. joulukuuta 1803 Weimar) oli saksalainen weimarilainen klassismin kauden kirjailija ja filosofi.
Uusi!!: Kielitiede ja Johann Gottfried von Herder · Katso lisää »
John Locke
John Locke (29. elokuuta 1632 Wrington, Somerset, Englannin kuningaskunta – 28. lokakuuta 1704 Essex, Englannin kuningaskunta) on tunnetuimpia uuden ajan filosofeja.
Uusi!!: Kielitiede ja John Locke · Katso lisää »
John Rupert Firth
John Rupert Firth (usein J. R. Firth; 1890–1960) oli englantilainen kielitieteilijä ja foneetikko.
Uusi!!: Kielitiede ja John Rupert Firth · Katso lisää »
Julius Caesar Scaliger
Julius Caesar Scaliger (23. huhtikuuta 1484 Riva del Garda, Italia – 21. lokakuuta 1558 Agen, Ranska) oli italialainen humanisti, filosofi ja lääkäri.
Uusi!!: Kielitiede ja Julius Caesar Scaliger · Katso lisää »
Kaisa Häkkinen
Kaisa Mervi Maritta Häkkinen (o.s. Ranta, s. 17. marraskuuta 1950 Kouvola) on suomalainen kielitieteilijä ja tieteen akateemikko (2020–).
Uusi!!: Kielitiede ja Kaisa Häkkinen · Katso lisää »
Kalevi Wiik
Kaino Kalevi Wiik (2. elokuuta 1932 Turku – 12. syyskuuta 2015 Turku) oli suomalainen kielitieteilijä ja Turun yliopiston fonetiikan professori vuosina 1968–1997.
Uusi!!: Kielitiede ja Kalevi Wiik · Katso lisää »
Kalkyyli
Kalkyyli on yksinkertaisimmillaan aksioomista ja syntaktisista päättelysäännöistä muodostuva merkkijonoihin liittyvä formaali systeemi.
Uusi!!: Kielitiede ja Kalkyyli · Katso lisää »
Kari Sajavaara
Kari Antero Sajavaara (18. tammikuuta 1938 Pieksämäki – 24. lokakuuta 2006 JyväskyläFisiak, Jacek:, Uniwersytet im. Adama Mickiewicza w Poznaniu. Viitattu 21.11.2014.) oli suomalainen englantilaisen filologian tohtori ja soveltavan kielentutkimuksen professori.
Uusi!!: Kielitiede ja Kari Sajavaara · Katso lisää »
Kari Suomi
Kari Suomi toimi fonetiikan apulaisprofessorina vuosina 1985–2012 Oulun yliopistossa.
Uusi!!: Kielitiede ja Kari Suomi · Katso lisää »
Katalaani
Puhuttua katalaania Katalaani (omakielinen nimi: català) on indoeurooppalaisen kielikunnan romaaniseen kieliryhmään kuuluva kieli, jota puhutaan etenkin Espanjaan kuuluvassa Kataloniassa, jossain määrin muualla Itä-Espanjassa Valenciaan saakka, Ranskassa pienellä raja-alueella (joskin katalaani kuuluu samaan murteeseen kuin koko oksitaania puhunut Etelä-Ranska), Andorrassa ja Italian Sardiniassa.
Uusi!!: Kielitiede ja Katalaani · Katso lisää »
Katolinen kirkko
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Uusi!!: Kielitiede ja Katolinen kirkko · Katso lisää »
Käännöstiede
Käännöstiede on humanistinen tiede, joka tutkii kääntämistä ja tulkkausta niiden kaikessa laajuudessa.
Uusi!!: Kielitiede ja Käännöstiede · Katso lisää »
Keskustelunanalyysi
Keskustelunanalyysi on laadullinen tutkimusmenetelmä ja tutkimussuuntaus (myös keskusteluntutkimus), jossa tutkitaan kahden tai useamman ihmisen välistä keskustelua ja vuorovaikutusta.
Uusi!!: Kielitiede ja Keskustelunanalyysi · Katso lisää »
Kieli
Kieli on ihmisten sopimuksenvarainen äännesymbolien järjestelmä.
Uusi!!: Kielitiede ja Kieli · Katso lisää »
Kielifilosofia
Kielifilosofia on tiede (filosofian haara), joka filosofisella (käsitteellisellä) ajattelulla pyrkii selvittämään kielen olemusta ja ilmiöitä.
Uusi!!: Kielitiede ja Kielifilosofia · Katso lisää »
Kielihistoria
Kielihistoria (myös historiallinen kielitiede, diakroninen kielitiede) on kielitieteen osa-alue, joka tutkii muun muassa äänne- ja muoto-opin, sanaston, sanojen etymologian ja sananmuodostuksen kautta sitä, miten kielet muuttuvat ajan kuluessa.
Uusi!!: Kielitiede ja Kielihistoria · Katso lisää »
Kieliopillinen luku
Kieliopillinen luku (tai lyhyesti luku; latinaksi numerus) on kieliopillinen kategoria, joka ilmaisee asioiden määrää.
Uusi!!: Kielitiede ja Kieliopillinen luku · Katso lisää »
Kielioppi
Kielioppi on kielen järjestelmää kuvaileva sääntöjen joukko, joka voidaan kerätä kielen säännönmukaisuuksien pohjalta.
Uusi!!: Kielitiede ja Kielioppi · Katso lisää »
Kieliteknologia
Kieliteknologia on ihmisten kieleen kohdistuvaa tai sitä hyväksikäyttävää teknologiaa.
Uusi!!: Kielitiede ja Kieliteknologia · Katso lisää »
Kimmo Koskenniemi
Kimmo Matti Koskenniemi (s. 7. syyskuuta 1945 Jyväskylä) on Helsingin yliopiston kieliteknologian professori emeritus.
Uusi!!: Kielitiede ja Kimmo Koskenniemi · Katso lisää »
Kirjoitus
Thomas Eakins, ''The Writing Master'', 1882. Kirjoitus on kielen saattamista luettavaan muotoon jollekin kestävälle alustalle piirretyillä tai muuten tuotetuilla merkeillä, joilla on sovittu yhteys kieleen.
Uusi!!: Kielitiede ja Kirjoitus · Katso lisää »
Klusiili
Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.
Uusi!!: Kielitiede ja Klusiili · Katso lisää »
Kognitiivinen kielitiede
Kognitiivinen kielitiede on kielentutkimuksen tieteidenvälinen suuntaus, joka yhdistelee kognitiivista psykologiaa, neuropsykologiaa ja yleistä kielitiedettä.
Uusi!!: Kielitiede ja Kognitiivinen kielitiede · Katso lisää »
Kognitivismi
Kognitivismi on teoria ja tutkimussuunta psykologiassa ja kognitiotieteessä, sekä oppimisteoria ja metodologia kasvatustieteissä.
Uusi!!: Kielitiede ja Kognitivismi · Katso lisää »
Konjunktio (kielitiede)
Konjunktiot, eli sidesanat, ovat partikkelien sanaluokkaan kuuluvia sanoja, joilla yhdistetään virkkeen eri lauseita toisiinsa.
Uusi!!: Kielitiede ja Konjunktio (kielitiede) · Katso lisää »
Konstantinopolin valloitus (1453)
Konstantinopolin piiritys, vuodelta 1499. Konstantinopolin piiritys alkoi 2. huhtikuuta 1453 ja loppui Bysantin valtakunnan pääkaupungin, Konstantinopolin valtaukseen 29. toukokuuta.
Uusi!!: Kielitiede ja Konstantinopolin valloitus (1453) · Katso lisää »
Konstruktiokielioppi
Konstruktiokielioppi eli rakennelmakielioppi on kognitiiviseen kielitieteeseen sekä evoluutiokielitieteeseen liittyvä kielen sosiobiologinen kuvaustapa.
Uusi!!: Kielitiede ja Konstruktiokielioppi · Katso lisää »
Kopula
Kopula ('side', 'yhdysside') on kielitieteessä käytetty käsite, jolla tarkoitetaan lauseessa subjektin sekä predikatiivin tai adverbiaalin yhdistävää sanaa (yleensä verbi "olla").
Uusi!!: Kielitiede ja Kopula · Katso lisää »
Kosmologia
Radioteleskooppeja. Kosmologia (- κόσμος, kosmos, 'kaikkeus' ja -λογία, -logia, 'oppi') on maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa tutkiva tiede.
Uusi!!: Kielitiede ja Kosmologia · Katso lisää »
Kulttuurintutkimus
Kulttuurintutkimus on monitieteistä ja ensisijaisesti länsimaisen nykykulttuurin tutkimukseen keskittyvää humanistis-yhteiskuntatieteellistä tutkimusta.
Uusi!!: Kielitiede ja Kulttuurintutkimus · Katso lisää »
Lauri Hakulinen
Lauri Pekka Hakulinen (6. lokakuuta 1899 Turku – 2. maaliskuuta 1985 Helsinki) oli Helsingin yliopiston suomen kielen professori ja Sanakirjasäätiön johtaja.
Uusi!!: Kielitiede ja Lauri Hakulinen · Katso lisää »
Lauri Kettunen
Lauri Kettunen Lauri Einari Kettunen (10. syyskuuta 1885 Joroinen – 26. helmikuuta 1963 Helsinki t. laivassa Tukholman ja Helsingin välillä) oli merkittävä suomen kielen murteiden ja itämerensuomalaisten kielten tutkija.
Uusi!!: Kielitiede ja Lauri Kettunen · Katso lisää »
Lauri Posti
Lauri Albert Posti (17. maaliskuuta 1908 Lieto – 6. maaliskuuta 1988 Helsinki) oli suomalainen fennougristi, Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten professori ja akateemikko.
Uusi!!: Kielitiede ja Lauri Posti · Katso lisää »
Lauseenjäsenet
Lauseenjäsenet eli kieliopilliset funktiot tai syntaktiset roolit ovat kielitieteellisiä termejä, joilla kuvataan sanan tai lausekkeen syntaktista asemaa lauseessa.
Uusi!!: Kielitiede ja Lauseenjäsenet · Katso lisää »
Löytöretket
Klaudios Ptolemaioksen laatima maailmankartta oli tarkimpia ennen löytöretkien aikaa Löytöretket ovat tutkimusmatkoja ennalta tuntemattomiin paikkoihin: maapallon tultua kartoitetuksi löytöretket tai tutkimusmatkat ovat jatkuneet avaruudessa ja merten syvyyksissä.
Uusi!!: Kielitiede ja Löytöretket · Katso lisää »
Lea Laitinen
Lea Marjatta Laitinen (o.s. Luomi; s. 22. huhtikuuta 1946, Järvenpää) on suomalainen kielitieteilijä ja Helsingin yliopiston suomen kielen emeritaprofessori.
Uusi!!: Kielitiede ja Lea Laitinen · Katso lisää »
Leksikologia
Leksikologia eli sanasto-oppi tai sanastontutkimus tutkii sanojen alkuperää eli etymologiaa, esineiden ja asioiden nimitysperusteita eli onomasiologiaa ja sanaston kuvauksen ja esittämisen periaatteita eli leksikografiaa.
Uusi!!: Kielitiede ja Leksikologia · Katso lisää »
Leonard Bloomfield
Leonard Bloomfield (1. huhtikuuta 1887 – 18. huhtikuuta 1949) oli yhdysvaltalainen kielitieteilijä, joka vaikutti ennen kaikkea strukturalismin saralla 1930- ja 1940-lukujen Yhdysvalloissa.
Uusi!!: Kielitiede ja Leonard Bloomfield · Katso lisää »
Lingua franca
Lingua franca tarkoittaa yleiskieltä, jolla on äidinkielisiäkin puhujia, mutta jota myös muunkieliset yleisesti osaavat ja käyttävät keskinäiseen viestintäänsä.
Uusi!!: Kielitiede ja Lingua franca · Katso lisää »
Louis Hjelmslev
Louis Trolle Hjelmslev (3. lokakuuta, 1899, Kööpenhamina, Tanska – 30. toukokuuta, 1965, Kööpenhamina, Tanska) oli tanskalainen kielitieteilijä.
Uusi!!: Kielitiede ja Louis Hjelmslev · Katso lisää »
M. A. K. Halliday
Michael Alexander Kirkwood Halliday (13. huhtikuuta 1925 Leeds, Britannia – 15. huhtikuuta 2018 Sydney, Australia) oli brittiläissyntyinen kielitieteilijä, joka merkittävän osan urastaan vaikutti Australiassa Sydneyn yliopiston kielitieteen professorina (vuodesta 1976 aina eläköitymiseensä 1987).
Uusi!!: Kielitiede ja M. A. K. Halliday · Katso lisää »
Martti Rapola
Martti Olavi Rapola (10. marraskuuta 1891 Savonlinna – 27. elokuuta 1972 Helsinki) oli suomalainen akateemikko ja Helsingin yliopiston suomen kielen professori 1930–1957.
Uusi!!: Kielitiede ja Martti Rapola · Katso lisää »
Matias Martinius
Matias Martinius (2. helmikuuta 1655 Tuulos – 1. syyskuuta 1728 Hauho) oli suomalainen pappi, joka julkaisi 1689 suomen kielen kieliopin.
Uusi!!: Kielitiede ja Matias Martinius · Katso lisää »
Matthias Alexander Castrén
Matthias Alexander Castrén (myös muodossa Matias Aleksanteri Castrén; 2. joulukuuta 1813 Tervola – 7. toukokuuta 1852 Helsinki) oli Helsingin yliopiston ensimmäinen suomen kielen professori ja uralilaisten kielten tutkimuksen ja etnografian uranuurtaja.
Uusi!!: Kielitiede ja Matthias Alexander Castrén · Katso lisää »
Maximilian Hell
Vuoreijan vierailulla havaitsemaan Venuksen ylikulkua. Maximilian Hell (Unkari: Hell Miksa) (15. toukokuuta 1720 – 14. huhtikuuta 1792) oli unkarilainen tähtitieteilijä ja vihitty jesuiittapappi Unkarin kuningaskunnasta.
Uusi!!: Kielitiede ja Maximilian Hell · Katso lisää »
Meemi
Meemi (Se on kulttuurinen ja viestinnällinen kopioituja eli replikaattori. Käsitettä meemi käytti ensimmäisenä Richard Dawkins vuonna 1976 kirjassaan Geenin itsekkyys. Esimerkkeinä meemeistä Dawkins luettelee ”sävelmät, ajatukset, hokemat, vaatemuodit, saviruukkujen ja rakennusten kaarten muodot”. Antaessaan keksinnölleen nimeä hän halusi ”substantiivin, johon sisältyy kulttuurin välittymisen yksikön eli matkimisen yksikön idea”. Arvostelijoiden mukaan meemiteorialla eli memetiikalla ei ole tieteellistä pohjaa. Monet tutkijat ovat leimanneet sen näennäistieteeksi, minkä seurauksena meemitutkimuksesta ei ole tullut tiedeyhteisön hyväksymää tutkimusohjelmaa. Meemikäsitteen luonut Dawkins on itse ottanut etäisyyttä hänen ajatuksensa ympärille syntyneeseen memetiikkaan.
Uusi!!: Kielitiede ja Meemi · Katso lisää »
Merkitys
Merkitys on semiotiikan ja kielifilosofian käyttämä käsite.
Uusi!!: Kielitiede ja Merkitys · Katso lisää »
Metafysiikka (Aristoteles)
Metafysiikka on Aristoteleen metafysiikan pääteos.
Uusi!!: Kielitiede ja Metafysiikka (Aristoteles) · Katso lisää »
Mikael Agricola
Albert Edelfeltin piirros Mikael Agricolasta. Ainuttakaan aikalaiskuvaa Agricolasta ei ole säilynyt. R. W. Ekman, ''Mikael Agricola luovuttaa Uuden testamentin suomennoksen kuningas Kustaa Vaasalle'', 1853. Mikael Agricola (noin 1510 Pernaja – 9. huhtikuuta 1557 Uusikirkko) oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, joka raamatunsuomennoksellaan loi suomen kirjakielen pohjan sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat.
Uusi!!: Kielitiede ja Mikael Agricola · Katso lisää »
Mikko Korhonen
Veli-Mikko Korhonen (14. lokakuuta 1936 – 19. elokuuta 1991) toimi urallaan mm.
Uusi!!: Kielitiede ja Mikko Korhonen · Katso lisää »
Minna Palander-Collín
Minna Johanna Palander-Collín (s. 31. elokuuta 1967 Helsinki) on suomalainen kielitieteilijä ja Helsingin yliopiston englantilaisen filologian professori.
Uusi!!: Kielitiede ja Minna Palander-Collín · Katso lisää »
Morfofonologia
Morfofonologia kuvaa fonologista vaihtelua morfologiassa.
Uusi!!: Kielitiede ja Morfofonologia · Katso lisää »
Morfologia
Morfologia eli muoto-oppi tutkii sanojen muodostusta kielen pienimmistä merkitysyksiköistä, joita kutsutaan morfeemeiksi.
Uusi!!: Kielitiede ja Morfologia · Katso lisää »
Muinaisenglanti
Muinaisenglannilla kirjoitetun sankariruno ''Beowulfin'' ensimmäinen sivu Muinaisenglanti (muinaisenglanniksi Ænglisc) on nykyisen englannin kielen varhaisin muoto, jota puhuttiin Ison-Britannian eteläosissa kansainvaellusajalta noin 400-luvulta jaa.
Uusi!!: Kielitiede ja Muinaisenglanti · Katso lisää »
Murre
Murre eli dialekti on jonkin kielen alueellinen tai sosiaalinen variantti.
Uusi!!: Kielitiede ja Murre · Katso lisää »
Mutaatio
Mutaatio eli perimän muutos on satunnainen muutos eliön perimäaineksen DNA:n tai joskus RNA:n nukleotidijärjestyksessä.
Uusi!!: Kielitiede ja Mutaatio · Katso lisää »
Nationalismi
Nationalismi eli kansallisuusaate on aate, joka korostaa kansallismielisyyttä eli kansojen ja kansakuntien merkitystä kulttuurissa tai politiikassa.
Uusi!!: Kielitiede ja Nationalismi · Katso lisää »
Näköaisti
Näköaisti on aisti, jonka avulla eliö saa informaatiota ympäröivästä maailmasta aistinelimeensä eli silmäänsä saapuvan valon perusteella.
Uusi!!: Kielitiede ja Näköaisti · Katso lisää »
Neurolingvistiikka
Neurolingvistiikka on tieteenala, joka tutkii, miten ihmisen aivotoiminnot liittyvät kielen ymmärtämiseen ja tuottamiseen.
Uusi!!: Kielitiede ja Neurolingvistiikka · Katso lisää »
Neurolingvistinen ohjelmointi
Neurolingvistinen ohjelmointi (NLP) on suuntaus, jonka tavoitteena on parantaa muun muassa ajattelu- ja tunnetaitoja, vuorovaikutustaitoja, tapoja kehittää itseään ja ymmärtää muita.
Uusi!!: Kielitiede ja Neurolingvistinen ohjelmointi · Katso lisää »
Nikolai Trubetzkoy
Nikolai Trubetzkoy Ruhtinas N. S. Trubetzkoy (Nikolai Sergejevitš Trubetskoi; ven. князь Николай Сергеевич Трубецкой, 16. huhtikuuta (J: 4. huhtikuuta) 1890 Moskova, Venäjä – 25. kesäkuuta 1938 Wien, Itävalta) oli venäläissyntyinen kielitieteilijä, etnologi ja eurasianisti.
Uusi!!: Kielitiede ja Nikolai Trubetzkoy · Katso lisää »
Nils Erik Enkvist
Nils Erik August Enkvist (27. syyskuuta 1925 Helsinki – 26. toukokuuta 2009 Helsinki) oli suomalainen kielitieteen professori ja akateemikko.
Uusi!!: Kielitiede ja Nils Erik Enkvist · Katso lisää »
Nimistöntutkimus
Nimistöntutkimus eli onomastiikka on kielitieteellinen tutkimusala, joka tutkii erisnimiä.
Uusi!!: Kielitiede ja Nimistöntutkimus · Katso lisää »
Noam Chomsky
Avram Noam Chomsky (s. 7. joulukuuta 1928 Philadelphia, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen kielitieteilijä, filosofi, kognitiotieteilijä, historioitsija, loogikko, yhteiskuntakriitikko ja poliittinen aktivisti.
Uusi!!: Kielitiede ja Noam Chomsky · Katso lisää »
Nomini
Nomini on suomen kieliopissa sana, joka taipuu sijamuodoissa ja luvussa.
Uusi!!: Kielitiede ja Nomini · Katso lisää »
Nuorgrammatismi
Yksi nuorgrammatismin perustajista, August Leskien.Nuorgrammatismi on kielihistorian koulukunta, joka keskittyy kielten äännehistorian selvittämiseen.
Uusi!!: Kielitiede ja Nuorgrammatismi · Katso lisää »
Oikeinkirjoitus
Oikeinkirjoitus eli ortografia on kielen kirjoitussäännöstö.
Uusi!!: Kielitiede ja Oikeinkirjoitus · Katso lisää »
Ontologia
Ontologia (kreikan sanoista ὄν, ὄντος ’oleminen’ ja -λογία ’oppi’) on olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa.
Uusi!!: Kielitiede ja Ontologia · Katso lisää »
Otto Donner (kielitieteilijä)
Walter Runeberg, Otto Donnerin rintakuva Otto Donner Otto Donner (15. joulukuuta 1835 Kokkola – 17. syyskuuta 1909 Helsinki) oli Helsingin yliopiston sanskritin ja vertailevan kielitieteen professori, kansallisten tieteiden organisaattori sekä kirkollisasiain toimituskunnan päällikkö (nyk. opetusministeriä vastaava tehtävä), valtiopäivämies ja senaattori Mechelinin senaatissa.
Uusi!!: Kielitiede ja Otto Donner (kielitieteilijä) · Katso lisää »
Paavo Ravila
Paavo Ilmari Ravila (5. heinäkuuta 1902 Laukaa – 16. huhtikuuta 1974 Helsinki) oli akateemikko ja Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori ja yliopiston rehtori.
Uusi!!: Kielitiede ja Paavo Ravila · Katso lisää »
Paavo Siro
Paavo Rudolf Siro (2. elokuuta 1909 Helsinki – 27. helmikuuta 1996 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä ja professori.
Uusi!!: Kielitiede ja Paavo Siro · Katso lisää »
Paleografia
Paleografialla tarkoitetaan vanhoihin käsialoihin kohdistuvaa tieteellistä tutkimusta, joka kuuluu tekstuaalitieteisiin.
Uusi!!: Kielitiede ja Paleografia · Katso lisää »
Partikkeli (sanaluokka)
Partikkelit eli apusanat ovat sanaluokka yleensä taipumattomille sanoille, jotka eivät saa määritteitä eivätkä itse toimi määritteinä.
Uusi!!: Kielitiede ja Partikkeli (sanaluokka) · Katso lisää »
Partisiippi
Partisiippi eli laatutapa on verbin infiniittinen eli nominaalinen muoto, jolla on sekä verbin että adjektiivin ominaisuuksia.
Uusi!!: Kielitiede ja Partisiippi · Katso lisää »
Paul Kiparsky
Rene Paul Victor Kiparsky (s. 28. tammikuuta 1941 Helsinki) on kielitieteen professori.
Uusi!!: Kielitiede ja Paul Kiparsky · Katso lisää »
Pāṇini
Pāṇini (devanagari: पाणिनि) oli intialainen kielitieteilijä, joka kokosi klassisen sanskritin kieliopin todennäköisesti 5.
Uusi!!: Kielitiede ja Pāṇini · Katso lisää »
Pääluokka
Pääluokka (diateesi, verbigenus) on produktiivinen rakenne, jolla muutetaan verbin tai lauseen argumenttirakennetta ja valenssia.
Uusi!!: Kielitiede ja Pääluokka · Katso lisää »
Pentti Leino
Pentti Antero Leino (s. 17. huhtikuuta 1942 Oulu) on suomalainen suomen kielen emeritusprofessori, joka teki pääosan työurastaan Helsingin yliopistossa.
Uusi!!: Kielitiede ja Pentti Leino · Katso lisää »
Petrus Ramus
Petrus Ramus Petrus Ramus (Pierre de la Ramée, 1515 – 24. elokuuta 1572) oli ranskalainen renessanssifilosofi, humanisti, loogikko ja koulutuksen uudistaja.
Uusi!!: Kielitiede ja Petrus Ramus · Katso lisää »
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Uusi!!: Kielitiede ja Platon · Katso lisää »
Port-Royalin logiikka
Port-Royalin logiikka on yleinen nimitys teokselle, jonka koko nimi on La logique, ou l’art de penser (”Logiikka, tai ajattelun taito”).
Uusi!!: Kielitiede ja Port-Royalin logiikka · Katso lisää »
Pragmatiikka
Pragmatiikka (kr. pragmatikē tekhnē 'toiminnan taito') on kielitieteen ja semiotiikan haara, joka tutkii tilanteen tai kontekstin vaikutusta merkitykseen.
Uusi!!: Kielitiede ja Pragmatiikka · Katso lisää »
Prahan kielitieteellinen piiri
Prahan kielitieteellinen piiri (ransk. Cercle linguistique de Prague, tšek. Pražský lingvistický kroužek) eli Prahan koulukunta on Prahassa vuonna 1926 perustettu, aluksi lähinnä kielen- ja kirjallisuudentutkijoista muodostunut löyhä ryhmittymä, jolla on ollut huomattava vaikutus myöhempään tutkimukseen.
Uusi!!: Kielitiede ja Prahan kielitieteellinen piiri · Katso lisää »
Predikatiivi
Predikatiivi on lauseenjäsen, joka täydentää lauseen predikaattia ja viittaa yleensä subjektiin ja joskus objektiin.
Uusi!!: Kielitiede ja Predikatiivi · Katso lisää »
Prepositio
Prepositio eli etusana on ennen nominia käytettävä sana, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa tms.
Uusi!!: Kielitiede ja Prepositio · Katso lisää »
Priscianus
firenzeläisessä reliefissä. Priscianus Cæsariensis Mauri, yleisesti vain Priscianus (n. 490 Mauretanian Cæsarea, nyk. Cherchell, Algeria – n. 560 todennäköisesti Konstantinopoli, nyk. Istanbul, Turkki) oli (itä)roomalainen grammaatikko, joka 500-luvun alkupuolella kirjoitti latinan kielen kieliopin Institutiones grammaticæ, josta tuli yksi kautta aikain luetuimmista ja pisimpään aktiivisessa käytössä olleista kieliopeista.
Uusi!!: Kielitiede ja Priscianus · Katso lisää »
Pronomini
Pronominit eli asemosanat on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin.
Uusi!!: Kielitiede ja Pronomini · Katso lisää »
Propositio
Propositio eli väitelause on propositiologiikassa jotakin seikkaa, tapahtumaa tai asiantilaa ilmaiseva lause.
Uusi!!: Kielitiede ja Propositio · Katso lisää »
Provensaali
Provensaali on eräs oksitaanin kielen murre.
Uusi!!: Kielitiede ja Provensaali · Katso lisää »
Psykolingvistiikka
Psykolingvistiikka on tieteenala, joka tutkii ihmisen kielen ja mielen välistä suhdetta.
Uusi!!: Kielitiede ja Psykolingvistiikka · Katso lisää »
Raimo Aulis Anttila
Raimo Aulis Anttila (21. huhtikuuta 1935 Lieto – 27. tammikuuta 2023 Turku) oli suomalainen kielitieteilijä ja professori.
Uusi!!: Kielitiede ja Raimo Aulis Anttila · Katso lisää »
Rakenteellinen funktionalismi
Rakenteellinen funktionalismi on laaja näkökulma sosiologiassa ja antropologiassa, joka tulkitsee yhteiskuntaa rakenteena, joka koostuu toisiinsa liittyvistä osista.
Uusi!!: Kielitiede ja Rakenteellinen funktionalismi · Katso lisää »
Rasmus Rask
Rasmus Christian Rask Rasmus Rask (22. marraskuuta 1787, Brændekilde, Fyn – 14. marraskuuta 1832, Kööpenhamina) oli tanskalainen kielentutkija.
Uusi!!: Kielitiede ja Rasmus Rask · Katso lisää »
Rationalismi
Australian rationalistiyhdistyksen jäseniä March for Science -tapahtumassa Maan päivänä 2017. Center for Applied Rationalityn perustajiin kuuluva Julia Galef on tehnyt rationalistisia ajattelutapoja tunnetuksi työpajoissa ja julkaisuissaan. Rationalismi on yleisesti järjen kannattamista korostava ajattelutapa.
Uusi!!: Kielitiede ja Rationalismi · Katso lisää »
Reduktionismi
Lego-palikoista rakennettu leikkitalo Reduktionismi on filosofinen oppi, jonka mukaan tietty kokonaisuus on palautettavissa eli redusoitavissa osiinsa.
Uusi!!: Kielitiede ja Reduktionismi · Katso lisää »
Reinhold von Becker
Reinhold von Becker (26. joulukuuta 1788 Kangasniemi – 10. kesäkuuta 1858 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja suomen kielen tutkija.
Uusi!!: Kielitiede ja Reinhold von Becker · Katso lisää »
Rektio
Rektio (’ohjaus’) on lauseopillinen ilmiö, jossa pääsana vaatii täydennyksensä tiettyyn sijamuotoon.
Uusi!!: Kielitiede ja Rektio · Katso lisää »
Rekursio
Rekursio on matemaattinen keino määritellä funktioita niin, että funktion arvo tietyssä pisteessä riippuu funktion arvosta edellisessä pisteessä.
Uusi!!: Kielitiede ja Rekursio · Katso lisää »
René Descartes
René Descartes (äännetään, latinalaistettu muoto Renatus Cartesius; 31. maaliskuuta 1596 La Haye en Touraine – 11. helmikuuta 1650 Tukholma) oli huomattava ranskalainen filosofi, matemaatikko, kirjailija ja tutkija, jota on kutsuttu uuden ajan filosofian perustajaksi.
Uusi!!: Kielitiede ja René Descartes · Katso lisää »
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Uusi!!: Kielitiede ja Renessanssi · Katso lisää »
Romaaniset kielet
Romaaniset kielet ovat latinasta kehittyneitä indoeurooppalaisia kieliä ja muodostavat itaalisten kielten alaluokan.
Uusi!!: Kielitiede ja Romaaniset kielet · Katso lisää »
Roman Jakobson
Roman Jakobson Roman Osipovitš Jakobson (11. lokakuuta (J:29. syyskuuta) 1896 Moskova, Venäjä – 18. heinäkuuta 1982 Cambridge, Massachusetts, Yhdysvallat) oli venäläis-amerikkalainen kielen, kansanrunouden ja kirjallisuuden tutkija.
Uusi!!: Kielitiede ja Roman Jakobson · Katso lisää »
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Uusi!!: Kielitiede ja Rooman valtakunta · Katso lisää »
Sanajärjestys
Sanajärjestys on kielitieteessä osa lauseen rakennetta: missä järjestyksessä lauseenjäsenet seuraavat toisiaan.
Uusi!!: Kielitiede ja Sanajärjestys · Katso lisää »
Sanaluokka
Sanaluokka on ryhmä, johon kuuluu sanojen eri kategoriat.
Uusi!!: Kielitiede ja Sanaluokka · Katso lisää »
Sandhi
Sandhi (sanskritia; devanagari: संधि; IAST: saṃdhi, yhteen laittaminen, yhdistäminen, synteesi) on yleisnimitys morfeemirajoilla tapahtuville äänneilmiöille.
Uusi!!: Kielitiede ja Sandhi · Katso lisää »
Sanojen johtaminen
Sanojen johtaminen tarkoittaa uusien sanojen luomista olemassa olevien sanojen pohjalta johdinten avulla.
Uusi!!: Kielitiede ja Sanojen johtaminen · Katso lisää »
Sapirin–Whorfin hypoteesi
Sapirin–Whorfin hypoteesi (SWH, myös: Sapir–Whorf-hypoteesi tai teoria kielen suhteellisuudesta) on kielitieteessä käsitys siitä, että henkilön puhuman kielen (sen sanaston ja kieliopin) ja hänen maailmankuvansa ja ajattelunsa välillä olisi kiinteä yhteys ja ihminen aina hahmottaisi maailmaa (ensi)kielensä kautta.
Uusi!!: Kielitiede ja Sapirin–Whorfin hypoteesi · Katso lisää »
Sámuel Gyarmathi
Sámuel Gyarmathin muistolaatta Sámuel Gyarmathi (1751–1830) oli unkarilainen kielentutkija.
Uusi!!: Kielitiede ja Sámuel Gyarmathi · Katso lisää »
Semantiikka
Semantiikka eli merkitysoppi tutkii esimerkiksi sanojen ja ajatusten merkitystä.
Uusi!!: Kielitiede ja Semantiikka · Katso lisää »
Semanttinen rooli
Kielitieteessä semanttisen roolin tai theta-roolin käsitteellä kuvataan sitä, mitä kukin verbin argumentti "tekee" lauseessa.
Uusi!!: Kielitiede ja Semanttinen rooli · Katso lisää »
Semiotiikka
Semiotiikka (’merkitsemistaito’) eli merkkioppi on filosofinen suuntaus, joka tutkii merkkien, kuten sanojen, semantiikkaa eli merkkien merkitystä, syntaksia eli yhdistelysääntöjä ja pragmatiikkaa eli tilannekohtaista merkitystä ja käyttöä.
Uusi!!: Kielitiede ja Semiotiikka · Katso lisää »
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Uusi!!: Kielitiede ja Sija · Katso lisää »
Skeema
Skeema on psykologiassa mielen sisäinen malli tosimaailmasta.
Uusi!!: Kielitiede ja Skeema · Katso lisää »
Skolastiikka
Danten ''Paratiisi'', Danten ja Beatricen ympärillä muun muassa skolastikot Tuomas Akvinolainen, Albert Suuri ja Petrus Lombardus (Philipp Veit, maalaus Casino Massimossa Roomassa) Skolastiikka oli filosofinen suuntaus tai menetelmä, jonka mukainen opetus oli vallalla keskiajan oppineiden parissa noin vuosina 1100–1500.
Uusi!!: Kielitiede ja Skolastiikka · Katso lisää »
Sofisti (dialogi)
Sofisti (tai Sophista) on Platonin kirjoittama dialogi.
Uusi!!: Kielitiede ja Sofisti (dialogi) · Katso lisää »
Sosiolingvistiikka
Sosiolingvistiikka tutkii kieltä ja sen käyttöä suhteessa sosiaaliseen ympäristöön.
Uusi!!: Kielitiede ja Sosiolingvistiikka · Katso lisää »
Soveltava kielitiede
Soveltava kielitiede tutkii sellaisia ihmisyksilön tai -yhteisön ongelmia, jotka liittyvät kieleenSajavaara s. 19.
Uusi!!: Kielitiede ja Soveltava kielitiede · Katso lisää »
Stilistiikka
Stilistiikka eli tyylintutkimus on kirjallisen kielen, tekstien ja diskurssien tutkimusta.
Uusi!!: Kielitiede ja Stilistiikka · Katso lisää »
Stoalaisuus
stoa'') Ateenassa. Stoalaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, joka vaikutti useiden vuosisatojen ajan antiikin Kreikan ja Rooman yläluokan moraaliseen ajatteluun.
Uusi!!: Kielitiede ja Stoalaisuus · Katso lisää »
Strukturalismi
Strukturalismi on useissa – varsinkin humanistisissa ja yhteiskunnallisissa – tieteissä vaikuttanut lähestymistapa, joka korostaa rakenteen merkitystä kokonaisuuden ymmärtämisessä.
Uusi!!: Kielitiede ja Strukturalismi · Katso lisää »
Substantiivi
Substantiivit eli nimisanat ovat yksi sanaluokista.
Uusi!!: Kielitiede ja Substantiivi · Katso lisää »
Suku (kielioppi)
Suku eli genus (lat.) on nominien kieliopillinen kategoria, jonka mukaisesti substantiivit jakautuvat eri ryhmiin.
Uusi!!: Kielitiede ja Suku (kielioppi) · Katso lisää »
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Uusi!!: Kielitiede ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »
Syntaksi
Syntaksi (kr. σύνταξις ’kokoonpano’) eli lauseoppi tarkastelee luonnollisen tai formaalin kielen merkkiyhdistelmiä (sanoja).
Uusi!!: Kielitiede ja Syntaksi · Katso lisää »
Taivutus
Taivutus tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Kielitiede ja Taivutus · Katso lisää »
Taksonomia
Taksonomia on tieteenala, joka tutkii eliöiden luokittelua ja luokittelee niitä taksoneihin.
Uusi!!: Kielitiede ja Taksonomia · Katso lisää »
Tapaluokka
Tapaluokka eli modus on verbien taivutuksen kategoria.
Uusi!!: Kielitiede ja Tapaluokka · Katso lisää »
Teksti
Teksti eli kirjoitelma on luettavaksi tarkoitettua kirjoitusta, jolla ilmaistu sisältö muodostaa asiakokonaisuuden, kuten artikkelin, novellin, runon tai romaanin.
Uusi!!: Kielitiede ja Teksti · Katso lisää »
Tekstilingvistiikka
Tekstilingvistiikka tutkii lausetta ja virkettä laajempien rakenteita.
Uusi!!: Kielitiede ja Tekstilingvistiikka · Katso lisää »
Terentius Varro
Marcus Terentius Varro tai Varro Reatinus (116–27 eaa.) oli roomalainen kirjailija.
Uusi!!: Kielitiede ja Terentius Varro · Katso lisää »
Terho Itkonen
Terho Klaus Itkonen (21. lokakuuta 1933 Helsinki – 29. maaliskuuta 1998 Nurmijärvi) oli suomen kielen tutkija ja pitkäaikainen Helsingin yliopiston suomen kielen professori (1965–1989).
Uusi!!: Kielitiede ja Terho Itkonen · Katso lisää »
Terminologia
Terminologia tai terminologiaoppi on tieteenala, joka tutkii erikoiskielten käsitteitä, termejä ja termistöjä.
Uusi!!: Kielitiede ja Terminologia · Katso lisää »
Teun A. van Dijk
Teun Adrianus van Dijk (s. 7. toukokuuta 1943 Naaldwijk, Alankomaat) on tekstilingvistiikan, diskurssianalyysin ja kriittisen diskurssianalyysin (CDA) tutkija.
Uusi!!: Kielitiede ja Teun A. van Dijk · Katso lisää »
Tiina Onikki-Rantajääskö
Tiina Onikki-Rantajääskö (s. 27. heinäkuuta 1960 Mikkeli) on suomalainen kielitieteilijä.
Uusi!!: Kielitiede ja Tiina Onikki-Rantajääskö · Katso lisää »
Transitiivisuus (kielioppi)
Transitiivisuus on verbin ominaisuus, jossa niiden valenssiin kuuluu objekti.
Uusi!!: Kielitiede ja Transitiivisuus (kielioppi) · Katso lisää »
Tuomas Erfurtilainen
Tuomas Erfurtilainen oli kahden eri koulun Magister Regens (pääopettaja) ja rehtori Erfurtissa 1300-luvun alkupuolella.
