Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
149 suhteet: Abu Bakr al-Razi, Affiniteetti, Al-Kindi, Al-Mansur (abbasidi), Aleksandrian kirjasto, Alkemia, Alkuaine, Aluna, Anaksagoras, Anaksimandros, Anaksimenes, Andreas Libavius, Antiikin Aleksandria, Antimoni, Antoine Lavoisier, Argon, Aristoteles, Atomi, Atomiteoria, Étienne François Geoffroy, Babylonia, Bagdad, Boylen laki, Carl Wilhelm Scheele, Demokritos, Elohopea, Elohopeaoksidi, Empedokles, Entiteetti, Epäorgaaninen yhdiste, Epikurolaisuus, Esidynastinen Egypti, Etanoli, Flogiston-teoria, Fosfori, Geber, Georg Stahl, Hapetus-pelkistysreaktio, Happamuus, Happi, Happo, Hauli, Hellenismi, Henry Cavendish, Herakleitos, Hermann Boerhaave, Hiili, Hiilidioksidi, Hiilihappo, Hopea, ..., Iatrokemia, Ilma, Isaac Newton, Islam, Jalokivi, Jan Baptist van Helmont, Jäähdytin, Johann Glauber, John Mayow, Joonia, Joseph Black, Joseph Priestley, Kaasu, Kaliumsulfidi, Kalliomaalaus, Kerotakis, Kiina, Kiinan kieli, Klassinen mekaniikka, Kreikkalainen tuli, Kulta, Kuningasvesi, Kupari, Kvintessenssi, Kylläisyys, Lasi, Latina, Lehtikulta, Leukippos, Linssi (optiikka), Liuotin, Lyijy, Lyijykarbonaatti, Lyijymonoksidi, Magnesiumkarbonaatti, Malmi, Massan säilymislaki, Määrällinen tutkimus, Mönjä, Mesopotamia, Metalli, Meteoriitti, Mineralogia, Monitahokas, Natriumkloridi, Natriumsulfaatti, Naula (mittayksikkö), Noki, Oksidi, Orgaaninen yhdiste, Ouroboros, Palaminen, Paracelsus, Parmenides, Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica, Platon, Plinius vanhempi, Pronssi, Puuhiili, Pyrometallurgia, Pythagoralaisuus, Pythagoras, Rauta, Rauta(II)sulfaatti, Retortti, Rikki, Rikki-elohopeateoria, Rikkihapoke, Rikkihappo, Robert Boyle, Robert Hooke, Ruuti, Soodavesi, Stephen Hales, Straton, Substituutio (kemia), Sulfaatti, Sulfiitti, Suolahappo, Symboli, Taolaisuus, Thales, Theofrastos, Tietosanakirja, Timantti, Tina, Tislaus, Torbern Bergman, Transmutaatio, Tuhka, Tuli, Tyhjiö, Typen oksidit, Typpi, Typpihappo, Vesi, Vesihöyry, Vety, Viisasten kivi. Laajenna indeksi (99 lisää) »
Abu Bakr al-Razi
Gerard Cremonalaisen teoksessa ''Recueil des traités de médecine'' (1250-1260). Alkulehti al-Razin lääketieteen oppikirjasta ''Kitāb al-ḥāwī fi al-tibb''. Abū Bakr Muhammad ibn Zakarīya al-Rāzī (Zakaria ye Razi;; tai Rasis) (865–925) oli persialainen alkemisti ja filosofi, jota on pidetty myös islamilaisen maailman suurimpana lääkärinä.
Uusi!!: Kemian historia ja Abu Bakr al-Razi · Katso lisää »
Affiniteetti
Affiniteetti on kemiassa suure, joka ilmaisee, kuinka herkästi kemiallinen reaktio tapahtuu.
Uusi!!: Kemian historia ja Affiniteetti · Katso lisää »
Al-Kindi
Yaʻqūb ibn Isḥāq al-Kindī (Alkindus) (n. 801–873 Kufa, Mesopotamia) oli ensimmäinen merkittävä islamilaisen maailman filosofi.
Uusi!!: Kemian historia ja Al-Kindi · Katso lisää »
Al-Mansur (abbasidi)
Abbasidien kultainen dinaari (4,23 gr.) Al- Mansurin ajalta 758 jaa. Al-Mansur eli Abu Ja'far Abdallah ibn Muhammad al-Mansur (714–775); arab.:ابو جعفر عبدالله بن محمد المنصور oli toinen abbasidikalifi vuodesta 754 vuoteen 775.
Uusi!!: Kemian historia ja Al-Mansur (abbasidi) · Katso lisää »
Aleksandrian kirjasto
Aleksandrian kirjasto oli antiikin aikainen kirjasto Aleksandriassa Egyptissä.
Uusi!!: Kemian historia ja Aleksandrian kirjasto · Katso lisää »
Alkemia
Jan van der Straet, ''Alkemistin laboratorio'', 1570. Alkemia on kemian varhaisvaihe jonka päätarkoituksena oli valmistaa kultaa muista materiaaleista kuten perusmetalleista, tai saada aikaan elämän eliksiiri, jolla voitaisiin saavuttaa pitkä tai jopa ikuinen elämä.
Uusi!!: Kemian historia ja Alkemia · Katso lisää »
Alkuaine
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja.
Uusi!!: Kemian historia ja Alkuaine · Katso lisää »
Aluna
Kaliumalunarakeita Kromialunakide Alunat ovat alkalimetallien kaksoissulfaatteja.
Uusi!!: Kemian historia ja Aluna · Katso lisää »
Anaksagoras
Anaksagoras (noin 500 — 428 eaa.) oli antiikin Kreikan esisokraattisia filosofeja.
Uusi!!: Kemian historia ja Anaksagoras · Katso lisää »
Anaksimandros
Anaksimandros Rafaelin maalauksessa ''Ateenan koulu''. Anaksimandros (610/609 – n. 546 eaa.) oli eräs antiikin Kreikan esisokraattisista filosofeista.
Uusi!!: Kemian historia ja Anaksimandros · Katso lisää »
Anaksimenes
Anaksimenes. Anaksimenes (n. 585–525 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraattinen filosofi.
Uusi!!: Kemian historia ja Anaksimenes · Katso lisää »
Andreas Libavius
Andreas Libavius (n. 1560 – 25. heinäkuuta 1616) oli saksalainen kemisti ja lääkäri.
Uusi!!: Kemian historia ja Andreas Libavius · Katso lisää »
Antiikin Aleksandria
Aleksandreia (yleensä Aleksandria) oli antiikin aikainen kaupunki Egyptissä.
Uusi!!: Kemian historia ja Antiikin Aleksandria · Katso lisää »
Antimoni
Antimonia Raakaa, kiteytynyttä antimonia (siniharmaat metallinhohtoiset säleet ja rakeet) kvartsissa. Antimoni on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Sb ja järjestysluku 51.
Uusi!!: Kemian historia ja Antimoni · Katso lisää »
Antoine Lavoisier
Antoine Lavoisier Antoine Laurent de Lavoisier (26. elokuuta 1743 Pariisi – 8. toukokuuta 1794 Pariisi) oli ranskalainen kemisti.
Uusi!!: Kemian historia ja Antoine Lavoisier · Katso lisää »
Argon
Argon on järjestysluvultaan 18.
Uusi!!: Kemian historia ja Argon · Katso lisää »
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Uusi!!: Kemian historia ja Aristoteles · Katso lisää »
Atomi
Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.
Uusi!!: Kemian historia ja Atomi · Katso lisää »
Atomiteoria
Tyylitelty kuva heliumatomista. Kemiassa ja fysiikassa atomiteoria on tieteellinen teoria, jonka mukaan kaikki aine koostuu diskreeteistä eli epäjatkuvista yksiköistä eli atomeista, jotka ovat kemiallisesti jakamattomia.
Uusi!!: Kemian historia ja Atomiteoria · Katso lisää »
Étienne François Geoffroy
Étienne François Geoffroy (13. helmikuuta 1672, Pariisi – 6. tammikuuta 1731, Pariisi) oli ranskalainen kemisti.
Uusi!!: Kemian historia ja Étienne François Geoffroy · Katso lisää »
Babylonia
Hammurabin lakipatsaan yläosa. Babylonia oli valtakunta Mesopotamiassa, nykyisen Irakin valtion eteläosassa.
Uusi!!: Kemian historia ja Babylonia · Katso lisää »
Bagdad
Bagdad on Irakin ja Bagdadin maakunnan pääkaupunki, joka sijaitsee Tigris-joen varrella.
Uusi!!: Kemian historia ja Bagdad · Katso lisää »
Boylen laki
Animaatiossa osoitetaan paineen ja tilavuuden välinen riippuvuus, kun määrä ja lämpötila pysyvät vakiona. Robert Boylen alkuperäinen havaintoaineisto ja Boylen laki. Boylen laki on erikoistapaus yleisestä ideaalikaasujen tilanyhtälön laista.
Uusi!!: Kemian historia ja Boylen laki · Katso lisää »
Carl Wilhelm Scheele
Carl Wilhelm Scheele Carl Wilhelm Scheele (9. joulukuuta 1742 Stralsund, Ruotsin Pommeri – 21. toukokuuta 1786 Köping, Ruotsi) oli saksalais-ruotsalainen kemisti ja apteekkari.
Uusi!!: Kemian historia ja Carl Wilhelm Scheele · Katso lisää »
Demokritos
Demokritos (n. 460–370 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraatikkoihin lukeutunut filosofi, joka oli kotoisin Abderasta, Traakiasta.
Uusi!!: Kemian historia ja Demokritos · Katso lisää »
Elohopea
Elohopea on raskas metallinen alkuaine.
Uusi!!: Kemian historia ja Elohopea · Katso lisää »
Elohopeaoksidi
Elohopeaoksidi eli elohopea(II)oksidi (HgO) on elohopea- ja oksidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste.
Uusi!!: Kemian historia ja Elohopeaoksidi · Katso lisää »
Empedokles
Empedokles Empedokles (n. 492–432 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraattinen filosofi.
Uusi!!: Kemian historia ja Empedokles · Katso lisää »
Entiteetti
Entiteetti on kirjaimellisesti tulkittuna sama kuin olio (lat. ens, oleva).
Uusi!!: Kemian historia ja Entiteetti · Katso lisää »
Epäorgaaninen yhdiste
Epäorgaaninen yhdiste ("ei-eloperäinen yhdiste") on kemiallinen yhdiste, joka ei ole orgaaninen yhdiste.
