Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Kieli ja Kielitiede
Kieli ja Kielitiede on 13 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Äänteenmuutos, Fonologia, Germaaniset kielet, Kielifilosofia, Kielioppi, Kognitiivinen kielitiede, Morfologia, Murre, Neurolingvistiikka, Romaaniset kielet, Sapirin–Whorfin hypoteesi, Semantiikka, Syntaksi.
Äänteenmuutos
Äänteenmuutokseksi kutsutaan ilmiötä, jossa kielen äänne muuttuu toiseksi kielihistoriassa.
Äänteenmuutos ja Kieli · Äänteenmuutos ja Kielitiede ·
Fonologia
Fonologia eli äänneoppi (klassisen kreikan sanoista φωνή /pʰoːnéː/ 'ääni' ja λόγος /lógos/ 'puhe; järki'), etenkin amerikkalaisessa käytännössä myös fonemiikka, on luonnollisen kielen rakennetutkimuksen osa-alue (katso myös kielitiede).
Fonologia ja Kieli · Fonologia ja Kielitiede ·
Germaaniset kielet
fääri Germaaniset kielet ovat indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.
Germaaniset kielet ja Kieli · Germaaniset kielet ja Kielitiede ·
Kielifilosofia
Kielifilosofia on tiede (filosofian haara), joka filosofisella (käsitteellisellä) ajattelulla pyrkii selvittämään kielen olemusta ja ilmiöitä.
Kieli ja Kielifilosofia · Kielifilosofia ja Kielitiede ·
Kielioppi
Kielioppi on kielen järjestelmää kuvaileva sääntöjen joukko, joka voidaan kerätä kielen säännönmukaisuuksien pohjalta.
Kieli ja Kielioppi · Kielioppi ja Kielitiede ·
Kognitiivinen kielitiede
Kognitiivinen kielitiede on kielentutkimuksen tieteidenvälinen suuntaus, joka yhdistelee kognitiivista psykologiaa, neuropsykologiaa ja yleistä kielitiedettä.
Kieli ja Kognitiivinen kielitiede · Kielitiede ja Kognitiivinen kielitiede ·
Morfologia
Morfologia eli muoto-oppi tutkii sanojen muodostusta kielen pienimmistä merkitysyksiköistä, joita kutsutaan morfeemeiksi.
Kieli ja Morfologia · Kielitiede ja Morfologia ·
Murre
Murre eli dialekti on jonkin kielen alueellinen tai sosiaalinen variantti.
Kieli ja Murre · Kielitiede ja Murre ·
Neurolingvistiikka
Neurolingvistiikka on tieteenala, joka tutkii, miten ihmisen aivotoiminnot liittyvät kielen ymmärtämiseen ja tuottamiseen.
Kieli ja Neurolingvistiikka · Kielitiede ja Neurolingvistiikka ·
Romaaniset kielet
Romaaniset kielet ovat latinasta kehittyneitä indoeurooppalaisia kieliä ja muodostavat itaalisten kielten alaluokan.
Kieli ja Romaaniset kielet · Kielitiede ja Romaaniset kielet ·
Sapirin–Whorfin hypoteesi
Sapirin–Whorfin hypoteesi (SWH, myös: Sapir–Whorf-hypoteesi tai teoria kielen suhteellisuudesta) on kielitieteessä käsitys siitä, että henkilön puhuman kielen (sen sanaston ja kieliopin) ja hänen maailmankuvansa ja ajattelunsa välillä olisi kiinteä yhteys ja ihminen aina hahmottaisi maailmaa (ensi)kielensä kautta.
Kieli ja Sapirin–Whorfin hypoteesi · Kielitiede ja Sapirin–Whorfin hypoteesi ·
Semantiikka
Semantiikka eli merkitysoppi tutkii esimerkiksi sanojen ja ajatusten merkitystä.
Kieli ja Semantiikka · Kielitiede ja Semantiikka ·
Syntaksi
Syntaksi (kr. σύνταξις ’kokoonpano’) eli lauseoppi tarkastelee luonnollisen tai formaalin kielen merkkiyhdistelmiä (sanoja).
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Kieli ja Kielitiede
- Mitä heillä on yhteistä Kieli ja Kielitiede
- Yhtäläisyyksiä Kieli ja Kielitiede
Vertailu Kieli ja Kielitiede
Kieli on 93 suhteet, kun taas Kielitiede on 259. niillä on yhteistä 13, Jaccard'in indeksi on 3.69% = 13 / (93 + 259).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Kieli ja Kielitiede. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