Uusi!!: Kielitiede ja Tuomas Erfurtilainen · Katso lisää »
Umberto Eco
Umberto Eco (5. tammikuuta 1932 Alessandria, Italia – 19. helmikuuta 2016 Milano) oli italialainen kirjailija ja Bolognan yliopiston semiotiikan professori.
Uusi!!: Kielitiede ja Umberto Eco · Katso lisää »
Uskonpuhdistus
Uskonpuhdistaja Martti Luther teoksensa ''Kirkon Babylonian vankeudesta'' kannessa. Uskonpuhdistus eli reformaatio on 1500-luvulla Länsi-Euroopassa alkanut liike, joka pyrki oikaisemaan katolisen kirkon opissa näkemiään epäkohtia.
Uusi!!: Kielitiede ja Uskonpuhdistus · Katso lisää »
Uusi testamentti
Uusi testamentti on kristinuskon ohjeellinen tekstikokoelma eli kaanon.
Uusi!!: Kielitiede ja Uusi testamentti · Katso lisää »
Verbi
Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.
Uusi!!: Kielitiede ja Verbi · Katso lisää »
Viestintä
Ilja Repin, ''Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille'', 1878–1891. Viestintä eli vuorovaikutus voidaan ymmärtää sekä sanomien vaihdannaksi että merkitysten tuottamiseksi.
Uusi!!: Kielitiede ja Viestintä · Katso lisää »
Vilém Mathesius
Vilém Mathesius (3. elokuuta 1882 Pardubice, Itävalta-Unkari – 12. huhtikuuta 1945 Praha, Tšekkoslovakia) oli tšekkiläinen kielitieteilijä ja kirjallisuudentutkija, Prahan Kaarlen yliopiston ensimmäinen englannin kielen professori.
Uusi!!: Kielitiede ja Vilém Mathesius · Katso lisää »
Vulgaarilatina
Latinankieliset alueet Rooman valtakunnassa merkitty punaisella. Vulgaarilatinaksi kutsutaan kansan käyttämää latinan muotoa.
Uusi!!: Kielitiede ja Vulgaarilatina · Katso lisää »
Vuorovaikutus
Vuorovaikutus on kahden tai useamman objektin tai tapahtuman välinen vaikutussuhde, jossa kumpikin osapuoli vaikuttaa toiseen.
Uusi!!: Kielitiede ja Vuorovaikutus · Katso lisää »
Vuorovaikutuslingvistiikka
Vuorovaikutuslingvistiikka on keskustelunanalyyttisestä tutkimusperinteestä ponnistava kielentutkimuksen suuntaus, jonka kiinnostuksen kohteena on sosiaalisen vuorovaikutuksen kielellinen rakentuminen.
Uusi!!: Kielitiede ja Vuorovaikutuslingvistiikka · Katso lisää »
Wilhelm von Humboldt
Wilhelm von Humboldt Vapaaherra Friedrich Wilhelm Christian Karl Ferdinand von Humboldt (22. kesäkuuta 1767 Potsdam – 8. huhtikuuta 1835 Tegel) oli saksalainen filosofi, diplomaatti, valtiomies ja Berliinin Humboldt-yliopiston perustaja.
Uusi!!: Kielitiede ja Wilhelm von Humboldt · Katso lisää »
William Jones
William Jones (28. syyskuuta 1746 Lontoo – 27. huhtikuuta 1794 Kalkutta) oli brittiläinen itämaantutkija ja lakimies, sekä vuodesta 1783 korkeimman oikeuden tuomari Kalkutassa.
Uusi!!: Kielitiede ja William Jones · Katso lisää »
William Labov
William Labov (s. 4. joulukuuta 1927) on yhdysvaltalainen kielitieteilijä, joka tunnetaan varsinkin ansioistaan sosiolingvistiikan alalla.
Uusi!!: Kielitiede ja William Labov · Katso lisää »
Wulfila
Wulfila, gootiksi "Pieni susi" (myös Ulfilas tai Ulfila) (noin 311 – 382, Konstantinopoli) oli areiolainen piispa ja lähetyssaarnaaja sekä visigoottien hengellinen johtaja, joka käännytti gootit kristinuskoon ja kehitti goottilaisen aakkoston.
Uusi!!: Kielitiede ja Wulfila · Katso lisää »
Yhdyssana
Yhdyssana on kahden tai useamman sanan muodostama sana, jolla on oma merkityksensä.
Uusi!!: Kielitiede ja Yhdyssana · Katso lisää »
Yhteiskuntatiede
Yhteiskuntatieteet on yhteiskuntaa ja sen ilmiöitä tutkivia tieteenaloja yhdistävä nimitys.
Uusi!!: Kielitiede ja Yhteiskuntatiede · Katso lisää »
Yleisen kielitieteen kurssi
Yleisen kielitieteen kurssi (Cours de linguistique générale) on Ferdinand de Saussuren pitämä kielitieteellinen luentosarja ja sen kuulijoiden muistiinpanojen pohjalta toimitettu yleisen kielitieteen klassikoksi muodostunut teos.
Uusi!!: Kielitiede ja Yleisen kielitieteen kurssi · Katso lisää »
Zellig Harris
Zellig Sabbettai Harris (23. lokakuuta 1909 Balta, Venäjä – 22. toukokuuta 1992 New York, Yhdysvallat) oli yksi 1900-luvun merkittävimpiä kielentutkijoita etenkin syntaksin tutkimuksen ja matemaattisen kielitieteen aloilla, joilla hän ennakoi monia oppilaansa Noam Chomskyn käsityksiä.
Uusi!!: Kielitiede ja Zellig Harris · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Kielentutkija, Kielentutkimus, Kielitieteet, Kielitieteilijä, Lingvisti, Lingvistiikka, Yleinen kielitiede.