Uusi!!: Kemian historia ja Epäorgaaninen yhdiste · Katso lisää »
Epikurolaisuus
Epikurolaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, jonka perusti muinaiskreikkalainen Epikuros (341–270 eaa.). Koulukunta perustettiin noin vuonna 307 eaa. Epikurolainen ''tetrafarmakos'' Papyrusten huvilasta löydetyssä papyruksessa (PHerc. 1005, col. 5). Kopio 1800-luvun alusta. Epikuros oli atomistinen materialisti.
Uusi!!: Kemian historia ja Epikurolaisuus · Katso lisää »
Esidynastinen Egypti
Kokoelma esidynastisen Egyptin taidetta. Naqada II-kulttuurin ruukku. Esidynastinen Egypti on Muinaisen Egyptin historian ajanjakso ennen Egyptin yhdistymistä saman hallinnon alle.
Uusi!!: Kemian historia ja Esidynastinen Egypti · Katso lisää »
Etanoli
Kieli.
Uusi!!: Kemian historia ja Etanoli · Katso lisää »
Flogiston-teoria
Flogiston-teorian avulla pyrittiin selittämään palamista. Flogiston-teoria oli 1600- ja 1700-lukujen kemiallinen teoria, jolla pyrittiin selittämään palaminen.
Uusi!!: Kemian historia ja Flogiston-teoria · Katso lisää »
Fosfori
Fosfori on yksi maapallon yleisimmistä alkuaineista.
Uusi!!: Kemian historia ja Fosfori · Katso lisää »
Geber
1400-luvun taiteilijan näkemys Geberistä. Abu Musa Jābir ibn Hayyān al-Bariqi al-Azdi (arabiaksi جابر بن حيان) (n. 721–n. 815), tunnettu lännessä latinalaistetulla nimellään Geber oli persialaissyntyinen yleisnero, jota on kutsuttu "kemian isäksi".
Uusi!!: Kemian historia ja Geber · Katso lisää »
Georg Stahl
Georg Ernst Stahl (21. lokakuuta 1659 Ansbach – 14. toukokuuta 1734 Berliini) oli saksalainen kemisti, lääkäri ja filosofi.
Uusi!!: Kemian historia ja Georg Stahl · Katso lisää »
Hapetus-pelkistysreaktio
Hapetus-pelkistysreaktio (redox-reaktio) on kemiallinen reaktio, jossa yksi tai useampi elektroni siirtyy kokonaan tai osittain atomilta toiselle.
Uusi!!: Kemian historia ja Hapetus-pelkistysreaktio · Katso lisää »
Happamuus
Happamuus tarkoittaa positiivisten vetyionien (H+) (protonien) aktiivisuutta liuoksessa.
Uusi!!: Kemian historia ja Happamuus · Katso lisää »
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Uusi!!: Kemian historia ja Happi · Katso lisää »
Happo
Rikkihappo on yksi tunnetuimmista hapoista. Happo on kemiassa aine, joka luovuttaa positiivisia vetyioneja tai joka vastaanottaa elektroniparin.
Uusi!!: Kemian historia ja Happo · Katso lisää »
Hauli
Haulikon patruuna, sisällä hauleja kokoa n:o 8 Hauli on tavallisimmin pyöreä metallikuula.
Uusi!!: Kemian historia ja Hauli · Katso lisää »
Hellenismi
Hellenismi tarkoittaa Aleksanteri Suuren valtakunnan raunioille syntynyttä, useiden eri etnisten ryhmien yhteistä kreikankielistä kulttuuripiiriä.
Uusi!!: Kemian historia ja Hellenismi · Katso lisää »
Henry Cavendish
Henry Cavendish Henry Cavendish (10. lokakuuta 1731 Nizza, Ranska – 24. helmikuuta 1810 Lontoo) oli brittiläinen matemaatikko, fyysikko ja kemisti.
Uusi!!: Kemian historia ja Henry Cavendish · Katso lisää »
Herakleitos
Rafael, ''Ateenan koulu'', 1510, yksityiskohta Herakleitos. Herakleitos (noin 535–475 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja merkittävimpiä esisokraatikkoja.
Uusi!!: Kemian historia ja Herakleitos · Katso lisää »
Hermann Boerhaave
Hermann Boerhaave (31. joulukuuta 1668 Voorhout – 23. syyskuuta 1738 Leiden) oli alankomaalainen lääkäri ja kasvitieteilijä.
Uusi!!: Kemian historia ja Hermann Boerhaave · Katso lisää »
Hiili
Hiiliatomin esitys Bohrin atomimallin mukaisesti. Hiili on yleinen epämetallinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja.
Uusi!!: Kemian historia ja Hiili · Katso lisää »
Hiilidioksidi
272x272px Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.
Uusi!!: Kemian historia ja Hiilidioksidi · Katso lisää »
Hiilihappo
Hiilihappo on veden ja hiilidioksidin muodostama yhdiste.
Uusi!!: Kemian historia ja Hiilihappo · Katso lisää »
Hopea
Hopea on siirtymäalkuaineisiin kuuluva metallimainen alkuaine.
Uusi!!: Kemian historia ja Hopea · Katso lisää »
Iatrokemia
Iatrokemia on erityisesti lääkeaineita ja lääketiedettä käsitellyt kehittyneempi alkemian haara, joka sai alkunsa 1500-luvun alussa.
