Yhtäläisyyksiä Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto ja Keidassuo
Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto ja Keidassuo on 15 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Etelä-Pohjanmaan maakunta, Hirvi, Kapustarinta, Keltavästäräkki, Kiuru, Kurki, Letto, Liro, Minerotrofinen suo, Neva (suotyyppi), Niittykirvinen, Rahkasammalet, Riekko, Suopursu, Töyhtöhyyppä.
Etelä-Pohjanmaan maakunta
Etelä-Pohjanmaa on maakunta, joka sijaitsee Länsi-Suomen alueella.
Etelä-Pohjanmaan maakunta ja Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto · Etelä-Pohjanmaan maakunta ja Keidassuo ·
Hirvi
Hirvi (Alces alces) on hirvieläinten heimoon kuuluva suurikokoinen nisäkäslaji, joka elää pohjoisella havumetsävyöhykkeellä Euroopassa ja läntisessä Aasiassa.
Hirvi ja Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto · Hirvi ja Keidassuo ·
Kapustarinta
Kapustarinta (Pluvialis apricaria) on kahlaajiin kuuluva ruskeanvärinen lintulaji.
Kapustarinta ja Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto · Kapustarinta ja Keidassuo ·
Keltavästäräkki
Keltavästäräkki (Motacilla flava) on västäräkkien heimoon kuuluva lintulaji.
Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto ja Keltavästäräkki · Keidassuo ja Keltavästäräkki ·
Kiuru
pienoiskuva ''Kiuru eli Alauda arvensis'', piirros: Wilhelm von Wright (1810 - 1887) Kiuru (Alauda arvensis) eli leivonen tai leivo on pienikokoinen vaaleanruskea Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa pesivä varpuslintu.
Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto ja Kiuru · Keidassuo ja Kiuru ·
Kurki
Kurki (Grus grus) on kurkilintujen lahkoon kuuluva lintulaji.
Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto ja Kurki · Keidassuo ja Kurki ·
Letto
Lettoa Ruotsissa. Etualalla jauhoesikko (''Primula farinosa''). Letto on Suomessa kehitettyyn metsätyyppioppiin kuuluva runsasravinteinen puuton suotyyppi eli ravinteinen avosuo.
Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto ja Letto · Keidassuo ja Letto ·
Liro
Liro. Liro (Tringa glareola) on pieni kahlaaja.
Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto ja Liro · Keidassuo ja Liro ·
Minerotrofinen suo
Minerotrofinen suo on ravinteikas, sillä se saa vetensä ympäröivältä kivennäismaalta.
Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto ja Minerotrofinen suo · Keidassuo ja Minerotrofinen suo ·
Neva (suotyyppi)
Pudasjärvellä on pääosin nevaa. Neva on Suomessa kehitettyyn metsätyyppioppiin kuuluva suotyyppi, joka on puuton avosuo.
Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto ja Neva (suotyyppi) · Keidassuo ja Neva (suotyyppi) ·
Niittykirvinen
Niittykirvinen (Anthus pratensis) on västäräkkeihin (Motacillidae) kuuluva lintulaji.
Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto ja Niittykirvinen · Keidassuo ja Niittykirvinen ·
Rahkasammalet
Rahkasammalet (Sphagnum) on laajahko sammalten suku.
Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto ja Rahkasammalet · Keidassuo ja Rahkasammalet ·
Riekko
Riekko eli metsäkana (Lagopus lagopus) on pohjoisten alueiden keskikokoinen kanalintulaji.
Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto ja Riekko · Keidassuo ja Riekko ·
Suopursu
Suopursu (Rhododendron tomentosum, syn. Ledum palustre) on kanervakasveihin kuuluva, valkokukkainen varpukasvi.
Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto ja Suopursu · Keidassuo ja Suopursu ·
Töyhtöhyyppä
Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) on kurmitsojen heimoon kuuluva rantalintu, joka on tavallinen Euroopan lauhkeilla alueilla ja jota esiintyy pesimäaikana myös Aasian lauhkeissa osissa.
Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto ja Töyhtöhyyppä · Keidassuo ja Töyhtöhyyppä ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto ja Keidassuo
- Mitä heillä on yhteistä Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto ja Keidassuo
- Yhtäläisyyksiä Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto ja Keidassuo
Vertailu Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto ja Keidassuo
Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto on 125 suhteet, kun taas Keidassuo on 58. niillä on yhteistä 15, Jaccard'in indeksi on 8.20% = 15 / (125 + 58).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto ja Keidassuo. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: