Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Kemia ja Kemiallinen reaktio
Kemia ja Kemiallinen reaktio on 22 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Atomi, Eksoterminen reaktio, Elektroni, Emäs, Endoterminen reaktio, Energia, Hapetus-pelkistysreaktio, Happi, Happo, Ioni, Kaasu, Katalyytti, Kemiallinen prosessi, Kemiallinen sidos, Lämpötila, Massa, Massan säilymislaki, Molekyyli, Olomuoto, Palaminen, Polymeeri, Vesi.
Atomi
Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.
Atomi ja Kemia · Atomi ja Kemiallinen reaktio ·
Eksoterminen reaktio
Kompostoinnissa tapahtuva eksoterminen reaktio. Eksoterminen reaktio on kemiallinen reaktio, joka vapauttaa lämpöä.
Eksoterminen reaktio ja Kemia · Eksoterminen reaktio ja Kemiallinen reaktio ·
Elektroni
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.
Elektroni ja Kemia · Elektroni ja Kemiallinen reaktio ·
Emäs
Emäs eli alkali on hapon vastakohta.
Emäs ja Kemia · Emäs ja Kemiallinen reaktio ·
Endoterminen reaktio
Endoterminen reaktio on kemiallinen reaktio, joka sitoo lämpöä ympäristöstä.
Endoterminen reaktio ja Kemia · Endoterminen reaktio ja Kemiallinen reaktio ·
Energia
Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.
Energia ja Kemia · Energia ja Kemiallinen reaktio ·
Hapetus-pelkistysreaktio
Hapetus-pelkistysreaktio (redox-reaktio) on kemiallinen reaktio, jossa yksi tai useampi elektroni siirtyy kokonaan tai osittain atomilta toiselle.
Hapetus-pelkistysreaktio ja Kemia · Hapetus-pelkistysreaktio ja Kemiallinen reaktio ·
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Happi ja Kemia · Happi ja Kemiallinen reaktio ·
Happo
Rikkihappo on yksi tunnetuimmista hapoista. Happo on kemiassa aine, joka luovuttaa positiivisia vetyioneja tai joka vastaanottaa elektroniparin.
Happo ja Kemia · Happo ja Kemiallinen reaktio ·
Ioni
Ioni on sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli.
Ioni ja Kemia · Ioni ja Kemiallinen reaktio ·
Kaasu
Olomuodot Kaasu on yksi aineen olomuodoista.
Kaasu ja Kemia · Kaasu ja Kemiallinen reaktio ·
Katalyytti
Katalyytti on aine, joka nopeuttaa kemiallista reaktiota tietyssä lämpötilassa, kuitenkaan itse kulumatta reaktiossa.
Katalyytti ja Kemia · Katalyytti ja Kemiallinen reaktio ·
Kemiallinen prosessi
Kemiassa prosessi tarkoittaa systeemin termodynaamisen tilan muutosta.
Kemia ja Kemiallinen prosessi · Kemiallinen prosessi ja Kemiallinen reaktio ·
Kemiallinen sidos
Kemiallinen sidos on elektronien muodostama, kemiallista yhdistettä koossa pitävä voima.
Kemia ja Kemiallinen sidos · Kemiallinen reaktio ja Kemiallinen sidos ·
Lämpötila
lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.
Kemia ja Lämpötila · Kemiallinen reaktio ja Lämpötila ·
Massa
Kilogramman prototyypin yhdysvaltalainen kopio (tunnus K4) Massa (tunnus m) on fysiikan perussuure, joka kuvaa toisaalta kappaleen hitautta voiman vaikuttaessa siihen, toisaalta kappaleen kykyä tuntea ja aiheuttaa gravitaatiovoimia.
Kemia ja Massa · Kemiallinen reaktio ja Massa ·
Massan säilymislaki
Massan säilymislaki (Lomonosovin-Lavoisier'n laki), myös aineen häviämättömyyden laki, on yleinen luonnonlaki, jonka mukaan massa pysyy suljetussa systeemissä muuttumattomana, erityisesti myös kemiallisissa reaktioissa.
Kemia ja Massan säilymislaki · Kemiallinen reaktio ja Massan säilymislaki ·
Molekyyli
Vesimolekyylin 3D-malli. Molekyyli on kahden tai useamman atomin muodostama rakenne, jossa atomien välillä on kovalenttinen sidos.
Kemia ja Molekyyli · Kemiallinen reaktio ja Molekyyli ·
Olomuoto
Olomuoto on aineen tila, joka määrittää sen fysikaalista käyttäytymistä.
Kemia ja Olomuoto · Kemiallinen reaktio ja Olomuoto ·
Palaminen
Juhannuskokko on näyttävä esimerkki palamisesta. Tuli saadaan aikaan hankaamalla kahta elementtiä. Palaminen on kemiallinen reaktio, jossa palava aine reagoi hapen kanssa.
Kemia ja Palaminen · Kemiallinen reaktio ja Palaminen ·
Polymeeri
Polymeeri on molekyyli, jossa useat (vähintään 50 kpl) pienet molekyylit eli monomeerit ovat liittyneet toisiinsa kemiallisin sidoksin katalyyttien vaikutuksesta prosessissa, jota kutsutaan polymerisaatioksi.
Kemia ja Polymeeri · Kemiallinen reaktio ja Polymeeri ·
Vesi
Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Kemia ja Kemiallinen reaktio
- Mitä heillä on yhteistä Kemia ja Kemiallinen reaktio
- Yhtäläisyyksiä Kemia ja Kemiallinen reaktio
Vertailu Kemia ja Kemiallinen reaktio
Kemia on 196 suhteet, kun taas Kemiallinen reaktio on 50. niillä on yhteistä 22, Jaccard'in indeksi on 8.94% = 22 / (196 + 50).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Kemia ja Kemiallinen reaktio. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