Uusi!!: Kemian historia ja Iatrokemia · Katso lisää »
Ilma
prekambrikauden lopulla. Ilma on useiden eri kaasujen seos, joka muodostaa Maan ilmakehän.
Uusi!!: Kemian historia ja Ilma · Katso lisää »
Isaac Newton
Isaac Newton (juliaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta 1642 – 20. maaliskuuta 1726, gregoriaanisen kalenterin mukaan 4. tammikuuta 1643 Woolsthorpe-by-Colsterworth – 31. maaliskuuta 1727 Lontoo) oli englantilainen fyysikko, matemaatikko, tähtitieteilijä, alkemisti ja filosofi.
Uusi!!: Kemian historia ja Isaac Newton · Katso lisää »
Islam
Islam (’alistuminen’) on monoteistinen, Lähi-idässä syntynyt uskonto.
Uusi!!: Kemian historia ja Islam · Katso lisää »
Jalokivi
Jalokiviä ja puolijalokiviä: timantti (väritön), safiiri (sininen), rubiini (punainen), ametisti (violetti) ja smaragdi (vihreä) Jalokivet ovat kiiltäviä, vahvasti valoa taittavia, läpinäkyviä, värillisiä tai värittömiä ja kovia mineraaleja, jotka kauneutensa, kestävyytensä ja harvinaisuutensa vuoksi ovat haluttuja ja arvokkaita.
Uusi!!: Kemian historia ja Jalokivi · Katso lisää »
Jan Baptist van Helmont
Jan Baptist van Helmont. Jan Baptist Helmont, muistomerkki, Bryssel. Jan Baptist van Helmont (12. tammikuuta 1579 Bryssel – 30. joulukuuta 1644 Vilvorde) oli uuden ajan alussa vaikuttanut flaamilainen kemisti, fysiologi ja lääkäri.
Uusi!!: Kemian historia ja Jan Baptist van Helmont · Katso lisää »
Jäähdytin
Jäähdytin, usein myös syyläri, on lämmönsiirrin, jossa virtaava fluidi luovuttaa lämpöenergiaansa toiselle, joko vastavirtaan tai jäähdyttimen läpi ristiin, kulkevalle fluidille eli jäähdytysaineelle, jolloin virtaavan fluidin lämpötila laskee.
Uusi!!: Kemian historia ja Jäähdytin · Katso lisää »
Johann Glauber
Johann Glauber Johann Rudolph Glauber (1604–1668) oli saksalainen kemisti, joka tunnetaan etenkin rikkihapon (H2SO4) tuotantomenetelmien kehittämisestä.
Uusi!!: Kemian historia ja Johann Glauber · Katso lisää »
John Mayow
John Mayow (joulukuu 1641, Looe – syyskuu 1679, Lontoo) oli englantilainen kemisti ja lääkäri.
Uusi!!: Kemian historia ja John Mayow · Katso lisää »
Joonia
doorilaisten alue sinisellä. Joonia oli antiikin kreikkalainen joonialaisten siirtokuntien alue Vähän-Aasian länsirannikolla nykyisen Turkin alueella sekä rannikon edustalla olevilla Egeanmeren saarilla.
Uusi!!: Kemian historia ja Joonia · Katso lisää »
Joseph Black
Joseph Black (16. huhtikuuta 1728 – 6. joulukuuta 1799) oli skottilaisen valistuksen ajan lääkäri, kemisti ja fyysikko Glasgow'n ja Edinburghin yliopistoissa.
Uusi!!: Kemian historia ja Joseph Black · Katso lisää »
Joseph Priestley
Joseph Priestley. Joseph Priestley (1733–1804) oli englantilainen pappi, kemisti, luonnonfilosofi ja psykologi.
Uusi!!: Kemian historia ja Joseph Priestley · Katso lisää »
Kaasu
Olomuodot Kaasu on yksi aineen olomuodoista.
Uusi!!: Kemian historia ja Kaasu · Katso lisää »
Kaliumsulfidi
Kaliumsulfidi on kemiallinen yhdiste, jonka kaava on K2S.
Uusi!!: Kemian historia ja Kaliumsulfidi · Katso lisää »
Kalliomaalaus
alt.
Uusi!!: Kemian historia ja Kalliomaalaus · Katso lisää »
Kerotakis
Kerotakis on laite, jolla pystyttään erottamaan metalleja toisistaan.
Uusi!!: Kemian historia ja Kerotakis · Katso lisää »
Kiina
Kiinan kansantasavalta, josta yleensä käytetään nimitystä Kiina, on maa Itä-Aasiassa.
Uusi!!: Kemian historia ja Kiina · Katso lisää »
Kiinan kieli
Puhutun kiinan muotoja Kiinassa. Kiinan kieli (汉语, perinteisin merkein 漢語 (hànyǔ, eli Han-kansan kieli) tai 中文 (zhōngwén, millä viitataan pääasiassa kirjoitettuun kieleen, joka on kaikille kiinan kielille yhteinen) tai taiwanilaisen nimityksen mukaan 国语, perinteisin merkein 國語 (guóyǔ, eli valtion kieli)) on joukko läheistä sukua olevia, mutta yleensä ei keskenään ymmärrettäviä kieliä, jotka yhdessä muodostavat sinotiibetiläisten kielten siniittisten kielten haaran.
Uusi!!: Kemian historia ja Kiinan kieli · Katso lisää »
Klassinen mekaniikka
Klassisen mekaniikan avulla voidaan ennustaa kappaleiden paikka tietyllä ajan hetkellä. Klassinen mekaniikka on fysikaalinen teoria, joka kuvaa makroskooppisten kappaleiden liikettä ja siihen liittyviä ilmiöitä.
Uusi!!: Kemian historia ja Klassinen mekaniikka · Katso lisää »
Kreikkalainen tuli
Kreikkalaisen tulen käyttöä kuvattuna käsikirjoituksessa ''Skyllitzes Matritensis'' 1100-luvulta. Kreikkalaisella tulella täytettyjä savikranaatteja. Kreikkalainen tuli (”merituli") oli palava neste, jota käytettiin aseena Bysantissa.
Uusi!!: Kemian historia ja Kreikkalainen tuli · Katso lisää »
Kulta
Kultahippuja Kaliforniasta (yllä) ja Australiasta (alla) Kulta on alkuaine, joka kuuluu metallien ryhmään.
Uusi!!: Kemian historia ja Kulta · Katso lisää »
Kuningasvesi
Platinaa liukenemassa kuningasveteen. Kultapölyä, jota on saatu syövyttämällä kultaa kuningasvedellä ja sen jälkeen haihduttamalla hapot pois. Kuningasvesi (Aqua regia) on väkevän suolahapon (HCl) ja väkevän typpihapon (HNO3) seos.
Uusi!!: Kemian historia ja Kuningasvesi · Katso lisää »
Kupari
Kupari, vanhalta suomalaiselta nimeltään vaski, on metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Cu ja CAS-numero 7440-50-8.
Uusi!!: Kemian historia ja Kupari · Katso lisää »
Kvintessenssi
Kvintessenssi eli ”viides alkuaine” on joissain todellisuuskäsityksissä tai teorioissa kaikkialla olevaksi oletettu perusaine, asian olennaisin sisältö tai ydin, nykyisin erityisesti oletettu maailmankaikkeuden laajenemisen aiheuttava tuntematon voima.
Uusi!!: Kemian historia ja Kvintessenssi · Katso lisää »
Kylläisyys
Kylläisyys voi merkitä seuraavia.
Uusi!!: Kemian historia ja Kylläisyys · Katso lisää »
Lasi
Kaj Franckin kartio-laseja ja kaadin, 1958. Lasi on sulatettujen silikaattien jähmettyessä muodostunut amorfinen massa.
Uusi!!: Kemian historia ja Lasi · Katso lisää »
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Uusi!!: Kemian historia ja Latina · Katso lisää »
Lehtikulta
Lehtikultalevy. Arkkienkelin katedraali Moskovan Kremlissä kullattuine kupoleineen. Rebekan'' (1877) taustalla. Lehtikulta on ohueksi valssattua ja taottua kultaa, paksuudeltaan noin 0,0001 mm.
Uusi!!: Kemian historia ja Lehtikulta · Katso lisää »
Leukippos
Leukippos Leukippos (400-luku eaa.) oli kreikkalainen esisokraatikkoihin lukeutunut filosofi.
Uusi!!: Kemian historia ja Leukippos · Katso lisää »
Linssi (optiikka)
Linssityyppejä Linssi on lasista tai muusta läpinäkyvästä aineesta tehty kaarevapintainen optinen kappale, joka taittaa valonsäteitä tai muuta sähkömagneettista säteilyä tietyllä tavalla, kooten tai hajottaen sitä.
Uusi!!: Kemian historia ja Linssi (optiikka) · Katso lisää »
Liuotin
Liuotin on mikä tahansa aine, johon joko kiinteä aine, neste tai kaasu voi liueta.
Uusi!!: Kemian historia ja Liuotin · Katso lisää »
Lyijy
Lyijy on hiiliryhmään kuuluva metallimainen painava alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Pb ja CAS-numero 7439-92-1.
Uusi!!: Kemian historia ja Lyijy · Katso lisää »
Lyijykarbonaatti
Lyijykarbonaatti (PbCO3) on valkoinen lyijyn suola.
Uusi!!: Kemian historia ja Lyijykarbonaatti · Katso lisää »
Lyijymonoksidi
Lyijymonoksidi eli lyijy(II)oksidi (PbO) on lyijy- ja oksidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste.
Uusi!!: Kemian historia ja Lyijymonoksidi · Katso lisää »
Magnesiumkarbonaatti
Magnesiumkarbonaatti (MgCO3) on magnesium- ja karbonaatti-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste.
Uusi!!: Kemian historia ja Magnesiumkarbonaatti · Katso lisää »
Malmi
hematiittia sisältävä raitainen rautamuodostuma Malmi tarkoittaa sellaista luonnollista mineraaliesiintymää, josta voidaan taloudellisesti tuottaa metalleja.
Uusi!!: Kemian historia ja Malmi · Katso lisää »
Massan säilymislaki
Massan säilymislaki (Lomonosovin-Lavoisier'n laki), myös aineen häviämättömyyden laki, on yleinen luonnonlaki, jonka mukaan massa pysyy suljetussa systeemissä muuttumattomana, erityisesti myös kemiallisissa reaktioissa.
Uusi!!: Kemian historia ja Massan säilymislaki · Katso lisää »
Määrällinen tutkimus
Määrällinen tutkimus eli kvantitatiivinen tutkimus tarkoittaa tutkimusta, jossa käytetään täsmällisiä ja laskennallisia, usein tilastollisia menetelmiä.
Uusi!!: Kemian historia ja Määrällinen tutkimus · Katso lisää »
Mönjä
Keskiaikainen miniatyyrimaalaus, jossa on käytetty mönjää. Mönjä on lyijyn ja hapen muodostama yhdiste, lyijyoksidi, joka on väriltään kirkkaanpunaisesta oranssinpunaiseen.
Uusi!!: Kemian historia ja Mönjä · Katso lisää »
Mesopotamia
Eufratin laaksoa Syyriassa Mesopotamia eli Kaksoisvirtainmaa tai Kaksoisvirranmaa on historiallinen alue Välimeren itäpuolella.
Uusi!!: Kemian historia ja Mesopotamia · Katso lisää »
Metalli
Yttriummetallia Sulaa rautaa Rautajauhetta valaa muotteihin. Alkuaineryhmänä metallit ovat alkuaineita, joilla on useita seuraavista, epämetalleista poikkeavia ominaisuuksia.
Uusi!!: Kemian historia ja Metalli · Katso lisää »
Meteoriitti
Meteoriitti Meteoriitti on Maan tai muun taivaankappaleen pinnalle avaruudesta pudonnut "kivi" eli asteroidi, asteroidin osa, komeetta tai suuri meteoroidi.
Uusi!!: Kemian historia ja Meteoriitti · Katso lisää »
Mineralogia
Mineralogia on geologiaan kuuluva tieteenala, joka tutkii mineraalien kiderakennetta sekä kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia.
Uusi!!: Kemian historia ja Mineralogia · Katso lisää »
Monitahokas
Kuutio on monitahokas. Kuvan kuution kärkiä ovat muun muassa E ja F. Särmä yhdistää kärkiä E ja F. Kärkien E, F, B ja A väliset särmät määrittävät tahkon. Monitahokas on kappale, jota rajoittaa monikulmioista koostuva yksinkertainen suljettu pinta.
Uusi!!: Kemian historia ja Monitahokas · Katso lisää »
Natriumkloridi
Suolarakeita Suolakide Viitattu.
Uusi!!: Kemian historia ja Natriumkloridi · Katso lisää »
Natriumsulfaatti
Natriumsulfaatti on kiinteässä olomuodossa valkoista jauhetta. Natriumsulfaatti on rikkihapon natriumsuola.
Uusi!!: Kemian historia ja Natriumsulfaatti · Katso lisää »
Naula (mittayksikkö)
Naula (tunnus lb), amerikansuomessa myös pauna (engl. pound), on muun muassa brittiläisessä yksikköjärjestelmässä käytetty massan ja painon (normaalivoiman) mittayksikkö.
Uusi!!: Kemian historia ja Naula (mittayksikkö) · Katso lisää »
Noki
Nokista pakokaasua purkautuu rekan pakoputkista Noki on hiilen tai hiilipitoisten aineiden epätäydellisessä palamisessa syntyvä musta hiilipitoinen aine.
Uusi!!: Kemian historia ja Noki · Katso lisää »
Oksidi
Oksidi on hapen ja jonkin toisen alkuaineen yhdiste.
Uusi!!: Kemian historia ja Oksidi · Katso lisää »
Orgaaninen yhdiste
Orgaaninen yhdiste on kemiallinen yhdiste, jossa on hiili- ja vetyatomien välisiä tai useampien hiiliatomien välisiä kovalenttisia sidoksia.
Uusi!!: Kemian historia ja Orgaaninen yhdiste · Katso lisää »
Ouroboros
Theodoros Pelecanoksen alkemia-aiheisen kirjoitelman ''Synosius'' (1478) kuvitusta. Ouroboros (’hännänsyöjä’, myös oroborus, ūroboros tai uroborus, sanoista οὐρά (ūra) ’häntä’ + βορά (bora) ’syöjä’) on ikivanha symboli, jossa käärme tai lohikäärme syö omaa häntäänsä.
Uusi!!: Kemian historia ja Ouroboros · Katso lisää »
Palaminen
Juhannuskokko on näyttävä esimerkki palamisesta. Tuli saadaan aikaan hankaamalla kahta elementtiä. Palaminen on kemiallinen reaktio, jossa palava aine reagoi hapen kanssa.
Uusi!!: Kemian historia ja Palaminen · Katso lisää »
Paracelsus
Paracelsus (11. marraskuuta tai 17. joulukuuta 1493 Einsiedeln, Sveitsi – 24. syyskuuta 1541 Salzburg, Itävalta) oli sveitsiläissyntyinen alkemisti, lääkäri, astrologi, psykologi ja okkultisti.
Uusi!!: Kemian historia ja Paracelsus · Katso lisää »
Parmenides
Parmenides Parmenides (s. n. 510 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi.
Uusi!!: Kemian historia ja Parmenides · Katso lisää »
Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica
Newtonin oma kopio ''Principian'' ensimmäisestä painoksesta, jossa on hänen tekemiään korjauksia toista painosta varten. Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica on Isaac Newtonin 5.
Uusi!!: Kemian historia ja Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica · Katso lisää »
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Uusi!!: Kemian historia ja Platon · Katso lisää »
Plinius vanhempi
Plinius vanhemman patsas Comon tuomiokirkossa. Gaius Plinius Secundus (23 jaa. – syksy 79), joka tunnetaan paremmin nimellä Plinius vanhempi, oli roomalainen sotilas, kirjailija, oppinut ja luonnontutkija.
Uusi!!: Kemian historia ja Plinius vanhempi · Katso lisää »
Pronssi
Pronssikautisia pronssivaluja. Tarkoitettu ilmeisesti uudelleenvalettaviksi. Pronssi eli vaski (vanha suomalainen nimi) on metalliseos eli lejeerinki, jonka pääkomponenttina on kupari.
Uusi!!: Kemian historia ja Pronssi · Katso lisää »
Puuhiili
Palava puuhiili takassa Palavaa puuhiiltä Puuhiili eli sysi on kiinteä lopputuote, jota saadaan kun orgaanista ainetta (esimerkiksi puuta) kuumennetaan hapettomassa tilassa eli kuivatislataan.
Uusi!!: Kemian historia ja Puuhiili · Katso lisää »
Pyrometallurgia
Pyrometallurgia tarkoittaa metallien valmistusta korkeiden lämpötilojen avulla.
Uusi!!: Kemian historia ja Pyrometallurgia · Katso lisää »
Pythagoralaisuus
Fjodor Bronnikov, ''Pythagoralaiset juhlivat auringonnousua'', 1869. Pythagoralaisuus on nimitys, jota käytetään Pythagoraan ja hänen seuraajiensa eli pythagoralaisten esoteerisista ja metafyysisistä opeista.
Uusi!!: Kemian historia ja Pythagoralaisuus · Katso lisää »
Pythagoras
Pythagoras Samoslainen (582–496 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi, joka oli kotoisin Samoksesta.
Uusi!!: Kemian historia ja Pythagoras · Katso lisää »
Rauta
Rauta on siirtymämetallien ryhmään kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Fe.
Uusi!!: Kemian historia ja Rauta · Katso lisää »
Rauta(II)sulfaatti
Rauta(II)sulfaatti eli rautavihtrilli tai ferrosulfaatti on kemiallinen yhdiste, jonka kemiallinen kaava on FeSO4.
Uusi!!: Kemian historia ja Rauta(II)sulfaatti · Katso lisää »
Retortti
Retortti (lat. retorquere.
Uusi!!: Kemian historia ja Retortti · Katso lisää »
Rikki
Rikki on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on S, järjestysluku 16 ja IUPACin standardin mukainen atomimassa on amu.
Uusi!!: Kemian historia ja Rikki · Katso lisää »
Rikki-elohopeateoria
Rikki-elohopeateoria on islamilaisessa maailmassa, alkemian aikana kehitelty teoria.
Uusi!!: Kemian historia ja Rikki-elohopeateoria · Katso lisää »
Rikkihapoke
Rikkihapoke on heikko happo, joka syntyy rikkidioksidin (SO2) reagoidessa veden kanssa.
Uusi!!: Kemian historia ja Rikkihapoke · Katso lisää »
Rikkihappo
alt.
Uusi!!: Kemian historia ja Rikkihappo · Katso lisää »
Robert Boyle
Robert Boyle (25. tammikuuta 1627 – 31. joulukuuta 1691) oli brittiläinen luonnonfilosofi, kemisti ja fyysikko.
Uusi!!: Kemian historia ja Robert Boyle · Katso lisää »
Robert Hooke
Robert Hooke (18. heinäkuuta 1635 – 3. maaliskuuta 1703) oli englantilainen fyysikko ja monilahjainen tutkija.
Uusi!!: Kemian historia ja Robert Hooke · Katso lisää »
Ruuti
Vihtavuoren N110 kivääriruutia Luoti 2. Hylsy 3. '''Ruuti''' 4. Hylsyn kanta 5. Nalli Ruuti on nopeasti palava aine, jota käytetään muun muassa ilotulitteissa ja erilaisten ampuma-aseiden ammusten ajoaineena.
Uusi!!: Kemian historia ja Ruuti · Katso lisää »
Soodavesi
Lasi soodavettä. Soodavesi (tunnetaan myös hiilihapotettuna vetenä) on vettä, johon on liuennut hiilidioksidikaasua paineen alla.
Uusi!!: Kemian historia ja Soodavesi · Katso lisää »
Stephen Hales
Stephen Hales (17. syyskuuta 1677, Bekesbourne – 4. tammikuuta 1761, Teddington) oli englantilainen kasvitieteilijä, pneumaattinen kemisti ja fysiologi.
Uusi!!: Kemian historia ja Stephen Hales · Katso lisää »
Straton
Straton (n. 330–270 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.
Uusi!!: Kemian historia ja Straton · Katso lisää »
Substituutio (kemia)
Substituutio- eli korvausreaktio on kemiallinen reaktio, jossa atomi tai atomiryhmä korvautuu toisella atomilla tai atomiryhmällä.
Uusi!!: Kemian historia ja Substituutio (kemia) · Katso lisää »
Sulfaatti
Sulfaatti-ioni SO42− Sulfaatit ovat rikkihapon suoloja.
Uusi!!: Kemian historia ja Sulfaatti · Katso lisää »
Sulfiitti
Sulfiittianionin resonanssimuodot Sulfiitit ovat rikkiyhdisteitä, jotka sisältävät sulfiitti-ionin SO32− eli ne ovat rikkihapokkeen suoloja.
Uusi!!: Kemian historia ja Sulfiitti · Katso lisää »
Suolahappo
Suolahappo, vetykloridihappo eli kloorivetyhappo on vahvasti hapan liuos, joka syntyy vetykloridin eli kloorivedyn (HCl) liuetessa veteen.
Uusi!!: Kemian historia ja Suolahappo · Katso lisää »
Symboli
Ahimsa Symboli (tunnuskuva, vertauskuva, merkki, tuntomerkki, tunnusmerkki) on merkki, joka edustaa jotakin asiaa.
Uusi!!: Kemian historia ja Symboli · Katso lisää »
Taolaisuus
Taiwanilainen taolaistemppeli. Taolaisuus on kiinalainen filosofia ja samanniminen uskonto.
Uusi!!: Kemian historia ja Taolaisuus · Katso lisää »
Thales
Thales Miletoslainen (noin 636–546 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraattinen filosofi, matemaatikko ja tähtitieteilijä.
Uusi!!: Kemian historia ja Thales · Katso lisää »
Theofrastos
Theofrastos Theofrastos (n. 371–287 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen kouluun kuulunut filosofi.
Uusi!!: Kemian historia ja Theofrastos · Katso lisää »
Tietosanakirja
Tietosanakirja'', 11 osaa, 1909–1922. Tietosanakirja eli ensyklopedia on aakkostettujen hakusanojen mukaan järjestetty kokoelma lyhyehköjä kirjoituksia tietyiltä tiedonaloilta.
Uusi!!: Kemian historia ja Tietosanakirja · Katso lisää »
Timantti
Hiottuja timantteja Timantti on yksi viidestä hiilen allotrooppisesta olomuodosta.
Uusi!!: Kemian historia ja Timantti · Katso lisää »
Tina
Tina on hiiliryhmään kuuluva metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Sn.
Uusi!!: Kemian historia ja Tina · Katso lisää »
Tislaus
Tislauslaitteisto Tislaus on toisiinsa liuenneiden aineiden erottamiseksi käytetty menetelmä, joka perustuu seoksessa olevien aineiden eri haihtuvuuksiin.
Uusi!!: Kemian historia ja Tislaus · Katso lisää »
Torbern Bergman
Torbern Bergman (1735–1784) oli ruotsalainen kemisti ja mineralogi.
Uusi!!: Kemian historia ja Torbern Bergman · Katso lisää »
Transmutaatio
Transmutaatio tarkoittaa alkuaineen muuttumista toiseksi alkuaineeksi ydinreaktioiden tuloksena.
Uusi!!: Kemian historia ja Transmutaatio · Katso lisää »
Tuhka
Nuotion tuhkaa Kivihiilen tuhkaa Tuhka on orgaanisten aineiden, varsinkin kasvi- ja eläinsolukkojen mutta myös kivihiilen palaessa jäljelle jäävä jauhemainen palamisjäännös.
Uusi!!: Kemian historia ja Tuhka · Katso lisää »
Tuli
Tulipalo rakennuksessa Tuli on korkeassa lämpötilassa tapahtuvan palamisen yhteydessä esiintyvä ilmiö, jossa palavasta aineesta syntyy kuumien kaasujen muodostamia valaisevia tulenliekkejä.
Uusi!!: Kemian historia ja Tuli · Katso lisää »
Tyhjiö
Tyhjiö eli vakuumi on tila, jossa kaasun paine on paljon pienempi kuin maan pinnalla vaikuttava ilmanpaine.
Uusi!!: Kemian historia ja Tyhjiö · Katso lisää »
Typen oksidit
Typen oksidit ovat typen ja hapen muodostamia yhdisteitä.
Uusi!!: Kemian historia ja Typen oksidit · Katso lisää »
Typpi
Typpi on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N2.
Uusi!!: Kemian historia ja Typpi · Katso lisää »
Typpihappo
Typpihappo (aiemmin sievesi eli salpietarihappo) eli HNO3 on väritön, voimakkaasti syövyttävä happo.
Uusi!!: Kemian historia ja Typpihappo · Katso lisää »
Vesi
Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.
Uusi!!: Kemian historia ja Vesi · Katso lisää »
Vesihöyry
Vesihöyryä muodustuu esimerkiksi kuumennettaessa vettä. Kuplat kiehuvan veden sisällä sisältävät vesihöyryä. Vesihöyry (arkikielessä pelkkä höyry) on kaasumaista vettä.
Uusi!!: Kemian historia ja Vesihöyry · Katso lisää »
Vety
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.
Uusi!!: Kemian historia ja Vety · Katso lisää »
Viisasten kivi
Joseph Wright: ''Alkemisti löytää fosforin'', 1771, kuvaus alkemistista yrittämässä valmistaa viisasten kiveä. Viisasten kivi on myyttinen aine, jota länsimaiset alkemistit yrittivät valmistaa saadakseen vähäarvoisempia metalleja muuttumaan kullaksi tai hopeaksi.
Uusi!!: Kemian historia ja Viisasten kivi · Katso lisää »
